Oma kehu haisee.Wunderbaum auttaa!
Deodoranttikin raikaistaa useaksi tunniksi.
Kuolemansyntien perinteisessä luettelossa, josta on oikealla kuva, ylpeys muttunut vaikeaksi käsittää.
Maailman muuttuessa siitä on tullut hyve. "Wordnet" ilmoittaa, että sana merkitsee samaa kuin oman arvon tunto ja tyydytys saautuksista. Wikipedia lisää, että se merkitsee halua vastustaa nöyryytyksiä.
Kirjakaupassa selailin Dawkinsin jo paljon puhuttua kirjaa "The God Delusion" ja Dennettin kirjaa "Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon".
Kirjoittajilla on aihetta ylpeyteen. Hienoa tekstiä, kertakaikkiaan.
Tosin en vieläkään löydä Jumalan olemassaolosta näkökohtia, jotka eivät olisi olleet tuttuja jo 1820-luvulla.
Tosin en liioin osaa olla miettimättä, kenen pussiin pojat puhuvat. Miksi kukaan ei julkaise arabiaksi kirjaa "Allah-harha" tai muutoin aiheesta "miksi jumala ei ole suuri ja moskeijat olisi otettava uusiokäyttöön sianlihan ja alkoholijuomien varastoina".
Viime aikoina on tullut sellainen vaikutelma, että uskontojen vastaiset merkkihenkilöt, kuten Mao ja Stalin ja Pol Pot, ovat menetelleet mielenkiintoisesti, eikä tuo A. Hitlerkään mikään kirkkkoväärti ollut, vaikka pysyttelikin välilöissä sekä luterilaisen että katolisen kirkon kanssa.
Olen kirjoittanut viime päivinä kauniisti korkeista päämääristä, jotka liittyvät muun muassa taiteeseen. Maininnatta olen jättänyt rahan ansaitsemisen, joka on perinteinen inspiraatiotekijä, ja ennen kaikkea itsetehostuksen, joka voi olla vieläkin suurempi sivistystä yllä pitävä voima.
Julkisuuden liepeitä talloessa kuulee silloin tällöin kysymyksen, että mikähän tuokin luulee olevansa, kun on niin itseään täynnä.
Se on tarpeellinen kysymys. Lukija unohtaa helposti, että jokin osa kirjoittajista, taiteilijoista ja julkisuudessa esiintyvistä henkilöistä eli esimerkiksi poliitikoista, on vaarallisia mielipuolia. Joidenkin mieleen ei ole koskaan juolahtanut asettua toisen ihmisen asiaan. Jotkut eivät kerta kaikkiaan välitä toisten tunteista. Useimmilla - ja heihin kuuluvat blogistit - on oikeassa olemisen vimma.
Esimerkkejä on vaikka mitkä määrät. SS:n teloituskomennuskuntien jäsenistä eräät selittiät sodan jälkeen oikeudenkäynneissä, että he sitä vasta uhreja olivatkin. Käsikin pakkasi väsymään. Neuvostoliitossa Suureen Terroriin menehtyneet merkkimiehet, kuten Kirov ja Ordhonokidze, jättivät jälkeensä tietoa ja maineetta merkittävästi aatteellisuudesta. Todellisuudessa he olivat tietysti työnantajansa Stalinin palvelijoita ja uskollisia murhamiehiä. Eikä kukaan viitsinyt kysyä, mitä Hruststsev ja Brezhnev tekivät viiksekkään esimiehensä valtakaudella. Tosin ensin mainittu taisi keksiä oivallisen selityksen: kun Stalin käskee tanssia, viisas mies tanssii.
Kirjoittaja voi esittää ainakin yhden vaikean selityksen epäillystä ylpeydestä ja omien kokemusten ja havaintojen korostamiselle. Ei se, että joku on kirvesmies, tarkoita että hän rakastaisi yli kaiken kirveitä. Kirjoittajan työkalu on "minä", joka on tavalla tai toisella naamioitu. Jos esimerkiksi esseistin kirjoitukset paljastavat perimmäisen viestin: minä itse tämän keksin, se ei oikein innosta eikä luo myötätuntoa.
Egomaanikko Goethe sanoi sen kauniisti: "Man merkt das Absicht und wird verstimmt". - Sitä huomaa tarkoituksen ja pettyy.
No jopas sattui. Verkkouutisiin viittaamisen jälkeen kävi niin, että herra P:tä koskeva uutinen poistettiin. Katsotaan käykö Iltalehden artikkelille samoin. Se olisi varsinaista demokratisoitumista.
VastaaPoistaTaas tulee Kemppiseltä jalostunutta vittuilua. Ainakin mun sieluni lepää ja saa ravintoa näitä juttuja lukiessa.
VastaaPoistaJK väittää, että on mahdollista olla oikeassa, ja siis väärässäkin. Ero ei kiinnostaisi, jos kaikki olisimme oikeassa.
VastaaPoistaVaikka koemme olevamme oikeassa - olemmeko samaa mieltä? Saako väärässä olijalle kertoa ja voiko siitä tuntea sisäistä iloa.
Bensa riittää - tahdon vastaväitteet tankatakseni ajoissa. Toinen ei tahdo ja hyytyy matkustajineen pakkaseen.
En tahdo nuljukumin uumeniin näissä rensseleissä - tännehän tulee vettä, on liikaa kuormaa ja vielä taivaltakin saareen. Suu kiinni! Mikä luulet olevasi? (Pulipuli)
Politiikan väärässäolijat ehtivät kuolla, tai mennä eläkkeelle, ennen kuin vaikutukset näkyvät.
Minä on tie, totuus ja elämä.
VastaaPoistaVaarallisista mielipuolista.
VastaaPoistaAsia kiinnostaa.
Isoäitini pikkuserkku oli sarjamurhaaja. Jälkikäteen on vaikea arvioida, oliko hän psykopaatti vai kärsiköhän jonkinlaisesta ADD-tyyppisestä häiriöstä.
Julkisuudessa, juuri politiikassa ja talouselämässä ja juuri Suomessa on enemmän "vaarallisia mielipuolia" kuin mielisairaaloissa.
Vaarallisimmat eivät päädy mielisairaalaan.
Kliinisesti ottaen psykopaatit, millä nimellä heitä sitten tällä viikolla halutaan kutsua, eivät ole sairaita, vaan toisenlaisia.
Minulle on selvinnyt seuraava seikka. Yleensä kun puhutaan psykopaateista, kansankielessä, ei tarkoiteta psykopaatteja laisinkaan, vaan jotakin muuta.
Jenkki tutkimuksen mukaan oikeita psykopaatteja on yksi prosentti valkoisista miehistä. Värillisissä psykopaatteja on paljon vähemmän.
Lisäksi näyttää siltä, että pohjoismainen verenperintö lisää psykopatian todennäköisyyttä.
Suomessa näyttää psykopaattien määrä olevan suurempi kuin missään muualla, missä asiaa on tutkittu.
Suomessa on noin hieman yli 100 000 psykopaattia. Heistä tuhat on naisia.
Ihmiset kuvittelevat sitten kaikki psykopaatit murhanhimoisiksi vaanijoiksi, samaten viihdeteollisuus on korostanut psykopaattien älykkyyttä. Kumpikin on harhaa.
Tosi on että eräistä älykkyyttä vaativista tehtävistä psykopaatit selviävät tehokkaammin, kun samanlaiset tunteet eivät vaikuta päätöksentekoon kuin ihmisellä.
On arvioitu että vain noin 40% psykopaateista on aktiivisen vaarallisia ympäristölleen. Aktiivisen vaarallisen käsitettä taidan ruotia eräässä oman blogini kirjoituksessa.
Kuitenkin juuri noin 10-15% psykopaateista on älykkäitä yksilöitä, joilla on normaalia suurempi keskittymiskyky ja jotka ovat hyvin tehtäväorientoituneita.
Tämän kaltaiset yksilöt pärjäävät hyvin Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, joka korostaa suorittamista. Taas miten paljon se, että meidän yhteiskuntamme korostaa suorittamista, johtuu siitä, että meillä on niin paljon psykopaatteja?
Jos sadastatuhannesta psykopaatista noin 10 000-15 000 on normaalia älykkäämpiä, suorittajia, se tarkoittaa sitä, että psykopaattien määrä rikastuu mitä ylemmäs yhteiskunnan portailla mennään.
Hiljan juttelin erään nyt jo jäähdyttelevässä vaiheessa elämää olevan entisen ei-aivan-terävimmässä kärjessä olleen johtajan kanssa, joka arveli, ettei heidän konsernin toimialajohtajissa ollut yhtään ei-psykopaattia.
En ihmettelisi.
Eräiden korkeassa poliittisessa asemassa olevien lausunnoista paistaa niin vilpitön piittaamattomuus ihmisistä ohi "tehtävän" että kyse on vähintään metapsykopatiasta.
Metapsykopatia on käsite, jonka olen luonut kuvaamaan eräänlaista psykopatian jäljittelyä. Koska ihminen oppii, että meidän yhteiskunnassamme psykopaatit menestyvät, ihminen alkaa jäljitellä heitä. Koska kuitenkin tällaisella ihmisellä on normaalit aivot, hän kykenee myötätuntoon ja silloin tämä ristiriita aiheuttaa paineita jotka voivat sitten murtaa ihmisen. Murrettu ihminen taas voi olla vaarallisempi kuin psykopaatti.
Metapsykopatialla on myös houkutuksensa. Myötätunto toista ihmistä kohtaan on raskasta.
Kuinka paljon elämä olisi helpompaa, jos meidän ei tarvitsi vuodattaa kyyneliä muille?
Kuinka kevyttä on olla kivisydän?
Psykopaatteja on oikeasti erittäin vaikea tunnistaa millään tavanomaisilla mittauksilla. Luotettavimmat tulokset saadaan yhdistelemällä magneettikuvausta ja psykologista testiä.
Minä arvelen, että eräs minun pomoistani oli psykopaatti, toisaalta hän saattoi olla myös metapsykopaatti, mutta ilmeisesti hän kärsi myös ADD-tyyppisestä häiriöstä, joten hän ei ollut todennäköinen menestyjä, suuresta älystään ja häikäilemättömyydestään huolimatta, lyhytjännitteisyys ja sen tuomat sosiaaliset vaikeudet pilaavat hänen mahdollisuutensa.
Saatte uskoa että palaan tähän vielä monta kertaa ihmiskunta.orgin puolella.
ad pj
VastaaPoistaSe naulattiin ristille, joka sanoi "minä olen tie, totuus ja elämä"
Eikös tuo "minä on tie totuus ja elämä" ole mörköjen kirjasta?
Kuinka vallan kanssa keskustellaan?
VastaaPoistaKerronpa tarinan kuinka pidin alkuvuodesta yhteyttä vallan kanssa.
Eräässä vaiheessa päähäni don-kihosi sen verran, että lähetin hybriksen vallassa 22 sivua enemmän tai vähemmän metafysikaalista kirjoitusta eräälle kansanedustajalle, joka oli mielestäni menetellyt tökerösti.
Ote: "On täysin samantekevää, kuka on oikeassa. Maailma ei välitä siitä tippaakaan. Oikeassaoleminen ei ole tärkeää. Elämä ei ole kilpailu, jossa palkitaan parhaat ja epäomaperäisimmät oppilaat, jotka osaavat vastata mahdollisimman moneen kysymykseen oikein. Elämä ei ole hovivastaanotto, jossa pitää osata jotakin mitä lie täysin tyhjänpäiväisiä temputuksia tullakseen hyväksytyksi. Elämä on lahja ja ilmainen lounas. Tärkeää on, että jokainen palanen täyttää maailman palapelissä oman alueensa ja kaikki palat ovat pöydällä yhtä aikaa. Maailma on eheä ja kokonainen sillä hetkellä, kun kaikki palat ovat pelissä mukana. Se ei tosin koskaan tule toteutumaan."
Sen jälkeen hän on alkanut koristella blogiaan buddhankuvilla.
En osaa ajatella mitä tästäkin pitäisi ajatella. Mieluummin kirjoitan mihinkään asiaan liittymätöntä soopaa Kemppisen kommenttipalstalle.
Lisään kommentin kohteeseen Kemppinen "Haisee"
VastaaPoista"...Eikä kukaan viitsinyt kysyä, mitä Hruststsev ja Brezhnev tekivät viiksekkään esimiehensä valtakaudella. "
Väärin. Hruststsevilta kysyttiin tätä jo kädestä käteen annetulla kirjelapulla hänen esitelmöidessään Stalinin väärinkäytöksistä:
"Mitä Te teitte silloin?"
Hruststsev katsoi saliin, hänhän oli varsin älykäs, ja kysyi:
"Kuka tämän kirjoitti?"
*Hiljaisuus*
"Minä tein samaa kuin Te nyt"
Anekdootti oli tosi tapaus.
Brezhnev taas oli tuskin luku- ja kirjoitustaitoinen.
Halusitko olla oikeassa tätä kirjoittaessasi? Ei maar, nautin paljon kirjoituksestasi.
VastaaPoistaSaisiko millään aasinsillalla asiaan liittymään eilen lukemaani Kurt Vonnegutin mietelmää:
"Ihminen muuttuu siksi, mitä hän teeskentelee, joten kannattaa olla tarkkana mitä teeskentelee."
(Lainaus ulkomuistista ja käännettynä yli olan.)
Ad Varapygmi:
VastaaPoistaVastaan venkoilematta: kukaties mutta en kovin kiihkeästi. Olen kauan sitten mieltynyt asinajokirjelmiin, joissa esitetään silloin kun ne parhaita ovat "asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia näkökohtia".
Blogit ovat kirjelmiä lukijoille, enkä ajattele pyriväni vaikuttamaan lukijoiden käsityksiin muutoin kuin esittämällä näkökohtia.
En usko että niin olisi miltä näyttää vaan että useissa asioissa on jokin järkevä kanta, esimerkiksi sellainen että on paikallaan vastustaa tyranniaa, ei tyranneja, koska viimeksi mainittu tarkoittaa liian usein tyrannien epäonnistuneita toimenpiteitä. Jolloin onnistuneista toimenpiteistä ei sanottaisi mitään. Ja erään kannan - omani - mukaan tyrannia on paha asia.
"...ainakin yhden vaikean selityksen epäillystä ylpeydestä ja omien kokemusten ja havaintojen korostami..."
VastaaPoistaEi varmaankaan ole kelvollista selitystä. Kysymys on siitä, miltä näyttää muiden silmissä. On opeteltava mistä sellainen "väärä" käsitys muodostuu ja opeteltava siitä pois. No niin... kirpeitä sanoja siis tarvitaan. Pampersit on.
Ad Anonyymi:
VastaaPoistaKyllä tässä ollaan yhdessä aikuisvaippojen alueella.
"Minän" käyttämistä filtterisarjana voi perustella sanomalla, että helpompia keinoja tuoda itseään esiin on niin paljon. Esimerkiksi tositelevisio.
Kirjoittajalla on aina epätoivo ja epäonnistuminen edessä, kun ei kuitenkaan osaa.
Toisaalta kirjoittajalla on keinoja, joita toiset kadehtivat. Voi tehdä niin kuin Dante: sijoittaa kuvissaan vihamiehensä ja puolet ystävistään helvettiin.
Jumalainen Dante. Tuo keino on suonut auvoa kyllä. Voi sitten siirrellä takaisin taivaan puolelle kun kokee lauhtuvansa.
VastaaPoistaIllalla törmäilin amerikkalaisessa kirjallisuudessa löytäen runon. Kuvattiin vuorottelevan keskustelun raikkaita noroja. Naisrunoilija, lyhyehkö nimi. Olen etsinyt sitä uudelleen. Kun löydän niin laitan.
Herra P on ainoa oikea demokraatti, koska vain hänen äänellään on merkitystä...
VastaaPoistaMitenköhän tuota PJ:n mainitsemaa psykopatiaa oikein on tutkittu?
Voisikohan tuossa olla mukana sosiopatia? Käytöshän lienee jokseenkin samanlaista ellei jopa toivottavampaa nykyisessä yrityskulttuurissa. Psykopaateilla lienee vaikeuksia empatian teeskentelyssä.
JL FTW!! Enemmän samaa!
Ad JL
VastaaPoistaTää on vähän pateettista.
Lyhyesti:
- osaamisella ei ole aina väliä
- osaajan nimellä ei ole väliä
- osaamattomalla on vaikeuksia
- piirejä on, mutta kahvi on samaa
- ei ole palapeliä vaan kaaos
Palasin Skotlannin eteläpuolelta. Juteltiin ystävien kanssa oireyhtymien diagnoositulvasta, esimerkiksi Iso-Britannian kouluissa on listattu jo yli 160 ns. "häiriötä". Ystävät äimistelivät sitäkin, etteivätkö termien ja lyhenteiden kehittelijät ajattele yhtään terminologiaa muokatessaan, kuten tässä tapauksessa:
VastaaPoistaOppositional defiant disorder (ODD) is a psychiatric behavior disorder that is characterized by aggressiveness and a tendency to purposefully bother and irritate others. These behaviors cause significant difficulties with family and friends and at school or work. Miten sen sitten kevyesti heittää naapurille, että "my child is odd"...
jaa - olikin mies
VastaaPoistaBY JOHN PAUL
It seems to me that talk should be,
Like water, sprinkled sparingly;
Then ground that late lay dull and dried
Smiles up at you revivified,
And flowers—of speech—touched by the dew
Put forth fresh root and bud anew.
But I'm not sure that any flower
Would thrive beneath Niagara's shower!
So when a friend turns full on me
His verbal hose, may I not flee?
I know that I am arid ground,
But I'm not watered—Gad! I'm drowned!
Vähän Dantea peliin
VastaaPoistaBY RALPH WALDO EMERSON
The mountain and the squirrel
Had a quarrel,
And the former called the latter "Little Prig";
Bun replied,
"You are doubtless very big;
But all sorts of things and weather
Must be taken in together,
To make up a year
And a sphere,
And I think it no disgrace
To occupy my place.
If I'm not so large as you,
You are not so small as I,
And not half so spry.
I'll not deny you make
A very pretty squirrel track;
Talents differ; all is well and wisely put;
If I can not carry forests on my back,
Neither can you crack a nut."
:)
Noihin äskeisiin runoihin lisäykseksi:
VastaaPoista1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
- - - -
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Jos tarpeen
Ex-N-liitossa puolustusasianajaja saattoi äityä vaatimaan päämiehelleen ankarampaa rangaistusta kuin syyttäjä. Ehkä hän näki... "asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia näkökohtia"..., enempi.
VastaaPoistaAnonyymin Emerson-sitaatti? oli aika mainio - tavallaan.
VastaaPoista***
Niin-npä. Jos ja kun haisee: me 'ite' olemme sen hajun lähtökohtia.
*
Kemppinenkin haisee...mikä 'pyhäinhäväitys'(?) - mutta tämä väite on siis pelkästään seuraus hänen määritelmästään - ainakin implisiittisesti eli sieltä kuuluisien 'rivien välistä'...
Tai sitten emme ota hänestä tolkkua, koska kirjallisesti (ja ehkä myös suullis-retorisesti, mikä on taito sinänsä) luova (mikä vaarallinen yhdistelmä!) lakimies itse haluaa usein leikkiä syyntakeetonta eli olla kirjailija - ettekö tienneet..?
(Toki K. mieleni ärsytykseksi ja tyydytykseksi on enemmän kirjailija sekä historioitsija kuin 'ontto' lakimies.)
*
Muuten - sinänsä erinomaiset kirjoittajat kuten mainitut Dawkins ja Dennet ovat 'kansainvälistä' sivistyssanaa siteeratakseni 'perseestä' - anteeksi 'pyllystä' (sanamuotoa vaativat 'suvun' naiset).
Siis aivan oikein: pelkureita ja fundamentalisteja.
Ketään, jotka esittävät premissejä, joihin he tukeutuvat, ei voi ottaa ihan tosissaan vakavasti.
2003 kuollut englantilainen moraalifilosofi - ehkä aikansa suurin sellainen - Bernard Williams - kritisoi näitä reduktionisteja moraalisesta mielikuvituksettomuudesta ja monologista, johon he sen vuoksi ajautuvat, koska heillä ei ole 'moraalisesti' mitään 'yhteistä' kenenkään kanssa - ei edes (ei etenkään heidän kanssaan!) 'samoin ajattelevien'.
Kärjistin hieman, mutta miten sillä, joka on 'häivyttänyt' moraalin tieteen nimissä voisi olla tietoisuudessaan enää mitään, mikä takaisi luottamuksen kenenkään kanssa..?
Puhutaan hyvereliabilismista (Markus Lammenranta Alvin Goldmanin pohjalta), mutta Dawkinsin ja Dennetin (+ Churchladien) kaltaisien 'maanmittarien' hyveillä tuskin on merkitystä, koska he etsivät vain luonnon faktoja - eikä sieltä moraalia löydy - ei varmasti!
Moraali on ihmisen asia, mutta tämän transsendentaalisen lähtökohdan nämä naturalistit ohittavat fiktiona ja metafysiikkana...
Laki ei myöskään nyt riitä perusteluksi.
Lakihan on pelkkä konstruktio, joka perustuu joko 'itseensä' tai Jumalaan tai 'ei-mihinkään'.
Mutta tähän ongelmaan nämä herrat Dawkins ja Dennet eivät vastaa muuten kuin hypoteettisesti - väitteittensä pitäisi olla luotettavia, mutta ne eivät ensinnäkään ole päteviä, eli he eivät siis vastaa siihen, mihin niiden pitäisi vastata! - puhumattakaan siitä että ne olisivat intuitiivisesti ('filosofisesti') universaaleja evoluutioteoriaan perustuvia älyllisiä syy-yhteyksiä ja sommitelmia.
Geneettinen koodi moraalitunteen perustana on yhtä pielessä kuin Freudin (reduktionistiset) terapiatulkinnat.
Geneettinen koodi kategorisen imperatiivin perustana(?) on kuin oxymoron, jossa hiljaisuus tulkitaan huudoksi ja päivastoin...
...
Mutta jotain - jotain hyvin pientä ja silti kuitenkin vahvaa 'evidenssiä' saattaa löytyä luonnontieteilijänkin asenteesta'.
(Seuraava esimerkkini on 'hatara' mutta se muistuttaa meitä oleellisesta...)
Menisivät helvetti soikoon Jared Diamondin tavoin katsomaan vaikka Afrikkaa, jossa ankara todellisuus 'aktualisoituu' kuten filosofien kielellä idioottimaisen hienosti sanotaan.
Ei ole häpeä itkeä (kuten Diamond), kun näkee todellisuuden sellaisena kuin se on eikä ainoastaan geneettisteoreettisena spekulaationa tai neuroverkkojen kognitiivisena ekstrapolaationa kuten edellä mainitsemani herrat.
***
Periaate ja lähtökohta:
Ihmisen - Dawkisiin ja Dennetiin kevyesti verrattavan tiedemiehen, joka todella tuntee moraalisen tetoisuuden (jos tuntee?!) - ongelmaa (olkoon tässä nyt sitten Diamond), voidaan kuvata erään mielestäni Aristoteleen oivallisen määritelmän kautta, jota siteeraan Hotasen ('Asiallisia merkintöjä' blogissaan) siteeraaman tekstin kautta:
*
'Aristoteles - Oikeudenmukaisuudesta.
"Paras ei ole se, jonka hyveellisyys rajoittuu omaan elämään, vaan se, joka toimii hyveellisesti suhteessa muihin, sillä se on vaikeaa.
Tämä oikeudenmukaisuuden muoto ei ole osa hyveellisyydestä, vaan koko hyveellisyys, eikä sille vastakohtainen pahe ole osa paheellisuutta, vaan koko paheellisuus."
Nikomakhoksen etiikka
ad rauno
VastaaPoistaoikeudenmukaisuus ja hyveellisyys pakkaavat väistymään kun jaettava suppenee kohti nollaa.
Mut silloinkin tämä peliohje tuntuu rauhoittavalta: tehkää toisille se, mitä toivotte itsellenne. (peliteoreettinen analyysi anyone?)
Noh... suisidaalit älkööt ottako todesta anonyymin peliohjetta.
VastaaPoistaEmersonista raunolle
VastaaPoistaCrack a nut -voi käsittää niin monella tavalla
Ajattelin muita asioita kuin tätä blogia Danteviittauksella - mutta kyllähän toisaalta JK kantaa melkoista metsää harteillaan, mihin pikkuoravien on hyvä piirrellä jälkiä.
Quarrelia ei ole näkynyt.