Amerikkalaisten tavasta siirtää haarukka syödessään oikeaan käteen on monta selitystä, mutta ei yhtään aivan vakuuttavaa. Tapa paloitella paisti etukäteen näyttää omituiselta. Meillä liha paloitellaan lapsille.Yksi selitys tähdentää, että haarukalla syötessä vasen käsi on pidettävä pöydällä kämmen ylöspäin. Pöytäseurue näkee ettei syöjällä ole puukkoa piilossa.
Samalla tavalla väitetään, että vanhastaan vallinnut vasemmanpuoleinen liikenne johtuu siitä, että siten kulkija voi näppärästi sivaltaa vastaantulijalta miekalla pään irti.
Enimmäkseen vallitseva oikeanpuoleinen liikenne on luullakseni pelkkä valinta, jolla saattaa olla tekemistä autonkuljettajan hengissä pysymisen kanssa. Kun autojen korit oli rakenettu päreistä tai läkkipellistä, oli perusteltua, että kuljettaja jäi päällimmäiseksi, kun auto suistui tuon tuostakin tieltä.
Isoisän Willys Overlandilla (m. 1922) käytiin järvellä. Muistan asian niin, että autoi särkyi 50 kilomterin matkalla pari kertaa mutta ojaan ajattiin useammin. Piipahtanut Moskovitsh tai Pobeda tien poskessa oli kovin tuttu näky. Kun auto suistui tieltä, se nostettiin takaisin tielle. Vaativiinkin korjaustöihin, kuten männänrenkaiden tutkimiseen tai kampiakselin tarkastamiseen riitti työkaluksi jakoavain. Korjaustarvikkeina mukana oli rautalankaa ja pala polkupyörän sisuskumia.
Puukon pyhyys näkyy sota-ajan valokuvista. Armeija oli ennen erittäin nirso yksilöllisiä koristeita kohtaan. Puukko sallittiin ja sitä parempi, mitä jumalattomampi tuppiroska. Puukkojen valmistus meni tunnetusti reisille jatkosodan puhdentyövaiheessa. Sotapuukot ovat melkein poikkeuksitta kamalia, oli tuppi sitten pahkaa tai alumiinia ("kevytmetallia").
Keppiä saivat luultavasti käyttää vain upseerit - ne ovat tavallisia valokuvissa. Makeiluhaluiset näpersivät rykmentin komentajalle sauvan lepästä, jonka juurimuhkura oikeuttaa ryhmysauvan nimitykseen.
En tiedä asiaa varmasti, mutta olen käsittänyt, että keppiä käytettiin kaupunkioloissakin aseena. Kepillä oli kätevä hätistää koiria ja työmiehiä.
Toinen vaihtoehtoinen selitys olisi kävelykeppi miekan seuraajana.
Miekka on erittäin luonteenomainen barokkityylin keksintö. Sotilaat, hallitsijat ja sotaisat ylhäisön edustajat kantoivat miekkaa, muut tikaria. Tikari oli tietysti hyvä olemassa erilaisissa juomaseuroissa. Sodassa nihdit suosivat hyvin ohutteräistä tikaria, jolla maahan suistunut ratsastaja pistettiin silmikon raosta hengiltä. Säästyi kallis haarniska parempaan käyttöön.
Barokkiaikakausi eli 1600-luvun alusta lähelle suurta vallankumousta miekan kantaminen muuten vain tuli muotiin, ja mitä hirveämpi sapeli, sitä parempi. Sama aikakausi oli mieltynyt roimasaappaisiin ja jumalattomiin hattuihin uskomattomine höyhenvarustuksineen.
Aikanaan ja luultavasti jälkikäteen sitten keksittiin, että miekka olisi "vapaan miehen" merkki. Kuka on katsottava vapaaksi mieheksi, siitä käytiin monta sotaa ja vallankumousta. Ylioppilaat olivat joka tapauksessa varmoja, että he ovat.
Viimeisen kerran Saksan ylioppilaat hioivat miekkansa sotaan 1866. Sen jälkeen Suomessa yhä käytössä olevat tohtorinmiekat ovat olleet valitettavan tylsiä. Termi "miekanhiojaiset" on käytössä tohtorinpromootioissa. Ei siellä mitään miekkoja hiota. Olen ollut. Seppeleensitojaisissa miekan sijasta tarvitsee pihdit (Leatherman), koska seppeleen ompeleminen laakerinlehdistä on huomattavan vaikeaa.
Filosofian tohtoreille miekka on ongelma. En ole uskaltanut mennä mihinkään promootiokulkueeseen enkä aio mennäkään. Pelkään että housut putoavat keskellä toria. Kysymys miekan kiinnittämisestä frakkiin on näet kovin vaikea, koska frakissa ei ole vyön lenkkejä. Tasavallan presidenttinä Koivisto pani suurristit kortille. Ei ole toivoa, että sellaisen saisi. Suurristiinhän kuuluu kätevä silkkinauha, sininen tai punainen. Sellaista voisi käyttää henkselinä.
Saksalaisilla oli paljon murhetta opiskelijajärjestöistä (Bursschschaft). Olivat osakunnat meilläkin välillä lakkautettuina. Edesvastuullinen esivalta on kerännyt siviileiltä tappoaseet talteen, lukuun ottamatta tohtorin miekkaa. Totta puhuen en tiedä, käytetäänkö sitä missään muualla kuin Suomessa. Englantilaisistahan ei koskaan tiedä, mutta livenä näkemäni tohtorit ovat olleet miekattomia ja lisäksi pitäneet suomalaista tohtorinhattua pelkästään naurettavana. Amerikkalaiset puolestaan ovat persoja kunniatohtorin arvolle. Luultavasti silkkipyttymme tuo heidän mieleensä - aivan oikein - pyhiinvaeltajaisien päähineen mallin ja 1800-luvun miljonääriroistojen hatut.
Eikö ainakin luvassa oleva innovaatioyliopisto voisi noudattaa poliisikunnan esimerkkiä ja vaihtaa virka-asun miekan pamppuun (ns. Nokian nuorisokasvattaja)? Kunniatohtoreille voisi antaa teleskooppipampun, mutta ne kyllä taitavat olla kiellettyjä. Rehtoristolle voitaisiin myöntää oikeus kantaa solmuruoskaa ja rehtorille nagaikkaa, etenkin kasakoille niin rakasta pitkävartista ruoskaa.
"Kun autojen korit oli rakenettu päreistä tai läkkipellistä, oli perusteltua, että kuljettaja jäi päällimmäiseksi, kun auto suistui tuon tuostakin tieltä."
VastaaPoistaTämähän tietysti olettaa, että kuljettajan paikka autossa on vasemmalla puolella jotenkin itsestäänselvästi tai teknisin perustein. Näinhän ei selvästikään ole. Päinvastoin: poljinjärjestyshän on selvästi vasemmanpuoleisen liikenteen maista, koska vaihteistoon kiinteästi liittyvä kytkinpoljin on lähempänä vaihdemekanismia silloin, kun kuljettaja istuu auton oikealla puolella.
Esimerkiksi ohitustilanteiden näkyvyyden kannalta kuljettajan on järkevää istua sillä puolen autoa, joka on tien keskiviivan puolella.
Nyt ollaan maaperällä joka on minulle tuttua, monestakin syystä, mutta on myös niin, että on erittäin kiirus päivä, joten kommentoin nyt vain ajopuolta.
VastaaPoistaSe kummalla puolella tietä kuljetaan oli erittäin sekavaa Ranskan roskaväen nousuun asti.
Tämä miekkakäsi juttu saattaa pitää paikkansa, mutta ihan ensin.
Kuninkaallisissa saattueissa, kulki kuninkaan lähin mies yleensä virallisesti hänen vasemmalla puolellansa, sydämen puolella, mukamas valmiina astumaan salamurhaajan veitsen tielle, mutta myös kirkollisissa menoissa ja jo Rooman uskonnollisissa seremonioissa oli tällä merkitystä.
Jossakin vaiheessa, ilmeisesti 1500-luvun lopulla, alkoi vakiintua sellainen ajatus, että aateliset matkustavat tien vasenta laitaa ja rahvas oikeaa. Rahvas sitten väisti vastaan tulevaa aatelista tai muuta ratsumiestä pientareelle.
Ranskassa sitten Napoleonin toimesta määrättiin että kaikki kansalaiset kulkevat tien oikeaa puolta.
Tämä sitten otettiin käyttöön siellä missä Code Napoleon vaikutti suoraan lakeihin, eli sillä alueella, minkä Ranska miehitti. Näin sitten vasemmanpuolinen liikenne jäi elämään Ruotsiin ja Ison Britannian ulkomuseoon.
Akateemiset tunnuksethan ovat kiinni maan akateemisen kulttuurin iästä, Englannissa oli yliopistoja silloin kun baretti oli muotivaate, joten heillä on akateeminen viitta ja baretti, mutta turbaaneihin, silintereihin ja miekkoihin, joita olen muutaman tehnyt, palaan paremmalla ajalla.
ps. Laita siihen miekkaan liivin alla kannake. Meneepä vielä jollakin tavoin etiketin mukaan.
Upseerimiekat ovat kuulemma myös kelvotonta tekoa. Sopivat vain paraatiin, mutta eivät vihulaisten pistelyyn.
VastaaPoistaTohtorismiekka on hivenen suuri paperiveitseksi. Tai kirjekuoret ovat liian pieniä. Olisihan mallikasta, jos miekka kestäisi kuitenkin jonkin urheilusuorituksen. Akateeminen miekkailu frakissa voisi olla piristävä näytöslaji. Myös silinterihatun monikäyttöisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Tumman kuoren alta pitäisi paljastua tarvittaessa metalliverkko, jota voisi käyttää kasvosuojuksena.
Miksiköhän tapparaa ei näy akateemisena tunnusmerkkinä. Sen tuhovoima olisi miekkaa suurempi. Jos sitten kunniatohtoreille?
Toisaalta. Nykyisin voitaisiin käyttää lasermiekkoja, varsinkin informaatioteknologiavivahteisissa tohtorilajeissa. Zed will be back.
Tohtorin miekkoja löytyi aikanaan todistettavasti Japanista (Two Japanese "Boku-to," or Emblems of the Medical Profession.
VastaaPoistaE. S. Hartland
Man, Vol. 3, 1903 (1903), pp. 81-82), ja tässäkin mainitaan tohtorin puukko tai veitsi.
Liekö nykyisin käytössä?
Anglosaksisessa käytännössä tohtorin miekka näyttää olevan usein mukana fiktiivisessä tarinoinnissa. Tulee mageet vibat kurkulle asetettuna.
Siitä alluusio: kirjoitapa hyviksesi hullun tohtorin kulttuurihistoria. Siinä olisi kyllä kirjaksi asti. Elokuvistakin löytyisi sen verran.
Lukumääräisesti enemmistö maista tosiaan ajaa oikealla. Ehkä joskus jaksan laskea senkin, miten suuri osa maapallon ihmisistä asuu vasemmanpuoleisen liikenteen maissa... luku on jokatapauksessa aika iso, ja puntit tällä mittarilla mitaten enemmän tasan, sillä väkirikkaat Pakistan, Intia, Indonesia, Japani ja Etelä-Afrikka sekä Australiakin ovat edelleen yläluokkaisesti vasemmanpuoleista liikennettä suosivia. Tietysti voisi sitten mennä niinkin pitkälle, että laskisi paljonko vasaemman- ja oikeanpuoleisia autoja on... Ehkä nuo löytyisivät vähän tarmokkaammalla ask.comin käytöllä (Googlea parempi käyttöliittymä, voi laajentaa ja supistaa hakuja ja pääsee lähemmäksi natural language -hakua).
VastaaPoistaSanoin vasemmalla ajamista yläluokkaiseksi, sillä ainakin eräs lähde ajoittaa oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen 1700-luvun Ranskaan, jossa maataloustuotteita roudattiin valjakoilla, joita ohjattiin takimmaisena vasemmalla olevan hevosen selästä. Näin keskiviivalla kahinointiin oli parempi valmius ajettaessa oikealla puolella. Aatelisto ja kaupungin herrat toki ajoivat vielä vasemmalla, pitäen miekkakäden vastaantulijoiden suunnassa kunnes vallankumouksessa moinen kukkoilu sai lopun ja lopulta oikeanpuoleinen liikenne tuli lakisääteisesti voimaan Pariisissa 1794.
Lähteen uskottavuutta en osaa arvioida, mutta tuohon Kemppisen ojaanajo-teoriaan en oikein usko; valjakoita niinkuin ensimmäisiä autojakin ohjattiin usein keskeltä (ja nyttemmin tietysti keskiviivan puolelta riippumatta siitä, kummanko puoleinen liikenne on) ja joka tapauksessa automobiilien tullessa kuvaan oli ajopuoleisuudesta useissa maissa jo lait olemassa.
Tohtorin miekka lienee jäänne virkaunivormusta. Aikoinaanhan 1800-luvulla kaikilla virkamiehillä oli virkapuku, josta näki yhdellä silmäyksellä virkamiehen aseman arvojärjestyksessä. Luonnollisesti puvussa oli sivuaseena miekka, jonka koristelulla oli merkitystä. Tietyissä tapauksissa miekka annettiin myös kunniamerkkinä, jolloin sen kädensuojukseen kiinnitettiin pieni, emaljoitu kunniamerkin risti. Puhuttiin esim. Pyhän Yrjön tai Pyhän Vladimirin miekasta.
VastaaPoistaAlempien arvoasteiden sivuase oli tikari. Niitä kantoivat mm. aliupseerit ja ylioppilaat. Vielä vuonna 2000 varusmiesjohtajat pitivät etuoikeutenaan kantaa m62-maastopuvun vyöllä kurssipuukkoa kasarmiolosuhteissa. Voi sitä alokasta, joka yritti laittaa omaan vyöhönsä puukon!
Sivuaseiden aika lienee ohi, sillä niille on hyvin vähän käyttöä kirjoituspöydän ääressä. Juhliin ne olisi kyllä mukava saada mukaan. Tulisi eläväisempiä keskusteluja loppuillasta. ;-) Virkapukuihin palaaminen olisi itse asiassa jopa helpotus. Ei tarvitsisi miettiä, mitä päälleen pistää. Laittaisi palveluspuvun, jota varten tulisi luonnollisesti myös virkapukuavustus. Nyt vaatteet pitää ostaa kokonaan itse. Oma pukuni olisi 10. luokan virkamiehen univormu, jossa ei olisi kalliita koristeita. Lakissa olisi varmaan hopean värinen leukanauha ja hihassa yksi tai kaksi pientä tähteä. ;-)
Noh, tuolta samasta linkistähän se väkimäärien jakaumakin selviää, vasemmalla ajaa 1.9 miljardia ihmistä eli 34% väestöstä ja oikealla 3.8 miljardia, 66%.
VastaaPoistaKemppinen kirjoitti: "Keppiä saivat luultavasti käyttää vain upseerit - ne ovat tavallisia valokuvissa."
VastaaPoistaMonissa maissahan keppi kuuluu komentovarustukseen siinä missä rähinäremmikin; marsalkoilla tietääkseni kaikissa maissa. Faaraoilla oli sauvansa ja vanhassa kirjallisuudessa (joudun kirjoittamaan tätä lähteittä ja ilman kunnon nettiyhteyttä) sauvan murtaminen on tavallinen kielikuva vallanottamista.
Kemppinen kirjoitti: "Filosofian tohtoreille miekka on ongelma."
Miksei muissa tiedekunnissa? Filosofit toki ovat taipuvaisia näkemään ongelmia missä vain, mutta niinhän myös juristit, jotka lisäksi tuntevat julkisella paikalla pidettäviä pitkäteräisiä koskevat normitkin. Lääkärit toki voisivat parantaa itsensä, vaikka kaikki lääketieteen tohtorit eivät hallitsekaan practicumia, mutta praktiikalle ei toisaalta saa enää asiakkaita olematta tohtori tai mieluiten tosentti.
Kemppinen kirjoitti: "Englantilaisistahan ei koskaan tiedä, mutta livenä näkemäni tohtorit ovat olleet miekattomia ja lisäksi pitäneet suomalaista tohtorinhattua pelkästään naurettavana."
Kuten useimmat vieraat murteet huvittavat vakavamielisiä, naapurien naamiaisasut naurattavat tosikkoja.
Erast. Aleks. kirjoitti:"Vielä vuonna 2000 varusmiesjohtajat pitivät etuoikeutenaan kantaa m62-maastopuvun vyöllä kurssipuukkoa kasarmiolosuhteissa. "
Me kenttätykistön mittausupseerit kuljimme lisäksi aina käsisuuntakehä kaulassa.
Erast. Aleks. kirjoitti: "Virkapukuihin palaaminen olisi itse asiassa jopa helpotus. Ei tarvitsisi miettiä, mitä päälleen pistää."
Totta. Liikejuristin on aamulla vaikea valita valkean paidan kanssa sopivinta solmiota, joka vielä natsaisi tummaan potkupukuunkin.
Ad Omnia:
VastaaPoistaMaailmankartta oikealla - vasemmalla - ei osaa sanoa -liikenteestä:
http://strangemaps.files.wordpress.com/2007/02/800px-driving_standards_historic.png
Olin ajatellut kirjoittaa laajemminkin strangemaps-paikasta, koska se vetoaa minuun suuresti.
Kahtokeepa.
Vihjeen poimin taannon Lingosta.
Ad Dr. Blind:
VastaaPoistaSauva on ensisijainen tuomarin tunnusmerkki - Euroopassa vanhempi kuin tuoli eli istuin (tuomioistuin).
Roomalaisessa oikeudessa ainakin määrämuotoiseen mancipatio-oikeustoimeen tarvittiin vaaka ja sauva. Operaatio tunnetaan ja elää e-mansipaatio -käsitteessä.
Isänvallastakin vapautettiin koskettamalla sauvalla.
Ja sitten on tämä aatelointi miekalla läpsäyttämällä.
Blogissa en jaksanut muistella, millä kaikilla tiedekunnilla on tohtorinmiekat, kenellä ei. Se sopii sävyyn, ettei teologeilla ole, mutta se puolestaan on yllättävää, ettei tekniikan tohtoreilla ole.
Siitä maininta filosofian tohtoreista.
Tuli mieleen ja piti muistia tarkistella, että latinan sana 'fasces' (yks. 'fascis') tarkoitti koivun oksista koottua sauvaa, jota magistraatit (vai mikä lie oikea suomalainen sana, enpä tiijjä termistöä niin) kantoivat valtaa osoittaakseen. Ja myöhemmin tuli fasismi, valtahommia sekin. Liekö ollut koivukimppuja.
VastaaPoistaVaan tuo koivujuttupa tuli wikipediassa ihan uutena asiana vastaan. Miten lie tämä vihtomisperinne Suomessa sitten, onko vihta myös meillä ollut vallan väline, tuolta Rooman ajoilta periytyvä... vai ovatko Wiikin Kalevin teoriat suomalaisista eurooppalaisten kantarotuna sittenkin tosia, ja roomalaisten fascit vain perversio rauhanomaisesta saunomisapparaatista?
Ja sauvoista muutenkin, nyt en jaksa kun on yö alkaa Raamattua selailla, vaan onneksi tuo w-pedia jaksaa kertoa, että Aaron eli Mooseksen veli oli se Exoduksen aikaisista papeista jonka sauva alkoi yön aikana kasvaa lehtiä Jumalan merkkinä ylipappeudesta. Tuomiovallan merkkinä tuollaisellakin nomadikansalla kuin israelilaiset lienee sauva ollut huomattavan käytännöllisempi kuin tuoli, jyhkeitä auktoriteettia huokuvia istuimia ei varmaan ollut kiva kuskata ympäri erämaata riistan perässä ja faaraon porukkaa pakoon. Että sinnekö suuntaan se sauvan tuomiovalta sitten eurooppalaisessa kulttuurissa kulkee.
Ad Paavo:
VastaaPoistaJos saa kehua, niin täydet pisteet.
Sauvaa eli keppiä käytti mm. Mooses, joka löi sauvalla kalliosta vettä, ja vanhasta tuomiovallasta on tietenkin Tuomareiden kirja.
Fasces koivunvihtakimppuna on käytettävissäni olevien lähteiden mukaan alkuperältään tuntematon. Mutta koivua raipat olivat ja kimpusta pilkisti kirves.
Olen vaistomaisesti arvellut, etä "fascisti" olisi ainakin 20-luvun alussa tarkoittanut mielteenä "vallanhaltijoita".
Tuo liktorien kimppu on tietysti tuttu sekä rahoista että friiseistä.
Omassa mielessäni fasces tuo mieleen Vasa-suvun ja siis Vaasan kaupungin vaakunan, jonka kimppujen on selitetty tarkoittaneen vallihaudan täyttämiseen käytettyjä risunippuja. Tiedä häntä.
Yksi parhaista tietolähteistä on muuten blogini sidebarissa linkkinä löytyvä Encyclopaedia Britannica 1911, joka siis on verkossa kokonaan ja auki, ilman nykyversion konstailuja.
Ja vaika Wikipedia on hyvä, niin ei siitä tietenkään voi puhua samana päivänä muinaistieteitä ajatellen kuin E.B.:stä.
Vuoden 1911 Britannicaa en tiennytkään olevan julkisessa jaossa.
VastaaPoista"The Slavs are divided geographically into three main groups, Eastern, North-Western and Southern; linguistically also the same division is convenient.
The Russians stand by themselves as the Eastern group. They hold all the East European plain from the 27th meridian to the Urals, the Finnish and Tatar tribes making up but a small proportion of the population: beyond these limits to the east they stretch into central Siberia and thence in narrow bands along the rivers all the way to the Pacific; on the west the Ruthenians of Galicia form a wedge between the Poles and the Magyars and almost touch the 10th meridian. The Russians must number 100,000,000.
Ollaanko siis oltu slaaveja ja peräti venäläisiä vai venäläisen kansallisuuden rajoina ennen vuotta 1917.
Nyt lienee aika heittää sitten kepillinen Kemppiselle.
VastaaPoistaKuten blogillani kerron, kepistä tuli porvarillinen hyve kun vain aatelilla oli lupa kantaa miekkaa. Muistan lukeneeni että ainakin osassa Ranskaa oli voimassa määräys, että sotapalveluksen ulkopuolella sai aatelittoman veitsi olla vain jalan mittainen, kaikkineen, muutoin se oli miekka, ja siis aatelisen etuoikeus.
Kun sitten ihmisen raja alkoi livetä paronin kohdalta, ruhtinas von Windischgrätzin vastustuksesta huolimatta, alkoivat herrasmiehet omaksua porvariston tapoja, ja kepistä tuli yhtä luonteva osa miehen pukua kuin hatusta ja käsineistä.
Mutta kun puhuttiin sauvasta ja kepistä, niin minulle on kerrottu, että eräin seuduin Afrikassa, on kepin kantaminen eräänlainen aatelisarvon merkki, jota kantavat puhevaltaiset miehet, tarkoittaen sen ikäisiä, joitten pojat ovat jo asekuntoisia miehiä ja ovat itse voineet vetäytyä hallinnollisiin suunnittelutehtäviin, varjoon auringon alta.
Varsin nautittavia nämä professori Kemppisen kirjoitukset, kuten hänen luentosakin. Minulla oli tilaisuus suorittaa vuosia sitten toisen tiedekunnan opiskelijana yleisen oikeustieteen opintoja, jolloin kävin Kemppisen luennoilla.
VastaaPoista"Tikarista" tuli mieleeni, että muistaakseni sana on alunperin sotilasslangia. Jos rehtorilla olisi nagaikka, niin mitä kanslerille jäisi? Aikoinaanhan Helsingin tai paremminkin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston kansleri oli hallitsijaperheestä, ja varsinaisen hallinnon hoiti sijais- tai varakansleri.
En päässyt lukemaan aikaisempia viestejä, koska sekä Internet Explorerissa että Tuliketussa ko. "näppäimen" painaminen aiheutti vain hyvin pitkän virheilmoituksen.
Innovaatioyliopiston tohtoreille sopisi viitta ja tikari, sillä nykyisessä TaiKissahan tohtoreilla on miekan sijasta viitta. Sedis viittasi japanilaiseen tantoon, joka sopisi erittäin hyvin kokonaisuuteen.
VastaaPoistapromootio 2007
Minä taas olen sitä mieltä, että tohtorinhattua voisi uudistaa niin, että siihen päälle lisättäisiin kahva. Helpottaisi ko.pöntön pääasiallista käyttötarkoitusta eli kädessä pitelemistä.
VastaaPoistaKirjoitit Jukka seuraavasti: "Barokkiaikakausi eli 1600-luvun alusta lähelle suurta vallankumousta miekan kantaminen muuten vain tuli muotiin, ja mitä hirveämpi sapeli, sitä parempi."
VastaaPoistaRiippuu tietysti siitä, mitä tarkoitamme "hirveydellä", mutta käsittääkseni kehitys keskiajalta aina Ranskan vallankumoukseen saakka suosi yhä kevyempiä ja pistämiseen (lyömisen sijasta) soveltuvampia malleja. Tämä johtui siitä, että ennen modernia kirurgiaa pistohaava keskivartaloon oli lähes aina tappava, kun taas lyömähaava saattoi parantua joko itsestään tai välkärin rohdoilla avustettuna.
Itse siis näkisin, että 1600- ja 1700-luvun miekat olivat hyvinkin siroja.