Sivun näyttöjä yhteensä

4. toukokuuta 2006

Kiitos

Eilen yöllä 100 000 kävijää syyskuun lopulta, todellisuudessa lokakuun lopulta.

Kiitos siitä lukijoille. Jatkan. Pian on vuorossa parikin novellia, kuten Jamssipuuro, jotka lopulta löysin. tekijänoikeudesta vapaita, koska kirjoittaja, Ryonosuke Akutagawa kuoli oman käden kautta 1929.

Tässä kuitenkin sitaattina merkkipäivän muistoruno, jonka luin 1950-luvun alussa Suomen Runottaren siniselkäisestä, 1940-luvun laitoksesta.

Waltari, rakastettuni - 1929:

Dinah

Dinah oli kerran nuori,
puku silkkinen hänellä oli ja otsalla hopeavantaeet.
Dinah oli kerran kaunis,
oli hänelle punaiset huulet ja hennot nilkat ja ranteet.

Dimah oli kerran sataman valtiatar,
ja hän iltaisin tanssi alasti miesten nähden.
Ja Intian, Kiinan ruskeat purjehtijat
monet kerrat vapisivat hänen katseensa tähden.

Ja he heittivät kultaa ja koruja Dnahin silkkiliinaan,
kähein ääni, viinan villitsemin mielin.
Dinah oli nuori, Dinah, hän rakasti kaikkia heitä,
sata viulua soitti hillittömin kielin.

Dinah oli kerran kaunis, - Dinah oli kerran nuori,
Dinah oli syntynyt miehiä vallitsemaan.
Dinah on nyt kovin ryppyinebn ja vanha
ja kuuluu Kalkutan pelastusarmeijaan.

2 kommenttia:

  1. Kerrassaan hauska, yllättävä loppu. Koskeniemellä loppuyllätykset tuppaavat olemaan kyynisiä. Waltarin ensimmäinen kirja oli Suomen merimieslähetysseuran tilaama "Jumalaa paossa".

    VastaaPoista
  2. Muuten jees, mutta ihan miten sattuu kirjotettu tänne. D:<

    VastaaPoista