Koti

Asuntokauppalaki on uudistettu ja uudistettuna voimassa. Sen tulkinnasta on ilmestynyt ainakin kolme kirjaa. Verkosta ei löydy oikein ohjeita.

Viime aikoina on ilmennyt aihetta epäillä, etteivät kiinteistönvälittäjät olisikaan sellaisia ammattilaisia, joiden varaan voisi heittäytyä kuin suuren sairaalan ensiapuosastolle. On jopa väitetty, että heitä kiinnostaa enemmän välityspalkkio kuin asiakkaan etu.

Jos näin on, ei se ihme ole. Asiakaskuntaa ei varsinaisesti ole. Samoihin ihmisiin törmää harvakseltaan.

Oikeusministeriö ja kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset eivät noudata lakia. Lain mukaan viranomaisten olisi tiedotettava aktiivisesti ja omasta aloitteestaan.

Hyvin monia kansalaisia koskevien lakien tullessa voimaan tiedottamisen tarve olisi suuri.

Asuntokauppalaki on hyvä tuntea, mutta on siinä lainopillista tutkintoa suorittamattomalle opiskelemista. Kenelle kaikille on itsestään selvää, mikä on 'suorituskyvyttömyysvakuus' ja mikä on 'perustajaosakkaan' vastuu?

Laissa selostetaan, millainen on 'virhe'. Silti hätäinen lukija voi äkkiäkin erehtyä asiasta, varsinkin kun media suuntaa mielenkiintoa millon homeeseen, milloin mihinkin - kaikissa asunnoissa on hometta mutta vain osa homeista on vahingollisia. Lain mukaan 'virhe' ei luullakseni ole se, että joku, esimerkiksi putkimies, on polttanut tupakan asunnossa viikko sitten.

Laissa on joukko pykäliä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti ostajan ja myyjän mahdollisuuksiin. Sellaisia ovat säännöt vaatimusten esittämisestä. Tietyissä tilanteissa sinänsä oikeutetun vaatimuksen esittäminen liian myöhään ei enää auta.

Lakimieskunta on suhtautunut mustasukkaisesti oikeuteensa julkaista lain esityöt omissa nimissään vähin kommentein, ja sellaiset kirjat ovat joskus hyvin tuottoisiakin. Harvat jäljellä olevat kustantajat ovat huomanneet, että tuollaisista kirjoista voi ottaa niin kauhean hinnan kuin kehtaa - lähemmäs sata euroa klisusta.

Oikeusministeriön olisi itse huolehdittava asiaviihteen levittämisestä eli yleistajuisista oppaista. Kirjoitin muuten aikoinani sellaisen itsekin, Asunnonhankkijan opas. Se haukuttiin epätieteellisenä. Kun Valitut Palat ilmaisi aikoinaan ryhtyvänsä julkaisemaan Kodin lakikirjaa, esitin asiantuntijan mielipiteeni, jonka mukaan hanke on epätoivoinen, tyhmä ja tuhoisa. Kirja ilmestyi ja sitä myytiin lyhyessä ajassa yli 200 000 kappaletta.

En ihan uskoisi, että kysyntä olisi täysin kadonnut.

Kuplettimestari J. Alfr. Tanner toimi nuorempana miehenä rakennusmestarina. Kun hänen rakennuksensa sortui, hänellä oli vastaus valmiina: niin siinä käy, kun mentiin purkamaan rakennustelineet ennen kuin talossa oli tapetit seinissä.