14. toukokuuta 2006

Matkasuunnitelma

Tämän sisältöisen selvityksen ajattelin lähettää Veltsulle, joka on osastomme johtaja.

Aion tehdä välttämättömän virkamatkan, joka kestäisi perjantaiaamusta sunnuntai-iltaan. Yliopisto korvannee matka- ja majoittumiskustannuksemme, puhumattakaan säädetystä päivärahasta.

Matkan kohde on Helsinki (Helsingfors), jossa on maineikas yliopisto ja lisäksi kauppakorkeakoulu, oikeastaan kaksikin. Jossain kauempana maaseudulla on tiettävästi teknillinen korkeakoulukin.

Jätettyäni auton lentokonetän pitkäaikaiseen paikoitukseen, joka valitettavasti on kallis, aion vastaavasti kuluja säästääkseni ajaa bussilla kaupunkiterminaaliin. Rautatieasemalta otan taksin ja ajan hotelli Vaakunaan, koska hotelli Seurahuone kuuluu olevan meluisa ja kalliskin.

Yliopistolla menen keskustelemaan tohtorikoulutuksesta professorien Bruun ja Oesch kanssa. Olen ajatellut puhua ranskaa, jottei kukaan sortuisi ymmärtämisen ansaan. Ranskan kielellä tulee varmaankin toimeen niin nakkikioskilla (paikallinen erikoisuus, Museokadulla) kuin virastoissa ja laitoksissa.

Matkan kohokohdaksi, viralliset tapaamiset hoidettuani, olen suunnitellut tutustumista kaupunkiin jalan. Kartoista päätellen siellä on lehtevä puisto aivan keskustassa ja toinen, pienempi, jonka keskellä on vanhanlainen puusta rakennettu kirkko. Niiltä kulmilta voisi löytyä sopiva espressobaari, jossa voisi virkistäytyä (double eli doppio).

Kartan avulla ja kyselemällä etsin kirjakaupan, jonka kuuluu suunnitelleen joku maineikas arkkitehti. Tämän töitä löytyy, mielenkiintoista kyllä, myös jostain huonekaluliikkeestä ja lisäksi lasiesineitä kaupustelevasta myymälästä, joka on saman kadun varrella. Esittelykuvassa näin myös mielenkiintoisia muunnelmia raidallisista vangin vaatteista, joita on koottu eri värisinä muutamaan myymälään. Kadun nimi on Esplanadi mutta en ole saanut vielä selvää, mikä tai kenen esplanadi. Pariisin kadunnimien logiikan mukaan se on kai Esplanadi Ihantala samalla tavalla kuin Pariisissa on Jena, Austerlitz, Stalingrade ja ne muut. Metroaseman nimi on varmaankin Tali, koska se olisi ulkomaalaisellekin helppo.

En ole varma, noudattavatko suomalaiset (skritifinnit, joista Tacitus mainitsee Germaniassa saaneensa perin epäedullisen vaikutelman) tässä asiassa yleiseurooppalaisia perinteitä.

Kauppatorilla paikalliset asukkaat hankkivat itämeren silliä, jonka murtoveden muunnosta, Itämeren silliä, sanotaan silakaksi. Olen nauttinut sitä ennenkin ja tiedän, että se on verraton herkku. Etäämpänä, ei kovin kaukana itämaisesta kirkosta, on tieteellisen seuran kirjakauppa, josta löytää aina mielenkiintoisia teoksia.

Välillä käyn luonnollisesti hotellissa levähtämässä ja tekemässä muistiinpanoja ja merkintöjä. Suhtaudun luottavasti verkkoyhteyksiin, jotka kuuluvat olevan tuossa kaupungissa hyvät.

Illalla voisi pistäytyä vaikkapa elokuvateatterissa.

Jos kävely tuntuu maittavan, joko lauantain tai sunnuntain ohjelmaan voisi sisällyttää kävelyretken rautatieaseman takana avautuvan lahden ympäri ja käydä katsomassa kamelikurkia ja jalopeuroja, siellä kun kartan mukaan sijaitsee eläintarha. Rantatonteilla on sivistysporvariston puurakenteisia asumuksia.

Kuten kaupunkimatkoilla muutoinkin, olisi mielenkiintoista laskeutua rahvaan pariin ajamalla julkisella kulkuneuvolla esimerkiksi Luonnonkauneudestaan ja ystävällisistä ihmisistä tunnettuun Jakomäkeen. Paikallisissa ravitsemusliikkeissä saa kuulemma erityisesti ponnistelematta iloista seuraa, ihmisiä jotka ovat aika ajoin reväyttää kupeensa omaan sukkeluuteensa.

Ooppera lienee suljettu taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tämä on hiukan hämmästyttävä tieto, sillä kun omistaja on valtio, Suomen valtiolla lienee siis vakavia vaikeuksia. Muutoinkin maasta on liikkeellä ristiriitaisia tietoja, joista aion ottaa selvää tieteellisistä julkaisuista, joista tätä nykyä merkittävin kuuluu olevan nimeltään 7 päivää. Sitä ahkerat opiskelijat tutkivat tunnollisesti paikassa, jonka nimi on "Hämis", ja nauttivat samalla kolmannen veroluokan kantavierrepitoisuudeltaan mietoa Pilsen-tyyppistä mallasjuomaa.

Linja-autuaseman yhteydessä on mielenkiintoinen kauppakeskus, jossa olevasta rautakaupasta voi hankkia esimerkiksi nippusiteitä.

Toivon että osasto suhtautuu myötämielisesti matkalaskuun, joka saattaa hiukan paisua, koska kaupunki on kovin kallis.

Suomalaisesta perinnemusiikista tuliaisiksi voisi tuoda nyt laulukilpailuun osallistuvan Lordi-yhtyeen äänitteen, yhtyeen jäsenet kun saamani varman tiedon mukaan esiintyvät kansallispukuisina ja tavoittelevat kaikinpuolista autenttisuutta, validiteettia ja integriteettiä.

Matkan ajankohdaksi sopisi 23. - 23.6., jolloin kaupunki varmaankin kuhisee tungokseksi asti, kun kysymyksessä on kesäkuinen viikonloppu eli lomakauteen on vielä aikaa. Myös professorit ja muut virkamiehet on varmaan helppo tavoittaa työpaikoiltaan, valppaina ja virkkuina, kuten aina.

5 kommenttia:

  1. Matkasuunnitelma saattaa mennä täydestä Lappeenraannassa, mutta varoisin kuitenkin ottamasta taksia Helsingin rautatieasemalta hotelli Vaakunaan. Matka on sen verran lyhyt, että taksisuhari voisi pitää sitä jonkin sortin pilkantekona.

    Mitä tulee Lordin kansallispukuteemaan, niin Kauniaisten kansallispuku olisi ilmeisesti helpompi ja kevyempi kantaa.

    VastaaPoista
  2. Anomus vain nopeasti tulostimen kautta ulos digilästä ja Veltsulle. Sitten päätöstä odottelemaan.

    "Matkasuunnitelma" käy päivänavauksesta täällä studiolla. Tykkäsin. Kiitos.

    VastaaPoista
  3. Avartavaa. Pitäisiköhän ottaa matkasuunnitelmiin näin 30 v. takaa.

    VastaaPoista
  4. Kohde muistuttaa etäisesti Vironniemen (vanh. Töölö) kaupunkia, jota byråån yksinvaltaisella käskyllä piti kutsuttaman Helsingiksi, joskin ruåttiksi, eli venäjäksi.
    Epäilylle on tässä kuitenkin tehtävä sijaa, sillä kaupungin Museokadulta ei nakkikioskia löydy. Eipä silti hätää: kyseisellä kadulla sijaitsee taksiasema. Siitä vain autoon ja kuskille osoitteeksi Dagmarinkatu. Kioski on siellä. Oli ainakin 15 minuuttia sitten, se kuuluisa ja ihan hyväkin.

    Seuraa lokalisoitu vinkki: Kioskia vastapäätä (paikallinen ilmaisu, tarkoittaa "kadun toisella puolen") alkaa Louhen valtakunta. Vetää ihmisiä puoleensa.

    Ja vielä yleisohje: Sopuisan vierailun turvaamiseksi Vironniemellä paranee käyttäytyä toisin kuin maakuntakeskuksissa vallalla olevin tavoin.

    VastaaPoista
  5. Ad Viti:

    Välttämätön oikaisu - nämä stadin gourmet-paikat on tärkeä pitää mielessä.

    Siellä on Dagmar 1800-luvun suurmiesten joukossa. Lapsena ihmettelin, miksi maalaisen mummoni etunimet olivat Hilja Dagmar.

    Jos silloin minua valistettiin, että Nikola II:n puoliso Maria Feodorovna oli oikeasti Tanskan prinsessa Dagmar.

    Hänen arveltiin olevan erikoisen suosiollinen suomalaisille. Niin että annettiin katukin.

    Ei auttanut.

    VastaaPoista