Sivun näyttöjä yhteensä

8. helmikuuta 2016

Piilossa nenän edessä






Tunnen eräitä keskiajan Keski-Euroopan kyliä paremmin kuin Snappertunan. Vaikka olen perso harmaakivikirkoille, laskeskelen nähneeni niistä vain runsaasti puolet. En ole nähnyt Hollolan kirkkoa. Luultavasti en ole käynyt koko Hollolassa.

Noista kirkoista on Wikipediassa kerrassaan mainio luettelo noista kirjoista. Sellainen Markus Hiekkanen on pannut noiden rakennelmien ajoituksen uusiksi ja saanut asiaankuuluvaa vastustusta. Ne ovat luultua uudempia. Huomattava osa keskiaikaisista kirkoista ei ole keskiaikaisia.

Siitä en ole saanut vieläkään selvää, miksi helvetissä tuollaisia mahdottomia kirkkoja rakennettiin ja eräin paikoin vielä ritirinnan (Tyrvää – Karkku).

Onneksi 1800-luvulla oli järkeviä pappeja. Suuri osa noista kirkoista hylättiin ja jätettiin pahuutensa valtaan. Kyllä niissä mahtoi olla aivan tietty tunnelma pakkasilla. Ei sellaista tilaa voinut lämmittää millään keinolla. Joissakin paljon uudemmissa puukirkoissa on kiinnostavan näköisiä valurautaisia kamiinoja.

Harmaakivikirkkoja pidettiin yksinkertaisesti rumina, kunnes joku keksi noin vuonna 1910, että ne ovatkin kauniita ja lisäksi arvokkaita. Nyt niitä on entisöity sata vuotta.

Luultavasti oma asenteeni on pelkkää tunteilua.

Tunnen miehen, joka on käynyt kaikissa Suomen kirkonkylissä. Tosin hän sai siitä palkkaa. Hän oli sellaisten asioiden professori. Kuulemma kirkonkylän (keskustan, keskustaajaman) löytäminen on välillä vaikeaa. Ne piilotettiin yleensä onnistuneesti 70-luvulta alkaen, kun keksittiin ohikulkutiet.

Kun ne lopulta oppi löytämään, alkoi käydä yhä selvemmäksi, ettei niissä ollut enää mitään löytämistä. Nyt niistä puuttuvat ne entiset viisi pankkia ja kaksi markettia keskenään aivan samanlaisine, rumine rakennuksineen, ja jopa asumukset ovat väistyneet kuin jotain peläten näköyhteyden tuolle puolen.

Selvä se, että vilkas valtatie on linjattava mahdollisuuksien mukaan liikenteen ehdoin. Toisaalta kymmenen tai kaksikymmentä vuotta on sitten voinut ajaa vaikka mistä aivan mihin tahansa näkemättä absoluuttisesti mitään.

Viime vuosien kokemukseni mukaan Helsingin ja Jyväskylän välillä mielenkiintoisin näkymä ja kokema on iltapäivälehti Lahden Renkomäen bensa-asema-syöttämö-valintamyymälän telineessä. On siellä kyllä joku silta, mutta sillalle ei saa pysähtyä, eikä sitä ennen, eikä sen jälkeen. Kerran jokin hätä haittasi sellaisen komean salmen lähellä. Ravitsemustila muistutti Pasilan putkaa, myös näköaloiltaan.

Usea on itse kokeillut, millaista on löytää Lappi. Epäusko ehtii muuttua epätoivoksi Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen ajaessa. Kun sitten tulee ensimmäinen (kulttuurisesti ehdollistettu) näköalapaikka, sitä saattaa olla niin turtunut, että jatkaa köröttelyä, kunnes tulee Kiilopään kupeeseen ja Kaunispää näkyy.

Länsi-Lapissa on monta paikkaa, jossa autolla tulija saa odottamatta nähdäkseen ihmeitä, esimerkiksi sekä Ylläkselle että Pallakselle tultaessa.

Tiedän esittäväni tässä kehäpäätelmää. Suomi ei ole matkailumaa. Norja olisi. Jos löytyisi kuuromykkä kuski ja sellainen henkilöauto, jossa on makuupaikka. Lähtisin tikkana liikenteeseen.

Olen toistellut vuosikymmeniä ihmisille, miten antoisaa on ajaa esimerkiksi täältä Tammisaareen vuoden 1927 tiekartan mukaisesti, siis Inkoosta Fagervikiin ja edelleen. Mutta jopa Tammisaaressa täytyy eksyä ennen kuin näkee oikeasti jotain.

Tuotakaan jakelemaani neuvoa on ole itse noudattanut.

Verkosta löytyy aivan toinen Suomi. Hakusanalla vanhatpainetutkartat saa ladatuksi 1 : 20 000 karttalehtiä 50-luvulta, 60-luvulta ja 70-luvulta.

Vanhan peruskartan merkit ovat yleiskatsauksellisempia kuin nykyiset. Tietenkin aivan yksittäisiä ulkorakennuksiakin löytää hienosta www.paikkatietoikkuna.fi osoitteesta, mutta historian henki puuttuu.

Kun tutkin esimerkiksi Ruoveden karttaa 1958, käsitän heti asutuksen, näen sotien seuraukset ja käsitän kansalaissodan ilmiöitä, ja on mahdollista jopa arvailla raivaajasukupolven soita ja kuokkia.

Tämä kirjoitus oli pelkkää hämäystä, tuttuja asioita tutusta aiheesta.

Tein näin, koska sain perjantaina käsiini kirjan, mutta oli ohjelmaa. ”Sapiens. Ihmisen lyhyt historia.” Kirjoittaja Yuval Noah Harari. Kustantaja Bazar, 2016.

Luin lopusta ja sitten aloitin. Tekijällä on hyvät krediitit. Se ei tietenkään takaa, ettei kysymyksessä voisi olla muodikas hölynpöly. Ehdin vasta nähdä, että tiedot ihmislajin muuttumisesta ja muutoksista ovat uudet ja ajantasaiset ja että kirjoittaja käsittelee sujuvasta fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja historiaa.

Huvituin katsottuani kauhistuneena hakusanaa älykäs suunnittelu, intelligent design. Ettäkö niitä miehiä? Ei. Hupaisasti hän nyt alkaneeseen toimintaan (geenimanipulaatio, lisätty todellisuus jne.) viitaten huomauttaa, että ensimmäistä kertaa maapallon historiassa älykäs suunnittelu on tosiasia. Proteeseja ohjataan ajatuksella eli aivojen sähköpurkauksilla ja kyborgit viettävät orgioita. Perästä kuuluu. – Hararin suuresta intelligenssistä ei ole epäilyä eikä myöskään kirjallisista kyvyistä. Pidän siitä, että hän nimeää Jared Diamondin innoittajakseen.

28 kommenttia:

  1. Olen käynyt Hollolassa useasti. Muistaakseni siellä on ampumaratoja, huutavia kapiaisia ja pieniä inhoittavia järviä (Kastarlampi, Työtjärvi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kaikki somen huutajat
      Järveen kastaisi
      Olis kastikkeesta pulaa
      Melko varmasti
      Mut!
      Kun kirmaa kilpaa varmasti
      On lämmin jäällä luistella
      Matkan päällä Jeesuskin
      Kalaa uisteli

      Poista
  2. Aloitin tuon Hararin kirjan lukemisen juuri viikonloppuna kyllästyttyäni siihen että mokoma kyttää yöpöydän nurkalla kuukausien ajan syyllistävän näköisenä. Kyllä on mukavaa luettavaa, ainakin ensimmäiset sata sivua. Sitä tuntuu viisastuvansa aivan silmissä ja tuo on vielä sillä lailla sujuvasti kirjoitettu että vähemmänkin oppia saanut pysyy mukavasti kärryillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän blogin harmillisin puoli on se, että täältä saa aivan liikaa vinkkejä kirjoihin, jotka on sitten luettava. Niin kuin nyt tämäkin, saamari, ja ensi viikolla olisi ehdittävä sinne Kiilopäällekin ja reppu on jo täynnä muita kirjoja.

      Poista
    2. Kannattanee harkita ahkion hankkimista. Siihen mahtuu eväät, vaihtovaatteet ja kirjaröykkiöt. Vajaakuntoiset pysykööt kotonaan. Kovillehan tämä Kemppisen blogin lukeminen ottaa.

      Poista
    3. Vihje: monessa kirjastossa on käytössä ATK-toimista omat hyllyt/lista, johon voi sisällyttää kirjoja, joita aikoo tulevaisuudessa lukea. Silloin ei tule stressiä.

      Poista
    4. Onko pääkaupunkiseudun Helmetissä?

      Poista
  3. Muistan vielä hyvin sen kevättalven lauantaiaamun, kun työviikon jälkeen aamukahvin juotuani tartuin päivän lehtiin ja olin pudota tuoliltani: "Suomen keskiaikaiset kivikirkot satoja vuosia luultua nuorempia". No,eiväthän ne nyt ihan "satoja" vuosia olleet nuortuneet, mutta joka tapauksessa Hiekkanen oli päätynyt hämmästyttäviin tutkimustuloksiin väitöksessään "The stone churches of the medieval diocese of Turku". Ja heti alkoivat "pipit ja papit" (onkohan ilmaisu lähtöisin Kustaa Vaasalta) lehdessä julistaa: "Saa täällä hauskojakin puhua." Ammattipiirienkin "kognitiivinen dissonassi" näkyy lehdistä luettuna pitkään olleen todella sitkeää; varmaankin siksi, että kukapa tieteilijä nyt omista pitäymyksistään luopuisi. "Kaatuu vielä suuri joukko solidia tutkimusta", kuten muistelen itkuisasti parahdetun, kun Ylikankaan Nuijasota ilmestyi. Nyttemmin Hiekkasen ajoitukset näkyy hyväksytyn poikkeuksetta aivan vallitseviksi esim. historian yleisesityksiin. Myös Turun tuomiokirkon kiviversion Hiekkanen on ajoittanut paljon luultua myöhemmäksi, 1400-luvun alkuun, muutama vuosi sitten kuolleen Knut Draken tekemän esityön pohjalta.

    Kaipa ne Hiekkasen nuorentamat kivikirkot sentään "keskiaikaisina" ovat pysyneet, koskapa sinänsä mielivaltaista "uuden ajan" alkua ei nykyisin hetikään aina samaisteta Kustaa Eerinkinpojan valtaannousuun vaan saatetaan ulottaa jopa 1500- ja 1600-luvun vaihteen tienoille.

    Ja vielä: miksi "helvetissä" esim. Räntämäen/Maarian ("Vårfrukyrckie sochen")ja Kaarinan (P. Katariinan) kirkot esimerkiksi piti rakentaa näköetäisyydelle toisistaan? Hallinnollisten ja kultillisten syiden ohelle mieleenjohtumana voisi arvella, että johonkin kai ne kanonisen verotuksen ja lahjoitustenn runsaat tuotot rintamailla piti hakata?

    VastaaPoista
  4. Jos olet nähnyt yli puolet Suomen harmaakivikirkoista, se ei ole vähän. Mitä niitä on, seitsemisenkymmentä?
    Kuntaliitosten vuoksi meillä on täällä Raaseporissa kokonaista kolme keskiaikaista kivikirkkoa ja yhteensä seitsemän kirkkoa, niin että luulisi kansan pysyvän kaidalla tiellä, jos se siitä on kiinni. Vapaakirkot vielä päälle. Seurakunnat on saatu vähentymään kolmeen, kaksi ruotsalaista, yksi suomalainen, mutta on sitä siinäkin alle 30.000:nen asukkaan kaupunkiin.

    Karjaan pieni Pyhän Katariinan kirkko on hyvin idyllinen ja "sievä" sisältä ja muistuttaa jollakin tavalla Tampereen tuomiokirkkoa, vaikka ei tietysti niin komea olekaan. Puiset patsaat ovat arvokkaita ja vanhin onkin Kansallismuseossa. 60-80 -luvuilla koulu aloitettiin aina syksyllä jumalanpalveluksella, ja ne molemmat kirkot tulivat sillä tavoin hyvin tutuiksi. Tampereella oli paljon katseltavaa, Karjaalla ihmeteltävää, miten sellainen rakennus on aikoinaan saatu aikaiseksi tällaisessa köyhässä maassa 1460-luvulla. Teknisestikin. Jotenkin siitä tulee ylpeä olo, että ne vanhat kivikirkot on saatu säilymään, aikojen kuluessa tietysti korjaten ja huoltaen, ja ovathan ne komeita. Akustiikkakin on erinomainen, sopii konsertteihin ja tietenkin urkumusiikille. Kun vielä olisi joku Kalevi Kiviniemi soittamassa. Tai joku helsinkiläiskuoro laulamassa. Joskus on. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivikirkkojen suhteellisen suuren määrän on selitetty johtuneen paitsi suhteellisen lämpimän ilmastojakson tuomasta varallisuudesta ja panostuksesta hengellisiin asioihin. Vielä yksi seikka oli kyläkateus: jos naapuripitäjällä oli komea kirkko, meidänkin pitäjän piti sellainen saada.

      Poista

    2. Kumminkohan päin se nyt tuokin meni ? Se nimittäin että repikö Kustaa Vaasa omin käsin kuparikatot ja alttarihopeat kirkoista, vai keksikö asian Kuurinmaan ja muun koilis-Saksan munkkiritareilta.

      Ja olivatko Agricola & kumpp. viestintuojia Wittenbergistä, että mitä katollisen kirkon kello on lyönyt. Että ota Kirkko maineen mantuineen eli bruttokansantuote ja perusta Valtio. Olivatko nämä protestanttiOligarkit edelläkävijöitä noille Venäläisille 1990-luvun miehille agricolinoinaan alumnit Harvardista. Ja niin päin pois. Historia on jönskää ja traamaa, kun sitä oikein väärin käsittää.

      Kemppisen kirjasuositusten perässä pääsee jyvälle. Minä luin sen Christendom Destroyed: Europe 1517-1648. Aivan suuremmoinen, linjanvedoissaan plus detaljivärikkyydessään. Mutta ei äkki innostujalle, pitää olla hyvinsyönyt valmiiksi, jotta aistii tajuelimellä mitä herkkuja pöytään onkaan katettu. Eikä se ketsupista parane. Näin ovat julman ahtaat kulttuurin portit. Mutta onhan sitä vetävää selkoisempaa, ja kuitenkin ravitsevaa mistä alkaa.

      Tieteidentalolla heti tänä iltana pääsee käsiksi tukkansa aliseen nautintoelimeen. Aihe olisi automatiikan kehitysportaista antiikkista tähän päivään. Itseänsä Markku Kuismaa näytetään Kansanarkistossa klo 16.30.

      Tai varaa elokuvailta. Kohta kerron ensi-iltaan tulevasta leffasta The Big Short, subprime tornadosta. 6.2.-16 Steve Eisman (jonka roolin näyttelee Steve Carell) kertoi New York Timesissä mitä oli seurannut US-aravasta, "luoton kansanvaltaistamisesta".

      Luin juuri kirjan. Siinä ei ole suomalaisperäisestä Andrew Lahdesta. Eikä juuri superräjäyttäjä John Paulsonistaan -25 mrd, joista 4 itselle. Leffassa varmastikin jälkimmäisestä, mutta kenties myös Lahdesta. Hän vetäytyi pelimaailmasta vihdoin kymmenet miljoonansa tienattuaan tässä yhdessä ja samassa ja nopeassa asuntohintavedätys kuplan puhkaisustrategiassa. Lahde näet kirjoitti kuuluisan erojaiskirjeen. Se teksti jää globaaliin historiaan. Mies purki mieltään parempisyntyisiä kohtaan ja kertoi oman voittajantiensä rasittavuudesta ja voimien päälle käymisestä. Tähän stressiinsä pitää vastavetoaan voimassa, hän mahtoi viittata myös vapaamman marihuanan ja sellaisen vaatimuksillaan. Että pitää olla pöllyssä tilastosarjoista mielipuolisuuksia eli tosi-todellisuutta tunnistettaessa ? Huikeasta paineesta ylläpitää perintörikkaiden rahoilla ei-konventionaalista strategiaansa, kertoo lääkäri Dr Burry, jonka takaa rahoittajia hävisi vielä viime metreillä. Ja osaa toisten rahoista hän pidätteli käytössään vielä syytteiden alla. Sitten se pajatso vihdoin kilisi 2007.

      Kuinkako hän alun alkaen oli hedge rahastonsa kerännyt? Kuivaharjottelulla näytti reaaliaikaisesti, kuinka hänen pörssinoukintansa hakkasi benchmarkit. Rahamiehiä rupesi tulvimaan päästäkseen siivelle oikeaan peliin. Mutta Burrypa vaihtoinkin strategiaa -ja hävisi pitkään. Nyt voittajana elokuvan kautta kaikkien tuntema ADHL persoona.

      Sanoisinko kun en malta taaskaan lopettaa, että olisiko tällainen nykyisin mahdollinen journalismi jopa käänteentekeväkin historiassa syitä seulottaessa. Kriiseistä 1907 tai 1929 yhä kiistellään, 2007 tuli aika äkkiä perusselvyys.

      Eikä 1939 liu´usta marraskuun 30. päivään kuuna päivänä saada selkoa. Mitä meinasi hän, miten takki kääntyi, ja kääntyikö suunnitellusti kun edeltävät aikeet olivat onnistuneet tai menneet mynkään ? Entä sitten interpersoonalliset provosoitumiset. Käsiin jää vain pliisua evidenssiä ja totta.Jukka Sjöstedt

      Poista
    3. Emä-Ruotsiin verrattuna keskiaikaisia kivikirkkoja on Suomessa vähän (satakunta) ja nekin myöhään rakennettuja. Se on totta, että 1550-luvun jälkeen kivikirkkojen pystytys loppui Suomessa pitkäksi aikaa lähes tyystin. Vaan tapahtuiko samoin Pohjanlahden länsipuolella?

      Poista
    4. Kustaa Vaasahan pelastautui nuorena miehenä vuoden 1520 verilöylystä, jonka Kristian II pani toimeen Tukholmassa, siksi että oli Lyypekissä. Sieltä hän todennäköisesti omaksui valtio-oppinsa ja havaitsi luterilaisuuden edut. Ja käytti valtaan noustuaan saksalaisia virkamiehiäkin Ruotsin valtiokoneistoa luodessaan.

      Poista
  5. Kiinnostavaa…

    Eikös Stephen Hawking juuri ilmoittanut mielipiteenään, että ”viisas ihminen” todennäköisesti onnistuu tuhoamaan planeettamme.
    /Y

    VastaaPoista
  6. Hararin kirjaa oon nyt puoleenväliin saakka lukenut. Osaa haastaa ja härnätä lukijaa, sanoo ihan pokkana että keräilytalouden aikana oltiin yltäkylläisyyden ja onnen autuudessa. Sitten kun vehnää opittiin hyödyntämään kunnolla, kaikki lähti menemään pieleen.
    Ja perustelee asian. Hyvä kirja, mutta saakohan tästä aiheesta väännettyä oikotietä maahanmuuttajiin, no kyllä eräs ystävämme kohta hoksaa että Kaksoisvirran maastahan ne tänne juoksee ne nuorukaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuo tieto uusi ole. Maanviljelyskultuurin sisältyi sekin epämiellyttävä piirre, että se lisäsi ihmisten eriarvoisuutta: mahdollisti säilytyskelpoisen ruokavaraston synnyn ja sitä kautta pappis- ja herraluokan sekä maanomistuksen. Milläs hallitset tehokkaasti metsästäjäkeräilijää, joka voi ottaa jalat itsensä ja perheensä alleen? Jos maanviljelys mahdollisti kulttuurin synnyn, niin hinta aluksi keskimääräisessä terveydessä ja yhteisöllisessä vapaudessa oli kova.

      Poista
  7. Entropiakriisiähän elämä on. Mieluummin kuitenkin luen ja kirjoitan maailmanlaajuisessa verkossa kuin poimin hedelmiä pari tuntia ja piileskelen petoja lopun päivää.

    Luin Hararin kirjan taannoin englanniksi. Erityisen hieno ajatus on uuden ajan määrittely "tietämättömyyden keksimiseksi".

    Euroopan keskiajalla ja monien muiden kirjanoppineiden kulttuurien historiassa oli selvää, että tieto on lopullista. Opiskelussa oli kyse siitä, että pitäisi ehtiä lukemaan kaikki kirjat, joista jumalan totuus ilmenee.

    Tieteen aikakausi vähentää todellisuudet yhteen, mutta paljastaa samalla, että siitä selville pääseminen on loppumaton tehtävä.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  8. JOs kirkossa käytiin kerran viikossa, kirkon kylmyyden varmaan kesti, etenkin jos oli tottunut tekemään työtä ulkona ja kylmissä liitereissä ja navetoissa. En ole kuullut, että kylmästä olisi valitettu. Sitäpaitsi lattian alta taisi pakkasella tulla vähemmän kalmanhajua...
    MInua kiinnostaa, miten kylmiä ja koleita ihmisten asumukset olivat ja miten niitä lämmitettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "miten kylmiä ja koleita ihmisten asumukset olivat ja miten niitä lämmitettiin."

      En väitä tietäväni, mutta nehän olivat pitkään savupirttejä ja olen ymmärtänyt, että lämpöä kyllä riitti, varsinkin jos talvella otettiin karja sisään.

      Kirkoistakin olen ymmärtänyt, että kyllä runsaslukuisen seurakunnan ruumiinlämpö riitti kirkon lämmittämään, varsinkin pitkäkestoisen jumalanpalveluksen loppupuolella.

      Poista
  9. Vai ei ole Helsingin ja Jyväskylän välillä muuta mielenkiintoista näkymää tai kokemaa kuin "... iltapäivälehti Lahden Renkomäen bensa-asema-syöttämö-valintamyymälän telineessä ja joku silta, jolla ei saa pysähtyä."

    Turhaa taitaa olla valistaa edellä esittämästään päätellen vakavasta näön tai ymmärryksen tahi muun havaintokyvyn puutteen kourissa kamppailevaa blogistia. Tokkopa hän on edes Jyväskylään asti enää vuosiin uskaltanut ajaa.

    Sanonpa vain, että näkymä, joka aukeaa laskeuduttaessa Suomenselän ylityksen jälkeen Toivakkaan on jylhyydessään vähintään yhtä sykähdyttävä kuin blogistin niin hartaasti ihailemat Lapin "maisemat". Ja jos edes hitusen poikkeaa nelostieltä sivuun, alkaa löytyä yhtä sun toista mielenkiintoisempaa kuin blogistin mainitsema lehti Renkomäellä.

    VastaaPoista
  10. Vanhat, vapaastikin tulkiten keskiaikaiset, kirkot ovat pyhyyden tyyssijoja. Näissä uudemmissa kauneus ja kodikkuus pysäyttävät maallistuneen vaeltajan. Turvallisuudentunne / -tarve tulee mieleen esim. Meilahden seurakuntabunkkeria lähestyessä. Tunne on tarpeellinen, sekin.

    Mutta "-- korvillaan he työläästi kuulevat ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään --"
    keskisen Suomen ympärivuotista lumoa ja kauneutta hyväkuntoista nelostietä mukavasti päästellessään ja taukopaikoilla tarpeitaan tyydyttäessään.

    Matkaterveisin :)
    Apostoli & Asiakasomistaja

    VastaaPoista
  11. "Nyt niistä puuttuvat ne entiset viisi pankkia ja kaksi markettia keskenään aivan samanlaisine, rumine rakennuksineen, ja jopa asumukset ovat väistyneet kuin jotain peläten näköyhteyden tuolle puolen."

    Tämähän on se järkyttävä maaseudun keskutaajamien raiskaus, joka 1960-80-luvuilla tehtiin Mammonaa ja Edistystä palvottaessa. Nyt kun niitä katsoo, tulee mieleen Kaisa Korhosen laulu Euroopan syrjäkulmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täsmennän "Euroopan syrjäkylät"

      Poista
  12. Gotlannissa on yli 93 keskiaikaistta kirkkoa (jotka olivat ennen myös itsenäisten kuntien keskuksia), Suomi on erämaa.

    VastaaPoista
  13. Norjassa,hieman Oslosta pohjoiseen komealla kalliolla on vierekäin kaksi keskiaikaista kivikirkkoa Systerkyrkerna tms,. Taustaa en tiedä. Eivä tainneet veljekset mahtua samaan kirkkoon?

    VastaaPoista
  14. Käyn retkeilemässä lähinnä Norjassa. Sinne on helpompi ja nopeampi ajaa (Espoosta Turkuun ja lautalla yön yli Tukholmaan - illansuussa perillä) ja on huimemmat maisemat + yleismeininkienemmän ulkoilullinen.

    Olen minä Kullervo Kemppisen kirjoja lukenut ja Lapissa jonkun verran myös vaeltanut ja toki se on oma juttunsa, mutta lapinhulluus tms. pakkomielle ei ole iskenyt.

    Suomi-yleis- ja maantiekarttoja ennen sotia ajaltakin minulla on - mielenkiintoisia tutkia. Siihen vielä päälle Poutvaaran ja Ruutsalon syväpainettuja maakunta-paikkakuntakirjoja. Näinkin voi tutustua omaa syntymää (-57) edeltävään aikaan.

    Taannoin kävimme vaimon kanssa parin kesän aikana "Ruma-Suomi" puukaupunkikierroksen - sattumalta samaan aikaan ko. nimisen tv-ohjelmasarjan kanssa.

    Päällepäinhän Suomen maisemat on pääväyliltä ja isoilta paikkakunnilta katsoen pilattu eikä niissä ole mitään. Kuitenkin kun osaa katsoa, niin eri seutuja kierrellessä luonnonolojen, historian ja taloushistorian vaikutukset tulevat kyllä esille vaikka varsinaista kauneutta ei olisikaan - muuten mielenkiintoista kyllä. Onneksi ammattiin kuuluvana on tullut käytännösä Suomi läpeensä kierrettyä ja lopu vapaa-ajalla.

    VastaaPoista
  15. Hauska tulkinta älykkäästä suunnittelusta. Aivan erilainen kuin hiljakkoin erään seurakunnan kustantama esitelmätilaisuus. Siellä kuulemmma eräs Leisola ja joku lääkäri saarnasivat evoluutiokriittisesti.

    En toki ollut paikalla, mutta kuitenkin jäi tunne että käytetäänkö kirkollisveroja lainkaan vastuullisesti ja olisiko parasta suunnata nekin rahat pikemminkin vapaa-ajattelijoille. En kuitenkaan sentään eronnut kirkosta, mutta ei minulla toisaalta ole kyllä mitään yhteistäkään tilaisuuden järjestäjien kanssa. Ristiriitatilanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain samantapaista ristiriitatilennetta podin katsellessani tv:stä piispaamme luovuttamassa maapalstaa paaville. Käsitykseni alueluovutuksista ovat juoksuhautojen aikaisia, kai.

      Poista