Sivun näyttöjä yhteensä

28. helmikuuta 2016

Koulu




Peruskoulua pidettiin kommunistien salajuonena ja todisteena suomalaisten poliitikkojen vehkeilystä, joka johtaisi kaiken koulutuksen ja sivistyksen romahtamiseen.

Vanhin lapseni aloitti peruskoulun täällä Kirkkonummella. Uudistus alkoi pohjoisesta. Pääkaupunkiseudulla peruskoulu alkoi vasta 1977.

Jälkikäteen ajatellen tuo poliittinen väri kummastuttaa. Komiteoissa ja suunnittelutyössä olivat kärjessä tunnustetuimmat koulumiehet ja -naiset. Ensin puhuttiin yhtenäiskoulusta. Sitten hankittiin rahat ”keskikouluun kaikille”. Tällä hetkellä peruskoulu maksaa jonkin verran alle 10 000 euroa vuodessa oppilasta kohti. Se on iso raha.

Peruskoulusta on sanottu, että se oli suuri suomalainen menestystarina. Viimeksi Pasi Sahlberg on julkaissut aiheesta kirjan; Helena Saarikoski julkaisi innoittuneen arvion.

Minulla ei ole edellytyksiä eikä syytä väittää, etteivätkö paljon puhutut PISA-tutkimukset osoittaisi kansainvälisesti vertaillen erinomaisia tuloksia.

Sitä vastoin on syytä korostaa epäilyä, että hyviä tuloksia ollaan ehkä tekemässä tyhjiksi nyt. Syynä on valtiontalouden säästötarve. Motiivi voi olla pahin mahdollinen, tämä Suomi Oy. Tuosta kielikuvasta olisi kiireesti luovuttava. Suomi ei ole liikeyritys, kuten ei mikään muukaan valtio. Liikkeenjohdon opit ja tulosmittarit tihkuvat kuitenkin yksityiseltä puolelta.

Tämä on vaara. Koko tämän blogin olemassaolon ajan eli kauan olen vähän väliä toistellut salaperäistä termiä ”public – private interface”. Opin sen kauan sitten Yhdysvalloissa, julkisen ja yksityisen rajapinta. Opin senkin, että juuri päinvastoin kuin luulisi, meillä sellainen hallinto, jonka englanninkielinen nimitys on ”public administration” ja joka ei mielestäni ole sama asia kuin julkishallinto, on kummallisen huonosti kehittynyt.

Epäilen että tämän hetken sote-uudistus on rehellisestä yrityksestä huolimatta pahasti sotkussa juuri siksi, että meiltä puuttuu osaajia. Yksi syy voi olla yksityisen puolen mielettömiksi kasvaneet palkat ja palkkaedut. Julkisella puolella ”liikkeenjohdossa” tapaa silti yllättävän paljon ihmisiä, jotka ovat aidosti antautuneet tehtäviinsä, vaikka vaihtoehto voisi olla nopea rikastuminen yksityisten palveluksessa.

Olkoon yksi merkki professorit, puhuakseni siis asiasta jonka tunnen kokemuksesta. Professorien pitäisi monien muiden tehtävien ohella johtaa oppiaineessaan tai laitoksessaan. Voin vakuuttaa ilman huonoa omaatuntoa, että ammattikunnassamme on runsaasti sellaista väkeä, joilla ei ole vähimpiäkään edellytyksiä johtamiseen. Mainitsen esimerkkinä itseni. Mielestäni onnistuin väitöskirjatöiden ja eräiden projektien johtamisessa, mutta muutoin en ole oikeastaan koskaan johtanut ketään, koska en osaa.

Koulutusjärjestelmän peruskivet ovat ala-aste ja esikoulu. (Tiedän että nimitykset ovat nyt muuttuneet, mutta lukija ymmärtää, että tarkoitan alkeisopetusta.) Hyvin tärkeä on yläaste, juuri se joka on oppilaille epämiellyttävä ja opettajille hyvin vaikea.

Peruskoulun keskeinen rakenneosa oli kansakoulu. Peruskoulun suunnittelijat ja opettajat olivat kaikki kansakoulun käyneitä ja toivat siis mukanaan sekä tietoisesti että tietämättään 1860-luvulla alkaneen, vuodesta 1922 pakolliseksi tulleen kansakoulun perinteen.

Pelkään pahoin, että oppikouluissa oli koko viime vuosisadan vahingollisiakin tasoeroja. Silti mielipiteeni on, että juuri sellainen oppikoulu, jonka itse kävin, eli tavallisen kirkonkylän tavallinen koulu, oli ihanteellisen hyvä. En anna erityistä painoa huimille oppimissuorituksille.

Erikoisen kiukkuisesti suhtaudun kärkihankkeisiin ja huippuyksikköihin, joita nyt korostetaan. Ja vielä kerran – olin töissä lähes 15 vuotta huippuyksikössä ja luultavasti keskeisestikin perustamassa silloisen Teknillisen korkeakoulun ja UC Berkeleyn yhteistyötä, joka merkitsi monille vuoden oleskelua opissa Kaliforniassa. Berkeley on pysyvästi yksi maailman parhaita yliopistoja ja suureksi osaksi vailla niitä piirteitä, joiden vuoksi tapaan varoitella nuoria ainakin Harvardista ja mielellään myös Stanfordista.

Nykyisessäkään koulujärjestelmässä huippukyvyt eivät jää heitteille. Panin eilen mielihyvin merkille, että eräs opinnoissaan ja töissään pontevasti pärjännyt nuori perheenisä kiitteli aikaansa täkäläisessä Sepän koulussa, jonka nimi on nyt Nissnikun koulu.

Tässä on nykyhetken suuri ongelma. Suomi ja osin Ruotsi ovat olleet tasa-arvon eli yhtäläisten mahdollisuuksien yhteiskuntia. Koululaitoksen salaa tapahtuva muuttaminen ”parempiin ja huonompiin” tuottaa pudokkaita ja arkoja ansarikukkia. Liike epätasa-arvoon on pahaksi kaikille.

Ilmiö on opittu elinkeinoelämästä. Seitsemän vuoden vitsaukset eli ennätyslama liittyy työelämän eriarvoistumiseen, jonka näkyvin merkki on palkkajohtajien palkitsemisen tolkuttomuus. Eriarvoisuus ei ole vain tosiasia. Se on myös tunne.

Yhteiskuntarauhan vaara ei ole meillä eikä islamin maissa matalaotsainen populismi, se jota joskus myydään demokratian nimellä. Vaara on räikeä eriarvoisuus.

Talousteoriassa perusteltu kilpailun edistäminen on mennyt liian pitkälle. Saamme siitä uutisia joka päivä.

Ajatelkaa huviksenne, mitä liikekilpailu on tehnyt kirjan- ja lehden kustantamiselle ja kirjallisuudelle.

Tarjonta on yksipuolistunut, laadusta on tingitty kautta linjan ja mainostajat liehittelevät asiakkaista typerimpiä kaikin keinoin.

Ei se kuulkaa näin mene.

74 kommenttia:

  1. Vedin aamulla lipun salkoon ja hulmutkoon se tälle blogille tänään!

    Kalevalaisesti Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karkauspäivistä parhainta toivottaen!

      Ostoskeskusmuistellen Hallantien Iikka

      Poista
  2. Asiasta ehkä vähän toiseen. Joskus erehtyessäni TV:n mainoskanaville olen ällikällä lyöty mainosten naiviudesta ja siitä, että onko ne tehty ihan tosissaan todellisille olemassaoleville ihmisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin lukea sanoma- ja viikkolehtiä 8-9 vuotiaana. Posti toi asuintalomme kaikkien neljän perheen postit rappukäytävän kaiteen väliin eli ahmin paheksunnasta huolimatta naapurienkin lehdet siinä portailla istuen. Lukeminen alkoi sarjakuvista, mutta pian muukin kiinnosti.

      Aikuiset olivat töissä eli yleensä minulla oli lukurauha. Ja valikoimaa oli: jopa sinänsä tyttöihmistä kiinnostamattomiin metsästys/kalastus -lehtiin ja Kansa taisteli – miehet kertovat-lehteen saakka. Naistenlehtiäkin tuli joillekin, mutta ei ne silloin vielä niin kiinnostaneet kuin asia-aiheinen Suomen Kuvalehti ja paljon valokuvia sisältänyt Viikkosanomat.

      Kommentin ”mainosten naiviudesta” -maininnan takia oma muistikuva tuli mieleen. Siinä iässä alkoi jo mielestään aikuistua, halusi aikuistua, mutta lehtimainosten lapsellisuus tuntui kummalliselta, oikein typerryttävältä. Eihän ne voi olla aikuisille olla tarkoitetut, ihmetteli mielessään.

      Poista
  3. "Suomi ei ole liikeyritys, kuten ei mikään muukaan valtio. Liikkeenjohdon opit ja tulosmittarit tihkuvat kuitenkin yksityiseltä puolelta."

    Tässä JK iski asian ytimeen: viimeiset parikymmentä vuotta ongelmana on ollut, että julkista sektoria johdetaan ja mitataan yksityissektorilta lainatuilla opeilla ja välineillä. Julkisen sektorin tehtävä on kuitenkin tuottaa aineettomia arvoja (esim. poliisi turvallisuutta ja oikeuslaitos oikeuta, nyt kuitenkin mitataan poliisin sakkojen määrää ja putkasuoritteita ja tuomioistuinten juttuje hintaa ja käsittelyaikoja.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen monesti ihmetellyt, mikä yhteiskunnan kokonaislogiikka mahtaakaan olla - onneksi blogisti on toiminut vihreän veran kummallakin puolen - siinä, että advoseeraus maksaa osapuolille palkkioina tehdystä usein ilmeisen vaihtelevantasoisesta työstä sen laadusta pahemmin riippumatta lähes tähtitieteellisiä summia, mutta sitten kun juttu etenee kaikkein vaativimpaan ja vastuullisimpaan vaiheeseen tuomareiden ratkaistavaksi, näiden palkkiot ovatkin perin vaatimattimia? Onko selitys vain se, että kaiken, mikä kuuluu markkinoiden piiriin, kuuluu ollakin kallista, ja kaiken julkisen toiminnan kustannukset pitääkin minimoida? Jos näin on, milloin me kaikki yhdessä olemmekaan niin päättäneet?

      Poista
    2. Tätä olen ihmetellyt koko virkauranani ajan. Olisi kiva kuulla mitä mieltä, "asiakkaamme" ovat siitä haluaisivatko he, että meidän ainutkertaisen hometalokauppa- tai lapsenhuoltojuttunsa ratkaisevat mahdollisimman pätevät vai epäpätevät tuomarit, ei nimittäin paljon auta jos tähtitieteellistä palkkiota laskuttavan advokaatin ajavan jutun ratkaisee tyhmä tuomari.

      Ongelma on vanha ja se voidaan alioikeuksissa ajoittaa 1970-luvun ns. sporttelipalkkauksesta luopumiseen. Sportteliaikana kihlakunnantuomarin palkka oli korkea ja siihen hakeutui jopa Korkeimman oikeuden jäseniä. Kokonaispalkkauksen myötä palkkataso jäi työn vaativuuteen nähden pieneksi ja sen korjaaminen tuomioistuinlaitoksen hierarkisen rakenteen (KO - HO - KO) vuoksi lähes mahdottomaksi.

      Virossa taas ymmärretään oikeusvaltion arvo. Tuomarin palkka on 3-4 kertaa keskipalkka.

      Poista
    3. Höh. Ihan helppoa. Mitataan iholta sähkönjohtavuutta ja sormenpäähän asetetaan pulssioksimetrin anturi. Pupillien halkaisijaa mittaa pään yli asetettava panta jonka optinen kenno seuraa myös silmien liikkeitä. Tästä johdetaan mittausarvot oppivaan neuroverkkoon (ohjelmallinen olio, yksilöllinen ja salattu henkilötietojen osalta) joka kertoo rasituslukuarvon jota käytetään palkkion perustana. Työ mitoitetaan siten että palkkio on enimmältään lomaa. Perusasiat ratkaistaan perustasolla kaikille. Asunto, ravinto ja vaatteet. Pääsy tietoverkkoon on oltava kytkettävissä ja irrotettavissa. Vapaa, laadukas tiedonvälitys meillä jo onkin.

      Nyt seurataan vain ruokailu- ja nautintoaineenkulutus- sekä liikkumistottumuksia. Tarkataan eliniän odotetta, mm. vakuutusyhtiöiden osalta on kenttä nyrjähtänyt kallelleen juuri äskettäin. Uusi algoritmi on ilmeisesti kallis. Tätä "pyöräytetään" rahavallan koneella kuin hedelmäpeliä, pankkiautomaatin OK näppäintä painaen. Kännykkä soittelee ja sen kamera kuvaa silloin kun niin tahdotaan. Se soittelee ja kuvaa myös silloin kun on riittävän suuren mielenkiinnon kohteena jokin sellainen outo harhama eli vainoamisharhaisen tapainen tai nk. "valtiollisen turvallisuuden mahdollisesti vaarantava seikka". Siihen tuikatulla sinitarran pallerolla jolla voi myös parantaa vedenkestävyyttä voi olla yllättäviä henkilötason törmäilyvaikutuksia, alustavan kenttätutkimuksen tulosten mukaan.

      Työturvallisuuskortti. Koulutus ei "pysy", se pitää uudistaa määrävälein.

      - Kas! Mies punaisessa puserossa meni siniseen kahvilaan ja sai aivoverenvuodon, yritti pyytää soittamaan pankkiin.
      - Kas! Vanhainkodissa henkilö N. N. sai vuodelevossa massiivisen infarktin. Matkapuhelin oli jäänyt lataamatta.

      Meillä on tähän varaa? Miksei. Sovitaan hinnoista. Pystymme parempaan.

      Poista
    4. Oliki tämä sanoisinko persoonallinen ehdotus tarkoitettu advokaateille vai tuomareille?

      Poista
    5. Työn rasittavuuden arvoinen palkka on vaikea mitoittaa oikeudenmukaisen tuntuiseksi. Tätä laatua pikku metriikan alan sovellus on ollut käytössä laserkeilaimen ja kynsiin liimattavien heijastintarrojen muassa mm. Nokian R & D -osastoilla. Näissä on suunnilleen yhtä paljon salaista kuin valokuvassa polygrafista ja tällaisesta kosketusnäytöllisen "puhelimen" virtuaalinäppäimistöstä. Kenen tahansa näppäilytaajuus ja oikeinkirjoitus on yksilöllistä riippuen asian intensiteetistä, vaikkapa. Tämä on esim. erään toisenkin myös linux-ytimen käyttöönsä ottaneen tietoalan jättiläisen oivallus. Ei ole mikään outo seikka että palvelut ja sovellukset ovat ilmaisia eikä akkua voi irrottaa. Miettinette kuinka nopea teknologian kehitys on asemassa jossa lainsäädäntö ei ehdi mukaan. Markkinajohtaja määrää kysynnän. Henry Ford jo ymmärsi tämän, massatuotannon tarjonta määrää kysynnän. Kommentin persoonallisuus johtuu siitä että olen persoona. Asiassa ei voi olla kyse pelkästään lakiasiain työn rasittavuudesta vaan tutkimusta ja seurantaa on tehtävä puhjenneen vesijohdon montusta extreme-urheilijoihin. Kaikkialla kaikille. Melko erikoista että täsmennyspyyntö koski vain lakialaa. Laithan ovat teknisessä mielessä sikäli turhia että ne ovat vain sovittuja noudatettavia säätöteknisiä algoritmeja jotka voidaan toteuttaa toisinkin. Ethos on ethos. Esimerkin avulla: ei ole pakkoa joka määräisi pitämään mukanaan hekilöllisyystodistusta tai mobiilitiedonsiirron sovellusta. Virallisissa asioinneissa kysytään silti puhelinnumeron lisäksi vähintään sähköpostiosoitetta. Miksi? Laista poistunut selitysvelvollisuus on huolettava. Ollaan pinnalla jonka lepokitka ja liikekitka tulisi tietää. Lepokitka on aina suurempi.

      Poista
    6. Mikäli asiaan todella tahdotaan perimmäinen selvyys on nähdäkseni tarpeen elektroenkefalogrammin ja nestemäisessä heliumissa jäähdytettyjen SQUID-anturien yhdistäminen seuraamaan aivotoimintaa. Mietintämyssyn koko on kuitenkin esteenä. Sillä on pari metriä korkeutta ja tutkittavan ja anturilaitteiston on oltava myymetallilla suojatussa tilassa. Lisäksi tulevat heliumtankit, laskinlaitteisto, kuvantamislaitteisto ja henkilökunnan tilat. Mahdotonta se ei ole mutta kuten sanoin, perimmäinen selvyys vaatii että tutkimusta jatketaan ja laitteistoa kehitetään. Voi olla että se ei ole tarpeen ja eettisistä syistä tyydytään karkeampaan luokitteluun palkkion suhteessa työn rasittavuuteen. Se ei ole suoranaisesti teknologis-psykofyysinen kysymys.

      Poista
  4. "Seitsemän vuoden vitsaukset eli ennätyslama liittyy työelämän eriarvoistumiseen..."

    Tästä saisin mielelläni lisäperusteluja: miten eriarvoistumunen aikaansaa lamaa. Ymmärrän, että se lisää epäoikeudenmukaisuutta, mutta miten lamaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talous hyytyy kun massoilta loppuu rahat? Roope Ankan rahasäiliöstä täytyy voudin hakea massia jatkuvasti ja jakaa takaisin köyhille, jotta talousprosessi pyörisi.

      Poista
    2. Voudilla ei ole valtaa päättää vuotavan rahasäiliön korjaukseen tarvittavista rahoista, vain Roopella on. Roope valittaa ettei rahasäiliö täyty ja vaatii apua poliisimestari Sisulta. Sisu ottaa yhteyttä Karhukoplaan. Viesti menee vastaajaan. Karhukopla keksii että kilpaileva Kulta-Into Pii on palkannut Hanhivaaralaisen porukan ja sekös ottaa koplaa kunniaan. Kaikki paitsi Roopen hermojen tila ja Karhukoplan jäsenten nimet selviävät kuitenkin lopuksi. Käkkärä-kääk.

      Poista
  5. Johan Jukka puhuu asiaa mitähän keskustan maalaiskylissä asuvat äänestäjät pitävät nykymenosta? Valtioko kvarttaaliekonomiaan? Viikkoseurantaa, hiostusta, bonuksia, pakkotöitä, tulonsiirtoja, kaikki mulle heti, hienolta näyttävä on hienoa vaikka ... Tätä voi jatkaa äärettömyyksiin. Suomen talous on kuralla ja työstä ei enää makseta?

    VastaaPoista
  6. Tosin asia ei enää henkilökohtaisesti eläkeläistä suoraan kosketa mutta oletettavasti tässä vielä parikymmentä vuotta on yritettävä tulla toimeen pienellä kulukorvauksella jota myös eläkkeeksi kutsutaan. Shamppanjaa ja ossobukeja? Vielä voin ainakin kirjoittaa mokomista, kuinka kauan? Pahalta näyttää.

    VastaaPoista
  7. Tämän kliseen luulisi olevan itsestäänselvyys, vaan ei näytä olevan, joten toistellaan: markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Puhdasoppisimmassa muodossaan kapitalismi perustuu yhtä pahaan ihmisluonnon väärinymmärrykseen kuin fundamentalistinen sosialismi.

    Ensinnäkin, tietyissä erikoistapauksissa pätevät peliteoreettiset tulokset yleistetään muka luonnonlaiksi, että kilpailu parantaa aina ja kaikkea. Nashin tasapaino ei kuitenkaan likimainkaan aina ole globaali optimi.

    Lisäksi, vaikka homo economicus on yhtä kuvitteellinen ihmislaji kuin homo sovieticus, edellistä eniten muistuttavat homo sapiensin edustajat näyttävät nousevan liian merkittävään asemaan, kun ihmisten välinen kilpailu on kovimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteiskunnan keitoksessa saisi kernaasti olla raaka-aineina sopivissa suhteissa reipasta markkinataloutta, sosiaalista vastuuta, vihreyttä, kristillisyyttä, populismia, kielivähemmistöjä jne. Mutta jos joku suuntaus hallitsee liiallisesti, on keitosta maku pois ja siitä tulee tympeää.
      Tuleehan tämän suomalaisen teekutsuliikkeen pää vetävän käteen joskus ja sitten "meidän on uudesta luotava maa".

      Poista
    2. Vihreä veks. Ei ole minkään väärti. Pelkkää näpertelyä ja munien räpläämistä. Hautomakonekkin katotaan välillä, kaikista ei tule kanoja eikä varsinkaan kukkoja. Muuta eivät tee kuin käkenä munivat ja huutavat kukkuu luonto puuttuu kaupungin keskustasta eikä mikään sais döfaa ku ne on kaikki niin herkkänesasii et niiskuttaa aivan kaikesta. Dorkatki hiffaa et ne ei ees jaksa kävellä. Skutsiin ne ottaa seittemäntoistatuumasen läppärin. Tuitt-tuitt et twiituttaa.

      Poista
  8. Mikään valtio ei todellakaan ole liikeyritys, eikä tuottamatonta väkeä voi irtisanoa, vaikka jonkun mieli tekisikin. Joten halpuutetaan viinaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu periaatehan on ollut että ei irtisanouduta myöskään valtiosta. Kyllä niin voi tehdä, ei sitä kiellä laki meillä.

      Listalle businesskunnista voi panna Monacon, Brunein, Syyrian...

      Sosiaalinen kommunismi mutta osaksi kapitalistinen hyvä diktatuuri saattaisi toimia. Sitä voisi vaikka kutsua.. hyvinvointivaltioksi.

      Poista
  9. 50 vuotta sitten sai mietintönsä valmiiksi Koulunuudistustoimikunta, jonka puheenjohtaja oli L. Arvi P. Poijärvi, ei punaisista pahimpia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haminan upseerikoulun ensimmäinen priimus.

      Poista
  10. Jukka hyvä, kiitos hienosta kirjoituksesta. Olet enemmän kuin maineesi veroinen ajattelijana ja asioiden pohtijana. Vielä kerran KIITOS!

    Oscari

    VastaaPoista
  11. Ainahan sitä ottaa mielellään vastaan sellaisen tekstin joka myötäilee omia ennakkoluuloja. Kuitenkin, jos Kemppisen kaltainen laajan yhteiskunnallisen kokemuksen omaava henkilö kirjoittaa täsmälleen niinkuin itse ajattelee ja toivoisi osaavansa kirjoittaa, niin sitä heti tuntuu etten minäkään sitten ihan väärässä ole. Terapeuttista se on ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan Kemppinen ottanut käyttöön oman ohjeensa kirjoittaa niin hyvin kuin osaa? Nyt ei vanhempia kirjauksia meinaa ehtiä enäö kertaamaan. Niissä on paljon ajankuvasta.

      Totta maar se on tosissaan nyt kun se uhkasi itseänsäkin aseella varpaaseen ammuta, vai mihikä se ny on se krempanpirulainen käyny?
      Sitä ku ei tiiä.

      Poista
  12. Minulla on epäilys että poliitikkojen alitajunnassa maailman parhaaksi rankattu koulu koetaan liian hyväksi ja että he olisivat paljon tyytyväisempiä seiskan-kahdeksikon arvosanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaisi markan koulu olla vielà halutumpi?

      Poista
  13. Kiitokset kansankynttilältä Kemppiselle asiallisesta tilannearviosta. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoitti myös ansiokkaan näkemyksen nykytilanteesta Helsingin Sanomissa 14.2. Toivotaan että tällaisia tarkkoja näkökulmia yhteiskunnastamme alkaa ilmestyä lisää.

    VastaaPoista
  14. Niinkuin periaatteessa kaikessa toiminnassa jota demokratisoidaan, avataan massoille ja lisätään määrällisesti, myös koulutuksen laatu heikkeni/heikkenee, nykyäänhän yksilön koulutusinvestoinnille saama tuotto (paremman palkan muodossa) on huono, kun yliopistoututkinto on periaatteessa avoinna jokaiselle. Esim. Ranskassa, joka on tasa-arvoinnossaan mennyt vieläkin pidemmälle kuin Suomi, jos mahdollista, huippu/eliittikoulut ovat luonnollinen osa koulutusjärjestelmää.

    Valtion ja liikeyrityksen suurin ero on ensiksimainitun verotusoikeus (ja rahan painamisen mahdollisuus), joten kyllä, valtiota ei pidä suoraan johtaa kuin yritystä. Toisaalta siinäkin on omat huonot puolensa, julkisen sektorin tuottamatonta virkamieskuntaa ei voi irtisanoa, vaikka Suomessa olisi kaikki syyt rajusti laihduttaa turpoavaa ja kaiken tukahduttavaa valtio- ja kuntasektoria. Nyt kun taas arvoton näytelmä nimeltään tupokierros on päällä, on hyvä muistaa että ainoa palkkakoordinaatio jota oikeasti tarvittaisiin olisi sopimus siitä että vientisektori on palkkajohtaja ja se asettaa palkankorotusvaran jota muut eivät voi ylittää. Muuta eihän SAK vapaaehtoisesti luovu vallastaan, muustahan ei ole kyse. Ja demokraattisesti valittu enemmistöhallitus seuraa sivusta, kun se (ja kaikki sen edeltäjät) heikkouttaan on ulkoistanut palkkaneuvottelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari piirua vaskismin suuntaan? Demokratia pro markkinat.

      Poista
    2. Kaipa vahvempaa valtionohjausta voi kutsua vaskismiksikin. Jokatapauksessa voitollisten valtion yritysten kaupitseminen kilpaa on idea jonka järkiperäisyyttä epäillään mutta joka jatkuu silti. Mitä se on? Kolonialismiako?

      Poista
  15. Olin syyskuisena sunnuntaina 1969 hyvin nuorena miehenä seuraamassa täysin ulkopuolisena tarkkailijana "kokoomuksen koulunuudistuspäivää", joka pidettiin samanhenkiseltä vaikuttaneen Pentti Lahden (sd) hallinnoimassa Liedon uudessa, mahtavassa kokeiluperuskoulussa. "Silmät suitsirenkaina" katselin kahvitauolla etäältä, kun todella isot patut keskustelivat asioista. Ryhmän keskipisteenä oli itse L. Arvi P., tuo aikoinaan Itä-Karjalassakin heilunut ja hallinnoinut mahtimies.

    Johduin sitten keskusteluun jonkun kaltaiseni kanssa, joka kovasti intti, ettei ainakaan tämä puolue ollut missään vaiheessa asettunut vastahankaan. Rohkenin epäillä, vaikka tietoni olivat peräti vajavaiset. Nykyään historioitsija tiivistää tapahtuneen näin:

    "Kokoomus oli 1960-luvun alussa vielä kriittinen hyvinvointivaltion suhteen. Osa kokoomuslaisista vastusti koko hyvinvointivaltiota, koska se oli luonteeltaan kollektivistinen ja sosialismia ennakoiva. Monien puolueen edustajien oli vaikea hyväksyä hyvinvointipalvelujen universaalisuutta, joka tarkoitti paitsi tulonsiirtoja kaikille lapsiperheille, vanhuksille ja sairaille myös yhteistä pitkää peruskoulua." (Prof. Sirkka Ahonen)

    (Nykyisinä köyhinä ja kalliina aikoina voinemme taas Aila Meriluodon kuulun läpimurtokokoelman muistovuoden kunniaksi yhtyä säkeeseen "ei mikään milloinkaan voi olla toisin...".)

    VastaaPoista
  16. Se on ollut täydellistä ja suurta huijausta koko ajan, kun on väitetty, että Suomi on ollut ja on pääomaköyhä maa. Silloin, kun maalla on oma raha ja oma keskuspankki, niin tällaiselta maalta eivät rahat lopu ikinä. Se on harhakuvitelma, että pankit lainaisivat vain pankkeihin kerääntyneitä säästöjä. Keskuspankki toimii viimekätisenä lainaajana - lender of last resort.

    Nyt on tilanne täysin toinen, kun olemme eurojärjestelmän pakkopaidassa. Euroa emme pysty itse mitenkään kontrolloimaan.

    Eurojärjestelmä on itse asiassa sopimaton kaikille euromaille. Saksalle euron arvo on liian halpa ja muille liian kallis.

    Saksan kansantalouden ylivoimaisuus eurojärjestelmässä johtaa lopulta siihen, että euro on pakko hajottaa ja kukin euromaa palaa omiin kelluviin valuuttoihinsa. Saksan talousmahdin ylivoima euroalueella on niin suuri epätasapainon aiheuttaja.

    Saksan vaihtotaseen ylijäämä on maailman suurin. Saksan ylijäämä on kertynyt muiden maiden alijäämistä.

    Vuonna 2008 alkanut taantuma on karkeasti arvioiden maksanut Suomelle menetettynä kansantulona yhteensä yli sata miljardia euroa. Omalla kelluvalla markalla valtio pystysi rahoittamaan turvallisesti budjettialijäämänsä ja elvytysinvestointinsa vaikka suoraan Suomen Pankin setelipainosta. Eikä mistään superinflaatiosta olisi mitään vaaraa, ennenkuin tuotantokapasiteettimme lähestyisi täyskäyttöä ja ja työllisyytemme täystyöllisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä seireeninlauluahan Toipila on toistuvasti esittänyt. Tuon ongelma on vain siinä, että tuollainen setelipainorahoitus johtaa pitkällä juoksulla rahan arvon katoamiseen.

      Rahan tulee vastata joko keskuspankin kulta- ja valuuttavarantoa tai ainakin reaalitaloutta. Rahalla luotu raha on kupla, joka tulee katoamaan niin kuin kaikki aikaisemmatkin kuplat aina etelä-meren yhtiöstä alkaen.

      Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, niitä ei voi korjata pissimällä housuihin, niin hauskalta kuin se aluksi tuntuisikin.

      Poista
    2. Auttaisiko saksalaisten verottaminen ja näiden rahojen siirtäminen ympärysvaltioiden käyttöön?

      Poista
    3. Kafrulta loppui kalastus Rymättylässä. EUn perkelehän sen tappoi.

      Patut venttas kaijalla sitä ku se tuli ulkoo. Uutta fisuu kato mikä ei dunkkaa, enne ku se jäätetään ja paiskataan bilikalla tukkuihin, se on siä perinne et hae kaijalta, se on siä paljo halvempaa ku siinei oo nii paljo duunii tehty vielä. Se funtsas et nyt tulee turpiin, ruuma on tyhjä. Se oli vaan sellasella viimesellä keikalla ku se kävi. No se kertoi et kovin paikka mikä sillä on ollu, sentää useempi esi-isä tehny sitä duunii. No joo, öögat vodaa valuen anteeks pyytelyy mut ku ei vaan voi enää. Veteraanit sano että älä sä poitsu siitä oo pahoillas, kyl me tsennataan tää diili: "Nytkö se saksalainen sai kynällä sen mitä me torrakolla sillon tienattiin, saattans saatan och pärkkele..."

      Kaveri ei tajunnu et tarttee kusta linssiin niin paljo ku kehtaa ja sittekki vielä lisää. Sillai ne kiintiöt on laskettu että ryöstökalastus tyhjentää ton lutakon, selvästi pysty hiffaan. Muistaaks ketään ku ei niille kelvannu silakat? Ne olis pitäny olla nahattomia. Just joo!
      Mitataas dioksiinia vedestä. Vaikka liiterin kolasta.
      Pientä rajaa sanoo jo ranskalaisetki ihan kohta.
      Joku feelu niissä saksmanneissa on. Oisko vaiks kansallinen trauma. Kumma ku meillä ei oo sitten vielä pahempana sama tauti? Veidöminit mut näinhän se on! Ne sai köniin paljon pahemmin. Joo-joo...

      Poista
  17. Nyky-yhteiskunnan menohan perustuu "säästämiseen". Eli säästetään yhteiskunnan perustoiminnoista siinä tarkoituksessa, että kertyneet rahat päädytetään veroparatiiseihin. Kuinka kukaan enää voisi uskoa siihenkään, että säästämisellä saatavat rahat buustaisivat kotimaista reaalitaloutta ja kohentaisivat täällä Suomessa elävien taloutta? Ja tämä valitettavasti on meidän poliittisten johtajiemme ainoa johtotähti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuota valitettavaa nykytotuutta ole moni osannutkaan pelkistää noin selvänäköisesti!

      Poista
    2. Olin siinä käsityksessä etteivät ne päädy verokarkulaisten käpyämpäreihin vaan niillä ostetaan virka Saksanmaalta väliltä Brüssel-Strassburg. Ei niin että tämä olisi mikään MOT, kuitenkin joltain osin varmasti MEP.

      Poista
  18. Kun Kemppisen esikonen aloitti peruskoulu, koulussa taisi olla tasokurssit, sekä oppikoulun opettajat. Näin ainakin itse muistelee. Nykypäivän peruskoulu taitaa olla ihan eri peruskoulu, kuin Kekkosen ajan peruskoulu.

    Oliko aika ennen peruskoulua niin huono, silloin ihmiset erikoistuivat ilman peruskoulun putkea. Taloudelliset lähtökohdat olivat tietenkin epätasa-arvoisia, mutta eipä se estänyt Mauno Koivistoa tai Tarja Halosta nousemasta huipulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasokurssit olivat tosiaan käytössä vuoteen 1985. Joku koiranleuka ennusti, että niistä luovuttaisiin, kun Munkkiniemen yläasteelle perustettaisiin alin tasoryhmä. Näin kävi. Munkkiniemen yläasteella oli peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen aluksi vain ylin ja keskimmäinen tasokurssi. Alin kurssi, joka ei antanut oikeutta lukio-opintoihin, perustettiin vuonna 1983. Kaksi vuotta myöhemmin tasokursseista luovuttiin valtakunnallisesti.

      Tasokurssijärjestelmässä oppilas laitettiin tasoaan vastaavalle kurssille vanhempien mielipidettä vain rajallisesti kuunnellen. Tältä osin tilanne oli ihan eri kuin oppikoulujärjestelmässä. Siellä oli varmaa, että niin pöljää pököpäätä ei ollut, ettei sitä olisi vanhempien suhteilla saanut johonkin lukemattomista yksityisistä oppikouluista. (Valtion kouluihin vaadittiin lahjoja.)

      Poista
    2. Yläkoulun, entisen peruskoulun yläasteen opettajilla on sama aineopettajan koulutus kuin entisillä oppikoulun opettajilla, ja nykyisin alakoulun opettajatkin ovat maistereita. EG

      Poista
    3. Toki mutta kas, nythän uudempien majurien toinen pätevyys on useasti kasvatustieteestä. Opettajien loma-ajat luullaan joksikin etuudeksi joka on pois kaikkinaisesta tuottavuuden tavoittelusta. Tiedämme totuuden, virkamies - opettajaperheitä on takuulla tarpeeksi. Miksi tuntiopettajien tarve? Yhdelläkin pärjättäisiin.

      Tähän tapaan:
      "Tahdotko tehdä työtä jolla on tarkoin määrätty tarkoitus? Entä lasten kesälomat? Eikö kodin, työn ja koulujen täsmäys tyydytä?"

      Sotavaltion kesäkouluhan se. Luokalle jääneille, aluksi. Tätä kun parikymmentä vuottakin pöyhittäisiin eri mietintörysissä niin saisimme tehdä töitä joltisessakin rauhassa eikä niin paljoa tarvitsisi luoda ja innovoida kasvatusaiheen pariin uutteria pöhköyksiä.

      Poista
  19. Hyvä minun oli peruskoulussa.
    Ich grolle nicht!
    Persoonallisia opettajia.
    Persoonistahan se on kiinni.
    Voisin laulaa niin kuin joku iskelmälaulaja, että...elämältä kaiken sain... No, se joukko-oppi... ei nyt puhuta siitä.
    Suuri uutinen oli, sen muistan:sinun ei tarvitsekaan pyrkiä oppikouluun.
    Mikä helpotus se silloin minulle olikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun 1954 pyrin oppikouluun olin koko kevään tehnyt vanhempieni hankkimasta kirjasesta kokeeseen valmistavia harjoitustehtäviä. Onneksi takana oli oikeat vastaukset sillä apua en saanut. Oli itse pidettävä myös huolta, että harjoitteli ylipäätään. Vähän raskaana sen muistan eli varmasti on ollut helpotus monille, kun pääsykokeet jäi pois.

      Jännittikin jo etukäteen, kun luuli ettei voinut olla kovinkaan hyvä oppilas kaupunkilaislapsiin verrattuna, vaikka itsellä olikin maalaiskoulun pienen luokan paras keskiarvo. Pääsykokeet taisi olla kaksipäiväiset tai sitten muistan erillisinä aamu- ja iltapäivän kokeet. Tehtäviä oli paljon, en osannut lainkaan arvioida osaaamistani, mutta ilmeisesti onnistuin koskapa olin kärkipään sisäänpäässeitä.

      Poista
    2. Luovutteko - olenko ymmärtänyt tämän oikein - ikiaikaisesta oikeudestanne purnata perustelemattomien käskyjen eteentulon varalta ?

      Älkää missään tapauksessa tehkö niin. Teemme vastaisuudessa tämän huolellisemmin. Kiitos. Anteeksi. Yritämme ottaa huomioon tämäntapaiset seikat. Oivallisesti purnattu!

      Saanko olla uteliaana, oletteko varma ettette voisi olla etevä?

      Poista
  20. Mitä liikekilpailu on tehnyt tänä keväänä Kansallisoopperan ohjelmistolle?

    VastaaPoista
  21. Vanhana ddr:n-kävijänä muistan minäkin tutustuneeni tuohon peruskoulu-nimiseen kommunistien salajuoneen, jota isäntämaassa sanottiin matemaattis-luonnontieteelliseksi opetukseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Benjamin Franklinkin oli jo roiskerapatessaan sitä mieltä että viisaus on harvoille ja oppi ei ole kaikille. Ettei massoille uutta, pelkkää kurinalaista uutteruutta. Vapaa rapninki karisi taannoin internetin avulla. Ensin täytyy lyödä kynnet, vasta sitten päästään kuran kimppuun. Se saa roiskaa. Ei se vapaamuurinauris näytä miltä tellingeillä tuntuu eikä alkalinen kirvele silmiä. Kakkulanokka kekkulipetteri, perkele!

      Poista
  22. Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä

    Italialaiset valitsivat aikanaan pääministerikseen Berlusconin, miljardöörin, sillä jos mies osasi hoitaa omat asiansa, niin miksei koko maan asioita.



    Kuntaakaan ei voi johtaa samoilla johtamismenetelmillä kuten yritystä

    Kuntien ja yritysten toimintaympäristössä ja -kulttuurissa ilmenee periaatetasolla sellaisia oleellisia eroja, jotka vaikuttavat käytännön johtamisedellytyksiin ratkaisevasti:

    • kuntien poliittis-hallinnollinen toimintaympäristö
    • kuntien päätöksenteon ja hallinnon avoimuus ja julkisuus
    • kunnat eivät ansaintataloudellisia yksikköjä
    • kuntien tuotettava taloudellisesti kannattamattomat lakisääteiset peruspalvelut
    • kunnissa yhteiskuntavastuu keskeisemmällä sijalla kuin yrityksissä.



    “Suomi ei ole firma. Suomea ei voi johtaa kuin firmaa”, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok) Elinkeinoelämän valtuuskunnan vaalitentissä.

    Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eri mieltä. Hän korosti entisenä yrittäjänä, että yrityksen ja Suomen välillä on paljon samaa. Sipilä muistutti, että molemmilla on tulot ja menot, joiden pitää olla tasapainossa.



    Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti yritysjohtajista talouspolitiikan tekijöinä vuonna 1996 Harvard Business Review’ssa julkaistussa artikkelissa A Country is Not a Company. Siinä Krugman perustelee, miksi valtiota ei voi johtaa kuten yritystä.

    http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210828-valtiota-ei-voi-johtaa-kuin-yritysta


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stubb kaalimaan vahtien pässinä. Ehdot tentittävä.

      Poista
  23. On todellisen sananvapauden kannalta hienoa, että vielä on tällaisia paikkoja, joissa voi kirjoittaa asiallista js kriittistäin asiaa nimettömänä ja mihinkään omalla sähköpostiosoitteellaan kirjautumatta. Vihapuheväki teki suuren karhunpalveluksen avoimelle yhteiskunnalle, kun toiminnallaan sai monet tahot Yleä ja iltapäivälehtiä myöten sulkemaan tämän mahdollisuuden. Esimerkiksi itse en asemani puolesta voi ajatellakaan kirjoittavani vaikkapa mistään tällaisesta vakavasta asiasta niin, että nimeni tulisi edes ylläpitäjän tietoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti samaa mieltä! Nimettömyyde kautta voi tulla uusia näkymyksiä ja ehkäpä insidetietoakin.

      Poista
  24. O Pekonen kirjoitti hiljattain Kanava-lehdessä Ranskan koulu-uudistuksesta.
    Ranskalaiset pistivät hieman halvasta Suomen mainostettua koulujärjestelmää.

    Luulen, että kouluruokailumme on koulumme parasta suositusta vanhoille ns.sivistysvaltioille.

    VastaaPoista
  25. Anonyymi sanoi...

    Säätykierto on lähes pysähtynyt. Voisiko yksi vaikuttava tekijä tässä olla oppikoulun muuttuminen peruskouluksi. Oppikouluun pyrittiin, hakijoita testattiin ja karsittiin, minkä yksi seuraus oli sisään otetuilla altajuinen "valituksi tulemisen" tunne. Siltä pohjalta myös työläistaustasta tai vaikka pienviljelijätaustasta oppikouluun ponnistava nuori näki omat jatkomahdollisuutensakin paremmin ja uskalsi asettaa tavoitteita elämälleen myöhemminkin rohkeammin. Toki se, että vain 20-25% ikäluokasta sai pidemmälle menevän koulutuksen, oli iso etu hyviä virkoja ja toimia tavoiteltaessa. 11-vuotiaana tehty koulutusvalinta (oppikoulu/kansalaiskoulu) oli peruskouluun ja nykyisiin muihinkin vaihtoehtoisiin koulutusreitteihin verratuna raaka tietynlaisessa peruuttamattomuudessaan. Varmasti on tässä hyvää älyllistä potentiaalia tuhlattu. Silti tulee mieleen, että kun nykyinen peruskoulu laajasti ottaen tasa-arvoistaa (ja tasapäistää) koulutuksen, vanhempien taustan ja arvomaailman merkitys lasten uraan on vastaavasti suurempi, jolloin säätykierto hidastuu tai pysähtyy. Tätä piirrettä ei peruskoulu-uudistuksella tavoiteltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Sosiaaliset taidot ja pääoma sekä suhteet ratkaisevat massayliopiston kaudella. Köyhän ei auta mennä Hankkeniin kun joutuu ulossuljetuksi kuin ei kuulu ankkalammikon hienoihin piireihin.

      Poista
  26. Peruskoulu antoi koulutusmahdollisuudet kaikille suomalaisille asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta ja nosti väestön koulutustasoa huimasti. Sen lopettaneista on vain alkanut tulla vaarallisen paljon, kymmeniä tuhansia pudokkaita, jotka eivät ole minkäänlaisessa koulutuksessa tai työssä. Ongelmaa pitäisi alkaa hoitaa tosissaan, "hakea" ne nuoret kotoa, niin kuin tarkkisopettajat ennen tekivät. Siihen tarvitaan lisää resursseja ja hyvät käytännöt.

    Peruskoulu on hoidettu mallikkaasti. Opettajilla on sama hyvä koulutus ja arvostustakin. Ihailen erityisesti alakoulun opettajia, jotka vaikuttavat hyvin luovilta, koulutus antaa ilmeisesti monipuoliset valmiudet, ja siihenhän pääseekin vain huippupisteillä. Suomen koulun eräs vahvuus on ollut se, että heikoimmista on huolehdittu, on erityisopettajaa, oppilaanohjaajaa, koulunkäynnin avustajaa, kuraattoria ja psykologia. Häiriötekijät oppilaiden taustassa vain ovat lisääntyneet, ja näistä avustajistakin nyt leikataan.

    Saksassa on arveltu, että maan huono Pisa-menestys johtuu siitä, että suurella osalla oppilaita ei ole riittävää kielitaitoa. Meillä kotouttaminen näyttää sujuneen aika hyvin koulun osalta, mutta jatkossa se tulee vaatimaan paljon lisäresursseja.

    Opettajat eivät ole voineet huonontua yhtäkkiä, miksi siis tulokset heikentyvät? Kirjojen lukeminen on ainakin vähentynyt nuorten osalta, pelaaminen ja some lisääntyneet. Monet ovat selvästi koukussa, eivätkä kaikki vanhemmat jaksa valvoa tilannetta. Ennen sanottiin, että suomalaislapset lukevat niin hyvin ja nopeasti, kun he ovat tottuneet katsomaan tekstitettyjä TV-ohjelmia. Nyt he katsovat TV:täkin hyvin vähän!

    Lapset ja nuoret ovat nykyisin aika sosiaalisia, suomalaisiksi, mutta varmasti Sahlbergin suosittelemia sosiaalisuus- ja keskustelutaitoja pitäisi lisätä. Mielenkiintoista oli, että myös väärässä olemisen sietämistä tulisi sisällyttää opetusohjelmaan ja käyttää digitaalisuutta yksilöllisissä opetussuunnitelmissa. Oman intohimon ja lahjakkuuden löytäminen ja kehittäminen jo koulussa olisi tietenkin tavoiteltavaa, mutta ei ihan helppoa. Joskus tiet ovat mutkikkaita. Muusikot löytävät yleensä oman tiensä varhain.

    Kouluviihtyvyys on mittausten mukaan ollut heikohko täällä mutta paranemaan päin. Minun kokemukseni mukaan viihtyisä ilmapiiri on a ja o innostuksen heräämiseen, ja se taas hyvän oppimisen edellytys. Se vaatii paljon yksityiseltä opettajalta ja koko koululta. Opettajuus on raskas ammatti, kun oma persoonallisuus pitää koko ajan panna peliin. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne lasten katsomat ohjelmat ovat nykyään dubattuja, ei niissä tekstejä ole.
      Siitä olen samaa mieltä, että sillä on vaikutuksensa, niillä heikommilla ei ole enää mitään motivaatiota opetella lukemaan, kun ei tarvitse.

      Poista
    2. Se sana on turva. Viihtykää kotona, koulu on oppilaitos. Turva. Velvollisuus. Kuri. Kaikki kokeiltuja ja toimiviksi ja tehokkaiksi havaittuja syvärakenteita. Opastava, ohjaava, neuvova. Asenteita.

      Tehtävä 1.
      Paikallista seuraavat sanonnat vuosikymmenen tarkkuudella:

      a) Mikä susta tulee isona?
      b) Montaks söit?
      c) Mistä sait?
      d) Paljo makso?
      e) Mis oot?
      f) Ketä muit?

      Ympäristö. Kaikkien omaa ja huolta kaikille. Uudisuskonto? Mitä se on? Lisäaine? Apusana? Oppi? Virkakielestä kaikken kieleen vuotanutta mielinkieltä?

      Poista
  27. Parasta palvelua Suomessa olen saanut Alkossa ja kirjastoissa.Kumpikin ns. julkisen sektorin toimijoita.Alkon ja alkoholin jätin,kun meinas henki lähteä tolkuttoman ryyppäämisen takia,mutta kirjastoissa käyn edelleen.Esim. Tampereen Metson musiikkiosasto henkilökuntineen on loistava.Erinomaista palvelua ilman toivoakaan bonuksista.

    VastaaPoista
  28. Aivan verratonta, että tällaisia korkeatasoista journalismia keskusteluineen sentään vielä on. Eikä tämä bloggari itse mieltymystensä mukaan sensuroi asiallisia eriäviä näkemyksiä tai itse trollaa nimettömänä niitä alas. Sellaistakin käytöstä professorismiehiltä on nähty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkihan me olemme sosiaalitrolleja.

      Poista
    2. Tän on pakosti kirjoittanu Kemppinen!

      Poista
    3. Joka kerta kun tällainen professori on jättänyt jatkokomennttini julkaisematta olen miellessäni katsonut saaneeni luovutusvoiton.

      Poista
    4. Arvaa mitä. Kun käy väittämään vastaan ja saa vastauksen niin väittelijöitä on kaksi. Se on joko hauskaa tai sitten se ei ole niin hauskaa. Pitäisi olla pikku poikkeuksia aina huumorin puolelle ettei koko touhu luudu ja akatemisoidu. Huumorin sanotaan olevan yllättäviä arvaamattomia epäloogisia käänteitä. No niitähän keksivät pikkulapsetkin. Tänne voisikin kirjoittaa vaikka viisivuotiaat ja arvaa mitä. Ne voittais aina kaikki!

      Poista
  29. Peruskoulun ylistyksestä huolimatta en ymmärrä, mitä vikaa on sellaisessa koulujärjestelmässä, jossa huippulahjakkaat valikoidaan ja annetaan kehittyä kykyjensä ylärajoilla koko yhteiskunnan eduksi. Peruskoulun etuhan on siinä, että huonoimmatkin oppijat pysyvät kärryillä, mutta mitä hyötyä siitä yhteiskunnalle on; miksi tavallisella duunarilla pitää olla koulusivistystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja miks kaikkien tartee käydä intti. Eiks voitas pyytää nato ja stallone ja arnold keikalle.

      Poista
    2. Minusta ei ole pahitteeksi, jos nuoret ovat 15-vuotiaaksi yhdessä ja tutustuvat koko kansan kirjoon. Seuraava mahdollisuus on armeijassa, lähinnä pojilla. Suuremmissa peruskouluissa on erityisluokkia, joihin erityislahjakkaat voivat pyrkiä. Minun kokemukseni on, tosin lukiosta, että lahjakkaat oppivat perusopetuksesta maksimaalisesti (halutessaan), ja huippulahjakkaat, joita ei ole paljon, oppivat lisäksi omatoimisesti kaikkea mahdollista. Eräs peruskoulun matematiikan opettaja kertoi antaneensa sellaisille poikkeavan lahjakkaille omat tehtävät tasokurssien poistamisen jälkeen, mutta sellainen eriyttäminen vaatii kyllä liikaa opettajalta. Lukiossa sitten voi toteuttaa itseään enemmän, mutta en tiedä, olisiko hyväksi alkaa erikoistua jo siinä vaiheessa. Yleissivistys on hyväksi kaikille.

      Miksi heikoimmistakin täytyy pitää huolta? Esimerkiksi siksi, että heistä tulisi jatkokoulutuskelpoisia ja työhön pystyviä eivätkä olisi hetimiten sossun luukulla tai jossain laitoksessa. Se vasta kalliiksi tulee. Eräs lukiolaistyttö kertoi, että äiti, ikänsä sossun asiakas, oli sanonut, kun hän kertoi saaneensa kesätöitä: "Hulluko sinä olet, kun töihin menet?" Samainen tyttö oli jättää koulun vähää vaille kesken, YO-tutkinto oli jo tehtynä mutta puuttui kaksi lyhyen matematiikan pakollista kurssia. Melkein "kotoa hakien" sain hänet tukiopetukseen, ja ylioppilas hänestä tuli. Ainakaan en ole nähnyt häntä tällä paikkakunnalla, joten jonnekin hän on sijoittunut. Veronmaksajaksi, toivottavasti.

      Minä olen kyllä ylpeä, että "duunarillakin on koulusivistystä" Suomessa, osataan vähän kieliä, luetaan lehtiä, seurataan aikaa. Monet työtehtävät muuttuvat yhä vaativammiksi ja usein täytyy hakeutua toisille aloille, opiskella uusi ammatti. Uuden oppiminen käy nopeammin, kun on jotain pohjaa.

      Meidän lapset kävivät Tampereella pientä erinomaista ruotsalaista koulua, kun halusimme heistä mahdollisimman kaksikielisiä ja ympäristö oli suomalainen. Eräs myös kaksikielisen perheen äiti sanoi: "Meidän lapset käyvät suomalaista koulua, sillä haluan, että he oppivat taistelemaan paikastaan tavallisessa koulussa." Sellaista en ollut tullut ajatelleeksi. EG

      Poista
  30. Peruskoulun idea oli ymmärtääkseni se, että se lopetti lasten jakamisen jo 11-vuotiaina vuohiin ja lampaisiin – ruumiillisen ja henkisen työn tekijöihin, kuten vielä silloin sanottiin. Niin hämmästyttävältä kuin se nykyään kuulostaakin, niin monet muuten fiksut ihmiset vastustivat juuri tätä.

    Nykyäänkin tämä outo asenne nostaa päätään niissä ihmeen yleisissä puheissa, että erikoislahjakkaille lapsille olisi luotava jokin ohituskaista, etteivät he turhautuisi tyhmempien tahdissa. Samaa henkeä edustavat ne silmäätekevät, joiden mielestä suomaisten "ylikouluttaminen" on isokin vaara, sillä kuka sitten suorittavat työt muka tekee.

    Itse asiassahan nämä näkemykset edustavat ihan sitä samaa ajattelutapaa, joka kiteytyy kirkkaimpana niissä, joiden mielestä tyttöjen koulututtaminen on turhaa, sillä lasten ja kodin hoitaminen onnistuu vähemmälläkin opilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoritettavan ylityön koulutuskoe 1. 01

      Erittele koulutuksen arvo suhteutettuna työn tulokseen työntekijän onnellisuuden ja ansiokehityksen funktiona. Käytä pelkästään graafista kuvaantoa. Sosiotemaattisesta todistuksesta saa kaksinkertaiset pisteet.

      Poista

  31. Kansantaloudesta yksityistalouksiksi. Tai olisiko seurakunnasta yhtiöksi. Lähimmäisestä saalistajaksi ? Sanoja riittää. Todellisuus muuttuu kyllä sekin. En vain tiedä mikä on alkutila ja miksi se päätyi. Entä prosessi siinä välissä. Kirjoihin on joku kaanoni pantu. Ja päihin tai pää pois. 1500 ja 1600 luvuilla tämä oli tarkkaa.

    Lumoavan runollisia ja silti napakoita kuvauksia menneistä tulee isoista maista koko ajan. Nytkin tällainen The English & Their History. Vuoden historiakirja saarivaltakunnassa kanteen lätkäistyn pyörylän mukaan eikä maksa juuri mitään. Kahveihin ja viinereihin menee moninkertaisesti kuppiloissa luettaessa, ratikoissa istuu vuosilipulla. Ovat vain pirun täysiä harvennettujen vuorovälien takia, eli Jussi Pajusen päämajan mukaan "maailman paras käyttöaste" , huom. ei täyttöaste. (Julistetan kaupungin katetulos tiedonannon yhteydessä.)

    Hävettää tietääkään edes kaupunginjohtajan nimeä.Keitä valtuutettuja itse muistat ? Sain mieleen nimen kaksi, hekin jo palkattuja kaupunginpalvelijoita. Olen vasta keropäissä joten se kun kuningas varastaa Cityn kauppamiesten holvit -tai omansa koska se oli Towerissa, on vasta edessä.

    Jotta ei toistuisi, City innovoi. 200 vuotta ja Aleksanteri II pakottaa meidät matkimaan, samalla vapauttaa kaivostunnelipölkkyjen laivausta jotta pääsisi paikan päälle katsomaan. Ja muuta leikkisää, hyppää yli. Ei tämä ainakaan selkiydy: Siitä se tuli kansantalous. Suomen kansan. Kristiinan laivanvarustajat ja Pietarsaaren menettivät porvarisetuoikeutensa ja rahvas tunki rinnalle.

    Sääty-ylpeydestään irrottautuneet yrittäjät aatelia ja porvaria tunkivat tunkion kukoiksi. Kuului juoneen. Sen nimi muuten oli SYP. Sitten koulun ansiosta tietty, jotkut hurjat tekivät saman suomeksi KOP kop.

    Nämä ryöväsivät käsityöläisten tuotemarkinat ja kotien puhdetyöt. Minä en osaa edes virkata. Marketista saa. Ajantapoksi lueskelen joutavia menneitä ja naputtelen näitä itsepaljastuksia. Nuoremmilla on lapsesta alkaen sentään tietokonepelinsa ja nuorilla -mitä liu´uttavatkaan vieressäni ratikassa. Ja aikuiset muistelevat opiskelujaan ja lasten opintoviikko(?)pisteitä. Minä vain kuuraan laattioita eikun luven ja käännän sivua eikun selkää.
    jatk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotapa ensi kesää ensin niin tulet näkemään ettei tässä millään hopun hevosella olla liikkeellä. Maailmalla on tapa korjata virheliikkeiden aiheuttamat loiskahdukset. Kyllä tästä sukeutuu vielä aivan hyvä valistuksen aika. En kertoisi mitään ellen olisi siinä uskossa että ukkoloihen jupina on asiajupinaa. Tilkkeitä hakkaan! Herastuomari heittää kelvolliset käpäliin ja repii naavapartoja varoiksi. Pihkaa! Metsä kuiskii ja kaukana kumahtaa jäinen puu. Hätäkös meidän hengissä on keikkuessa! Terva tuoksuu. Ollaan niin meedioina että.

      Poista
  32. jatk.
    … häikkää näpelöinnissäni,sori.
    Tehtaitahan se kansantalous tarkoitti ja tätä omaa aikaa, laatuaikaa, jota kuuliaiseti käytän.
    Homma hoitui paperirahalla. Ihmiset tekivät töitä rahaa vastaan, ja rahaa se oli vaikka rutussa, kun kerran kelpasi kaupassa. Kaupassa oli tavaraa kun sitä oli tehtaissa tehty, palkkatyönä. Aika monimutkaista jos kaiken tietäisi. Ne on toiset kun tietää, miulle on annostupakat.

    En käsitä miksi nyt tehdään uusi Yhteiskuntasopimus kun entinen on näin hyvä. Ehkä se on samaa kun ratikoissa. Ennen oli kolme rinnan +käytävä, ja nyt neljä. Jotkut sanovat että tehtaat tulivat tarpeettomiksi, siirrettiin jonnekin mistä kai puuttuivat. Kaikki menee ihan kivasti, toimittavat sieltä lahjatehtaista isoilla laivoilla meillekin ja voimme avata arktisen väylänkin että lyhenee matka, jahka se Putin tulee järkiinsä.

    Ihan rahaakin saavat -sitä osinkoa- ne entiset kun vaihtoivat näihin uusiin ulkomailla tupruttaviin tehtaisiin. Ja me kaikkikin, kiitos sen Varman. Se osinko on sitä eläkettä, josta nauttimista varten lentokenttää taas laajennetaan.

    Tuhmemmat (osattomat?) sanovat että pankit jäivät toimettomiksi kun tehtaat oli rakennettu ja säästöpankitkin (building society), kun asunnot kaupunkeihin. On siinä järkeä. Mutta sitten se tuhmuus kainostelen sanoakaan. Ne pankkivirkailijat mukamas alkoivat rahoittaa näitä aikaansaannoksiaan uudestaan ! Kysyivät josko joku uusi ostaisi vanhoilta omistajilta -he lainaavat- ja enkelikuoro vastasi.

    Just kun oli saatu taseet terveiksi eli velattomiksi, alkoivat virattomiksi jäävät pankit keksiä lisää saman tekemistä. Ei kodin/pajan rakentamista mutta niiden kauppaamista isonevin lainamäärin ja kohoavin hinnoin. Keskuspankki arkkienkeli levitti siipensä, resitoi hintavakautta (Lidlin hyllyillä, kuluttajahintaindeksi). Ei asuinkadulla.

    Jotkut sanovat rumasti että ei pankkeja oltu tällaista omistajavaihtoa varten tarkoitettu. Mutta nyt on. Ja asiasta iloitsee varsinkin se myyjä, suomipoika joka pääsee huolestaan. Olisiko se ollutkin siinä se uusi yhteiskuntasopimus.Oli se.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista