Sivun näyttöjä yhteensä

31. heinäkuuta 2015

Paholaisen unet





Vaikea tietää, näkevätkö paholaiset unia enkeleistä. Unien luonnonhistoria tunnetaan vielä huonosti.

Melkein kaikki lukijat kääntävät sivua ja kuulijat kanavaa, kun mainitaan ilmastonmuutos tai yleisemmin ympäristön tuhoutuminen. Kuka sellaista haluaisi ajatella? Perussuomalaisten tai heitä vihaavat eliitin pilkkaaminen on hauskempaa eikä edellytä perustietoja.

On vaikea sanoa, miten suuri osa päivän aiheista on tietoista feikkiä. Sukupuoltaan vaihtanut urheilija, jolla ei ole keskustelu- eikä urheiluseuraa? Viinaa myytiin Vantaalla. Kännykän laturi sytytti tulipalon. Kolumbialaismissiä uhkaa kuolemantuomio Kiinassa. Teräase heilui Oulussa. Ruotsin hovi raivostui.

Näitä luetaan!

Kansikuvan kirja, Pekka Borg – Mari Joutsenvirta ”Maapallo ja me. Luonnonvarat ja kasvun rajat” (Docendo 2015) kuuluu kirjoihin, joita ei lueta. Jos sen saa lahjaksi, se unohdetaan puiston penkille tai kirkon portaille.

Yritin selittää, miksi näin on, vaikka kysymyksessä on selvästi yksi näiden vuosien tärkeimmistä kirjoista.

Tämänkin hetken taitavin poliitikko on venäläinen, tämä V. Putin. Kilpailijat, kuten Yhdysvaltain Obama, yrittävät pitää yllä järjestystä, jolla ei nyt tarkoiteta kuria vaan järjestystä samassa mielessä kuin tavaroita järjestetään pöydällä tai kaapissa. Venäjä luottaa edelleen epäjärjestykseen, siis naapurimaissaan. Ainakin Suomi näyttää toimivan näiden toiveiden mukaisesti. Toiset kilpailijat, kuten EU:n herrat ja rouvat, eivät taida edes yrittää vakavissaan. Liian moni tietää, että hanke on mennyt reisille.

Timo Soini oli oikeassa koko EU:sta ja Paavo Väyrynen eurosta eroamisessa. Ne henkilöt olivat oikeassa, jotka vastustivat rauhaa 1944 ja sotaa 1939. Viimeksi mainittuihin kuuluivat Mannerheim ja Paasikivi.

Ennen kaikkea Pentti Linkola oli alun perin oikeassa ja hänellä oli myös kyky esittää ajatuksensa riittävän terävästi. Hän ei vain ymmärtänyt, että viimeksi kuluneen sadan vuoden ajan on ollut paikallaan ja suosittua oksentaa porvarin taskuun. Porvari taputtaa taskuaan kämmenellä ja ulvoo ihastuksesta. Kukaties hän ostaa uuden takin tai käyttää pesulaa. Ehkä tämä perinne onkin kahdensadan vuoden ikäinen tai vielä vanhempi. Maksajat ihastelevat ihmisiä, jotka osaavat pilkata heitä.

Ajattelin kirjoittaa tästä Borgin ja Joutsenvirran kirjasta noin kymmenen kertaa lähiaikoina ja toistaa joka kerta, että myös yhteiskunnalliset levottomuudet ja sodat käydään tulevina vuosina kadon ja luonnononnettomuuksien aiheuttamina. Ensimmäinen ehdokas on Kiina ja toinen on Intia. Sitten tulee Brasilia. USA:ssa ja Venäjällä on jo ymmärretty, että geopolitiikan sijaan on tullut maaperäpolitiikka. Ukrainassa on Euroopan paras maaperä.

Painotukseni johtuu siitä, että osaan vain eräin kohdin arvioida kirjaa. Tutkin pari jaksoa heti eilen, saatuani kirjan käsiini. Kirjoittajien lisäksi teokseen on saatu useita johtavien suomalaisten asiantuntijoiden laatimaa yhteenvetoa. Vaikutelma on tässä vaiheessa, että teos on juuri se tähän asti puuttunut perusteos, kokonaiskuva luonnosta ja taloudellisesta kasvusta.

Osakysymyksistä, esimerkiksi lajien monimuotoisuudesta, on niin suunnaton kirjallisuus, ettei perusteltuja käsityksiä synny vähällä vaivalla. Lisäksi ainakin ekologiaa väljästi sivuavilla aloilla on toisaalta enemmän tai vähemmän merkillisesti painotettuja kirjoituksia ja toisaalla kuivuuttaan rutisevia, yliobjektiivisia selontekoja, joista ei niistäkään tule hullua hurskaammaksi.

Vaikutelma on tässä vaiheessa, että nämä molemmat on vältetty. Borg on dosentti (ekologia) ja Joutsenvirta tohtori (taloustieteet). Borg toimi pitkään kansallispuiston johtajana ja sitten luonnonsuojelun valvojana.

Tätä kirjaa pitäisi kiireesti myydä ainakin kymmenen tuhatta kappaletta. Kustantaja Docendo ei tunnu kunnostautuneen asiassa. Kirjan yleisilme on hiukan harmaa. Ikään kuin kustantaja ei olisi itsekään huomannut, että tässä on se kirja – ei mikään artikkelikokoelma, vaan läpi mietitty, tasapainotettu kokonaisesitys. Lukijalla on tämän tekstin perusteella parempi tilaisuus esimerkiksi olla eri mieltä painotuksista. Faktoja mielipiteet eivät muuta. ”Ilmastonmuutosta ei ole tulossa” on hölmöläisten puhetta. On parempi yrittää selvittää itselleen, mikä on todella muuttunut ja mikä muuttumassa.

Itse olen tuijottanut sivun 155 graafia ”Vuosilämpötilojen poikkeamat Suomessa 1829 – 2011”. Se on peräisin eräästä uudesta tieteellisestä julkaisusta. Kuvateksti sanoo mm. ”Lämpötila on noussut selvästi sitten 1800-luvun, vaikka lämpötiloja nostaa hieman (noin 0,5 astetta) ns. kaupunkiefekti.”

35 kommenttia:

  1. Taidan olla hölmö? Mutten uskovainen?

    VastaaPoista
  2. Tuulivoimaloita lähes koskemattomaan luontoon. Monessa kunnassa on meneillään suuria suunnitelmia. Luonnonystävät vain harraavat valituksillaan kehitystä (rahantekoa) ja maapallon pelastamista vastaan. Vihreät, puolueena ei kuulu näihin luonnonystäviin tässä "voimaloita metsät täyteen" ajattelussa.

    Se voi muuten olla, että luonnon kannalta on pahinta kun ideologiassaan sokeat Vihreät, ja Raha liittoutuvat. Kun raha ja luonnonsuojelu lyövät kättä, niin silloin on luonnon oltava huolissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulisähkö on loistava liiketoimi.

      Valtio tukee tuulisähkön tuotantoa verorahoilla. Valtio on luvannut tuulisähkölle takuuhinnaksi 105,3 €/MWh eli maksaa takuuhinnan ja pörssisähkön hinnan erotuksen sähköntuottajille.

      Pörssisähkön hinta liikkuu 30 €/MWh luokassa, jolloin maksettava erotus on noin 75 €/MWh. Kuukaudessa veroeuroja käytetään tuulisähkön tukemiseen keskimäärin 15 miljoonaa euroa.

      Mitä enemmän tuulee, sitä enemmän rahaa kuluu tukieuroina.

      Tyynellä kannattaa pyörittää tuulimyllyjä pörssisähköllä, jolloin rahaa tulee edelleen kuin suokuokalla vetämällä.

      Poista
  3. On muuten todella merkillistä ettei maamme älykkäintä, kiihkeintä ja analyyttisintä maahanmuuttokriitikkoa Pentti Linkolaa tuoda lainkaan esiin maahanmuuttokriitikkona näitä asioita käsiteltäessä.

    Samat älyköt joka nostavat Linkolan maamme älymystön ykköseksi Hesarin äänestyksissä vuodesta toiseen, tuomitsevat moralistisia kouristuksia levittäen somessa aivan samojen ajatusten esittäjät, jos heidän asemansa maassamme on perussuomalaisiin asemoitunut.

    Kun Pentti sanoo, että Eurooppaan ei enää yhtään, se on "viiltävän kipeä tosiasioden analyysi maailmasta jonka kestokyky on ohitettu ja on tullut kipeiden ratkaisujen aika. "

    Kun maahamuuttokriitikko sanoo samat asiat, "se on rasistinen ja fasistinen purkaus joiden suhteen meillä täytyy olla nollatolerassi."

    Jos tämä ei ole itsepetos niin ei mikään.

    Immosen unelmamaa on muuten Linkolan toimesta kuvattu lähes kaikissa hänen kirjoissaan erittäin hyvällä suomen kielellä ja mitä loistavimmin lausein. Hänelle älymystö, pop-julkkikset, sometähdet eikä vasemmisto ei ole laittanut nollatoleranssia.

    (Linkolan käsityksiin vaikkapa monikulttuurisuudesta voi käydä tutustumassa esim. Sarastus-nettilehdestä)

    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kyllä Linkolan fasistiset ajatukset ovat useimmille tuttuja. Mistä lie noita ylistyksiä löydät. Nuorena ihailin suuresti Linkolan sanankäyttöä. Sitten sisällön fiksoituminen ja näkökulman kapeus johtivat sellaiseen fasistiseen ajatteluun, etten enää kyennyt ihailemaan sitä ilmaisua, jolla nuo höperyydet tuotettiin.

      Poista
    2. Edelleen P.L Suomen älymystön ykkösarvostuksia. Nollatoleranssia ei laiteta toreilla.
      Viitteet kirjoihin joissa unelmoidaan m o n okultturisesta ja terveestä ja nuoresta ja puhtaasta maasta ja kansakunnasta ( Immonen Linkolaan verrattuna demari) löydät Sarastuksen artikkelista.

      Pointtini oli että se ilmaisullinen kuri mitä nyt vaaditaan kovalla kädellä ja leimasimen uhalla joiltakin, ei koske meistä kaikkia. Toisessa kontekstissa pahan Ollin väitteet ovatkin jonkin toisen suusta hyväksyttävissä.

      Mulle se kyllä kalskahtaa.

      Poista
    3. Pentti sanoi muuten myös, että Eurooppalaisen elintason on laskettava kehitysmaiden tasolle ja sitä sitten ei tavallinen "maahanmuuttokriitikko" enään haluakkaan muistaa. Käytännössä siis Linkola ei kritisoi itse maahanmuuttoa vaan siihen liittyvää elintason nousua.

      Natsismista Linkolan erottaa se ettei ole olemassa mitään "herrakansaa", vaan maapallon kestävyyden kannalta mahdollisimman suuren määrän ihmisiä on kuoltava. Pentti ei erottele valkoisia, mustia, keltaisia, juutalaisia, ynnä muita. Natsit nyt vain sattuivat olemaan tällainen tehokas tuhoamiskoneisto. Eli tiivistyttynä: Diktatuuri on nopein tie elintason laskuun. Ei kuulosta oikein Hitlerin tavoitteilta.

      Itse asiassa olisi oikein hauskaa nähdä seuraavissa vaaleissa puolue, jonka vaalilause olisi "Diktatuuri on nopein tie elintason laskuun, joten kannatamme sitä"

      Kannattasi muuten lukea itse Penttiä eikä noita kaiken maailman Sarastuksi, sillä silloin voi itse yrittää tulkita mitä Petti sanoi, eikä siihen tarvitse sotkea mitään välikäsiä.

      Poista
    4. Olen kyllä lukenut. Tietenkin. Sehän oli maan tapa vielä 90-luvun alussa. Ja kyllä siellä on ihan täysimpivaaralaista ihailua puhtaaseen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen, jota mikään ulkopuolinen ei ole sotkemassa. Linkola ihaili natseja myös heidän luontomystiikkansa vuoksi. Sanon varmuuden vuooksi, minä en.

      Tästä Linkolasta tässä yhteydessä on keskusteltu aiemmin laajastikin. Pointtini on edelleen se, että nyt kun elämme Sumuvuori-McCarthy -verbaalikurin aikaa niin kiinnitän huomioni siihen, että se näyttää koskevan vain persuja. Äärivasemmisto ja äärimultikultturistit saavat viljellä taistelu-retoriiikka vapaasti. Senhän näki jo siellä Kampin lavalla. Kiihko oli Lapualaismarssin kaltainen.

      Mutta mitäpä tuosta, tämähän on toisaalta mielenkiintoista. Mitä tekivät vanhan liiton Werchamatin upseerit SS-upseerien seurassa: pitivät suunsa kiinni. Osasivat pitää. Voitonhuumaa ei kannata nyt kyseenalaistaa ennen Stalingradia.

      Ja aina voi ajatella naivisti (yritän koko ajan): kaikki haluavat sittenkin vain parempaa maailmaa. Siinä aina joku tekee traagisia virheitä. Ehkä emme vielä tiedä varmasti, kuka tekee.

      Poista
    5. Linkola on vain ajattelultaan johdonmukainen: jos ihmisten paljous ja hillitön on uhka luonnolle, ihmisiä ja kulutusta pitää radikaalisti vähentää. Se i käy demokraattisin keinoin.

      Poista
  4. Sepä se onkin pradoksaalista, että kirjoja joita pitäisi lukea ei lueta, elokuvia joita pitäisi katso ei katsota, blogeja joita pitäisi seurata, ei seurata, tietoja jotka pitäisi löytää ei löydetä, politiikkoja joita pitäisi äänestää ei äänestetä, profeettoja joita pitäisi kuunnella ei kuunnella, jne....Ihmiskunnan tärkein kirja on siis se, jolla ei ole koskaan yhtään lukijaa

    VastaaPoista
  5. Etelä-Suomen keskilämpötila oli toukokuussa viitisen astetta alempi kuin koko maapallon keskilämpötila. Kertokaa, miten Suomi edistää ilmaston lämpenemistä. Haittoja ei tarvitse mainita.

    VastaaPoista
  6. Turhauttavalta tuntuu, että nykyisistä valtavista tiedonetsinnän mahdollisuuksista huolimatta, on keskeisiä kysymyksiä kuten ilmastomuutos ja siihen liittyvä muuttovirta eurooppaan, joihin ei pysty ottamaan selvää kantaa.
    Akuutti muuttopaine eurooppaan ei liene ilmastonmuutoksesta johdettavissa. Japanissa asuu Suomen kokoisella alueella, suunnilleen samassa ilmastossa ja olosuhteissa 120 miljoonaa ihmistä . Ukrainan mustanmullan alue kuuluu kyllä maailman hedelmällisimpiin viljelyalueisiin, mutta tulee ilmastonmuutos ennusteiden mukaan saharoitumaan, kuten muutkin samojen leveyspiirien alueet.

    VastaaPoista
  7. Ei haukku haavaa tee. Porvarit voivat paremmin kuin vuosikymmeniin. Koirat räksyttää ja karavaani kulkee.

    VastaaPoista
  8. Linkolan ohella Eero Paloheimo on esittänyt kovia näkemyksiä väestöräjähdyksestä ym.

    Hän on kolunnut Afrikkaa ristiin rastiin. Kirjansa Tämä on Afrikka on suoraa puhetta.

    Monikulturismista hän on luennoinut usein:

    https://www.youtube.com/watch?v=r5x7klHx3HQ

    Noin kolmen minuutin kohdalla on tästä kulttuurien sekoituksesta, mutta koko esityskin kannattaa katsoa.

    VastaaPoista
  9. En tiedä miten feikkiä minun lehtien lukemiseni on? Juorut minua ei ole ikinä kiinnostanut koska sehän on itsestään selvää että ihmisille tapahtuu kaikenlaisia asioita. Mitä niistä. Mutta jos lehdessä lukisi että "Kolumbialainen missi vaihtoi sukupuolta eikä hänellä ole enää keskusteluseuraa tai Ruotsin hovi möi viinaa Vantaalla tai Heiluva kännnykän laturi aiheutti tulipalon Kiinassa. Niin kyllä minä ne lukisin. Ja ihmettelisin.

    Ps. Ko. kirjaa en voi kehua kun en ole vielä saanut käsiini, sitä. Itse kuulun siihen sukupolveen joka sai ratkaisevan kimmokkeen biologian harrastuksilleen kun luki kirjan "Äänetön kevät" (Silent Spring, Rachel Carson). - Se kirja muuten upposi moneen, kuin veitsi... maksaan, kun keskusteltiin.

    VastaaPoista
  10. Huomaahan sen tästäkin kesästä, että lämpötila on noussut selvästi sitten 1800-luvun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, pikkuruista Fennoskandiaa lukuunottamatta tämäkin kesä tosiaan sen osoittaa. Tätäkään ilmiötä ei voi järjellisellä tavalla havainnoida äärikansallisesti lintukodon sisällä, vaikka onkin selvää, että Kirjuhinin tavoin ajattelevat juuri niin tekevät.

      Poista
    2. Aika pahalta näyttä noin globaalisti. Yhtä vähän persuhenkiset (muissa maissa olevine hengenheimolaisineen) kuin markkinaliberaalitkaan välittävät maapallon ilmaston kuumenemisesta. Euroopan kehittelemä päästökauppa on vain luonut monimutkaisen markkinainstrumenttien järjestelmän, jolla ei ole juuri mitään vakusta itse ilmastoon. Amerikka taas luottaa markkinavoimiin, vaikka ilmasto ei olekaan markkinoiden kohde. Putin vähät välittää koko asiasta, samoin pääosa ns. kolmannesta maailmasta - joitakin uhanalaisia saarivaltioita lukuun ottamatta. Lähi-idässä saa lämpötila olla aika kauan yli 50 asteen (kuten nyt hätääntyneessä Irakissa), jotta se jotain aiheuttaisi. Ja mediamme mielestä tämä maapallon kohtalonkysymys on yleensä vain joku normiporukasta ulkoistetun "ympäristöväen" oma juttu

      Poista
    3. Kemppisen tuijottama graafi kertoi nimenomaan "äärikansallisen lintukodon" eli Suomen lämpötiloista. (Kirjuhinilla on muutenkin tapana ajatella mitä kirjoittaa, jopa vitsaillessaan. Kansallismielisyyden Kirjuhin kiertää kaukaa.)

      Poista
  11. Immosen lapsellisen manifestin nostattama lynkkauskiihko askarruttaa minua niin paljon, että luin Vihreästä Langasta tutkijoiden selityksiä monikulttuurisuudesta ja sen vastustamisen motiiveista:

    "Puolustellessaan Immosen kirjoitusta ”monikulttuurisuudesta painajaisena” perussuomalaiset ovat viitanneet eurooppalaisten päättäjien, kuten Saksan Angela Merkelin, Ranskan Nicolas Sarkozyn ja Ison-Britannian David Cameronin puheisiin monikulttuurisuuden epäonnistumisesta."

    "Vuonna 2011 Cameron puhui jopa sodasta monikulttuurisuutta vastaan."

    "Ensinnäkin (...) pitää ottaa huomioon, että Suomessa on huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia kuin muualla Euroopassa. (...) Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat siis aivan toisella tavalla läsnä vaikkapa saksalaisessa katukuvassa ja politiikassa kuin Suomessa."

    Asia selvä: meillä monikulttuurisuutta ei saa siis vastustaa, kun siitä ei ole meille vielä haittaa.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestäni kaikkein eniten monikulttuurisuutta Suomessa kailottavien kannattaisi muuttaa muutamaksi vuodeksi esimerkiksi Saudi-Arabiaan. Ja sanoa siellä että "no nih, muutetaanpas tämä keskiaikaa elävä maa kristilliseksi. Niin että heilahtaa." ... Voi Au Pair reissu venähtää muutamalla vuodella.

      Poista
    2. Kysymys on ikiaikaisesta taistelusta valtaan pyrkivän uuden liikkeen ja vanhan vallan välillä. Taistelu päättyy kun uusi liike vakiinnuttaa asemansa - tai hajaantuu kuten kävi SMP:lle Pekka Vennamon aikoina.

      Poista
  12. Perussuomalaiset ovat koko ajan keskustelujen yhtenä kohteena. Taitaa olla niin, että tuon monikulttuurisuuren puolustajien ketunhäntänä kainalossaan on jälleen kerran homoliitot jne.. Kun lakialoitetta muuttavien listat täyttyvät niin mielenosoitusten järjestäminen monikultuurisuuden puolesta on ajallisesti sopiva. " puollustan monikulttuurisuutta kunhan muiden mielipide estetään"

    VastaaPoista
  13. Erno Paasilinna totesi jossain haastattelussa, että kun hän ei ole koskaan kuullut niin viisasta filosofiaa kuin Linkolan suusta, kun oli ollut soutamassa tälle verkkoja. Paljon sanottu yhdeltä Suomen suurimmista älyköistä. Ernohan ennusti jo 25v sitten että Suomen ei tulisi liittyä EU.hun. Jäljet oli jo tuolloin nähtävissä. Ken vain osasi katsoa.

    VastaaPoista
  14. Järkevä monikulttuurisuushan on monessa mielessä oma etumme. Meidän ei esimerkiksi pitäisi paapoa yhtä keskenään jännitteisistä islamin suunnista muiden kustannuksella. Ja on henkistä köyhyyttä niputtaa vaikkapa vietnamilaiset, filippiiniläiset, latinalaisamerikkslaiset ja somalit samaan yhtenäiseksi kuviteltuun joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän juuri monikultin kannattajat tekevät: antavat ymmärtää että kriitikot vasustavat kaikkea maahamuuttoa. En usko että kukaan vastustaa vietnamilaisten, kiinalaisten, nepalilaisten tai latinojen tänne muuttoa. Ei ainakaan kukaan joka on lukenut massiivisista työllistymiseroista eri etnisten ryhmien välillä. Afrikkalaisten ja islamilaisten muutto tässä epäilyjä herättää. Osa tästä perustuu ihmisten arkikokemuksiin. Töihin saa ja pitää aina voida tulla. Ehkä siinä se onkin se eettinen raja. Mutta voiko tulla maahan ja valittaa ettei töitä ole, hankkikaa niitä mulle, se on sitten jo poliittinen kysymys, josta saa olla eri mieltä. Tai siis ai niin, ei saanut olla siitäkään....

      Poista
    2. Jos nyt mmrikollisuudesta voisi puhua, niin yksi kysymys vaillla vastausta on: esim kolmenkymmenen vuoden aikana mikä maahanmuuttajaryhmä on hallinnut Hesan huumemarkkinoita - vai suomalaiset?

      Poista
    3. Ns. kriittiset eivät siis puhu selkokieltä?

      Poista
  15. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua HY:n ekologian professori Ilkka Hanskin teoksiin. PL taas on mielestäni ymmärretty usein väärin. Tuskin hän mikään fasisti on, vaan omiin luontohavaintoihin perustava loistava kirjoittaja ja keskustelija. Hänen isänsä, HY:n kasvitieteen professori Kaarlo Linkolahan perusti sitä paitsi Suomen Luonnonsuojeluliiton. Ansiokas suku!

    VastaaPoista
  16. Monikulttuurisuus on rikkaus!! Jumalauta! Ja on aina ollut. Lisäksi on todettava, että vain rasistit ja natsit kieltävät tämän universaalin tosiasian.

    Hyvät, puhdassydämiset ja suvaitsevaiset ihmiset ymmärtävät monikulttuurin mukanaan tuoman rikkauden. Tämä rikkaus ei aina näy yhteiskunnan arjessa; papereissa se näkyy ehkä sosiaalivarojen suurempina menoerinä ja tulkkaus- ja oikeudenkäyntikuluina välillä. Mutta monikulttuurisuuden rikkaus ei voi olla myös aineetonta kuten Pelkosenniemellä ollaan havaittu.

    Siksi hyvänä ja suvaitsevana ihmisenä - jumalauta!- en ymmärrä noita monikulttuurisuuskriitikkoja ja rasisteja. Ne kaikki pitäisi hakata tai ampua ja sulkea jollekin leirille pois hyvien ihmisten maailmasta!!

    VastaaPoista
  17. >Ne henkilöt olivat oikeassa, jotka vastustivat rauhaa 1944 ja sotaa 1939. Viimeksi mainittuihin kuuluivat Mannerheim ja Paasikivi.

    Sodan vastustamisen järkevyyden 1939 vielä ymmärrän (paitsi että neuvostoarmeijan todellisuus suomalaisille onneksi -- tai epäonneksi -- osoittautui tyystin järjettömäksi), mutta 1944 rauhan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakaan Ryti ja muu merkittävä johto ei vastustanut rauhaa 1944, vaan yritti kaikin keinoin saada aikaan sellaisen - vaihtoehtona kun oli antautuminen ehdoitta eli miehitys. Onneksi onnistuivat.

      Mutta kukapa vastusti rauhaa 1940?

      Poista
  18. Kyseisessä teoksessa, joka siis on ilmestynyt tänä vuonna, mainitaan, että nykyinen väkiluku on n. 7 miljardia, tasoittuu vuosisadan puolivälissä 8 miljardiin ja alkaa sitten lievästi laskea. Ei vaikuta kovin luotettavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ennuste on peräisin Rooman Klubille tehdystä raportista A global forecast for the next forty years. Ennusteessa on otettu huomioon globaalit ympäristövauriot ja ilmastonmuutos ja niiden seurauksena muuttuva perhesuunnittelu ja kasvava kuolleisuus.

      Poista
  19. Kyseinen ennuste on peräisin Rooman Klubille osoitetusta raportista A global forecast for the next forty years. Ennusteessa on otettu huomioon globaalit ympäristövauriot, ilmastonmuutos ja niiden johdosta muuttuva perhesuunnittelu ja kasvava kuolleisuus.

    VastaaPoista