Sivun näyttöjä yhteensä

13. heinäkuuta 2015

Valehtelemisen keveys



Raha menee Saksan ja Ranskan pankkeihin. Niin varmaan. Mutta miksi? Oma arvaukseni: ilman muutaman vuoden takaista isoa rahoituspakettia Ranskan pankit olisivat menneet nurin.

Minun, joka olin mukana kaatamassa Suomen pankkeja 1991, ei ole yhtä helppo valehdella kuin Arhinmäen ja näiden muiden.

Tuo leuhkaisu ei ole perätön. Minulla oli erilaista tohtorinväitöstä ja työpaikan vaihdosta ja niin edelleen. Suomen suuren kriisin yhteydessä oli jonkin aikaa niinkin erikoinen tilanne, että erään asianajotoimiston toimeksiantajana oli eräs oikeuskansleri ja muuan häntä korkeampi taho, ja palkattomana työntekijänä oli eräs hovioikeudenneuvos.

Sellainen taitaa olla lainvastaista. Eduskunnan ponsilauselman johdosta oli kuitenkin selvitettävä, ketkä kaikki pannaan syytteeseen eli yritetään saada rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ei niitä paljon ollut. Tyhmyys ja taitamattomuus ei ole rikos, aikaansaamattomuus on, jos asianomainen on virkamies. Jos hän on luottamushenkilö, esimerkiksi pankin neuvostoissa, hän vastaa vain rikosoikeudellisesti. Vahingonkorvausvastuu on eri asia. Sitä en tässä käsittele. Se tiedettiin jo matkan varrella, että aivan lian monien ”tavallisten ihmisten” ja pikku yritysten kohtalo oli kauhistuttava, taloutta ajatellen historiamme pahimpia.

Mutta jos pankki menee nurin, se merkitsee usein muun muassa asuntolainojen äkillistä erääntymistä, eli koti menee alta. Jos entisten kommunistien ja nykyisten suosionkalastajien vaatimus, jonka mukaan annetaan herrojen maksaa ja pankkien vastata, olisi käytännössä toteutettavissa, se olisi toteutettu. Viimeksi eilen Suuressa valiokunnassa esitetty tuon suuntainen kehotus on suunnilleen sama kuin neuvoisi nälkäistä syömään lusikan.

En kuitenkaan halua herjata edes opposition poliitikkoja, sillä heillä on vaikea virka.

Sitä en mitenkään ymmärrä, ettei Henry Kissingerin kirja Kiinasta (On China) kulu kaikkien käsissä, eikä liioin viimevuotinen ”World Order”, joka sisältää pohdintojen kansojen luonteesta ja historian kulusta.

Ei mitään väliä, mitä mieltä kukin on Kissingeristä. Minä en saisi unta samassa huoneessa kuin hän, en ehkä edes samassa rakennuksessa. Pitäisin moottoripyöräilijän hansikkaita, koska pelkäisin, että hän varastaa minulta sormet.

Selostukset lukuisista keskusteluista Maon, Tshoun ja Dengin ovat niin opettavaisia siksi, että kiinalainen perinne on täysin toinen ja kuitenkin toisaalta sama. Yksikään kiinalainen – eikä yksikään amerikkalainen, paitsi Carter – ei koskaan kuvitellutkaan tarkoittavansa, mitä sanoo, eikä tekevänsä, mitä lupaa.

Tämä sääntö koski myös yksityisluonteisia tokaisuja. ”Harva kuuntelee minua enää” tarkoitti Maon sanomana, että ”harvat” eli puolue-eliitti oli ajettu kuuntelemaan Maon jokaista vaikeaselkoista äännähdystä hengenmenon uhalla ja lisäksi että Mao oli perimmäisen maailmanjärjestyksen mukaan ylittämätön nero kaikilla mahdollisilla aloilla.

Toista viikkoa olemme saaneet nyt kuunnella hitusen toisistaan poikkeavan perinteen mukaista valehtelua, välillä kreikkalaisten, välillä Brysselin väen ja järjestöjen.

Kirjoitan tämän kehuakseni kahta suosikkiani. Helsingin Sanomat yrittää. Yle teeskentelee yrittävänsä mutta siitä huolimatta onnistuu joskus tulkitsemaan hyvin vaikeita asioita. Viimeksi kun katsoin tarkasti, Pasilassa ja maailmalla oli äänessä pelkästään nuorehkoja naisia, ja Pasilan päässä pärjättiin jopa hetkensä vaistonneille B-luokan taloustieteilijöille, jotka ovat nyt rynnistäneet edistämään omaa uraansa laukomalla osatotuuksia. Ja sen he tekevät riittämättömien faktojen pohjalta.

Kun luin lehdestä ihannoimani Esko Valtaojan haastattelua ja näin olevani taas jokseenkin kaikesta eri mieltä, pysähdyin pohtimaan eri koulutussuuntausten vaikutuksia. Valtaoja sanoi harrastavansa elämässään ja toiminnassaan faktoja. Hän on luonnontieteilijä. Minä en harrasta faktoja – siis en erityisemmin. Lakimiehenä ei voi toimia pelkkien tosiasioitten turvin. Se että joku syyllistyy törkeään liikenteen vaarantamiseen ei ole mikään fakta. Rikosnimike on käsite, joka saa sisällön lähinnä rikoslaista, mutta totuuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Jonkun ihmisen syyllisyys taas todetaan mm. todistusmenettelyssä, joka sekään ei liity faktoihin eikä johda aina edes ”totuuteen” – syyttäjän väittämä syyllisyys voi jäädä selvittämättä eli totuutta ei saada koskaan tietää.


Historiaa ei voi kirjoittaa eikä ymmärtää, jos pysytään faktojen piirissä. Esimerkiksi se ei ole tosiasia, että kuvan ajopuun kappale on kuikan näköinen. 

26 kommenttia:

  1. "Yksikään kiinalainen – eikä yksikään amerikkalainen, paitsi Carter – ei koskaan kuvitellutkaan tarkoittavansa, mitä sanoo, eikä tekevänsä, mitä lupaa."

    Tämäpä se on meidän poloisten totuudenpuhuja poikien ongelma, kun mennään kreikkalaisten ja muiden etelä-Euroopan poikien kanssa marjaan: aina jää käteen lyhyempi korsi.

    VastaaPoista
  2. "Mutta jos pankki menee nurin, se merkitsee usein muun muassa asuntolainojen äkillistä erääntymistä, eli koti menee alta. Jos entisten kommunistien ja nykyisten suosionkalastajien vaatimus, jonka mukaan annetaan herrojen maksaa ja pankkien vastata, olisi käytännössä toteutettavissa, se olisi toteutettu."

    Tuota en kyllä juristina ymmärrä, ettei voitaisi säätää - vaikka pikalakina - että rahoituslaitoksen mennessä konkurssiin sen lainat jäävät voimaan entisin ehdoin. Sitten joku vain ostaisi ne, pienempään hintaa, ja perisi ne takaisin ajan myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun asuntolainan vakuutena on käytännössä aina se asunto, vakuudet ovat ongelma.

      Poista
    2. Voisko tästä saada jonkun kiteytyksen että tyhmempikin ymmärtää? Ei vaan mene kertakaikkiaan mulle kaaliin. Eikö konkurssipesän hoitajan tule hoitaa asioita siten, että omaisuutta ei hukata ja vakuuksien vaatiminen melkein kaikilta on omaisuuden hukkaamista. Mikä estää tekemästä lain joka käsittelee koteja eri tavalla vakuuksien ollessa kyseessä?

      Poista
    3. Kyse lienee lähinnä siitä, miten paljon ollaan valmiita käyttämään poikkeuslakeja. Jos niitä käytetään liikaa, on siirrytty täydelliseen komentotalouteen.

      Esimerkiksi pankin selvitystilassa vakuudellisia velkoja saaneet velalliset voitaisiin pelastaa teknisellä lailla: "Pankki Oyj:n kuluttajalle tai muulle elinkeinonharjoittajalle kuin toiselle rahoituslaitokselle myöntämät velat erääntyvät lainaehtojensa mukaisesti kuitenkin niin, ettei mahdollista lainanantajan selvitystilasta tai vastaavasta aiheesta seuraavaa irtisanomis- tai erääntymisehtoa saa soveltaa. Mikäli velan vakuutena on kiinteää tai irtainta omaisuutta tahi yrityskiinnitys, on vakuuden arvon muutokseen perustuvaa irtisanomisehtoa tai muuta sopimuksesta velalliselle aiheutuvaa ehtoa sovellettaessa vakuuden arvona käytettävä sitä arvoa, joka vakuudella oli 31.12.2013 tai velan ensimmäisen erän nostopäivänä, mikäli tämä on myöhempi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin menettelyistä, joita sovelletaan vakuuden arvoa määrättäessä, kun vakuus on tuhoutunut tai sen arvo on muusta fyysisestä tapahtumasta tai prosessista johtuen alentunut."

      Jos mennään oikein raskaan kaavan mukaan, niin valmiuslaista löytyy kyllä pykälät, joilla tällaiset muutokset voidaan saada tehtyä jopa asetusteitse. 22 § on hauska ja sen soveltaminen hyvää mielikuvitusta käyttäen avaa ovet aika pahan pankkikriisin selvittämiseen:

      Rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden vakaan toiminnan turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää poikkeuksia laissa säädetyistä luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, arvopaperipörssin, arvopaperikeskuksen ja optioyhteisön sekä vakuutus- ja eläkelaitosten:

      --
      3) liiketapahtumien kirjaamista, omaisuuden arvostusta, tilinpäätöksen laatimisajankohtaa, rekisteröimisajankohtaa sekä julkistamista koskevista vaatimuksista samoin kuin osavuosikatsauksen laatimista, laatimisajankohtaa ja julkistamista koskevista vaatimuksista.

      Vuonna 2011 säädetyssä uudessa valmiuslaissa taloudellista poikkeustilaa koskeva 3 §:n 3 kohta kirjoitettiin aiemmasta poiketen sellaiseen muotoon, ettei se edellytä enää "kansainvälisen kaupan häiriötä". Nyt määritelmänä on: väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.

      Tarvittaessa valmiustilalain antamilla taloudellisilla poikkeusvaltuuksilla voidaan selvittää kyllä euroero, pankkikriisi ja vaikka minkälainen taloudellinen poikkeustila. Ongelmaksi nousee se, miten valmiuslain mahdollistamasta sotakommunismista palataan jälleenrakennuksen edellyttämään säänneltyyn kapitalismiin.

      Poista
  3. Ranskan pankit eivät kaadu, jos Ranska ilmoittaa ottavansa pankit haltuunsa ja takaavansa ne. Sama koskee Saksaa. Nyt vain Saksa ja Ranska halusivat muutkin mm. Suomen pankkitukiensa maksajiksi.

    Tämä on täsmälleen näin yksinkertainen juttu, vaikka sitä muuksi on kovasti koetettu vääntää. Kyseessä on ns. fakta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus mietin, miksi muut elinkeinotuet, kuten maataloustuki tai telakkatuki, ovat hyveellistä toimintaa mutta pankkituki kauhistus.

      Poista
    2. Kyllä sitä pankkeja tukea saa - kukin omiaan. Kuten mekin hoisimme omat pankkimme aikanaan.

      Toki, jos lähtökohta olisi, että meillä olisi yhteinen rahapussi Kreikan kanssa ja vastuu maailman kaikista ahneista lainanantajista, jotka haluavat tehdä businesta Kreikalla, asia olisi toinen.

      Mutta Jumala meitä siitä tilanteesta varjelkoon: Tai jos Hän ei ehdi, niin sitten edes Soini.

      Poista
    3. Näitä me nyt makselemme. Muun muassa:

      http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198284-kreikan-kriisin-varjossa-lymyavat-sotilaalliset-ja-poliittiset-seuraukset

      Poista
    4. Entinen ylpeä suomalainen ja eurooppalainenmaanantaina, 13 heinäkuuta, 2015

      Nyt jäin, viaton pikku sintti, persutroolari Kemppisen verkkoon.

      Pankkituki voi joskus olla väistämätön paha, mutta kierrätetty pankkituki on hirveää. Varmasti finanssilobbarit ovat kuiskineet päättäjien korviin kaikenlaisia kauhuskenaarioita, mutta pankkien pelastaminen ei olisi vaatinut rahojen kierrättämistä Kreikan kautta. Se oli pankkituen salailuoperaatio Putinin hybridisodan tapaan, jottei aleta vaatia mitään vastinetta tuelle, kuten tuettujen pankkien tiukkaa valtiokontrollia (vähän kuten Kreikkaa valvotaan nyt), tai pankkiirien roskalainoilla tienaamien bonusten takaisinmaksua, puhumattakaan suoranaisten rikosten tutkimisesta. Valitettavasti 2000-luvun kansainvälistä finanssisektoria kuvaa parhaiten termi järjestäytynyt rikollisuus, siitäkin huolimatta, ettei kaikkia kauheuksia ole kyetty kieltämään laeilla (tästä aiheesta löytyy kyllä kirjoja ja dokumentaatiota).

      Pankkiireilta ei mitenkään olisi voinut periä täysimittaisia korvauksia subprime-kriisistä seurannaisvaikutuksineen, mutta heidän olisi silti pitänyt joutua jonkinlaiseen vastuuseen. Nyt pankkikriisi vältettiin operaatiolla, joka on samalla seuraavan kriisin siemen: näytettiin, että riskejä voi yhä ottaa ja tienata niistä mukavat bonukset. Tappiot kuitenkin sosialisoidaan.

      Soini teki näköjään urpilaiset: lainaohjelman älyttömyyden kritiikistä päädytään tiukaksi velalliseksi, mikä lienee kaikkein vastuuttominta populismia. Kreikka on kuin nälkiintynyt lehmä, joka ei lypsä. Nyt kiusataan vielä vähän lisää ja uskotellaan kansalle, että näin sitä maitoa alkaa herua. Meille ei ole mitään hyötyä Kreikan kurittamisesta, ellei sadistista mielihyvää lasketa. Tosiasiat kannattaa tunnustaa ajoissa: Kreikka ei selviä veloistaan millään säästämisellä. Jonkinlainen velkojen anteeksianto tai konkurssi Argentiinan ja Islannin tapaan on välttämätön, jos me suomalaiset haluamme edes osan takaisin.

      Kaikki kreikkalaiset eivät ole viattomia tähän, mutta useimmat ovat. Nyt Kreikasta on tulossa Merkelin Irak - ideologisten ja populististen tavoitteiden vuoksi uhrattu valtio. Koko kuva uudesta lainaohjelmasta ei ole ainakaan minun tiedossani, mutta se kuulostaa todella pahalta. Esimerkiksi, vaikka Kreikan valtiojohtoisessa järjestelmässä riittää varmasti yksityistettävää, nyt on siihen huonoin mahdollinen aika. Kaikki menee halvalla ja seurauksena on helposti joko oligarkkivaltio entisen Neuvostoliiton tapaan tai kansainvälisten keinottelijoiden pelinappulaksi joutuminen. On muuten aikamoista kohtalon ivaa viisastella kreikkalaisten veronmaksuhaluista ja antaa haudanryöstö luxemburgilaisen investointipankin käsiin...

      Poista
    5. Niin, jo 2011 oli täysin selvää, että kaikki raha ja tuki, jota niinsanotusti Krekallle anetaan, menee eikä koksaan palaa. On aivan sama, annetaanko velat anteeksi vai ei. Se raha meni. Maksukyvytön ja maksuhaluton ei maksa.

      Nyt kesksustellaan siitä, annetaanko taas *lisää* rahaa. Tällä kertaa 82 - 86 miljardia. Osa tuosta menisi velkojen kierrätykseen - ei taksinmaksuun - ja hyvin merkittävältä osaltaan korruptioon. Siihen Kreikassa on maailman kehittyneimmät systeemit. Siis nimenomaan ulkoa tulevan "tukirahan" vetämiseen sivuun omalle mafialle.

      MInusta ei ole kovin hyvä idea antaa loputtomasti lisä rahaa tuohon pesään. Kreikka irti eurosta, kirjataan saavat alas, koska niitä ei koskaan kuitenkaan saada, ja annetaan Kreikan toipua defaultin ja devalvaation jälkeen. Mutta missään tilanteessa ei palata yhteistalouteen eikä yhteisvastuisiin sen kanssa.

      Jotakin on pystyttävä oppimaan. Varsinkin kun oppirahatkin on jo maksettu.

      Poista
    6. Matias K. on täysin oikeassa! Kreikka on hyvä esimerkki Ralf Dobellin mainitsemasta toimimisharhasta: kun onensin pantu rahaa johonkin sitä pitää panna aina lisää entisen perään. Sen sijaan pitäisi olla panematta hyvää rahaa huonon rahan perään.

      Poista
  4. No kyllä kait jossain määrin terveet asuntolainat ovat epävakaassa makrotaloustilanteessa aika paljon arvokkaampaa kauppatavaraa kuin ne niiden vakuutena olevat asunnot. Eli harvalta menee asunto alta jos pankin annetaan kaatua (eli myydään kaikki pankin omaisuus eniten tarjoavalle, maksetaan velkoja prioriteettijärjestyksessä myyntituotoilla ja jätetään loput velkojat nuolemaan näppejään, tosin tietysti talletussuojarahasto suojaa johonkin rajaan saakka yksityishenkilöiden talletuksia).

    Ongelmaa ei muodosta terve lainakanta, vaan roskaluotot, joissa luottotappioriski on huomattava. Erityisen ongelmallisia ovat luotot, jotka ovat tosiasiallisesti korkeariskisiä, mutta jotka on keploteltu kirjanpidossa matalan riskin lainoiksi. Juuri korkean riskin lainojen suuri määrä johtaa tarpeeseen fuusioida pankit, ottaa ne yhteiskunnan haltuun, erottaa roskalainat omaan pankkiinsa ja muodostaa uusia liikepankkeja terveemmästä lainakannasta. Pankkien pääomittaminen yhteiskunnan rahoilla niiden pelastamiseksi on lähes aina huono idea, ja palkitsee holtittomasta luotonannosta. Tilapäinen sosialisointi sen sijaan tarjoaa tilaisuuden ainakin antaa kenkää johtoportaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä sosialisoitiin valtion Postipankki, ja tietysti useita muita.

      EKA-yhtymän kohtaloita ei moni mielellään muistele.

      Poista
    2. Miten Postipankin pystyi sosialisoimaan, sehän oli jo valtion omistuksessa? Mitä vikaa EKAn historiassa on? 1990-luvun lamassa meni nurin monia muitakin yhtiöitä, EKA ja Elanto olivat yrityssaneerauksessa ja selvisivät.

      Poista
  5. YLEn Maria Stenroos levitti maailmanlehdistölle juorua Suomen olevan ainut maa, joka vastustaa/estää aiempaa sopimusluonnosta. Jäi kiinni valheellisesta tiedosta ja siirsi syyn maailman lehdistölle.
    Paljonkohan tämä maksoi Suomelle.
    YLE lähenee muutoinkin sensaatiolehdistön tasoa näiden nuorten tyttötoimittajien ammattitaidottomuuden johdosta.

    VastaaPoista
  6. Voi ei, joko se palasi sieltä maalta takaisin! Ja syöksyi heti väsäämään pakinoitaan. Anna mun kaikki kestää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja olkinukke ryömi heti esiin kolostaan..

      Poista
  7. Sehän meillä uskonnottomilla on pienenä lohtuna näissä oikeusasioissa, että jos syyllinen selviää maallisen oikeuden rattaista kuin koira veräjästä, niin vielä on se kaikkein korkein oikeus ja syyllinen voi saada elinikäisen taakan ns. sielulleen. Onkohan kukaan tutkinut tätä viimeksi mainitsemaani seikkaa - että mitä kaikkea on saattanut tapahtua?

    VastaaPoista
  8. Nii-in, ja sekös sorsaa vitutti.

    Mahtiväen rimanalitus on olla välittämättä siitä, ettei entropia tarvitse jees-miehiä. On sanoinkuvaamattoman kornia huomata itseään aavistuksen fiksumpien ajattelevan ja toimivan typerämmällä tavalla laiskemmin.

    Eugenia toimisi paljon paremmin jonkinlaisella hallitun alasajon sopimusperiaatteella kuin järkähtämättömänä natsi-Suomen fraasilavan laidalta tuulastuksena. Sen pitäisi myöskin riittää, sillä äärimmäisempää ei komedia- ja suisidaalisuuskategorian ulkopuolella ole.

    Kehitysmaiden popula on kuitenkin kyllin fiksua vittuillakseen sikiämiseen. All go, no show - päinvastoin kuin meillä täällä pohjoisessa.

    "...luin lehdestä ihannoimani Esko Valtaojan haastattelua ja näin olevani taas jokseenkin kaikesta eri mieltä, pysähdyin pohtimaan eri koulutussuuntausten vaikutuksia."

    En ihannoi, mutta huomasin olevani hitaammin samaa mieltä melkein kaikesta. Ajattelutapani oli kyllä urautunut jo ennen vahvistumistaan kys. koulutussuunnassa.

    VastaaPoista
  9. "Yksikään kiinalainen - eikä yksikään amerikkalainen , paitsi Carter - ei koskaan kuvitellutkaan tarkoittavansa, mitä sanoo, tai tekevänsä, mitä lupaa".
    Kuinka sitten kannatti käydä mitään neuvotteluita? Miksi pitää köyhdyttää kieltä tuollaisilla kärjistyksillä? Diktaattorit kayttävät kyllä syväkieltä, pääasiassa alaisilleen. Edvard Radzinskin analyysin mukaan Stalinin "Huolehtikaa hyvin toveri Kirovin turvallisuudesta" tarkoitti "tappakaa Kirov".

    VastaaPoista
  10. Nämä "nuoret tyttötoimittajat" inhoavat niin paljon perussuomalaisia, että siinä inhossa saa mennä myös Suomen maine. Ne haukkuvat jopa perinteiset tangolaulajat.

    VastaaPoista
  11. Kyllä nyt taas selitellään puolin ja toisin, ettei usko vakiintuneisiin totuuksiin pääsisi horjumaan ennen kuin kuolema herrat kohtaa.

    VastaaPoista
  12. YLEn nuoret naistoimittajat ovat kovin innostuneita koroista, heillä kaikillahan vähintäänkin 12 senttimeriset korot kengissään. Yläpäässä noilla heillä on taitavat meikit eikä sitten muuta mainittavaa, tosin esilläolon tarve on silmiinpistävä.
    -Björn Svenska

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon korkoilmiön saisi joku selittää, se on yllättävän nopea muutos.

      Poista
  13. Kevennetään vähän. Kirkon pihassa hassutteli kloppi- joukko. Pappi huomasi ja meni poikien luo kysyen, että mitä poijat touhailee. Me kilpaillaan että kuka valehtelee parhaiten. Jaa-a - minä en ole koskaaan valehdellut - tuumaili pappi. Joukon johtaja vakavoitui ja sanoi kavereilleen, että selevä annetaan palkinto papille.

    VastaaPoista