Sivun näyttöjä yhteensä

16. heinäkuuta 2015

Amerikkalaiset



Amerikkalaiset vihaavat toisiaan. Siksi he käyttäytyvät niin usein yliystävällisesti. Ajatus ei ole minun, vaan amerikkalaisten tutkijoiden.  Jo 1700-luvulla syntyi se railo, jonka vaikutus on suuri tämänkin päivän politiikassa. Toisille valtio – liittovaltio – oli paha, joskin sodankäynnissä ja liike-etujen turvaamisessa välttämätön paha. Toiset muistuttavat puheissaan ja kirjoituksissaan erehdyttävästi ihmisiä, joita sanottiin Euroopassa ennen liberaaleiksi tai jopa ”yleisvasemmistolaisiksi”.

Kumpikaan joukkio ei oikein jaksa hyväksyä ammattiyhdistyksiä eikä sosiaaliturvaa. Jos joku on aivan katuojassa, ei se ole katuojan vika.

Yli sata vuotta sitten reipas amerikkalainen toive oli, että jospa jokainen maahan asettunut irlantilainen tappaisi ainakin yhden neekerin, niin päästäisiin hirttämään hänet ja siten siivoamaan väestöä. Sellaisia englantilaislähtöisiä, joiden puheesta kuultaa alkuperä, ei maaseudulla eikä Kaliforniassa oikein rakasteta. Tunsin erään, joka tapasi esittäytyessään sanoa aivan luontevasti: anteeksi, mutta olen britti.

Se ei ole vitsi, että miljonäärin ja saiturin hahmo ja nimikin on usein skotlantilainen. Roope Ankka on Scrooge MacDuck eli siis sekä skotti että kitupiikki. Skotlantilaiset olivat paraatiesimerkki brittien uskonnollisesti vainoamasta ryhmästä, mutta Euroopasta tulleiden kerma oli kuitenkin saksalaista, kunnes ensimmäinen maailmansota muutti kaiken.

Me pidämme amerikkalaisia jotenkin lapsellisina emmekä ymmärrä ollenkaan eräitä heidän asenteitaan. Mutta mahdammeko me ymmärtää, että amerikkalaiset puolestaan pitävät meitä eli siis eurooppalaisia henkisesti jälkeenjääneinä. Me keksimme – Napoleon ensimmäisenä – aivan tarpeettomia sotia ja turhia valtioita, joista amerikkalaisille tulee mieleen käkikello. Hupaisaa mutta hupsua.

Juutalaisilla on Yhdysvalloissa edelleen erittäin suuri merkitys. Hämmästyttävän suuri osa pankeista ja yhtä lukuun ottamatta kaikki kultakauden elokuvamogulit olivat juutalaisia. Kuitenkin alkujaan Venäjältä maahan muuttaneiden juutalaisten ja keskellä Eurooppaa varttuneiden välimatka on valtava.

Atomipommin suunnittelijoita on nimitetty Hitlerin lahjaksi Yhdysvalloille. Einsteinin lisäksi Feynman, von Neuman, Oppenheimer ja hyvin monet muut fyysikot olivat juutalaisia. Luonnontieteissä heidän suhteellinenkin määränsä on hämmästyttävä.

Se taas ei taida olla kaikkien mielessä, että USA:n korkeimman oikeuden yhdeksästä jäsenestä eräässä vaiheessa ennen sotia kolme oli juutalaisia – ja millaisia! Brandeis, joka suorastaan loi kilpailulainsäädännön ja lukemattomat työsuhteisiin ja työturvaan liittyvät oikeussäännöt, Cardozo joka hänkin mullisti oikeusjärjestystä ja sitten Frankfurter, akateemisen oikeustieteen messias. Tällä hetkellä tuon tuomioistuimen jäsenistä juutalaisia on – kolme, Ginsburg, Breyer ja Kagan.

Juutalaiset ja juristit kuuluvat tähän asiaan ihmisoikeuksien kautta. Holokausti oli keskeinen teema, kun ihmisoikeudet sisällytettiin YK:n peruskirjaan. Noissa oikeuksissa ei ollut mitään uutta. Niiden puolesta oli puhuttu kauniisti 1700-luvun alusta, sitä ennen kautta keskiajan luonnonoikeuksina ja sitäkin varhaisemmin antiikissa.

Uutta oli ihanteiden nostaminen käytännön työkaluiksi. Itse YK oli vanha ajatus, jonka kannattamista oli usein pidetty mielen järkkymisen merkkinä. ”Paneurooppalaisuus” edelsi nykyistä EU:ta. Nuoret tohtorit näyttävät nyt kiinnostuneen tulenkantaja Erkki Valasta, ja jo on korkea aikakin. Muistan tämän lysähtäneen miehen 60-luvun lopun Eino Leinon seuran kokouksista. Jo silloin tuntui huimalta, että hän oli Katri Valan veli ja kaikkien näiden paavolaisten kaveri. Mutta hän edusti sotien välisenä aikana kirjallisuuden ja taiteen kautta eurooppalaisuutta, pasifismia, pyrkimystä henkiseen sitoutumattomuuteen löyhän poliittisen sitoutumisen kautta.

Opin perinpohjaisesti, että ihmisoikeuksiin ei voi vedota oikeudenkäynnissä ja etteivät ne olleet voimassa olevaa oikeutta Suomessakaan. Vetoaminen sananvapauteen oli henkinen konkurssi-ilmoitus. Luulen että sanan ”ihmisoikeus” esiintyi ensimmäisen kerran korkeimman oikeuden ratkaisussa vuonna 1999. Kysymys oli kansallisen lain syrjäyttämisestä henkilökohtaisen koskemattomuuden suojan vuoksi (verikokeeseen määrääminen isyysasiassa).

Tämä oli uutta, ”amerikkalaista”. Suomessa oli käytetty tenttikysymyksensä oikeutta selvittää lain perustuslain mukaisuus. Pisteet sai, kun kirjoitti, että laki kuin laki. Perustuslaki ei kuulu ”meille” eli esimerkiksi yleisille tuomioistuimille. Toinenkin tulkinta oli, mutta se oli vähemmistön. Nyt uusi sääntely on ollut voimassa 20 vuotta. Vieläkään useimmat eivät käsitä, että perustuslaki on huonon hallinnon haitta. Se auttaa yksilöä pahaa valtiota (liittovaltiota) vastaan. Ja tämä on se uusi, amerikkalainen ajatus.


12 kommenttia:

  1. Höpöhopoö! Kyllä perustuslaki kuuluu oikeudenkäynteihin ja siihen myös vedotaan tavan takaa. Blogisti kannattaa entisaikaista vasemmistoliittolaista käsitystä, jota meillä edusti KKO:ssa viimeiksi Olavi Heinonen, menneen ajan miehiä hänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opettele lukemaan. Tekstissä kuvataan tilannetta ennen vuotta 1995, ja se sanotaan.

      "Entisaikainen vasemmistoliittolaisuus" vihjaa, että lukutaidon opetteleminen voi olla vaikeaa. Liitto perustettiin Neuvostoliito hajottua 1990. Mainitsemasi Heinonen puolestaan oli vuoteen 1970 asti sosiaalidemokraatti.

      Poista
    2. Kyllä se oli ihan loppuun asti demari.

      Poista
  2. "Amerikkalaiset vihaavat toisiaan" m.m järjestämällä puoluepoliittisia törkykampanjoita. Jotain aloitetta tai ihmistä vastustetaan vain koska on vastapuolelta. Ilmeisesti myös politiikasta sinänsä kiinnostumattomat vihakirjoittajat nauttivat ihmisten kalvamisesta.
    "N.s. keltaisen lehdistön ja kirjallisuuden suosio on selvä viite Amerikkalaisten tyhmyydestä ja sivistyksen pinnallisuudesta Eurooppalaisiin verrattuna. Kaiken maailman ufoilu, pseudotiede ja salaliitto-kirjallisuutta painetaan ja luetaan valtavasti.
    Juutalaisten lisäksi Italialaisten osuus on näkyvä Amerikassa, esim. viihdetaiteilijoissa ja aiemmin järjestyneessä rikollisuudessa. AmerikanSuomalaiset ovat sinänsä arvostettuja, mutta kuuluisista ei tule mieleen kuin kommunistijohtaja Gus Hall ja sarjamurhaaja Aileen Wuornos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. " AmerikanSuomalaiset ovat sinänsä arvostettuja, mutta kuuluisista ei tule mieleen kuin kommunistijohtaja Gus Hall ja sarjamurhaaja Aileen Wuornos."

      Älä unohda Lauri Törniä (Larry A. Thorne). Miestä jota itse Mr. America John Wayne on näytellyt. Sanotaan nimittäin että erittäin keskinkertaisen elokuvan The Green Berets pääosaa esittäneen Waynen roolihahmon Col. Mike Kirbyn esikuva oli juuri Törni.

      Sitten on vielä tämä kuuluisa "punavaippa" Jorma Kaukonen. Jefferson Airplanen kitaristi. Kaukonen on aivan keskeisiä henkilöitä, kun puhutaan 60-luvun San Franciscosta ja varsinkin sen musiikista.

      Poista
  3. Se, miten tavallisen viranomaisen on valvottava perustuslainmukaisuutta, on vielä mielenkiintoisempi asia. Perustuslaki edellyttää, että viranomainen ei saa soveltaa perustuslain vastaistra asetusta tai alempaa määräystä. Tämä on perintöä sortokausilta, jolloin keisari sääti asetusteitse aika paljon Suomen perustuslakien vastaisia säädöksiä. Sen sijaan perustuslain vastaista lakia ei saa jättää soveltamatta kuin tuomioistuin.

    Miten siis on toimittava tilanteessa, jossa esim. KHO on todennut jonkin lain säännöksen perustuslain vastiseksi? Oikea ja perustuslain hengen mukainen tapa olisi, ettei viranomainen kiinnitä tähän ratkaisukäytäntöön huomiota ratkaisussaan, vaan jatkaa perustuslain vastaisen lainkohdan soveltamista. Hyvän asiakaspalvelun nimissä olisi kuitenkin annettava ohje valittaa päätöksestä, koska on tiedossa, että päätös valitusviranomaisessa kaatuu. Oikein hyvää asiakaspalvelua olisi antaa valmiiksi kirjoitettu valitus päätöksen ohessa. Sen sijaan omaa ratkaisukäytäntöä ei ole luvallista muuttaa, koska viranomaisen on noudatettava lakia, ei KHO:n päätöksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ohjeet kyllä tuntuvat aivan omituisilta!

      Poista
    2. Jos sovelletaan perustuslain 107. pykälää, tuo on looginen johtopäätös. Mikään laki ei anna viranomaiselle oikeutta ohittaa selvä lainsäännös oikeuskäytännön perusteella.

      Käytännössä ongelma tulee vastaan harvoin. Ensinnäkin viranomaisella on yleensä harkintavaltaa, jonka rajoissa voidaan välttää tekemästä tyhmiä päätöksiä. Toiseksi viranomainen voi yleensä jättää ottamatta asian käsiteltäväksi, jos se tietää, ettei tulosta tulisi syntymään. Näin on esimerkiksi useimmissa hallintopakkoasioissa.

      Tilanne syntyy siis vain silloin, kun viranomaisella on:
      * velvoite käsitellä asia ja
      * sitova lakitasoinen velvoite antaa siitä perustuslain vastainen päätös ilman mahdollisuutta harkintaan.

      Tällaisia tilanteita ei yleensä tule vastaan. Olisi silti syytä säätää hallintolakiin yleissäännös, jossa vältettäisiin moiset tilanteet. Esimerkiksi: "Jos korkeimpien oikeuksin tai muun tuomioistuimen, jonka päätöksistä ei saa kyseisessä asiassa valittaa, ratkaisukäytännön mukaan asiaan sovellettavaa lakia seurattaessa tehtävä päätös rikkoisi perustuslakia tai Suomea sitovia ihmisoikeusvelvoitteita, on asiassa tehtävä päätös, joka noudattaa perustuslakia ja Suomen ihmisoikeusvelvoitteita sekä sovellettavan lain tarkoitusta. Mikäli asialla on periaatteellista tai valtiontaloudellista merkitystä, on asia alistettava valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Tämän jälkeen ratkaistaviksi tulevissa samankaltaisissa asioissa noudatetaan valtioneuvoston yleisistunnon linjausta."

      Poista
    3. Heh heh. Ja siellä valtioneuvostossa sitten tällainen linjapäätös tehtäisiin laborantin esittelystä. - Muuten: Sitova EU-oikeus on täynnä tilanteita, joissa paitsi tuomioistuin myös hallintoviranomainen joutuu jättämään kotoisen lainsäännöksen soveltamatta.

      Poista
  4. Muistan saman opetuksen perustuslain merkityksettömyydestä "Teille käytännön juristeille" (Hiden?). Ihmisoikeussopimuksen merkitys oli siinä, että se antoi tuomioistuimille, erityisesti KKO:lle, toimivallan syrjäyttää voimassa oleva laki. Nyttemmin asia on hoidettu hygieenisesti kansallisen lainsäädännön sisällä.

    VastaaPoista
  5. Jos minä olisin amerikkalainen niin pitäisin todella eurooppalaisia ( niin kuin blogisti viittaakin ) juntteina, yksinkertaisina ja hölmöinä. Miksi. Ainakin siksi koska olemme keksineet sosialismin, EU:n, yhteivaluuttaeuron, natsismin, feminismin ja eksistentialismin.
    Miten niin?
    Sosialimi - ei toimi, EU -ei toimi, euro - ei toimi, natsismi - ei toiminut, feminismi - kieltää kaksi sukupuolta, eksistentialismi . vaatii keksimään itse mitä kukaan ei keksi itse.
    Mutta parasta mitä Eurooppa on keksinyt, taitaa itse asiassa olla Amerikka itse.
    Voi olla että sne vuoksi emme ko. maanosasta pidäkään. Koska, se, USA - toimii.

    Tosin nyt, Obaman hallinnon aikana, on vahvoja merkkejä maan eurooppalaistumisesta, mikä taitaa tarkoittaa sitä, varsinkin jos Hillary pääsee valtaan, että USA:lle käy kuin meille: kone hyytyy turhaan tärkeilyyn, ranskalaisperäisiin poliittisis-ideologisiin projekteihin, virkamieseliittiin ja eteläiseen väestöinvaasioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Törkeiden ideologisten yeistyksien sijasta herra/rouva Anonyymin olisi syytä mennä asumaan sinne Amerikkaansa ja lausua noi syvälliset "totuutensa" vasta sitten. Terveisin Amerikananonyymi.

      Poista