Sivun näyttöjä yhteensä

25. heinäkuuta 2015

Ahvensalmi



Ensin katselin, miten oli ja toimi tuhat savolaista, tai ellei heitä, ainakin Savonlinnan Prisman asiakasta. Istuin kyttäämässsä. Nuoret naiset puutuivat täysin. Nuoria miehiä oli vähän. Isänmaa on vaarassa.

Istuin eläkeläisten penkillä ovensuussa, kunnes joku tuiki tuntematon otti asiakseen kysyä että Kemppinenkö täällä kirjailee ja filosofoi. Ei sitä auttanut olla myöntämättä.

Illalla oli Ahvensalmen yhdistyksen 100-vuotisjuhla, jossa katsauksen esitti Tapsa H. Yhdistys oli aloittanut maamiesseurana ja on nyt jotain muuta. Paikkana oli lakkautettu koulu, jota useakin paikalla olija mainitsi käyneensä.

Aivan harvinainen oli lähes tunnin  kestänyt, hyvin digitoitu kaitafilmi noin vuodelta 1965. Sen kuvannut opettaja oli tehnyt erinomaista työtä ja saanut talteen kymmeniä asuinpaikkoja ja sata ihmistä, jotka yleisö kuulutti. ”Ieva se siinä… Laamanen sahhoo.”

Yleisöä oli enemmän kuin tiloihin mahtui, paljon yli sata. En ollut mitenkään arvannut, että kokonaisia kyläkuntia on oikeasti vielä olemassa. Kyllähän eilen oli saapuvilla ehkä enemmän isäntien varjoja, mutta mainitsi Torsti olevansa isäntänä talossa nyt kymmenettä suoraan alenevaa polvea. Ettei vain olisi ollut nykyisen Sallisen tilanne sama. Hopeaveron aikainen karttani (1624) lähes todistaa, että tässä, mistä meni talvitie Karjalaan, oli saman nimiset talot silloinkin, siis 30-vuotisen sodan aikaan.

Tällä kertaa en viitsinyt kehua, että tämä oli myös Kemppisten Ylistaro. Poikani näyttämässä kirjassa (”Virtaa läpi vainioiden” selvitetään Kokemäenjoen (Kumo) nimen alkuperää ja mainitaan samalla, että eri puolilla Suomea olevat Ylistarot ja Alastarot ovat vanhemmasta asuinpaikasta katsoen ylä- tai alavirtaan. Pohjanmaan Ylistaro on Kyröstä ”ylöspäin”.

Esi-isäni hauta on kuten tunnettua tuossa ulkohuusin takana. Se lienee rautakautinen ja tutkitaan joskus. Mutta Kun tänne ylävesille kuljettiin etenkin seuduilta, joilla oli ryhdytty viljelemän maata etenkin indoeurooppalaisen sotakirveskulttuurin aloitteesta, voi huoleti sanoa, että tiukan maantieteellisin perustein eilinen juhlatilaisuus ei ollut 100-vuotisjuhla vaan sitä vietettiin samalla 3500-vuotisjuhlana. Kiinteä asutus merkitsee jokseenkin samaa kuin maanviljely, joten luultavasti vaarivainaa on käräyttänyt kasken myös näissä hyväpohjaisissa metsissä.
Niinpä näissä kylissä nmyäkyy historian suuri koordinaattikäännös vesiteistä maaliikenteeseen. Saimaa on ollut kesät talvet vetävä kulkureitti. Olavinlinnakin on rakennettu juuri oikeaan paikkaan, kapeikkoon, vaikkei siellä tiettävästi sitten sen ihmeemmin sodittu.

Oravi, jossa on oma laki, on hyvin myöhäinen keksintö. Kanava ja siis edelleen käytössä oleva laivareitti kertoo lähinnä Pietarin kaupasta, vaikka oli siellä jonkinlainen ruukki myös, järvimalmin turvin. Kaltaiseni rintamakarkurit ja veropakolaiset ovat aina uhkailleet menevänsä Saimaan saarille. Täällä ne ovat ja pysyvät, koska luonnonsuojelualueita on tätä nykyä kolme.

Jos jätetään huomiotta vahvasti ruotsalaisvaikutteiset Kokemäenjoki, ehkä friisiläisvaikutteinen  Kyrönjoki ja germaanien vanhastaan suosimat Turun seutu, Ahvensalmea ja sen juhlia ajatellen voisi esittää, että täältä sivistys tuli Suomeen ja tätä kautta se lähti Suomesta pois.

Sattuma on se suuri ilveilijä. Tulin tälle kylälle 1977 kuin kääntyäkseni. Takaisin ajan junalla Punkaharjua ja Salpausselkää pitkin.  Sen tien on kulkenut moni. Pari viikkoa sitten Lammilla pidetyissä hämäläisten sukujuhlissa porukoiden kantapitäjä oli todellisuudessa Juva.

Pohjalaisissa luokkatovereissani on useita, joiden suvut ovat asettuneet sille seudulla todistettavasti 1500-luvun puolella. Täältä löytyisi todisteita vastaavasta. Niitä ei ole pahemmin etsitty, ennen kuin nyt, kansakolulurakennuksen hienossa juhlissa.

Arkeologiassa on sama menetelmä kuin elämässä. Ensin pitää löytää, vasta sen jälkeen ryhtyä etsimään. Näin syntyy sukua ja tiedettä sekä aika ajoin, kuin hunninkona, taidetta.

Kiitos juhlista, ja tapellaan kun tavataan.

9 kommenttia:

  1. ...sekä aika ajoin, kuin hunninkona, taidetta.
    Meidän suvussa joutui hunningolle myös yksi miekkonen. Menetti toisen vanhemmistaan hyvin pienenä. Sivellin ja kynä tekivät taitavaa jälkeä niin että hunningolle joutuneet ammattilaiset oikein patistivat hunningolle. Poika pääsikin kouluttautumaan hunningolle. Nyt mietin synonyymiä sanalle hunningolle joutunut. On toki taiteilija, kuvataiteilija, pianisti, kuvanveistäjä, jne.... Mutta yhteisnimitys, olisiko hunnikki, hunnikko, hunninkainen,hunnilainen, hunninkoveikko

    VastaaPoista
  2. "Esi-isäni hauta on kuten tunnettua tuossa ulkohuusin takana. Se lienee rautakautinen ja tutkitaan joskus."

    En kyllä ole varma, että tutkitaanko? Nimittäin luin Wikipediasta aika hälyttäviä tietoja kuin katselin Rapolan muinaislinnaa. Rapolan alueesta on nimittäin tutkittu vasta noin prosentti.

    Rapolan on museoviraston oman määritelmän mukaan yksi Suomen arvostetuimpia kulttuuriympäristöjä ja jos sitäkään ei vielä ole saatu tuon enempää tutkittua, niin minkähänlainen muiden kohteiden tilanne mahtaa olla.

    Ymmärrän kyllä rahapulan, mutta Rapola ei ole mikään uusi kohde vaan se on tiedetty jo pitkään ja siltikään tuon enempää ei ole tehty. Meinasivat jopa vetää moottoritien Rapolan läpi, mutta sen sentään museovirasto sai estettyä.

    En sitten tiedä mitä se kertoo suomalaisten ja hämäläiset historian tajusta, että kun Sääksmäki yhdistettiin Valkeakoskeen 1973, niin kaupungin nimeksi tuli Valkeakoski joka itseasiassa erotettiin Sääksmäestä kauppalaksi vasta 1923. Siinä taidettiin uhrata paperitelallisuuden alttarille pala Hämeen ja Suomen historiaa sen enempää miettimättä.

    Suora lainaus Wikipediasta:
    "Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä. Kristillisen ajan alussa Sääksmäestä tuli yksi Hämeen emäseurakunnista, ja se mainitaan paavin bullassa vuodelta 1343."

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Vanhalta kolmostieltähän Rapalan kartano häämötti peltoaukean takaa metsää vasten ? Olikohan se linnavuori myös Valkeakosken tähden? Kai ne viikingit ja muut varkaat meloivat ylös Vantaata ja jatkojaan pitkin. Oliko Valkeakoski myös ikävä kiertää joten porukoita usein jäi kulmille ryöstämään ja kantajia ottamaan kosken nousuun. Joo, joka tapauksessa muinaislinna oli siksi että ryöstäjä jatkaisi matkaa helpomman saaliin tykö elikkä naapurikylään. Se siitä yhteiskuntasopimuksesta.

      Valkeakoski Oy on isoa historiaa kuten Rapala iso vuori on. Waldenithan sen teki. Aluksi oli Tampereen toinen apteekkari E.J.Granberg, joka hiomon perusti ja meni nurin. (Toinenhan oli Serlachius Mäntässä, mistä Teemu Keskisarja komeasti kertoo. Vaan upea on veljenpojasta Göstastakin tehty kirja Oula Silvennoiselta. Ja kolmas sitten Kuismanpojista Niklas Jensen-Eriksen. Hän palauttaa Valkeakoskelle.) Juuso Walden laajensi vimmatusti ja halusi vielä enemmän. Hän käytti puntatuloja orastavilla pääomavapausmarkkinoilla Cityssä/eurodollareissa. Hän osti tehtaita Italiasta ja Espanjasta ja meinasi isontaa. (Pekka Herlin toimi toisin, lainasi paikalta, ei kansainvälistä pääoman liikkumista.)

      Ilmeisesti tämä dynaamisuus ei sopinut feadaalikillan pirtaan ja mies ajettiin hunningolle. Hän kai rikkoi vientivaluuttojen kotiuttamisvaatimusta -vai oliko se enää vain Suomen Pankin ylläpitämä herrasmiesopimus? Isänsä Rudolf oli oikeasti valuuttakeinotellut 30-luvulla, 20-luvun konsolisoinneista ja "Yhtyneitten" yhteenpanotoimista nyt puhumatattakaan. Vielä noista konkursseista, herooisista. Meni ne Kuusaankin hankeet kädestä käteen ja lainottajille uuskombinoitaviksi. Mannerheimin isä oli etevimpiä liikeenjohtajia noilla koskilla. Kiva että palasivat sukuyhteyteen Ehrnroothin ajaksi ennen nykyistä globaalia, varainhoito-manageroitua aikakautta.

      Martti Ahtisaari kirjoittaa HS 26.7. valtapiirien alentuvuudella meille lukijoille edesmenneen Casimir Ehrnroothin elämäntyöstä. Ahtisaari oli pressakautensa jälkeen matkassa toimittaa UPM:ää Indonesiaan ja Kiinaan ja pois Suomesta. Paperiliitto oli myös. Rahaa tulisi kotimaahan ja eläkkeetkin Varma/Ilmarinen hoituisivat. Perusteluja ei kerrottu meille. Meitä kohdellaan lapsina.

      Casimir Ehrnrooth siunataan ensi tiistaina Janakkalan multiin. Siellä liennee Standertskjöldejä ja muita kartanosukuja enemmänkin. Kaukaan rullatehtaasta (= puuvillalangan puolia valtavissa Lancashiren tehtaissa) oli perustaja Standertskjöldin toimala Lauritsalassa. Inkeroissa se oli puuhiomo. Lankasorvaamo koivusta, kaskien jäjiltä pisti myös Hermanni Saastamoisen silmään Kuopiossa.

      Casimir Ehrnrooth nosti Kaukaan painopaperin suurtuottajaksi. Hän rakensi Englantiin sellupaperikombinaatteja, istutusmetsiin hiiltämisen jälkeen kasvaneisiin. Ja paljon muuta. Salli Kairamolle aikansa pöyristyttävyyden: myydä poikkeusluvin Nokiankosken massa- ja paperitehtaat International Papersille! Ja päästä Wall Street Pörssiin -ja tulla noteeratuksi.Joksikin aikaa.Jukka Sjöstedt

      Poista
  3. Kari Tarkiaisen mukaan Suomessa ei ole Ahvenanmaata lukuunottamatta enemmän ruotsalaisvaikutteisia maakuntia kuin Pohjanmaa. Vähän asiaa ajateltuna se alkaa pitää paikkansa. Pohjanmaan rakennuskulttuuri on täysin Ruotsista matkittua rakennustapoja ja -käyttöjä myöten. Kaikki tietävät miten Västerbotten ja Österbotten ovat aina olleet kiinni toisissaan. Pohjanmaan murre on sekin paljolti ruotsia. Makustelkaapa vain niitä peripohjanmaalaisia sanoja. Ruotsi löytyy raaputtamatta. Tarkiainen kuitenkin löytää sen tärkeimmän asian. Kuninkaan myöntämä talonpojan vapaus. Se meidät lopulta erotti Venäjästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Ja jos vielä kauemmas mennään niin ortodoksien tekemän käännytystyön hitaus 1000-luvun alussa pelasti meidät joutumasta alunperinkään Novgorodiin ja sitä tietä Venäjään.

      Poista
  4. Olavinlinnaa kuitenkin piiritettiin ainakin Suuressa Pohjan sodan ja Kustaan sodan aikoina eli 1700-luvun alku- ja loppupuolella.

    VastaaPoista
  5. Satakunnassa ja kai Hämeessäkin hunninko on tarkoittanut jätekasaa. Prof. Unto Salo käyttää tätä nimitystä myös tietystä, Kokemäenjokilaaksossa esiintyvästä rauniotyypistä. Näyttää kuin näille kivirauniolle olisi viskelty kaikenlaista roinaa ja jätettä; varsinaisia hautalahjoja ei niistä siis löydy.
    Lauri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ojasta allikkoon? Tuota allikon merkitystä mietin nuorena. Käsitin lauseyhteydestä, että se on ojaakin likaisempi ja ikävämpi paikka. Etelä-Virossa käydessä asia selvisi: allikko on lähde! Eli pohjaton vesipaikka, ja voi kuvitella, että sana ja sananparsi ovat tosi vanhoja, alkusuomea.

      Muuten, Tartossa esitetään täysille katsomoille näytelmänä lapsuuteni omaa suosikkikuunnelmaani, Aapelin Vinskiä ja Vinsenttiä. Vinsentti on puhuva ja viisas harakka (viroksi ´tark, räägiv harakas´). On se kummaa, että suomalaisia klassikkoja on mentävä katsomaan ulkomaille. Vinskillä on aikansa farmakologian huipputuote, näkymättömyyspulveri. Tarttolaiset näytelmää katselleet hymyilivät ja nauroivat, olivat perhekunnittain ihastuneita. Taas suomalainen menestystuote, joka ei kelpaa kotimaassa.

      Poista
  6. Ylen Hämeen uutisista ilmenee, että Suomen varhaishistoriaa jouduttaneen kirjoittamaan jonkin verran uusiksi. Janakkalasta, Hakoisten linnavuoren vierestä, on yllättäen (siis "liian" läheltä linnavuorta) löydetty kallioryteiköstä toinen linna, ilmeisesti ns. toisen ristiretken ajalta. Käyttötarkoitus on ollut vahvan sotainen. Turun yliopiston tutkimukset ovat vielä alussa, mutta kaikenlaista militaarista ja kansainvälistä on jo löytynyt. Aivan ilmeisesti tulossa on uusia aineksia yhteiskuntamme varhaishistoriaan, ruotsalaisten rooliin ja vaikka siihen klassiseen kysymykseen, oliko Hakoisten linnavuori vanhin Hämeen linna vai ei. Tosin pienillä säätiöapurahoilla ei ihmeitä tai nopeaa aikataulua kannata odottaa.

    Surkeata vain, että Museoviraston muutenkin vähäiset määrärahat on ymmärtämättömässä säästöinnossa ajettu niin alas, ettei meillä riitä varoja edes tällaisiin kansallisen ylösrakentamisen perusasioihin. Kaikki valtoon tutkimusraha taitaa mennä pelkkään lyhytnäköiseen tuotekehittelyyn, josta joku hyötyy tai sitten ei. Kansalliset tieteet eivät näköjään enää ole yhtään mitään. Ainakaam minä en ole vaaleissa tai muualla ollut tekemässä tällaisia arvovalintoja. Joku on.

    VastaaPoista