Sivun näyttöjä yhteensä

5. heinäkuuta 2015

Runous ei kesäänny



Kun eilen kahtena katkelmana julkaistu Kavafiksen (1863 – 1933) sata vuotta sitten kirjoittama runo on niin hurja, kysymyksiä on esitetty, ja nyt olen itsekin sitä mieltä, että lukijalla on oikeus saada tieto koko runosta.

Kavafista on verkossa englanniksi kotisivullaan osoitteessa

Tuossa verkko-osoitteessa on useimmista Kavafiksen runoista kolme eri englanninnosta. Oma lähdeteokseni on Trypanis, The Penguin Book of Greek Verse (1971). Nykykreikan taitoni on huono ja myös klassinen kreikka alkaa unohtua. Onneksi jokin käsitys on säilynyt.

”Mitä me odotamme aukiolle kokoontuen?”
”Barbaarit tulevat tänään.”

”Miksi senaatti ei toimi? Miksi
senaattorit istuvat lakeja säätämättä?”

”Barbaarit tulevat tänään. Mitä
he senaattimme laeista?

He tulevat ja laittavat
meille uudet lait.”

”Miksi keisari on noussut näin varhain
valtaistuimelle pääportin eteen
ja päässä kruunu?”

”Barbaarit tulevat tänään. Keisari
tahtoo tavata heidän johtajansa.
Hän on antanut kirjoittaa pergamentin.
Hän on myöntänyt arvoja ja tehnyt nimityksiä.”

”Miksi konsulit ja preetorit tulivat tänään, kullakin
toogassa purppurapäärmeet?
Miksi rannekorut ja niin paljon ametisteja?
Miksi smaragdit salamoivat sormuksissa?”
Miksi juhlasauvat, niin taidokkaasti
hopealla ja kullalla silatut?”

”Barbaarit tulevat tänään. Sellainen
sokaisee heiltä silmät.”

”Miksi ovat poissa maineikkaat puhujat, jotka
eivät muulloin vaikene,
missä ovat nyt heidän selityksensä?”

”Barbaarit tulevat tänään. He
pitkästyvät puheista ja luennasta.”

”Mistä tämä levottomuus,
tällainen sekaannus?
Miksi kasvot niin vakavat? Miksi kadut tyhjenevät,
torit äkkiä autiot, mistä
kaikilla kiire kotiin murehtimaan?”

”Koska yö on tullut ja
barbaarit eivät tulleet.

Rajoilta on tuotu sana, ettei
barbaareja enää ole.”

”Entä miten käy meidän nyt,
ilman barbaareja?

Olisivat he olleet

ikään kuin ratkaisu.”

20 kommenttia:

  1. Valtsu (ant. Kempp.), miten upea runo, vaikka on käännetty sekä kuva, joka on kirjoituksen alussa (hieno!), että runo, että aikakausi (s.o. ajanakseli).

    Tuo runo osoittaa, miten hämmästyttävästi ihmiset pysyvät samoina huolimatta ulkoisista tekijöistä kuten vaatetuksesta ja ehkä tavoistakin. Kaikki rulaa!

    Minusta aikakausien alkupuolelta säilyneet runot ovat tosi kiinnostavia. Kuvastavathan ne ihmisten ajatusmaailmaa ja sen kautta koko ajanjaksoa, joka pysyy samalla tasolla ajasta aikaan (itse olen ollut hullaantunut Vergiliuksen Paimenlauluihin ja Kenmppisen kääntämiin runoihin, joita luin eräästä blogista, joka oli jotenkin salaperäinen, enkä tiedä, onko se enää edes olemassa).

    Ei voi ajankohtaisempi olla tämäkään runo tässä blogissa. Jännittyneinä seurataan Kreikan kohtaloa. Mitä tapahtuu, jos sanotaan kyllä, tai jos sanotaan ei. Tänään ratkeaa, kumpi sana on suositumpi. Sydän väpättää kreikkalaisten puolesta. Mutta ei sekään mielestäni ole oikein jos he haluavat elää vapaamatkustajina. Tekisivät niin, että ensin Ei, eli ero eurosta, sitten laittaisivat ITSE asiansa kuntoon, ja kun maa ja sen talous olisivat kaikin puolin kunnossa (tai ainakin parempi, sitten pyrkisivät uudestaan pää pystyssä EU-hun.

    Onhan hyvä ehdotus? - Jaa, ei ole. No keksikää itse sitten parempi. Tai antakaa kreikkalaisten keksiä.

    VastaaPoista
  2. LIITE edelliseen:
    Kyseinen runo on vain 100 vuotta vanha, huomasin, mutta onhan siitäkin jo vähän aikaa, joten korjaan: KAIKKI runot, mitä ihminen kirjoittaa, ovat arvokkaita (huonotkin, uskallan väittää).

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Kyllä kai suomalaisetkin seuraavat kreikkalaisten äänestämistä, varsinkin kun vaikuttaa siltä että kukaan ei tiedä mitä seuraa kyllä- ja ei-äänistä. Pitää miettiä mitä barbaari-sana tarkoittaa...

    VastaaPoista
  4. Voi tätä eurosta ja EU:sta kouhkaamista. Keinotekoinen kyhäelmä hajoaa, kuten on aina tapahtunut. Mikä on lopputulos Kreikassa ja muualla Välimeren maissa ja toisaalta EU:n luterilaisessa osassa, kuten meillä Suomessa ja Saksassa?
    Runoilija on senkin osannut ennustaa noin sata vuotta sitten: " Muualla tulta säihkyy harmaahapset, vanhoissa hehkuu hengen aurinko. Meil ukkoina nyt syntyy sylilapset, ja nuori mies on hautaan valmis jo."

    Vahinko, ettei ihminen muista ottaa oppia historiasta - tai sivistyskansojen inhimillisestä elämäntavasta, jossa elämänlaatu on ollut ikiajat etusijainen elintasoon nähden.

    VastaaPoista
  5. Runo on julkaistu Tuomas Anhavan suomentamana nimellä BARBAAREJA ODOTELLESSA Anhavan suomennosvalikoimassa Barbaarit tulevat tänään. Kavafis kirjoitti runon 1898. Kuvitteellinen tilanne ajoittuu Rooman valtakunnan rappion aikoihin. (Kirjassa on Martti Anhavan suomentama johdantoessee.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitteellinen tilanne sijoittuu aika selvästi Itä-Roomaan. Kuvaus konsuleista ja preetoreista on melko osuva kuvaus bysanttilaisista korkeista virkamiehistä. Näiden pukeutumistyylistä saa käsityksen katselemalla ortodoksisen piispan messupukua. Myös se, että rajalta saapuu tieto kaupunkiin päivässä, olisi sekä runoilijan vapautta että itäroomalaista todellisuutta valtakunnan historian useissa vaiheissa. Jopa keisarin valmistautuminen siihen, että hän nimittää barbaareita korkeisiin kunnia-arvoihin, oli bysanttilainen perinne. Bysantti jakoi naapurikansojen johtomiehille korkeita arvonimiä kuin leipää. Ne eivät maksa kuin pergamentin hinnan.

      Poista
  6. Syvällisempää näkökulmaa tuossa Kafafiksen runossa on kuin samoina aikoina samasta aiheesta (Barbaarien tulo) Viktor Rydbergin -Tyrtaiosin aiheeseen- runoilema Ateenalaisten laulu.
    "..kaunis on kuolla, kun joukkosi eestä".. .Mutta mitkä ovat osapuolet ja missä menee rintamalinja?.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kafaliksen runo ansaitsisi Sibeliuksen tasoisen säveltäjän!

      Poista
    2. Ja Vesa-Matti Loirin tasoisen tulkitsijan!

      Poista
    3. Eipäs kun Antti Tuiskun!

      Poista
  7. Aapo Junkola on suomentanut saman runon, julkaisemassaan Kavafis-kokoelmassa 1984.

    VastaaPoista
  8. Käsittääkseni nykykreikkalaiset ovat väestötieteellisesti sekä geneettisesti ihan eri porukkaa kuin oli antiikin popula.

    Idän, orientin ja arabien vaikutus ollut suuri ja olihan Kreikka pitkään osa Ottomaanien valtakuntaa.
    Siellä siis jo tapahtui se Eurabia ( ! ) vaikka rauniot pysyivät paikallaan.

    Eli Platon tms. helleenin viisautta ei välttämättä kannata välttämättä ennakko-olettaa näiltä Kreikan "shampanja-sosialisteilta" ( dynamic duon pää- ja valtionvaraministerit) jotka putosivat kaiketi puusta maahan ihan todellisten ongelmien keskelle internationalistis-teoreettisilta oksiltaan kuin kaksi marxinmarjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykykreikkalaisten sukujuuria en alkaisi hirveästi pohtimaan. Edes me suomalaiset emme ole puhdasrotuisia, ja kaikki muut kansat ovat paljon meitä sekoittuneempia. Eivät saksalaisetkaan ole samoja germaaneita, jotka hävittivät Rooman imperiumin,.

      Sen sijaan olisi muistettava, että termi "kreikkalainen" on uudehko. Kristitty kreikankielinen kutsui itseään nimellä rhomaios eli roomalainen. Helleeni tarkoitti pakanaa. Sama jatkui osmannivallan aikana. Osmannit puhuivat kreikkalais-ortodokseista roomalaisina ja pitivät ekumeenista patriarkkaa vastuullisena näiden hyvästä käytöksestä. Sulttaanin yhtenä arvonimenä oli "roomalaisten hallitsija", mikä oli samalla sekä toteamus vallitsevasta etnisestä asiantilasta että tietysti vaatimus koko Rooman valtakunnan perintöön.

      Helleeneinä kreikalaiset alkoivat puhua itsestään vasta itsenäisyystaistelussaan, kun huomasivat tämän viisaaksi. Helleeneille saattoi tulla läntistä apua. Jos roomalaisiksi itseään kutsuneet lammaspaimenet olisivat yrittäneet hankkiutua itsenäisiksi (ja, implisiittisesti, vallata Konstantinopolin), ei lännestä olisi apua herunut.

      En silti alkaisi tuotakaan tuomitsemaan. Oma kansallisuusaatteemme ei ole yhtään sen vanhempi.

      Poista
    2. sukulaisia kuitenkin. kyllä tämä runo on juuri tästä päivästä tai ehkä torstaista

      Poista
  9. Jos oikein muistan, muinaisillle kreikkalaisille barbaari tarkoitti vieraskielistä/muunmaalaista - ja siis sivistymätöntä, karkeaa - joka puhe oli pelkkää hälyääntelyä: bar-bar-bar-bar. Tuon Kavafiksen runon on (mielestäni) kauneimmin suomentanut Eeva-Liisa Manner, löytyy ainakin teoksesta Runoja 1956-1977 (1986, Tammi).

    VastaaPoista
  10. Hieno runo, joka sopii Kreikan nykytilanteeseen kuin nyrkki silmään. Eihän siellä asiat parane johtajia vaihtamalla, koko kansa siellä pitäisi vaihtaa ja samalla korruption ja surkean hallinnon mädättämä yhteiskunta.

    Yleensä ja erikseen on todettava, että on Itse Isästä Perkeleestä se, että ouzon, oliivien ja fetajuuston ynnä turismin varassa seisova kleptokratinen yhteiskunta järjestetään samaan valuuttaan teollisuusmahti Saksan ja muiden hyvän hallinnon omaavan ja verojansa maksavien kunnon luterilaisten maiden kanssa.

    Ja sitten kun hommat menee ns. reisille, niin ruvetaan järjestämään tukipakettaja pakettienkin perään, ja muka kuulutetaan eurooppalaista yhteisvastuuta siihen, kun täysin tyhjän päälle rakennettu pyramidihuijaus romahtaa. Ai Perkele, että pistää vihaksi!!! Ja jos täältä 10 asteen heinäkuisesta lämpötilasta läheltä pohjoisnapaa pitää lähettää miljarditolkulla rahaa välimeren auvoon ja lämpöön, jossa kesä kestää yli puli vuotta, niin on ihme, jollei kivetkin huuda siitä vääryydestä.

    Olisi jo aika Kemppisenkin (kele) jo myöntää fiksuna ja viisaana miehenä, että jokaiselle valtiolle sopii sellainen valuutta, joka vastaa sen teollista ja taloudellista voimaa. Euro on myllynkivi kaulassa oliivi-ja fetavetoiselle Kreikalle.

    Tulkoon muille EU-maille oikeus ja valo ja toteutukoon edes pieneltä osin jokaisen maan vastuu itsestään. Tulkoon Kreikalle drakhma, joka sille kuuluu yhteiskuntansa ja kilpailukykynsä luonteen vuoksi! Amen!!

    (Vaikka tuntuu siltä, että pimeys voittaa ja toivo katoaa näin mikrotasolla tätä kirjoittaessa, niin on silti hienoa, että jälkikasvu löytää tiensä ja pärjää puoskarin opissa ja toinen nyt viimeinkin tuossa viimeisenkin moraalin hipun vievässä rosvo-opissa eli oikeustieteessä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikille paras todellakin olisi, että Kreikka palaisi drakhmaan - ja samalla ilmoittaisi, ettei se maksa velkojaan, kun ei se niitä kumminkaan pysty maksamaan. Silloin kaikki voisivat aloittaa puhtaalta pöydältä ja me suomalaiset voisimme tukea Kreikkaa menemällä sinne turisteina nauttimaan halvasta drakhmasta.

      Poista
  11. Kun olin vähän nuorempi, minulta kysyttiin "Kenenkäs poikia sinä olet?". En ollut oikein varma.
    Enkä oikein tiedä, miks minun siitä nytkään pitäisi olla varma.

    VastaaPoista
  12. Mikis. Lämpötila n. 13 ja tuuli viileä ja sataa. Olisi mukava lähteä Kreikan lämpöön ja elää eurolla drakhman maassa herroiksi......Siellä taitaa olla nyt aika lempeää ja leppoisaa ilmojen suhteen.

    VastaaPoista