Sivun näyttöjä yhteensä

17. syyskuuta 2013

Poikkeavien bileet



Joku on tunkeutunut uniini. Joku käytti kommentissaan tuota otsikkoa, ilmeisesti vallattomuuttaan. Ehkä olen kirjoittanut sittenkin nuo sanat itse joskus, johonkin.

Näin nimittäin unta vuonna 1994 ja sanoin sitten, toisten kiihkouskovaisten kanssa kun seurustelin, Tuomo Mannermaalle ja John Vikströmille, että nämähän ovat poikkeavien bileet. Unessani otsikko oli jatkunut ”areiolaisten ilta”, ja olin jäänyt miettimään, että eikö semipelagiolaisten ilta olisi ollut osuvampi.

Tämän kirjoituksen kuvassa on jokseenkin kaikki, mikä nähdäkseni on maailmassa tarpeellista. Siitähän näkyy suoraan sekin, että aika-avaruus on kaareva ja että ilma ja valo ovat tarpeellisia ihmiselle ja hänen elämälleen.

Keskustelussa Linnun ja RSO:n tavattoman hienon Verdin ’Requiemin’ televisiolähetyksessä kukaan ei tainnut mainita, että Verdin versiosta puuttuu loppu ”Paratiisiin”. Se on samalla tavalla hämmästyttävä kuin Bachin passiot, että siitäkin puuttuu ylösnousemus. Verdi itse oli tuossa asiassa tiettävästi vähintään kahden vaiheilla. Itse teos ei aluksi tahtonut oikein menestyä Italiassa, koska sitä arveltiin liian epäuskonnolliseksi. Lisäksi siinä käytettiin, ehkä ensimmäistä kertaa sielunmessuissa, naisääniä.

”Vihan päivä” (Dies irae) on joka tapauksessa hakuteostenkin mukaan yhdessä ”Tuba mirum” –osan kanssa meluisinta musiikkia, mitä on koskaan sävelletty. Partituurissa on sellainen oikeastaan tuntematon merkintä kuin ’ffff’, siis neljä forte-merkkiä.

Joku lapsistani tapasi sanoa, että soitetaan isä taas sitä möykkämusiikkia (kun äiti ei ole kotona).

Semipelagiolaisen käsityskannan mukaan ihmisen ja Jumalan yhteistyö voi tuottaa synergiaetuja. Sana ”synergia” on todella peräisin tästä asiayhteydestä, ja sitä on käytetty tässä tarkoituksessa ainakin vuodesta 529.

”Oikea” tulkinta, jota poikkeavien bileissä ei hyväksytä, korostaa perimmäisten ratkaisujen on-off-luonnetta. Joko sitä ollaan tai ei olla. Poikkeava tulkinta ja synergia tuo ajatteluun differentiaalilaskennan elementin. Tuo laskenta tosin keksittiin vasta yli tuhat vuotta myöhemmin. Muutoksen lisäksi huomioon on otettava muutoksen suunta ja nopeus.

Sellaisessa musiikkiteoksessa kuin tämä Verdin sielunmessu, on mukana syvyysefekti. Putoaminen on muutosta, kiihtyvää muutosta. Kun rajanopeus (terminal velocity) saavutaan, musiikki lakkaa ja soittajille maksetaan palkkiot.

Verdin sielunmessu on sävelletty ystävän kuoleman yksivuotispäiväksi. Ystävä oli runoilija Manzoni, kuuluisuus. Osa tästä oli sisältynyt aikaisempaan, kauan sitten kuolleeseen säveltäjä Rossinin kuoleman muistomessuun.

Mihin kirjat menevät, kun ne on luettu, ja sävellykset sitten kun ne on toimitettu kuuluville ja kuultu?

En jaksa innostua tässä elämässä ja maailman vaiheessa elämyksistä sikäli kuin puhe on elämysten hankkimisesta. Taide, viihde ja niitä säestävät kauppatieteen ovat yksimielisiä esitellessään elämysteollisuutta. Ihmiset yltyvät ajattelemaan, että lähellä, vain taivaanrannan takana, odottavat uudet, verattomat elämykset.

Soisin niin olevan.

Ajattelen toisin. Se epämääräinen alue, jota nimitetään taiteeksi ja johon musiikkikin kuuluu, on ilmaista. Se muuttuu muistin välityksellä muistoksi, ja muistot pitävät ihmisiä hengissä ja voivat hyvinkin parantaa heidän oloaan, kunhan leipää ja piimää on.

Verdi herättää osittain epämiellyttäviä muistoja. Kysymyksessä on aina Soltin levyttämä esitys 1960-luvun alusta, tulkintana parhaita ja muistona keskeinen. Soitin sitä levyä paljon, usein mustalla mielellä. Sitten se tuli niin tutuksi, että musiikki saattoi aktivoitua omia aikojaankin.

Viikonlopun aikana tämä pianisti soitti omasta aloitteestaan muun ohella Sibeliuksen pikkukappaleen, etydin, jolla on minulle aivan erityinen merkitys.

Muistot saa sullotuksi säkkiin, jos pitää kiirettä. Yksi ainoa pieni kappale, muistaakseni kaksi – kolme sivua nuotteja, tempaisee mieleen sellaisen määrän muistikuvia ja ennen kaikkea tunteita, että ne piankin käyvät päälle, ellei pidä varaansa.


Luulisin että vaikeatajuinen taidekirjoittelu, esimerkkinä tämä kirjoitus, saavat sävynsä selvästä tarpeesta. Väitetään että kirjoittaja haluaa selvitellä, analysoida ja tehdä synteesiä asioista, jotka eivät ole itsestään selviä. Onhan se niinkin. Mutta ennen kaikkea kirjoittaja haluaa torjua omia tunteitaan ja muistikuviaan. Jos teos on todella pelottava, kuten Requiem ja Bachin useat pienet preludit, on toimittava päättäväisesti kuin palokuntalainen. Musiikki on huono isäntä mutta hyvä renki. 

24 kommenttia:

  1. Puheena oleva kappale on myös minulle parasta mustan mielen musiikkia. Minulla on Gardinerin versio jota myös pidän hyvänä. Mieleen on jäänyt myös edellinen RSO:n versio joka joskus tarttui c-kasetille. Kuuntelu tosin vaatii sen mustan mielen ja tyhjän asunnon.

    Myös yksi mielielokuvistani, Taviani-veljesten Tähtikirkas yö, käyttää tätä ainoana musiikkinaan, todella tehoavasti.

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa. No tuossa oli syy siihen, miksi biisin nimi soitti kelloja. Tähtikirkas yö on niitä viime vuosikymmenten hienoimpia elokuva. Oikeastaan se aloitti uusimman uuden aallon 60-luvun jälkeen, siis jotain parikymmentä vuotta myöhemmin, vai milloin se mahtoi olla.

      Minusta elokuva ei ollut musta, eikä musiikkikaan, vaan äärettömän tenhoava.

      Poista
  2. Jos muistot pitävät ihmistä hengissä, on viisasta pitää muistoja hengissä.

    VastaaPoista
  3. Varmaan taide ja musiikki ovat ilmaisia? Herra Linnun Requiem ei tainnut ihan ilmainen olla, luulen, mutta upea esitys. Eikö tämäkin ole mitä suurimmassa määrin elämysteollisuutta? Eniten ihmettelin kosmologian professorin epäsiistiä olemusta, ehkä se oli viesti samoin kuin Linnun asu ja töyhtö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, digiboksillahan tuo on, Ylestä tallennettuna. Voidaan keskustella filosofisesti termistä "ilmainen", mutta tuota ilmaisemmin ei kukaan kansalainen ole koskaan mitään noin hyvää saanut.

      vuorela. tampere

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus muuten mutta huono.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö, poikkea toistekin poikkeaviin!

      Poista
    2. ei ehi liikaa poikkee poke alkaa kyniin

      Poista
  5. Jari Tervo kirjoitti nuo sanat romaaniinsa Pohjan Hovi: "Nousen, kerään tupakkani pöydältä ja lähden, mietin kierteisiä portaita alas maksanko portsarille. Se vie vatsansa oviaukon tielle ja ojentaa kätensä. Se on viisikymmentä ja käyttää kiiltoa tukassaan eikä sillä ole huolen häivää. Annan sille neljä markkaa ja kiitän takkini vartioinnista, se pysyi hyvin päälläni yhden kaljan ja kahden tupakan ajan. Se kehottaa minua pitämään pientä taukoa poikkeamisissa. Nää ei oo poikkeavien bileet, se keksii. Kerron, että vitsi täytti sata Arvo Ylpön nuoruudessa, se, että lähde nyt. Sanon, että sen rissat ovat auki mutta se ei katso alas, ei tule epävarman näköiseksi edes. Se on kovaa poikaa. Se on kova poika. Juna ei tule Helsingistä täyteen..."

    Tervo oli Akateemisessa, tuijotteli kanta-asiakkaiden alelaaria (-20%). Ei ollut hänen Esikoisensa graduoitunut sinne vielä. Hotakaisen uusin oli, mutta onhan kyseessä sentään Finlandia-tason kirjailija toisin kuin Tervo.

    VastaaPoista
  6. Olkootten tydyväisiä he ken musiikista synkkinä hetkinä lohtua osaavat saada ja säälikäätten heitä kel ryyppy ainut keino on.

    Tuu Mai Lee Pi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kootut runot vinkalla kii

      T. Lii Mai Lee Pi

      Poista
  7. Johannes-passion loppukoraali - siinä on ylösnousemus. Matteuspassiossa jäädään hautaan.

    40 Chorale
    Ach Herr, laß dein lieb Engelein
    Am letzten End die Seele mein
    In Abrahams Schoß tragen,
    Den Leib in seim Schlafkämmerlein
    Gar sanft ohn eigne Qual und Pein
    Ruhn bis am jüngsten Tage!
    Alsdenn vom Tod erwecke mich,
    Daß meine Augen sehen dich
    In aller Freud, o Gottes Sohn,
    Mein Heiland und Genadenthron!
    Herr Jesu Christ, erhöre mich,
    Ich will dich preisen ewiglich!

    O Lord, send your dear little angels
    in my last hour to bear my soul away
    to Abraham’s bosom.
    Let my body rest in its snug bedchamber,
    without any sorrow or pain,
    until the Judgment Day!
    Then wake me from death,
    that my eyes may see you
    in great joy, O Son of God,
    my Savior and Throne of Grace!
    Lord Jesus Christ, grant me this—
    I want to praise you evermore!

    VastaaPoista
  8. Ihmistyyppinen eläm~steollinen esikokemus, peludi

    VastaaPoista
  9. Nälkämaan laulun säkeillä "meidän on luotava uudesti maa" ratkeaisivat monet poikkeavien ongelmat jos Wahlroosin johdolla perustettaisiin suomenruotsalainen Marskinmaa. Siellä Paavo Lipponen saisi vihdoin olla presidenttinä ja Erkki Tuomioja voisi taistella pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, ilman että tarvitsisi pelätä uppoamista unelmahöttöön.
    Me muut saisimme kehittää suomenkielistä Suomea osana EU:ta.

    VastaaPoista
  10. Niin,

    Jeesut ja poikkeavien bileet. Poltellaan piippua ja halutaan jotain.

    http://www.mikseri.net/artists/jeesut-ja-sateenvarjo/poikkeavat-bileet/33386/

    VastaaPoista
  11. Luigi Cherubini käytti naisääniä Requiemissaan vuonna 1816. Teos oli sävelletty Ludvig XVI:n kuolinpäivän muistoksi. Papit paheksuivat naisia, mutta Beethoven oli tykännyt. Itselleen tarkoittamastaan sielunmessusta hän jätti kuitenkin naisäänet pois.

    VastaaPoista
  12. Pullossa on ihan Kleinin pullon fiilis.

    On mielestäni kolmaskin vaihtoehto jatkuvuuden ja epäjatkuvuuden lisäksi,
    se mikä mikä tulee ensin vaikka sitten heikkona,
    siis ennen sitä kielellistä jaottelua,
    joka menee väistämättä pieleen.

    Kiivaammin se tietenin menee pielessä,
    jos on menestysten paineissa hukannut ensimmäisen,
    kääntänyt lähtö- ja maalijoukot nurin niskoin.
    kuten esimerkiksi Dawkins.

    Onko hän Dawkins Kleinin pullo ????

    VastaaPoista
  13. Tulevat markkinakulutuksen mahtimaat Kiina, Intia ja Japani ovat poikkeavien bileissä kieli pitkällä odottamassa talous"ekumenian" tuomaa synergiaetua. Ne saattavat korvata kolminaisuusopista yhden elementin differentiaalilaskentaan pohjautuen jollakin elämysteollisuuden tuotteella jonka tuottaa joku, niin ikään, aukottomaksi dogmiksi julistetusta kolmiyhteydestä – kommunismi - liberalismi - kapitalismi.

    VastaaPoista
  14. "Se epämääräinen alue, jota nimitetään taiteeksi ja johon musiikkikin kuuluu, on ilmaista. Se muuttuu muistin välityksellä muistoksi, ja muistot pitävät ihmisiä hengissä ja voivat hyvinkin parantaa heidän oloaan, kunhan leipää ja piimää on."



    Toteamus ei erittele silmin, korvin tai muin astein nautittavaa elämystä, ei sitä onko kokemuksen kohde tuotettu aitouden vai kaupallisin lähtökohdin. Se ei edellytä taloudellista osallisuutta ei ulkoisesti määriteltyä syvyytttä tai laajuutta. Se edellyttää vain henkilökohtaisen kokemuksen.

    VastaaPoista
  15. Musiikki säilyy usein dementoituvan ihmisen viimeisinä elämyskontaktina. Vaikka musiikki siis on keskeinen osa ihmisyyttä, ei oikein tiedetä mitä se on.
    Nykyään on tapana kysyä aivan triviaalinkin asian tai tapahtumasarjan evoluutiohistoriaa, mutta musiikin kohdalla kyllä paikallaan pohtia miksi luonnonvalinta on sitä suosinut. Luulen että korkeamman kulttuurin humanoideillekkin tuottaisi suuria vaikeuksia selvittää meidän musiikkimme olemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ?viekäÄ meidäT saipppuannE luO¿

      Poista