Yllättävän hyviä kommentteja Täältä Pohjantähden alta.
Esimerkiksi Mannnerheimin osuus 1918 on kiinnostava kysymys.
Oliko valkoinen sankari myös murha-Kustaa? Nimen nosti jälleen käyttöön Hannu
Salama, vaikka se meni erään pikku elokuvan nimiin. Nimitys ja sen sisältämä
käsitys lienee Vanhaa Pispalaa.
Viittasin kesän1918 saksalaisvaltaan. Tuo viittaus
tarkoitti, ettei täällä ollut oikeastaan poliisia eikä muuta armeijaa. Täällä
ei ollut liioin ulkopolitiikkaa.
Yleistietoihin voi kyllä liittää sen, ettei sotaa käyvä
Saksa vuonna 1918 ”avustanut” mitään maata, ellei sellaiseen ollut
sotilaallisesti ja taloudellisesti hyviä perusteita. Suomea avustettiin, mutta
hanke jäi kesken, kun Saksa kaatui syksyllä 1918 melkein voitettuaan
maailmansodan. Sillähän oli yksi vihollinen vähemmän, Venäjä nimittäin, ja yksi
lisää, Yhdysvallat.
Nämä asiat ovat luettavissa monista hyvistä kirjoista.
Mekinanderin uudesta Suomen historiasta näkyy tulleen uusi, ajantasainen
painos, ja suuresti suosimani Pentti Virrankosken Suomen historia aikojen
alusta on uutena, huokeana laitoksena markkinoilla. Soisin niille lukijoita.
Mutta kansallinen näköharhamme vaatii kuitenkin
jankuttamista. Meillä on tapana luulla, että esimerkiksi nyt Kreikan, Korean
tai EU:n kohtalo on Suomen kädessä. Näin se ei ole. Kokomme on pieni.
Joskus tuntee lukevansa, että Suomi voitti toisen
maailmansodan Kannaksella 1944 ja patosi idän aallot. Näin ei käynyt. Kyllä
Suomi hävisi ja itä aaltoili Keski-Eurooppaan ja aiheutti aina vuoteen 1991
synkkiä ajatuksia Amerikassa asti. Suomella ei ollut siinä paljon jakoa.
En olisi ehkä lainkaan mennyt näihin aiheisiin tässä ja nyt,
ellei mieleeni olisi tullut kielen rapautuminen. Martin Saarikangas käytti
televisiossa telakka-asiassa sanaa ”riski” tarkoittaen, että olisi täytynyt
rikkoa lakia. Muutkin rikkovat. Reippaasti vain: vuorineuvos puhuu valtiosta ja
kiinni jäämisen riskistä kuin murtovaras.
Lehdet kirjoittavat tuesta eli tuista joita on tahdottu tai
kieltäydytty antamasta. Onko puhe rahasta vai lupauksista, se jää kertomatta
kerran toisensa jälkeen. Minusta ”tuki” esimerkiksi sanassa ’valtiontuki’
tarkoittaa rahaa. STX-tuki lienee tarkoittanut pääomalainaa eli oman pääoman ehdoin
annettavaa lainaa. Tuollainen sijoitus merkitään varallisuudeksi, mutta sitä ei
makseta takaisin, paitsi ehkä osinkoina.
Odotan, milloin Rauman ja Turun seudun Kansallinen
Vapautusrintama aloittaa toimintansa. – Toisen maailmansodan jälkeen eräät
Etelä-Italian ja Sisilian kunnat erosivat Italiasta.
Olen ollut dadaismin suuri ihailija ja arvostanut
surrealismia siitä pitäen kun luin 50 vuotta sitten Olavi Paavolaisen esseen ”Nykyaika
etsimässä”. Näin kauan kesti ymmärtää, mikä Paavolaisen hienoissa kirjoissa on
huonoa. Ennen sotia ilmestyneitä analyyseja taiteesta, Saksan natsismista ja
Etelä-Amerikasta rasittaa edellä viitattu yhteinen näkövikamme.
Tuo dadaismi kukoisti Sveitsissä, etenkin Zürichissä. Kirjoittajalta
ja lukijalta jää huomaamatta, että ensimmäinen maailmansota raivosi lähes
kaikkialla muualla paitsi Sveitsissä ja Suomessa (jota ei ollut vielä
olemassa). Ruotsin teollisuus oli sodasta riippuvainen, Norjan elämä ja
menestys Saksan merivoimien upotussodasta.
Etenkin Zürich oli täynnä mitä uskomattomimpia tyyppejä,
jotka olivat sotaa paossa ja keksivät äärimmäisiä keinoja huvittaakseen itseään
ja suututtaakseen muita.
Saksan ekspressionismi ja Ranskan surrealismi syntyivät
oloissa, joissa ehkä puolet luovista (alle 30-vuotiaista) miehistä oli
pyyhkäisty olemattomiin käsittämättömistä syistä. Kaupungissa asui myös Stefan
Zweig, jonka kertomus Sveitsin oloista sodan aikana on maltillinen. Suomen ja
Skandinavian hän mainitsee ylimalkaan vain mainitessaan Pariisissa Paavolaisen
ja muiden ylistämät ravintolat ja seudut kohteina, joihin ei kannata vaivautua,
koska ne ovat täynnä humalaisia skandinaaveja…
Jukka, ajattelisit edes joskus rakentavasti etkä aina repien ja kaunaisesti!
VastaaPoistaMita ihmetta!?
PoistaEi minusta Jukka kirjoita repivasti ja kaunaisesti.
Aika humoreski kirjoittaja han on, joka saa aikaan ajatuksia
vakkyroilla kommenteillaa.
EU-keskustelussa ihmetyttää se, että näyttää siltä kuin Urpilainen johtaisi EU:a, Anita Merkel apunaan. Missä on esim. Ranska. Onko kysymys kielimuurista vai eivätkö ranskalaiset ota mitään kantaa mihinkään. Otsikoissa heitä ei näy.
VastaaPoistaRisteilijätilauksesta kilpailtiin niin kuin kyseessä olisi suurikin saalis. Eivät kai telakat olisi päätyneet korelaisomistukseen, jos homma olisi hyvin kannattavaa. Luultavasti loppusuoralla kilpailtiin siitä, kuka saa tehdä suurimman lahjoituksen Royal Caribbean Cruise Linesille.
Jukka potkisee vuorineuvos Saarikangasta munille! Hyvin ja perustellusti potkaisee mielestani!
VastaaPoistaMartinin munat kyllä kestävät pilipalipoikien potkuyritykset!
Poista"Joskus tuntee lukevansa, että Suomi voitti toisen maailmansodan Kannaksella 1944 ja patosi idän aallot..."
VastaaPoistaKYLLA Suomi voitti omalta osaltaan! Kun kulkee taalla Baltiassa ja Puolassa, niin tajuaa ainakin viidennen lasillisen jalkeen, mita se menetetty 50 vuotta tarkoittaa. Suomi voitti sen viisikymmenta vuotta vapautta!
Jos Mannerheimin johto teki konkurssin huhti-toukkuulla 1918, niin moratorion jalkeen tuli taas johdon konkurssi kesalla 1944. Ja sen maksoivat nuoret pojat hengellaan ja vammoillaan.
Kummallista miten nopeasti pienen maan sotilasjohto pollahtaa pyllylleen. 1941 oli sotilasjohdon juhlaa, 1943- 1944 kesakuu oli sotilasjohdon taysi konkurssi. Kuitenkin pohjalla oli tehtya tyota, jonka varassa saatiin idan aalto padottua. -- Kummallista; tuuria tai johdatusta (osin), luulen.
1941 ei ollut sotilasjohdon juhlaa ainakaan tapettujen määrässä. Luvut ylittävät 1944 kesätaistelujen tapettujen määrän. Tämänkin olet voinut lukea tästä Kemppisen blogista aikaisemmin.
PoistaAsemasotavaiheen pitkä valmistelemattomuus jää pitkäksi miinukseksi päämajan ja ylipäälikön piikkiin, vaikka tietoa puna-armeijan uudesta murskaavasta suurhyökkäyskyvystä 1943-44 oli sillä käytettävissä.
PoistaOnneksi jopa väärinarviointikin (Laatokan itäpuolen ja vieraiden alueiden liian suuret joukot) koitui lopuksi onneksi: oli lopussa siirrettäviä joukkoja sen sijaan, että ne "oikeaoppisesti" olisi ryhmitetty Kannakselle tykistön ruhjottaviksi.
KAATUNEITTEN MAARA:
PoistaKaatuneitten maara on seurausilmio, ei paamaara (jos nyt ei oteta Stalinin tekosia lukuun). Meilta kaatui poikia talvisodass/hyokkaysvaiheessa ja kesalla 1944 kaiketi 20,000/20,000/20.000.
Kemppisenkin toistama "saanto" on se, etta hyokkaajalla pitaa olla kolminkertainen ylivoima puolustajaan nahden [ja hyokkaajalta kaatuu yli kolminkertainen maara]. Taman mukaan hyokkaysvaiheessa olisi pitanyt kaatua ehkapa yli 60,000 poikaa!!??
4.9.1941 kllo 03:00 alkoi aivan tavaton hyokkays Tuulosjoella. Siella muun muassa nuori vanrikki Kullervo Kemppinen kertoo johtaneensa tulta kankaisesta Fokkerista (FK Laivue on kirjan nimi).
Vertaapa vainajien maaraa tassa tempussa, jossa valmistelut oli tehty ja toteutettu kunnolla!
HILJAINEN TYO JA PONNISTUSTEN TULOS KUN TOIMEEN RYHDYTTIIN...
PoistaOlen ollut tilaisuudessa kuunnella Ihantalassa taistellutta veteraania siella paikan paalla. On aivan uskomatonta, etta Ihantalan kirkon vaiheilla oli vastaanotossa kerrostettuna
--lahituhoojat
--tykisto & ilma-ase
--panssarintorjuntatykit
--rynnakkovaunut
3.7.1944 voitiin raportoida, etta hyokkaysuran tulppaus alkoi pitaa.
VOI JOS sama meininki olisi ollut jo VT-linjalla ja ennen sita! Olis voinut Tirrosenkin tykit, pionerien miinat ja 25,000 kg rajahteita yms saastya tositoimiin VT linjalle.
Oli tietoa tai ei, niin ylijohdon tehtava olisi ollut varautua pahimpaan!
Alkuasentelmissa 10.6.-44 tuokaan ei olisi auttanut kun vihollisella oli murskaava tykistöylivoima ja levänneet joukot hyökkäyskelpoissa maastossa. Piti odottaa, että päästään
Poista- tykistön valmiiden asemien ulkopuolelle
- väsyttämään vihollista
- saatiin vihollinen puolustukseen paremmin sopivaan maastoon.
Tali-Ihantalassa tuo täyttyi. Sillä voitettiin itsenäisyyden säilyminen.
VastaaPoistaSuurmaatilat eli kartanot arvopaperistivat maaomaisuutensa keskinäisvastuulla Suomen Hypoteekkiyhdistyksenä. Siihen loppui päämaköyhyys. Tämä Hypo-pankki nojasi siis asiakasomistajiensa omaisuuteen ja loihti kiinteän omaisuuden juoksevaksi likvidiksi rahaksi eli ostokyvyksi velkaseteleinä ja obligaatioina. Esimerkki asiaan saatiin Preussin kiinneluottolaitoksista ja miksei myös Ranskan jakobiinien armeijapankilta, joka assignaateilla mobilisoi väen murskaamaan ammattiarmeijat ja niiden syntyperäylpeät upseerit läpi feodaalieuroopan.
Vaasassa 1918 tehtaiden ja rahan uusorganisoinnissa synnytettiin omistajat ja omaisuuden suojat joka piti Lipposen/Niinistön ilmaantumiseen saakka. Vuosikymmeniin ei nähty konkursseja, ei uusia omistajapiirejä, ei työläisuhkaa.
Asiat soljuivat tehdasyhdyskuntien idylleissä, devalvaatiot suojelusenkeleinä maailmaa vastaan, ja suojeluskunta omia revanssisteja.
Luin kyllä sen Virrankosken kirjan mutta en näitä rivinvälejä. Nämä tunkevat silmille ja aivokerrosta kutkuttamaan ulkomaisten eli esikuvatapausten historioista joita kyllä piisaa -ja kummasti ne alkavat puhua suomea kun asioista innostuu. Ja on tullut käännöksiäkin kuten Jouni Yrjänän Metsäpirulainen , Längman jonka juuri taitoin kiinni. On kuulemma tehty Kuisman koulukunnan toimesta stoori myös Rosenleweistä joten siitä sitten, pysyn kirjeenvaihtajana. (Jos Suomella on jotain toivoa, se on tässä uudessa älymystössä, sen säteilyssä. Tylsämielisyys lakkaa olemasta hyve.)
Sääliksi käy pisaopetettuja ikäpolvia, joille historia on tusiana hokemaa. Kouristuttava kohtaus Pohjantähdessä sekin kun Akseli lukee poikiensa kanssa historianläksyä voittajien kirjoituksen mukaan. No pojanpojasta tuleekin jo herra.
Jukka Sjöstedt
"...STX-tuki lienee tarkoittanut pääomalainaa eli oman pääoman ehdoin annettavaa lainaa. Tuollainen sijoitus merkitään varallisuudeksi, mutta sitä ei makseta takaisin, paitsi ehkä osinkoina..."
VastaaPoistaTästä asiastahan Martin "Iso-Masa" Saarikangas sanoi YLEn Päivän kasvo -ohjelmassa, että "...kyse on samasta asiasta, kuin jo sinä tai minä menisimme hakemana pankista asuntolainaa...". Meni usko koko mieheen saman tien.
Tuohon "riskin ottamiseen" ja sen esitettyyn määritelmään siitä, että otetaan riski ja rikotaan lakia, liittyy mielestäni yleisempi yhteiskunnan "ryssittyminen". Liian usein otetaan riski ja rikotaan lakia, koska kiinnijäämisen pelko ja mahdolliset rangaistukset kiinni jäätäessä eivät riitä estämään lain rikkomista. Tämä näkyy selvästi liikenteessä (ylinopeudet, rattijuopumus), taloudessa (verojen välttely, muu talousrikollisuus), yhteiskunnan tukien väärinkäytöissä (1.11. uutisoidun mukaan työkyvyttömyyden vuoksi tukea saava yrittäjä teki tuhat tuntia töitä vaimonsa yrityksessä, muiden sosiaalitukien väärinkäytöt), asunto-osakeyhtiöiden toiminnassa (kuten saamme lukea mm.: http://kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi/) ym.
Miksi lakien ja asetusten noudattaminen on hyväksyttävää vain jos niistä on itselle hyötyä? Onko lainsäädäntö rusinapullaa, josta saa noukkia vain haluamansa palat, ja heittää muun osan pois? Onko hyväksyttävää rikkoa lakia, jos siitä on itselle hyötyä? Mitä eroa on sillä, että vaaditaan annettavaksi lainvastaista taloudellista tukea yritykselle, jotta oma työpaikka säilyy, verrattuna siihen, että vaatii oikeutta varastaa kaupasta jos ei ole varaa johonkin tavaraan? Mihin ihmeeseen on hävinnyt sellainen käsite kuin moraali?
DaDa, Daa, siellä Zürichissä oli myös sellainen veikko kuin Vladimir Lenin, herra jonka Zürichin DaDaa-ajasta Zweig kirjoitti pienen novellin.
VastaaPoistaLenin matka Pohjois-Saksasta Petrogradiin taisi olla myös aika dadaismia fiktiivisine extraterrionalisine junavaunuineen.
Dada-omituisesti Lenin seuralaisineen hyppää Ruotsista suoraan Petrogradiin, olihan välissä maa dada-nimeltä Suomi. Olisi mielenkiintoista tietää, miten Leninin matka sujui Suurruhtinaskunnassa?!
Suuresti dada-ihmettelen, miten ranskalaiset pystyvät tekemään maailman suurimman risteilijän ilman suuria turskatappioita. Heidän telakalleen tämä laivaprojekti on kuitenkin prototyyppialus, jotka tunnetusti ovat pahasti tappiollisia rakennushankkeita....
Napakka pakina! Ja hieno kuvavalinta: kirjoittajan lakimieskollega, opettajana työskennellyt Tukholman 1912 olympiavoittaja Alma Richards. Rima jäi tuolloinkin kannattimilleen - yli meni. Alastulopaikkaa ei vielä pehmennetty ja riman piti olla kolmikulmainen.
VastaaPoistaLiikemiehen kiinnijäämisemn riskissä tulee huomioida se minua aina huvittanut seikka: Monopoli-pelissä on ainaisena kierrosuhkana vankila. Vasta myöhemmällä iällä ymmärsin miksi se on siellä.
VastaaPoistaToiseksi. Luen ensimmäistä kertaa Virrankoskea, ja ukkohan on ainakin viidesti ottanut ymmärryksestäni niskalenkin. Ensiksi Vanhan vihan ajoista, josta nyt ymmärrän Ruotsin (ja "suomen") olleen se hyökkäävämpi puoli. Jatkoa ilmeisesti seuraa.
Ja Kemppinen lienee myös huomannut Virrankosken "kemppi"-nimen selvityksen.
Kun arvoisan hra professorin "Alituksia" on niinkin kattava aihepiiriltään, niin sopisiko kannanotto tähän mieltäni askarruttavaan asiaan nimeltään YHDYSKUNTAPALVELU? Minusta tällaiset "tuomiot" rapauttavat sen vähäisenkin uskon oikeuslaitokseen ja rangaistuksiin tehdyistä rikoksista. Mitä mieltä on Kemppinen?
VastaaPoistaJohdantona olkoot pari otsikkoa viime päivien "Ilmalehdestä", jotka antaa ymmärtää kuinka kauhea rangaistus on tuo YHDYSKUNTAPALVELU. Ihan kammottaa ajatellakin kuinka jotkut ihmiset tekevät palkkatyökseen tuollaisia "rangaistuksen omaisia" tehtäviä, joilla kuitataan ehdottomat vankeustuomiotkin muutaman kymmenen tunnin "palvelulla". Tyypillinen annos näyttää olevan 40 tuntia eli yksi työviikko, tai 100 tuntia eli kaksi ja puoli (2.5) työviikkoa. HUH HUH kun on hirmuiset rangaistukset!
Kuitenkin jotkut pienipalkkaiset kunnan työntekijät kärsivät JOPA elinkautista yhdyskuntapalvelua, puhumattakaan ISOpalkkaisista valtion virkamiehistä... eli tekevät kymmenien vuosien mittaiset "yhdyskuntapalvelu-urat" ja nyt niihin vielä suunnitellaan jatkoa, eli ei saisi jäädä eläkkeellekään ennen kuin varmasti kuolee!
Kas näin se menee käytännössä:
Jengiläiset tunkeutuivat todistajan vanhempien asuntoon - mukana katkaistu haulikko
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013011116544088_uu.shtml
Jengiläiset saivat tunkeutumisesta lopulta yhdyskuntapalvelua
Mäkihyppääjä Harri Ollia vastaan luettiin nippu syytteitä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Lahdessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010916535003_uu.shtml
Ex-mäkihyppääjä Harri Olli on saanut neljän ja puolen kuukauden ehdottoman vankeustuomion muun muassa pahoinpitelystä. Päijät-Hämeen käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan tuomion voi suorittaa yhdyskuntapalveluna.
Mielestäni Anonnyymin arvelut ovat perusgteltuja.
PoistaAsiaa tietääkseni pohditaan jatkuvasti. Valitettavasti raskaat ja ikävät toimet ovat usein vastuullisia, niin ettei esimerkiksi vanhusten hoidon karkeampia tehtäviä voi ajatella.
Ja haudatkin kaivegtaan koneella.
Yhdyskuntapalvelu, joka jaksotetaan 1-2 tunnin pätkiin, on ihan hyvä rangaistus pikkurikollisille, joka selvänä tiettyyn määräaikaan saapuminen on vaikeaa, on sopiva rangaistus. Ongelma on siinä, että käytetään esim. väkivaltarikoksiin, joissa yleinen lainkuuliaisuus edellyttäisi ehdotonta vankeusrangaistusta.
PoistaOngelman osasyynä ovat hovioikeudet, jotka rangaistuskäytännön yhtenäisyyden nimissä muuttavat tuollaiset rangaistukset yhdyskuntapalveluksi.
>>Yhdyskuntapalvelu, joka jaksotetaan 1-2 tunnin pätkiin, on ihan hyvä rangaistus pikkurikollisille<<
PoistaSehän ei ole yhtään mitään!
Sen ymmärtäisi paremmin JOS tuntimäärä olisi sama kuin vankeusaika, tai mieluummin tuplana. 6kk vankeutta olisi 6 kk (12kk) "orjatyötä" palkatta yhteiskunnan osoittamassa paikassa. Samaan tapaan kuin sivareillekin.
Rikollisethan nauraa kun 40 tuntia yhdyskuntapalvelua kuittaa 6kk ehdottoman vankeuden. Lisäksi kaikki ehdolliset tuomiot pois, sillä ne ei ole yhtään mitään. Kaikille pakkotyö rangaistuksen ajaksi. Tämä varsinkin rattijuopoille. Lisäksi kaikki "tienestit" vahingonkorvausten maksuun. Tupakkarahat voi jäädä.
Tuomioiden yhteenniputtamien pois eli tuomiot ynnätään täysmääräisesti!
Velimiehen käypänen auto varastettiin ja samalla romutettiin. Siitä on 5 vuotta, eikä euroakaan ole saatu korvauksia (1500€) ulosotosta. Porukalla oli kymmenittäin autovarkauksia yms. Joka vuosi ulosotto kuitenkin uusitaan, vaikka taivaan tappiin saakka. Kiusa se on pienikin kiusa. Ulosottomies yritti vanhattaa ulosoton muuttaen omavaltaisesti vaaditun korvaussummankin kymmenenteen osaan. Valpas asianosainen korjasi virheen.
Tämän hetkinen lainsäädäntö suosii rikollisia, koska tuomiot on ihan naurettavia. Ilman lakimiestä et saa edes juttua vireille kun tulee syyttämättäjättämispäätös tai esitutkintaakaan ei edes yritetätään tehdä. Poliisit tuomii tuomareina. Kunnianloukkausjuttua et saa käyntiin ilman lakimiestä, vaikka olisi todistajatkin nimettynä.
Viime aikoina on jo opittu, että lainmukaisuus on kirosana: pahinta mitä johdon palkkioista tai verosuunnittelusta näköjään voi nykyisin sanoa, on että ne olisivat lainmukaisia. Uutta on suoranainen lainrikkomisen ihannointi. Jopa ministeri kehoittaa julkisuhteisöjä syrjimään terveyspalvelujen tarjojia niiden omistusrakenteen perusteella.
VastaaPoistaYLEä pilkattiin kun se mietinnän jälkeen 6.12. noudatti Tuntematon sotilas -elokuvan esittämisessä lakia . Laivatilausten tukikeskustelu on jo huippu.
Pääomalainalla saadut varat kirjataan varoiksi, mutta vastattavissa nykyään käytännössä aina velaksi. Omaan pääomaan sen saa laskennallisesti lisätä tietyissä tilanteissa. Takasijaisena lainana pääomalainan pääoman palautus ja korko toki pyritään maksamaan, niin usein tehdäänkin, mutta kaikkia muita velkoja huonommalla etusijalla, kuitenkin ennen osinkoa tai muuta varojenjakoa.
VastaaPoista"...olisi täytynyt rikkoa lakia. Muutkin rikkovat. Reippaasti vain: vuorineuvos puhuu valtiosta ja kiinni jäämisen riskistä kuin murtovaras."
VastaaPoistaToisaalta valtio on tehnyt tätä jo vaikka kuinka pitkään, ihan tahallaan, ainakin autoverotuksessa. Suomi on yrittänyt kaikennäköistä verotemppuilua, jotta voisi periä EU-sopimusten ja lainsäädännön vastaisia veroja. Yksi kerrallaan näitä on todettu EU-tuomioistuimissa laittomaksi, mutta sen jälkeen alkaa aina vain seuraava temppu, eikä kukaan joudu vastuuseen. Me maksamme.
Valtio rikkoo lakia tai ainakin tekemäänsä valtiosopimusta miljarditasolla osallistumalla toisten valtioiden rahalliseen tukemiseen ja takaamiseen vastoin EU:n allekirjoitettuja perussopimuksia, joissa tuo on nimenomaisesti ja eksplisiittisesti kielletty.
PoistaEivät valtiot yleensäkään lakia noudata, jos se ei satu olemaan poliittisesti sopivaa.
"Valtioilla ei ole moraalia, on vain vaihtelevia intressejä."
"vuorineuvos puhuu valtiosta ja kiinni jäämisen riskistä kuin murtovaras."
VastaaPoistaEikö toisaalta ole niin, että kun puhutaan kansakunnan elämästä ja kuolemasta laillisuudesta - varsinkin EU-"oikeudesta" - puhuminen ole juristeriaa. Tuskin Rytillä oli 1944 laillisia oikeuksia Ribbentrop-sopimuksen tekemiseen, onneksi kuitenkin teki!
(Se on eri asia, onko STX tuollainen elämän ja kuoleman kysymys ja olisiko meillä ollut pelimerkkejä Ranskan nokittamiseen loppuun asti. Asian perusteleminen "laillisuudella" on kuitenkin vastuun pakoilua ellei pahimman lajin typeryyttä.)
"Juristeria" tarkoittaa useimmiten sitä, että puhuja on eri mieltä lain tulkinnasta.
PoistaRyti toimi oikeudellisesti virheettömästi. Nimityksestään huolimatta "Ribbentrop-sopimus" ei ollut sopimsu eikä varsinkaan valtiosopimus. Ryti ilmoitti yksipuolisesti, ettei rauhaa tehdä hänen ollessaan presidenttinä eli mitenhän aikoo toimii presidentin (silloisia) valtaoikeuksia käyttäessään.
Tarkoitus, tässä tapauksessa saksalaisten suostuttelu, oikeastaan petkuttaminen, on dokumentoidusti tiedossa.
OK, vertaus pani mutkat suoraksi. Olkoon parempi esimerkki siis järjestyksen palauttaminen 1918 punakapinan jälkiselvittelyissä sekä terroristien käsittely USA:n toimesta 11.9. jälkeen. Molemissa tapauksissa kansakunnan etu pantiin laillisuuden edelle.
PoistaJohtopäätös: tiukka laillisuus sopii pikkujuttuihin rauhan oloissa. Suurissa asioissa sodan aikana sovelletaan "sodan lakeja" ja kansakunnan etua. Ongelmaksi nyt jää. kumpaan ryhmään STX kuuluu.
"Suomi voitti toisen maailmansodan Kannaksella 1944."
VastaaPoistaTällä puheella on kaksi oikeutusta:
- se on ymmärettävä vastavaikutus sisäiselle suomettumisellemme 1945-81. Se menee ohi niinkuin kaikki kuohu ja heiluriliikkeet.
- Suomi 1944 todella voitti 1939-44 sotien varsinaisen (vähimmäis-) tavoitteensa eli Suomen itsenäisyyden säilyttämisen, koska emme seuranneet Viron ja muun Itä-Euroopan tietä 1945-91.
Tämä kaikki on käynyt usein ilmi, kuin olen nimenomaan puolustanut torjuntavoitto-kielikuvaa. Lisäksi ihailen niitä ihmisiä, maanmiehiämme, jotka pystyivät siihen.
PoistaNyt halusin pilkata tölväistä tietämättömyyteen perustuvia asenteita mainitsemalla nimenomaan toisen maailmansodan, jossa Suomen sankariteko oli pysyttely poissa Lenoingradista. Jopa venäläiset taitavat ymmärtää asian, koska meikäläisiä syytetään vain harvoin motin sulkemisesta luoteen suunnasta.
Sorry, ironia on vaikea taitolaji eikä pilkan kärki selvinnyt anonyymille. Joskus on kyllä aiemmin samoin käynyt anonyymille itselleenkin. Pitäisi pitäytyä proosaan; kyllä kyllä tai ei ei. Ironia on vain niin hauskaa - ainakin esittäjänsä mielestä.
PoistaLehdessä lukee, että Ranska laittoi peliin 1,3 miljardia euroa, jotta saisi STX:n loistoristeilijätilauksen:
VastaaPoistahttp://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/01/09/krise-frankreich-pumpt-steuergeld-in-den-schiffs-sektor/
Ranska tunnetaan "luovasta" tavastaan soveltaa regulaatiota aina tilanteen mukaan. Meillä tätä ei osata eikä ymmärretä, kun olemme niin yksiniitisen totista porukkaa.
Poista- tätä se Iso-Masa peräänkuulutti - luovuutta
Matias K. iski EU:n ytimeen: mitä tulee ottelusta, jossa toinen toimii nyrkkeily ja toinen vapaaottelun säännöllä. Tämä meidän suomalaisten täysi tajuta taikka muuttaa etelä-Euroopan toimintakultuuri.
Poista>>Suomen sankariteko oli pysyttely poissa Lenoingradista. Jopa venäläiset taitavat ymmärtää asian, koska meikäläisiä syytetään vain harvoin motin sulkemisesta luoteen suunnasta.<<
VastaaPoistaKyllä siitä mainintoja löytyy:
http://talvisodantausta.blogspot.fi/
Vladimir Baryšnikov: Talvisodan tausta. Internet-.julkaisu (talvisodantausta.blogspot.com). ISBN 952-5412-06-7. Johan Beckman Institute & Suomen antifasistinen komitea SAFKA, 2009.