Sivun näyttöjä yhteensä

24. elokuuta 2012

Ylellisyyskirves


Liiterinnurkassa ne ruostuivat sellaisinaan tai pölkkyyn iskettyinä, kirveet. Kai ne olivat melkiste kaikki Pilnääsiä, vaikka näin minä joskus kanadalaisen kaksiteräisen. Omituinen kapistus.

Yksi hieno asia kirveeseen liittyi, mutta se on etäistä menneisyyttä minunkin maailmassani. Jos kosiomies tai sellaiseksi meinattu otti ja kalkutti suoraan pinohalosta kirveellä ja omalla puukollaan todella hyvän kirvesvarren, noin vain vuodentulosta jahkailtaessa, se oli vahva merkki se. Varren piti olla otteen kannalta sopivasti toispuoleinen ja täsmälleen oikein tasapainotettu. Ei sellaista näe muulla kuin silmällä.

Kuvan kirves on aito ylellisyysesine. Englannista löydettiin vajaat sata vuotta sitten yksi ja perään toinen jadesta (jadeiitista) valmistettu kivikirves. Viimeistely on verraton ja terä kuin käärmeen kieli. Esineitä ei ole koskaan käytetty. Ne olivat verrattomia koruja.

Ajoituksen mukaan henkilö, joka kai sai tuon kirveen hautaan mukaansa nykyisen Canterburyn seudulla, kuului siihen aika arvoitukselliseen joukkoon, jonka töitten jälkiä ovat Stonhenge ja siis arvattavasti muutkin megaliitit. (Obelixin esi-isiä varmaan.)

Hiidenkiviporukan luultiin oppineen konstinsa Maltalta tai Egyptistä, tosi taitajilta. Kun käyttöön saatiin radiohiiltä parempia fysikaalisia ajoitusmenetelmiä, jotka sopivat epäorgaaniseenkin aineeseen, kuten elektroluminenssi, kävi valitettavasti ilmi, että vanhempia nämä ovat kuin Egyptin kivityöt.

Jadea tiedettiin esiintyneen Kiinassa ja Väli-Amerikassa. Molemmissa sitä pidettiin kultaa monin verroin arvokkaampana. Kun jade-esineitä tiirailee museoilla, ajatuksen ymmärtää.

Sitten kävi ilmi, että kyllä Euroopassa sittenkin taitaa olla hajanaisia esiintymiä, mutta silti kuvan kirveen alkuperä ja historia oli suuri arvoitus.

Hyvää tiedettä piirittää joskus yhdentekevyyden ilmapiiri. Keksitään jotain, mutta tutkimustuloksesta voi sanoa, että entä sitten. Se on tietenkin luvallinen mielipide, että yksi hailea, mitä väkeä täällä Euroopassa on tallannut. Mutta tuo on mielipide. On useampiakin järkisyitä olla kiinnostunut asiasta.

Ranskalainen pariskunta Pétrequin mietti monien muiden tavoin tuota jadekirvestä. Harjoittaessaan ammattiaan Uuden Guinean saarella he tekivät mielenkiintoisen havainnon. Jade-esiintymiä oli yli kahden kilometrin korkeudessa. Eurooppaan palattuaan he ryhtyivät etsimään esiintymää Alpeilta. Toiset sanoivat, että eiköhän ne löydöt ole vieritetty möhkäleinä alamäkeen ennen kuin on ruvettu nakuttamaan.

Esiintymä kuitenkin löytyi Alpeilta, Italian puolelta. Jatkotutkimuksissa löytyi työpaja ja kaiken kukkuraksi vielä molempien Englannista tavattujen esineiden irrotuspaikka. Kivessä oli vielä hakkaamisen jälkiä, ja huolellinen analyysi osoitti, että ”geologinen nimikirjoitus” täsmää. Tutkijat kykenivät osoittamaan tuuman tarkkuudella, mistä näiden esineiden aihiot oli louhittu ja missä ne oli valmistettu.

Se on sitten arvailujen asia, mitä väkeä nämä olivat olleet. Meillä on Suomessa ainakin Huittisten hirvenpää ja Kiuruveden tuura, joiden taidokkuus mykistää. Jadeiitti on kova kivi (Mohs 6-7). Tuollaisen esineen aikaansaaminen on korkeimman luokan suoritus. Ja sattuneesta syystä työkaluja ei liene ollut käytettävissä.

Näitä jadekirveitä on nyt kokoelmissa noin sata.  

Silmissäni tämä esine on täydellinen. Se on työkalu, mutta ei kuitenkaan ole. Mikään ei viittaa sellaiseen, että se olisi ollut tarkoitus varttaa. Se on vain tehty, suunnattomalla kokemuksella ja taidolla, kukaties korkean arvon kuvaksi. Ja tuo virtaviivaisuus melkein saattaa häpeään tänäkin vuonna esitellyn teollisen muotoilun.

Jos sellainen olisi mahdollista, en ehkä ottaisi tuollaista kirvestä huoneeseeni. Se saattaa olla noiduttu.

16 kommenttia:

  1. Tuollaisten kirveiden täytyy olla noiduttuja, koska ne voivat välimatkan päästäkin noin hurmata. Ei kuvan kirves kovin erikoiselta vaikuta, ainakaan muotonsa puolesta. Jos kivi on kovaa ja työkalut huonot, tekijän on täytynyt kayttää paljon aikaa kirveen tekoon, mutta ei kai tuo erityistä taitoa vaadi.

    Tulee mieleen Modigliani-huijaus, josta tuli yle teemalta jokin aika sitten.

    http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/suuri-modigliani-huijaus

    Harrastelijoiden pikaisesti tekemissä viestoksissa nähtiin suurta taiteellisuutta.

    Muuten, on hyvä kun Kemppinen kirjoittaa taas.

    VastaaPoista
  2. Taide ja taito [art/art] yhdistyvät tässä esineessä niin huikean hienolla tavalla, että noituuden puolelle taitaa tosiaan mennä. Minä en ‘usko’ jumaliin mutta noituus on asia erikseen. Esimerkiksi markkinavoimia on viime aikoina häiritty ikävästi ‘noituudella’ [J. Käteistä tulkiten].

    VastaaPoista
  3. ei kirveistä niinkään mutta kun Jaakkimasta lähdettiin niin sinne jäi Laatokan rannalle suvun Sahat ja Myllyt.........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Kannaksellehan ne jäivät kaikki sahat: selkäsaha, pokasaha, viilusaha, justeeri, rautasaha ym. vastaavat.

      Poista


  4. Arvelisin muotokieltä suomalais-ugrilaiseksi. Vuosituhansien takaa, mutta 1950-luvulla kuvalehtien kautta universaaliksi malliksi intettyä aistimuksellista nannaa. Silmä lepää ja kämmensyrjä hiveltyy. Kinosten plastisuus ja tunturikohoumien tyyneys. --Jälkimmäiset tietty avohakkuitten jäljiltä ja edelliset käyttöinsinöörin säätöjen tulosta. Helppo konevalmistaa.

    Puoli vuosisataa lisää ja tarvitaan universumin Helsinki Design 2012 kailottamaan asiaa.
    Kampissa taideyöksi valmistuneet ratikkapysäkit estetisoivat polttouhreja aabrahaminaikaisia ja viimetalvista samalta kulmalla. Nyt näkyy asetetun kolme puista alttaria ts. polttopuu Jussi Pajusen toimesta. Uskoisin että koristeköyhä talo- ja kotikalusto tuottaa näitä uhreja. Jussi Pajusen Juhlaviikon elokuva eilen Orionissa tuotti neitosen hukuttautumisen. Eikä se ollut mikään tunne/koskikuohuihin ryntäys,vaan tyhjän kirjelapun rannalle jättö. (Oltiin sen verran opittu kodissa/koulussa/tyttösarjoissa että viesti
    jätetään.) Olivier Assayasin tiede/taide-elokuva paljasti, levitti esiin todellisuusanalyysin kamaröykkiökaupoista ja ahtaasta elonpiiristä, joka ei ole elämisen arvoista. Voihan ne sellaisiksi ehkä oppia ,jos istuu koulut eikä ymmärrä karata kuten leffan nuoret, tuonpuoleiseen.

    Niin tuosta jadekirveestä. Olisiko se yhtä kaunis ellei jadea ja ellei aikakausien hämäryyksien takaa ? Onko marmori Välimerellä muutakin kuin kovaa.Kestävää ennen betonia ? Ja miksi kalliskaunein ehdottomasti Carraraa ? Michelangelon vuoksi tietysti. Hehkumittarit eivät erottele, se on statusjankutus kun eron tekee ? Että Temppeliaukion kalliokaivanto on ylevä tms.?

    Öljylähteistä ei paljoa iloa ollut ennen polttomoottoria. Mitä nyt pien sijasta, missä pinjat kaadettu. Eikä ollut Suomen tervastakaan ennen kuin alankomaalaiset tulivat näyttämään ja etenkin tarvitsemaan. Puoli tuhatta vuotta sitten. On puunjalostusteollisuuden jalostusaste sittemmnin laskenut.

    Tai nousihan se viimeisen miespolven aikana. Helsingin Pörssistä saattoi louhia halpaa raaka-ainetta ja jalostaa sen pariksi UPM:ksi (amerikkalainen) ja Storaksi (ruotsalainen).
    Varsinaisia osinkokoneita. Kysy Kulttuurirahastolta. Sille jäi jämiä ja jäi suvuillekin -muistathan vielä sen laulun.

    Ja toki ihmistyön jälkiä havaittiin muitakin. Niiltä jalansijoita GE vei Instrumentariumin, kun tähän keskussairaaloitten tuontilaitevarustajaan oli veropolitiikan takia tullut kehitetyksi modernia diagnostiikkakojeisto-osaamista. Valunut Suomesta ulos sekä kehitys että valmistus. Ja nyt Venäjä WTO:hon. Mitä se on ? Vientiäkö ? Kyllä kokonaisina liikeyrityksinä.
    Sitä tarkoittaa Venäjän astuminen NATO OECD talousperustusNORMIEN sisälle. Vapaa ruplapääoman liikkuminen, ja osakkeina takaisin. Joko Stockmannin kurssi värähti ?
    jatk.

    VastaaPoista

  5. jatk.
    Laajalta seulotaan taseista kierrätyskamaa niin kutsuttuna arvoperistamisena. Ostetaan pois, saadaan ei-likvidi rahaksi vanhoille omistajille, ja uuskärkkyjät eli ostajat uskovat saavansa ulkoistusten,saneerausten,liittoutumien jne avulla irti lisäarvoa, joka irrotetaan edelleen/uudelleen myynnistä pörssiin, alan dynaamisimmille -tai seuraavalle pääomasijoittajlle.
    Ostajana hyvinkin voi olla myyjä itse. Mitä hel..sinkiä. No,Ruoholahtea.

    Eläkeyhtiöt tuottojen toivossa menevät MBA-jengin kelkassa rahoittamaan järjestelyjä ja irtaantumisia,kirjaavat välivoiton, ottavat kokopiiri bonukset, ja sitten taas tyrkyttävät luomustaan ylöspäin. Joku IK Attendo pelastaakin Mehiläisen ja joku Bridgepoint Terveystalon. Välirahaa on paljon valunut huippuosaajille ja aina valuu esimerkiksi luovien kirjanpito/verotulkinta-lahjonta/painostusten ansiosta. -Eurokriisi ei purkaudu,koska ay-eläkerahajätit ovat pankkiireilla panttivankeina. Kreikkaakaan ei lasketa eroamaan, koska muutoinkin rahat jo säikkyhyppivät pohjoiseen, myös kruunuihin. (Erkki Tuomiojan kohuhaastattelussa niitä tarkistettuja kohtia oli puhe EU:n neljän koplasta, joihin hän ei luota (Draghi,Monti,Rajoy,Van Rompuy). Onneksi Meillä on valtiohyvinvointi.

    IK on Ruotsista ja Leijonakomentajamitalli rinnuksissa. Bridepoint on brittiä. Parasta on kuitenkin Amerikka. John Paulson. Hänen pimiörahastoonsa uskoneet saivat subprime romahduksesta vakuutuskorvauksia (mermaidtapaisia) 15 mrd taalaa. Paulson veti palkkioina 3 mrd itselleen. Tämä oli 2007-08 ja huhutiedot näistä vastavedoista olivat omiaan aiheuttamaan finanssikriisin. No pankkiosakkeet menivät pohjiin. Nyt Paulson positioi rahansa ruuduille että kurssit palautuisivat. Ja sen tekivät. Paulson sai omista rahoista,
    juuri voitetuista, tuplat vuodelta 2010 4 mrd, ja palkkiota mukaan tulleilta 1 mrd.

    Viime vuosikymmenten finanssimaailma on keskeisesti entisten omistusten sopimusperäistä uudellen sijoittelua juokseviksi likvideiksi Kiinaan ja takaisin. Nämä kaikkikin paperit ovat varallisuutta ja taskussasi olevan dollarin veroisia ja sellaisiksi äkkiä vaihdettavia. Perusero entiseen on että vauhtia on kaasutettu lisää, kun taas ennen pankit (lupaetuoikeutettuina)jarruttelivat uusien ja uutuuksien ryntäilyä apajille. Sitten tuli Thatcher ja Reagan ja apaja osittautuikin pohjattomaksi -suonsilmäksi. Sitä kutsutaan myös Oikeusjärjestykseksi -oikeaksi, järkahtämättömäksi -ja "kansalaisilta" salatuksi. Sisäpiiriläiset ovat pikkasen kaistoja ja isosti palkittuja. Ulkokehäset tosiomistajat -purjehtivat. Eivät asu elele Mäntässä,Varkaudessa,Valkeakoskella. Ai, eivätkö ?

    Aikakausi ennen äänioikeuslaajennusta palaa. Suotta Esko Seppänen odotteli "kapinaa" Kiasmassa 23.8. Uusi aristokratia on meritokratiaa, joten ketään ei kyvykästä ei jää potentiaaliseksi agitaattoriksi.

    Paulsonista vielä. Nyttemmin 2011-12 hän on pelannut vikaan ja noiden kahden gigantin jälkeen joutui syviin tappioihin. Mutta. Josko sittenkin kymmentuhantisista matematiikkapelattavista tilastosarjoista, hänen tiirailemansa oikenisivatkin,esim. laskupomppumäkiprofiiliksi, joka vastaisi hänen ja advisor-etappimiesten kaavailuja ? Numeromassoihin voi vaikuttaakin.Uusi koejärjestely, uudet harhautukset,huhutukset,savutukset tuovat uudet datat ja rahat. Finanssiunivormussa vähempi verisiä sittenkin kuin tapparamiehillä ed.sukupolvissa.

    Että piruako ne Merkel (lut.) ja Soini (kat.) kulkevat sormi ojossa pitkittämässä muutoinkin huteria ansaintalogiikkoja, tahallaan ja romauttamistarkoituksessa. Ilonpilaajat. Onneksi soturigeeni keinot keksii. Ja joku Suomessakin kopioi, salaa kauppalehtien tiedotuspimennyksessä.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  6. Kosiomiehistä ja kirveistä juohtui mieleen, kun yhdelle tytölle valittiin miestä monesta kosijasta. Annettiin ehdokkaille kirves käteen ja oksaisia koivuja pienittäväksi.

    - Lyö oksan kohalle, sinä isomunanen mies, siitä se halkii, tyttö kannusti erästä kokelasta.

    VastaaPoista
  7. Teepä professori kirveenvarsi. Niitä askarreltiin korsuissa myös jatkosodan aikana, tiettävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HUOMATKAA tämä museoviraston linkki. Hienoa esineistöä.

      Tuli kirvesvarskia nuorempana tehdyksi. Arvosana oli välttävä.

      Poista
    2. Miksipä Kemppisen se pitäisi tehdä kun Fiskars on jo tehnyt täydellisesti, kivikautisella mallilla. Ei terä irtoa varrasta.

      Poista
  8. Niin, Kannaksellehan ne jäivät ne sahat: selkäsaha, pokasaha, viilusaha, justeeri ym. vastaavat.

    VastaaPoista
  9. BBC ja Neil Ferguson. Kun kuuntelee "A history of the world in 100 objects", niin kyllä kelpaa sen jälkeen käydä British Museumissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatavilla edullisesti kirjamuodossakin. Suosittelen, toki kuvat on parempia (huikealla zoomilla) netissä.

      Poista
  10. Niin

    Miten se seikka että tuo työkalu olisikin tehty paljaalla kädellä toimivaksi, eli kämmenkuppiin laitettavaksi, on poissuljettu asia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitenkään pois suljettu. On löydetty varsinaisia "Sveitsin armeijan" kiviä, jotka ovat kämmenpohjaan sopivia ja joista löytyy särmää leikkaamiseen, lävistämiseen ja tajuun kankaalle kalauttamiseen.

      Poista
  11. Kieltämättä tämä kirjoitus avaa huikaisevia ajatuksia kivikauden kauppayhteyksistä Alpeilta Englantiin eikä kanaalikaan ollut ihan millä tahansa ruuhella ylitettävissä.

    Sinänsä jadekirves on hyvä esimerkki johtajien symboleista: jokin kultuurille tärkeä esine, joka tehdään harvinaisesta materiaalista tai muuten koristeluilla osoitetaan, ettei se ole arkikäyttöön vaan symboliksi, että "tässä on iso pomo".

    VastaaPoista