Apple on juuri nyt maailman suurin yhtiö – laskettuna osakkeiden
pörssikurssin mukaan. Se kertoo ehkä paljonkin pörssikursseista, ehkä vähemmän
Applest.
Tietoteknikka-alan suurin yhtiö liikevaihdon laskien (2011
134 miljardia dollaria). Se on suuri korealainen chaebol eli konglomeraatti,
jonka liikevaihto on 247,5 miljardia. Se tuottaa mm. kemikaaleja, laivoja, se
mainostaa, rakentaa, kaupitsee henkivakuutuksia ja ties mitä.
Patenttijutussa (U.S. D.C. of Northern California) Samsung
määrättiin maksamaan Applelle korvauksia 1,05 miljardia. Tuo päätös annettiin
27.7., mutta juttu jatkuu. Se saattaa mennä valitusasteeseen, joka on 9th
Circuit ja kukaties edelleen Washingtonin valitusasteeseen. Varoitan –
oikeudenkäyntimenettely valituksineen on monimutkaista.
En oikein usko, että ratkaisu jää pysyväksi ja Samsung
joutuu maksamaan tuon miljardin. Samsung myy Applelle 10 prosenttia tämän
tarvitsemista komponenteista. Näyttäisi että tilanne on se tavallinen. Lisenssimaksuista
kinastellaan käymällä oikeutta patenteista.
Jutussa on kysymys useasta patentista, teollisesta
muotoilusta ja tavaramerkistä (tavaran tunnusomainen ulkoasu). Vastaavia
juttuja on vireillä ja ratkaistu useissa maissa. Ratkaisut eivät näytä menevän
yhdenmukaisesti.
Nyt kirjoitettu tuomio on juuri niin hyvä kuin voi
odottaakin. Nuo tuomarit osaavat asiansa – ja Los Angelesin Pasadenassa saattaa
hioa kynsiään muutoksenhakuaste tuomari Alex Kozinskin johdolla. Hän rakensi
poikiensa kanssa itselleen tietokoneet välillä epäsovinnaisin keinoin jo
90-luvun alussa, ja otti esittelijöiksi (vuoden pesti) mielellään vain
henkilöitä, jotka olivat sekä oikeustieteen että tekniikan tohtoreita. Hänen
pereheensä holokausti-tausta on aika hiuksia nostattavaa kuultavaa.
Jutussa riidellään oikeastaan käyttöliittymän
yksityiskohdista. Päätöksen perusteluissa on otettu kovasti kantaa siihen, mitä
tarkoittaa hakukoneen käyttämä ”heuristinen algoritmi”. Siinä onkin
miettimistä, koska nuo käsitteet ovat tietotekniikassa hiukan hankalasti yhteen
sovitettavissa. Heuristiikka tarkoittaa pohjaltaan arvailua, kun taas algoritmi
on ikään kuin yhtälö, joka tuottaa (tai ei tuota) selvän tuloksen.
Käytän heuristiikkaa, kun yritän arvata sopivat hakusanat Googleen
selvittääkseni, missä päin Espoota myydään suoraan hyllystä vaikkapa nyt
USA:ssa ehkä kiellettävää Samsung Galaxy III:a. Tietokoneeni ajaa algoritmeja,
kun järjestän keräämäni Vaasan Jaakoon pakinoiden nimet ilmestymisvuoden
mukaisesta järjestyksestä aakkosjärjestykseen (Word – Sort).
Kozinsky, joka siis lienee samoin kuin Posner hiukan liian
fiksu korkeimpaan oikeuteen, nimitettiin kuitenkin 35-vuotiaana Circuit courtin
tuomariksi ja on nyt ollut kauan sen presidentti.
Saan tämän tapauksen verukkeella mahdollisuuden siteerata
häntä: ”Yksityinen omistusoikeus ja sen osana yksinoikeus henkisen luomistyön
tuotteisiin on elämäntavallemme keskeinen. Se edistää investointeja
innovaatioita, se edistää kulttuurimme kasvua ja suojaa ihmisen moraalisia
oikeuksia luovuutensa tuloksiin. Mutta yksityisomistuksen liioittelu voi olla
huono lääke. Esimerkiksi yksityinen maaomaisuus on paljon hyödyllisempää, jos
sitä erottaa toisten tonteista maantie, valtatie. Puisto tai viemäri. Sama
koskee henkistä omistusoikeutta. Liiallinen suojelu on yhtä vahingollista kuin
riittämätön suojelu. Luovuutta ei voi kuvitella vailla laajaa tekijänoikeudesta
vapaata aluetta (public domain). Mikään – todennäköisesti mikään sen jälkeen
kun tuli opittiin valjastamaan – ei ole todella uutta. Kulttuuri ja sen osana
tiede kasvaa kasautumalla. Jokainen luova henkilö rakentaa sen varaan, mitä on
tehty ennen häntä. Liikasuojelu tukehduttaa juuri ne luovuuden voimat, joita se
väittää varjelevansa. (Quotations of Alex Kozinsky.)
Minusta näyttää, että Apple – Samsung ratkeaa lopulta tämän
ajatuksen mukaisesti. Itse asiassa toivon sitä. Ja Nokian hyvin hoidetun
patenttiportfolion uuta tuloa.
Kuvassa tuntematon henkilö tulossa työhuoneeltaan
Pasadenasta. Nyt kysymyksessä olevasta San Franciscon oikeustalosta minulla ei
ole kunnon valokuvaa. Taloja on kaksi. Ensimmäinen meni halki
maanjäristyksessä.
Kappas vain, onpa tuolla kuvassa olevalla "tuntemattomalla pasadenalaisella" jo aika tuntuvaa mahankasvua todettavissa...
VastaaPoistaNokian kassa on kohta syöty. Esimerkiksi tuskin se enää riittäisi Androidin väsäämiseen - jos aikakaan. Nettona siellä on noin 4 miljardia. Patenttisalkun arvo enintään 10 miljardia - todennäköisesti vähemmän. Q4 näyttää. Eli mitä luultavimmin Nokia jatkaa patenttisalkkunsa realisoimista - isompinakin köntteinä.
VastaaPoistaToukokuussa tänä vuonna Samsungin osake sukelsi yhden päivän aikana 8% - seurauksena siitä, että Apple teki dram-muistipiirien tilauksen Samsungin japanilaiselta kilpailijalta Elpidalta. Samsungin arvosta putosi siis 10 miljardia dollaria sinä päivänä.
Nyt tämän patenttiväännön seurauksena tapahtui sama - 7,5% alas, eli markkina-arvolla mitattuna 12 miljardia dollaria.
Noihin lukuihin verrattuna tuo miljardin dollarin patenttikiistatuomio - mikäli sitä edes tulee - on vähäinen menetys - eli tuota sotaa käydään myös muualla kun patentti-oikeudessa.
Esimerkiksi Sharp, Japan Display, sekä LG tulevat ilmeisesti tekemään iPhone 5:n näytöt (ei siis Samsung?).Ja Foxconn on kiinteästi mukana siinä muussa touhussa - siis kyse on muustakin, kuin vain Apple vastaan Samsung.
Samsung ilmeisesti vielä tekee iPadien näyttöjä - mutta kuinka kauan, myös LG Display on mukana siinä kuvioissa...
Tuo teksti, jota oli lainattu Kozinkyltä oli parasta mitä olen näistä asioista lukenut. Siinä on koko kehityksen kuva ja ongelma. Mieleen tulee jättimäinen HIMSS-kokous (tietotekniikka terveydenhuollossa) jossa selkeästi tuli esille, että USAssa kaikki toimijat saavat mahdollisuuden kehittää asioita. Kopiointi ei sallita mutta järjestelmien täytyy sopia yhteen jostain nurkasta. Suomessa noudatettu monoliittimainen ultrasulku johtaa siihen, että kehittyy pari monopolia, jotka alkavat vähitellen paisumisellaan vaikuttaa ontoilta. Tietysti olemme pieni maa... Mutta vain riittävä "confidence" johtaa eteenpäin.
VastaaPoista
VastaaPoistaSiellä Masalassa Kuninkaantien käänteissä seurasin kesällä mitä oivallisinta kesäteatteria. Sointula ja Matti Kurikka svengasi komiasti. Siitä vakuutuin että kyllä rikkaita tarvitaan. Kurikka vihkautti itsensä kauppiaantyttäreen joka peri Espan varrelta kivitalon. Mies perusti Viipuriin sanomalehden, joutui konkurssiin, swappasi elämänkatsomuksensa sosialismiin ja sai isoja aikaiseksi ja suuremmoisia innoitetuksi.
Pekka Haavisto oli samasssa esityksessä ja kyllä komeasti mies hakeutui meidän muiden yksin pöytäänsä jättäneen ramman seuraksi ja aloitti lungin seurallisen huvi- ja mielenvirkistystilaisuuteen sopivan rupattelun.
Turun linnasta Viipurin linnaan ratsupolkuna kai Kuninkaantie vei. Tammerkoskessa oli,keskellä kuninkaanväylä. Se oli kai jotakin jokamiehen oikeutta, jota varjeltiin rantatöyräiden jauho-,tamppi- ja värimineraalimurskausmyllyiltä. Ja kai varjeltiin kalojakin kerralta joutumasta ohittamattomaan pyydykseen.
Sitten kun Liljeroosin herrat ja Tako ja Liliukset sulkivat alakosken vesivoimalaitoksellaan, ei jokamiehestä tahi kaloista ja yhteisestä enää 1937 kaiu kuin outo huomio kaupungin "mahdollisista oikeuksista kosken pohjaan nähden". Siitä sovitaan vuosikorvaukseksi 10 000 markkaa. Sitä se itsenäisyys teetti, ja kunnallinen tasa-ääninen valta. Isompi kuoro tukahdutti kalastajat. Ja tukinuittajatkin paitsi että nämä kohta pureutuivat läpi Pyynikin -nyt tulossa huviveneilijöiden tunneliksi !
Valokuvassa patsastelevan Pasadenan miehen patenttiasiaan ja komeaan sitaattiin, Newtonilta kajahtavaan, "seison jättiläisten harteilla ja siksi näen etäämmälle tiedon mittaamattomille ulapoille". Sitten 1700- ja 1800-luvulla fyysikkopolvia kasattiin kohottamaan Einstein vielä ylemmäksi. Jne. Kuka muuten rahasti ? No, isoista nimistä ainakin Edison ; yhäkin General Electrics johtaa maailmaa, myös GE Capitalina. (Sen idea on olla kysymättä lainaa. Jakaa tienestinsä taustaverkolleen -ja ottaa rahavirta kirjoittamalla omaa rahaa. Commercial paperia. Pääjohtaja Immelt menikin surkeana valtiovarainministeri Hank Paulsonin puheille 2008 post-Lehman, kun tämä CP rahoitus tukkosi. US keskuspankki tuli hätiin -eikä jäänyt tuleen makaamaan kuten EKP ,hoitamaan Valtioitaan ja Keskusbrysseliään).
Apple/Samsungia lähemmäs eli tuota intellectual propertyä , "oivallukselle pohjaava omaisuus" ja sitten the IP rights holder elikkä " oikeuden haltia älyomaisuuteen" .Englannin sanat ovat aamun Telegraphista ja suomalaiset yritelmääni selvittää itselleni. Etusivulle vedetyssä jutussa Sir James Dyson -ilmeiseti keksijä/innovaattori/liikemies- harmittelee brittituomistuimia ja kiittelee tätä kalifornialaista. Kirjoittaja selittää käydyn kiistaa -oliko kopioitu iPhonen ja iPadin piirteitä- vaiko vain hakeuduttu kohti alan standardia. Tämä lähentymis-mukailu olisi "benchmarked" myötäillen alan käytänteitä. Jokainen teknologiayhtiö tekee sitä, esittivät Samsungin juristit. Ei kai kiistaa voi päättää kuin antamalla jonkun sovinto-oikeuden,välimiesmenettelyn tai tuomioistuimen mielipiteelle viimeisen sanan sija ? Näin kai joku päivä esillä olleessa psykiatrisessa asiantunijakysymyksessäkin syyntakeisuudesta lopulta on meneteltävä. Paitsi että osapuolten välityssopimukset vapaan sopimusoikeuden raameissa, eivät tulle kysymykseen. Tiedä noista jenkeistä vaikka kävisikin. Siellä homma todella haisee Ateenan Agoralta ja käräjäkiviltä eli hyvältä. Sierain- ja makuhermoilla ihminen osuu totuuteensa. -Ennen patentit korvasi kuvernöörin lupa anomuksesta ottaa uusi metodi ja saada tuotantokiintiö. Oli järjestys, staattinen.
Jukka Sjöstedt
"Minusta näyttää, että Apple – Samsung ratkeaa lopulta tämän ajatuksen mukaisesti. Itse asiassa toivon sitä."
VastaaPoistaEi varmasti tule ratkaisua, joka rajaisi nykyistä ylipatentoitavuutta millään muotoa.
Applen liian suuri arvo tulee siitä, että sille löytyy kulttia lähenevä käyttäjäkunta, joka takaa sille medianäkyvyyden.
Hieno lainaus Kozinskyltä. Aivan kuin joku olisi kirjoittanut – ehkä kirjoittikin – joitakin sukupolvia sitten: ”Kansallinen omistusoikeus maahan ja sen osana uusien maanomistusten hankkiminen ympäri maailman on elämäntavallemme keskeinen. Se edistää investointeja talouteen ja asevoimiin, se edistää kulttuurimme kasvua ja suojaa ihmisen moraalisia oikeuksia valloituksiinsa. Mutta maanomistuksen liioittelu voi olla huono lääke. Maan omistamien on paljon hyödyllisempää, jos siitä ei sodita ja sen hankkimiseksi uhrata kaikkea sitä hyvää, varallisuutta ja ihmishenkiä, jonka hankkimiseksi toimiin on ryhdytty. Liioiteltu imperialismi tukehduttaa lopulta sen kulttuurin, jota se väittää varjelevansa."
VastaaPoistaKuitenkin, tänään useimmat ymmärtävät, ettei liioittelematonta imperialismia ole olemassa. Jos asein suoritettuja maananastuksia pidetään elämäntavan keskeisenä ominaisuutena, mikään ei rajoita niitä kylänrajojen laajennuksiin eikä alkuasukkaiden maiden valtaamiseen. Niiden oma logiikka vaatii enemmän ja enemmän, kunnes riittävä takaisku osoittaa koko kyseisen elämäntavan heikkouden – käytännössä tämä toteutui maailmansotien hävityksenä. Niinpä tänään tuskin kukaan niistäkään, jotka edelleen uskovat asevoimiin, tekevät sitä uusien valloitusten toivossa. Kyse on enää pelon tasapainosta.
Nykyinen imperialismi on taloudellista ja sen yhtenä kärkenä ja aseena on patentti, kehittyneiden maiden käytännössä omilleen myöntämä ja kansainväliseksi painostama oikeus valloittaa tieteellisen ja teknisen kehityksen alueita itselleen ja kieltää muilta niiden käyttö. Niin kauan kuin tätä pidetään elämäntavallemme keskeisenä ja oikeana ominaisuutena, mikään ei rajoita patenttisotien laajenemista. Ne tulevat kuluttamaan yhä enemmän yhteisiä voimavaroja ja haittaamaan tieteellistä kehitystä rajoittamalla ja ohjaamalla sitä suuntaan, joka syventää kuilua menestyvien ja menestymättömien välillä. Ja se tulee johtamaan – kehitys on jo alkanut – yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen umpikujaan. Demokraattisissa maissa ja kansainvälisissä yhteisöissä rikkaiden ja köyhien välisen kuilun syvenemistä joudutaan kuromaan umpeen lainanannolla. Rikkaat lainaavat köyhille, jotta kaikki voisi jatkua niin kuin ennenkin. Lainoilla on kuitenkin se huono puoli, että ne pitäisi maksaa takaisin. Jos talouden syvät rakenteet, imperialistiset mekanismit toimivat niin kuin ennenkin, takaisinmaksusta tulee kuitenkin yhä vaikeampaa. Joudutaan luopumaan joko demokratiasta ja rauhasta tai nykyisestä rahajärjestelmästä – tai molemmista.
Älykkyydestään huolimatta Kozinsky ei osannut tai uskaltanut todeta, ettei liioittelematonta yksinoikeutta keksintöihin ole olemassa. Vika on itse periaatteessa. Yksinoikeuden ulottaminen henkisen luomistyön tuloksiin on tuhoon johtava käytäntö. Kestävä talous ja kehitys voidaan saavuttaa vain luopumalla talouden imperialistisista, toisten olemassaoloa ja kasvua rajoittavista rakenteista, joista patenttioikeus on merkittävä osa.
Pieni korjaus hyvään kirjoitukseen: Samsung Galaxy III:lla kirjoittaja tarkoittaa ilmeisesti Samsung Galaxy S III:sta ja tämä Samsungin nykyinen lippulaiva ei ollut ollenkaan kyseisen oikeudenkäynnin kohteena. Joten sen myyntiä ei tulla kieltämään tähän tuomioon vedoten.
VastaaPoistaOikeudenkäynnin kohteena oli Galaxy Nexus. Sitä en osaa sanoa, ulottuuko kielto S III:en. Kysymys on patenteista, ei pelkästään puhelimista. Siis lieneekö käytetty uusimissakin malleissa. Siihen tulee vastaus pian, koska kieltoratkaisu on odotettavissa parin viikon kuluessa.
PoistaSamsung Galaxy S II ja S III ovat älypuhelinten eliittiä; minkään toisen kojeen akunvaraus ei kestä samalla tavalla tukiasematoimintojen päällä pitoa. tai sitten takuu, useimmilla muilla vain puolet siitä mitä Samsung antaa "lippulaivalleen".
PoistaTosi ikävä, jos eivät teknologiassa pärjää, niin sitten kuitenkin juristit kilpailijoilla osoittautuvat teoltaan korealaista vahvemmiksi.