Sivun näyttöjä yhteensä

25. elokuuta 2012

Täydessä ymmärryksessä


Norjalaisen miehen murhatuomio ehkä hiukan yllätti. Yllätys oli mieluisa. Saman kysymyksen saattaminen rikoslaissa uuteen uskoon olisi Suomessakin aiheellista, vaikka voimassa oleva säädös on vuodelta 2003. Viimeksi säilytettiin alentuneen syyntakeisuuden käsite (”varttihullu”). Olisiko nyt mahdollista poistaa tämä nähdäkseni ajatuksellisesti lähes mahdoton kategoria?

Syyntakeeton on henkilö, joka ei kykene ymmärtämään tekonsa tosiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta tai jonka kyky säädellä käyttäytymistään on ratkaisevasti heikentynyt. Lainkohta mainitsee esimerkkeinä mielisairauden, syvän vajaamielisyyden tai vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön. (Rikoslaki 3 : 4.) Näitä saa ehkä sanoa ’todellisuudentajuksi’ eli kyvyksi käsittää (hahmottaa vasikka ei jäsentää) todellisuutta.

On itsestään selvää, ettemme tiedä, mitä ’todellisuus’ on. On riittävän selvää, että ajassa ja paikassa, nimetyssä kulttuurissa ja odotettavissa olleiden henkilöiden kesken ymmärrämme ’todellisuuden’ sisällön riittävän samansuuntaisesti. Ihminen joka tuo pikkulapsensa autokorjaamolle ja vaatii vakavissaan määräaikaishuoltoa, ei liiku mentaalisesti samassa maailmassa kuin tiskin takana ja takana jonossa olevat.

Käsityksemme ’todellisuudesta’ vuotaa. Parivuotiaista alamme ymmärtää leikin ja toden eron ja pian myös sadun eli tavalla tai toisella mahdottoman maailman. Ironiaa eivät kaikki opi koskaan, useimmat kyllä. Alle kouluikäinen osaa sanoa ”ihanaa”, kun käsketään siivoamaan.

Lähes kaikki aikuiset osaavat siirtyä maailmaan, jota ei ole olemassa. Näitä maailmoja tarjoavat kirjallisuus ja elokuva. Ei ole oikeastaan edes kiinnostavaa, oli ”Seitsemää veljestä” olemassa tai tapahtuiko toisille jotain sellaista, mitä romaanissa kuvataan.

Itse todellisuus vuotaa. Silmien ja korvien kyky tulkita aaltoliikkeitä väreiksi ja ääniksi on sitä ja tätä; osaamme mitata lähteet ja tiedämme, että kuuloluille välittyvä 440 herziä ei useinkaan ole musiikin ”A”, vaikka aivot vääntävät siitä sen.

Esimerkkejä sielullisesti terveistä ihmisistä ovat Stalin ja Hitler. Se ei liity todellisuudentajuun, että nähdessään juutalaisen ajattelee sikaa tai kuullessaan sanan ”rikas” sanoo ”ammutaan”. Muitta se taas on tauti, jos luulee sikaa traktoriksi.

Vääristynyt tulkinta todellisuudesta voi olla rikollisuutta (tai taidetta). Vääristynyt todellisuus voi olla mielisairautta.

Asia vaikuttaisi muuten selvältä, mutta kulttuuri eli siis politiikka on todellisuuden vääristelyn perintömaa. Pelkät sanat – kuten ”isänmaa” – voivat saada suuria tunteita ja pahoja tekoja liikkeelle.

Siitä alkaen kun kirjoitus keksittiin – seitsemässä tai yhdeksässä eri paikassa eri puolilla maapalloa melkein samanaikaisesti eli ilmastonmuutoksen maanviljelyyn ja karjan pitämiseen innostaman väen toimesta – havaittiin että kynä on miekkaa terävämpi. Kynää eli kirjoitusta tarvitaan jo miekkojen laskemiseen ja miekkamiesten ryhmittämiseen, saati heille välttämättömän oluen ja viljan anniskeluun. Mielenkiintoista kyllä vanhimmat nuolenpääkirjoituksella kirjotut savitaulut käsittelevät sitkeän johdonmukaisesti juuri oluen anniskelua.

Lähes kymmenen tuhatta vuotta on tiedetty, ettei nuoria, aseistettuja miehiä saa päästää nälkiintymään eikä pitkästymään. Suomessa tuo virhe tehtiin viimeksi vuonna 1917, ja seuraukset näkyvät vieläkin. Sen norjalaisen miehen ravitsemuksesta ei ole tietoa, mutta ajan kuluminen saattoi olla ongelma.

Samat kymmenen tuhatta vuotta mielenvikaisuus on yritetty pidättää pappien yksinoikeudeksi. Pappi tarkoittaa tässä luonnollisesti myös veronkantajaa ja noitaa, etenkin shamaania. Mielenhäiriön hankkiminen omatoimisesti näyttää olleen tapana niin pitkän ajan kuin historiaa on. Senköhän takia huumeiden, alkoholin ja mutkikkaiden metaforien vuoksi etenkin tupakan vastustamiseen pannaan niin paljon aikaa ja vaivaa ja aseiden niin vähän?

Norjalaisia on kehuttava. Ainakaan tänne asti ei kantautunut puheita kuolemanrangaistusta eikä vapauksien merkittävästä rajoittamisesta. Pidän myös sanaa ”terroristi” tässä yhteydessä erinomaisena valintana.

(Kuva: "Hullujen laiva". Keskiajalla ja myöhemminkin koottiin hullut laivaan ja lykättiin seuraavan kaupungin vaivoiksi. Ilkeät kirjoittajat ja maalarit olivat sitä miltä, että hullujen laivoja löytyy kyllä enemmänkin.)

18 kommenttia:

  1. Jokaisella on oma totuutensa.
    Aatu siis menetti loppupelissä sielullisen terveytensä ja uskon omaan totuuteensa ?
    Tai sitten ei...pelkuri ei tee itsemurhaa..vai ?
    Montaa mieltä ollaan.
    Rahassa on myös suuria tunteita ja pahoja tekoja liikkeellä, ihan lähiympäristössä moni näkee.

    VastaaPoista
  2. Tosiaan, Stultifera navis! Minusta laivaan pitäsi pakata juristit, joiden mielestä FT Lehtinen on massamurhaaja. Mutta ehkä olen hupsu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laivassa on juristi, vääriä tuomioita antava tuomari. Löytyy myös lääkäri ja kirjoilla komeilija. Teksgtissä on käyty läpi erilaisia hyödyttömiä joukkokuntia.

      Teema oli keskiajalla suosittu. Erikoinen lemmikkini Carmina Bjurana (siis se laaja runokokoelma, josta C. Orff sävelsi muutamia tekstejä) on 1100-luvulta. Etenkin keskiyläsaksan ja provencalin kielellä kirjoitetuissa on sisältöä ajatellen meidän vappulehtiemme esikuva. Kirjoittajat - goliardit eli vagantit - olivat ylioppilasrenttuja.

      Poista
    2. Bierstuben nurkkapöydästä olen tuomitseva sekä eläviä että kuolleita.
      ko. Lehtinen liittyy henkilöhistoriaani politrukkina - onnistuin hajoittamaan hepun kaupunkiäänet, ja tiputtamaan hänet eduskunnasta, ansioillaan, tietty.

      * * *
      Esimerkkejä sielullisesti terveistä ihmisistä ovat Stalin ja Hitler.
      Jep, ellei edellinen olisi kukistanut jälkimmäistä, millähän ajopuulla sitä nyt matkattaisiin.

      Poista
  3. Miksi joukkomirhaajat ovat yleensä miehiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa.. olisiko evoluution kehitystulos...

      Poista
  4. "Narrenschiffin" etymologia on kylläkin toinen. Kyseessä on naviksen ja kirkkorakennuksen keskeisrakennelman "nave" sanojen soikottaminen keskenään tarkoituksena sanoa että kirkko oli toisinaan narrilauma. Lutherin ja Dürerin ajan ropakantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Navis" on tietoinen sanaleikki - kirkon laiva, laiva.

      Tarkasti ottaen Sebastian Brantin suurmenestysteos ilmestyi juuri ennen Lutheria ja Düreriä, 1494.

      Poista
  5. Tämä on totta, mutta johtopäätös diagnoosista on tuomioistuimen tehtävä. Esimerkiksi ennen kirjallisuudessa mainittu patologinen humalatila johti täyteen harhaisuuteen, mutta tuomioistuin ei katsonut sitä syyntakeettomuuden perusteeksi, koska tila oli itse tietoisesti hankittu.

    Useimmat oikeuspsykiatrit pitävät järjestelyä hyvänä. Diagnoosi tehdään kaikin psykiatrian keinoin, mutta ratkaisuun liittyvä oikeudenmukaisuuden punninta menee tuomareille.

    VastaaPoista
  6. Sinänsä kiinnosgtavaa, että "hulluus" esiintyy perusteena, joka estää rankaisemisen, jo 1300-luvun laeissa. Kysymystä on kehitelty hienosti jo uuden ajan alussa.

    VastaaPoista
  7. No, Stalin ja Hitler olivat "sielullisesti terveitä" siinä mielessä, että heidät olisi voitu tuomita rikoksistaan oikeudessa. Noin muuten he eivät olleet terveyden perikuvia. Erich Fromm muistaakseni luokitteli kirjassaan "Ihmisen tuhoavuus" Stalinin sadistiksi ja Hitlerin nekrofiiliksi.

    VastaaPoista
  8. Terroristeille löytyy aina ihailijoita ja epäilen, että Breivikille seuraajia. Hulluiksi määriteltyjä ei kukaan ihannoi eikä apinoi.

    VastaaPoista
  9. Juuri näin: syyntakeettomuus ei ole lääketieteellinen vaan oikeudellinen käsite, joka kyllä perustuu lääketieteellisesti todettavaan psyykkiseen sairauteen, mutta sen vaikutus rikokseen on oikeudellista harkintaa.

    Kuten Norjatakin voi havaita oikeuspsykiatriakaan ei ole ykselitteistä: yksi pätevä psykiatrirymä päätyi psykoottisuuteen toinen ei-psykoottisuuteen.

    VastaaPoista
  10. "Vääristynyt tulkinta todellisuudesta voi olla rikollisuutta (tai taidetta). Vääristynyt todellisuus voi olla mielisairautta."

    Tässä on tavoitettu Norjan jutun ydinkysymys niin hyvin kuin se yleiskielisesti on mahdollista!

    VastaaPoista
  11. Jäin miettimään tsaarien pääsiäiskulkueeseen kuuluvien jumalan hullujen ja narrien kohtaloa. En vieläkään ole varma siitä, mitä vieraan kuninkaan päivä tarkoittaa.

    Kun televisiossa vastikään näytettiin Eisensteinin leffat, niin tuota väärän kuninkaan päivän kulkuetta ei näytetty. Se on se värijakso, muistaakseni kakkososan lopussa tai alussa.

    Ainakin siinä Iivana Julman visualisoidussa jaksossa näkyi enemmänkin hulluja. Sitten näkyi viisaita pajareita, jotka olivat sitä mieltä että Iivana Julma oli hullu kun vei heiltä etuoikeudet. Narrit puolestaan olivat siis jumalan hulluja, jota termiä ei taida ev.lut. kirkon piirissä olla ollut, ellei ajatella Lutheria ja pirua ja mustepulloa. Onkohan se täysin legendaa sekään?

    VastaaPoista
  12. Jos kuvittelee olevansa Teräsmies ("Stalin") niin eikö silloin ole edes pikkusen suuruudenhullu ?

    ;D

    MrrKAT
    Kiitti Herra Stalinista
    tulj mulle äet Karjalasta

    VastaaPoista
  13. Tuotakoon ei-juristeille esiin miten syyntakeisuutta Suomessa arvioidaan (KKO 2004:119):

    "25. Korkein oikeus toteaa, että alentunutta syyntakeisuutta on vakiintuneesti arvioitu sen perusteella, onko tekijän kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka kyky säädellä käyttäytymistään ollut mielisairauden taikka muun mielenterveyden häiriön vuoksi alentunut. A:lla on tutkimuksessa todettu psyykkinen sairaus. Hänen käyttäytymiseensä vaikuttaa myös persoonallisuushäiriö. Asiassa on siten arvioitava, ovatko ne mainituin tavoin vaikuttaneet rikoksen tekemiseen.
    ....
    29. Korkein oikeus katsoo, ettei rikoksentekijän vääristynyttä oikeudentajua ja yhteiskunnanvastaista mielenlaatua, jota leimaa rikollisen elämäntavan ihannointi ja yhteiskunnan säännöistä piittaamattomuus, voida sinänsä pitää syyntakeisuutta alentavina seikkoina, vaikka ne johtuisivatkin psykiatrisesti määritettävissä olevasta persoonallisuushäiriöstä. Kun A:n psyykkinen sairaus ei ole tapahtuma-aikana ollut maanisessa vaiheessa eikä ole myöskään aihetta uskoa hänen toimineen teon hetkellä voimakkaassa tunnetilassa, hänen persoonallisuushäiriöllään ei voida muutoinkaan katsoa tässä tapauksessa olleen syyntakeisuutta alentavaa vaikutusta."

    Myös ym. kriteereillä norjalainen mies - kutsukaamme häntä tästä lähin Herostratokseksi - olisi epäilemättä todettu syyntakeiseksi.

    VastaaPoista