Sivun näyttöjä yhteensä

3. elokuuta 2012

Niin




Verkkokirjoitusten toppuuttelu osoittautui miellyttäväksi. Katsotaan, millainen on jatko. Aina ei ole helppo toimittaa ”sanomalehteä”, joka ilmestyy joka yö uuden vuorokauden viiden ensimmäisen minuutin kuluessa.

Kirjoitan kesken kaiken hälyttääkseni kaikki kynnelle kykenevät lauantaina uusittavasta dokumenttielokuvasta ”Talouden madonluvut”. Vastustan tuota suomennosta. Ei alkuperäinen nimi ”Four Horsemen” ole sekään häävi. Kumpikaan nimi ei kerro, että nyt yritetään esittää kriittinen peruskurssi taloudellisten järjestelmien mullistumisesta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Pankkiireja ja erilaisia liikkeenjohdon ylimyksiä sanotaan roistoiksi ja rikollisiksi, kuten asia onkin. Samalla yritetään kertoa, osittain kovan tason asiantuntijoiden suulla (Stiglitz, Chomsky, Financial Timesin toimittaja, entisiä New Yorkin pörssin meklareita), miten politiikka joutui finanssiteollisuuden panttivangiksi.

En väitä, että totuus on tässä. En väitä, että tämä olisi todempi selitys. Kokonaisuus rahoituksesta ympäristötuhoon on kuitenkin sisäisesti johdonmukainen. Keskittyvä katsoja saa siis tietoonsa erään tulkinnan ja voi verrata sitä omaansa. Dokumentin omaksuminen sellaisenaan olisi yhtä valitettavaa kuin sen torjuminen suoralta kädeltä.

Ehdotan muistiinpanovälineiden ottamista käsille. Animaatioin tuetut selitykset menevät vähän nopeasti. Muistiinpanoista olisi apua. Kiihkeistä mielipiteistä huolimatta aika harva maallikko ymmärtää kohtuullisesti, mitä tarkoittaa ”jälkimarkkinat” tai mitä ovat ”johdannaiset”.

Taloustiede on surullinen tarina. Vieläkin on epätietoisuutta jopa siitä, mitä vuosikymmeniä sitten tapahtui ja miten talouden rattaat todella toimivat. Tämä mainos vastaa tavoitteitani. Mielestäni on aivan erinomaista perehtyä asiaan, josta voi sitten, tarvittaessa, olla perustellusti eri mieltä.


41 kommenttia:

  1. Nobelin taloustieteen muistopalkinnot ovat suuri vitsi. Pitäisi jakaa vain jonka 10. vuosi.

    VastaaPoista
  2. Löytyy myös toistaiseksi Yle Areenassa. Kiitos vinkistä ja paluusta kirjoittamaan!

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Four Horseman viittaa kuulemma Ilmestyskirjan ratsastajiin, niihin jotka toivat uutisia tulevista kauheuksista. Suomennoskin olisi ehkä kannattanut hakea Raamatusta - leivisköistä tai Golgatalta, eikä sortua satavanhaan kliseeseen.

    Kun sattumalta vilkaisin ohjelmaa, siellä joku puhui juuri joidenkin toisten ahneudesta, joten ajattelin, ettei maksa vaivaa katsoa enempää. Olisi siis silti kannattanut? (Tiedän kyllä, mikä on johdannainen ja mikä jälkimarkkina.)

    Tällainen ahneus-puhe selityksenä talouskriisiin on, anteeksi vain, ylen typerää. Miten pankkiirien ahneus eroaa meidän kaikkien ahneudestamme? Omat päättäjämmekin kilvan vakuuttavat meille, ettemme auta kärsiviä etelän maita mistään laupeudesta, vaan ihan pelkästään, vain ja ainostaan oma etumme takia. He puolustavat meidän suomalaisten etua. Miksei tällaisia puheita paheksuta?

    Kaikki ajavat omaa etuaan. Miksi se kaikessa muussa inhimillisessä toiminnassa (jopa urheilussa ja rakkaudessa) on sallittua, mutta taloudessa niin kauhean väärin?

    VastaaPoista
  5. Sen verran asiantuntemusta olisi kaivannut mainittuun dokumenttiin, että kilpailevina taloustieteen paradigmoina esitellyt klassinen ja uusklassinen taloustiede (jotka ovat samaa juurta) olisivat saaneet rinnalleen todellisen vaihtoehtonsa: keynesiläisyyden.

    Dokumentin plussapuoliin voidaan lukea se, että ohjelmassa tuotiin esiin rahan luominen käytännössä tyhjästä.

    Nyt kun Niinistökin on hyödyntänyt ulkopoliittista johtajan rooliaan puhumalla läpiä päähänsä "rahan painamisesta" ja inflaatiosta, on hyvä, että näitä kotitaloustieteilijöiden viljelemiä naiiviuksia haastetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jonkin verran joitakin harhaanjohtavaa sanoa, että rahaa luodaan tyhjästä. On huomattava, että rahaa myös hävitetään "tyhjästi", kun pankista lainaa ottanut lyhentää lainaansa.Rahan luomisessa ei ole kysymys luomishetkellä tapahtuvasta varallisuuden luonnista eikä rahan hävittämisessä pankkivelan maksamisen yhteydessä varallisuuden tuhomaisesta. Toiseksi pankkien myöntämät luotot esim. yrittäjille auttavat myös varallisuuden lisäämisessä silloin, kun luotonanto on onnistunutta.
      On kuitenkin oikein sanoa rahaa luotavan tyhjästä. Tuossa luonnissa kuuluu olla viisaita periaatteita. Rahan luomisen periaatteet pitäisi kuulua yleissivistykseen,mutta tietämättömyys on aika yleistä.

      Kultakannassakin raha luodaan melkein tyhjästä, koska kulta ei ole erikoisen käyttökelpoinen metalli raaka-aineena.

      Poista
  6. Ennen oli mraalinen koodisto, jota rikottiin (ja ehkä podettiin tunnontuskiakin). Jos enää sellaista on, sen pilkkanaan pitämisestä on tullut urheilulaji, joka pitäisi ottaa olimpialaisiin ainakin näytöslajiksi. Mutta epäilen, että ainoa moraali näillä markkinoilla on lyhyen aikavälin maksimaalinen suoritus, jossa sopuottelijat karsitaan joukosta nopeasti.

    VastaaPoista
  7. Jälkimarkkinat, markkina, joilla myydään uudelleen tuotetta tai palvelua, joka on myyty jo yhden tai useamman kerran aikaisemminkin. Käytetyn kaman sutkimisen asemesta useammin se tarkoittaa esimerkiksi joukkovelkakirjojen myymistä niiden ensimmäisiltä ostajilta toisille ostajille, jne.. korttitalon elementti.

    Johdannainen, siis johdannaissoppari toimii rahoitusinstrumenttina, jonka taloudellinen arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon.
    Johdannaisia käytetään joko olemassa olevan (raakaa-aineiden arvon) riskin pienentämiseen (hyväksyttävää), tai "riskin ottamiseen sijoitusmielessä", vittu, myydään lyhyeksi.

    K on oikeassa vaatii orientaatiota. Mutta ei mee aika hukkaan.

    VastaaPoista
  8. Edustamanne Aalto-yliopisto on kritiikittömästi ottanut annettuna opetuksessaan voiton maksimoinnin kaiken taloudellisen toiminnan moottorina. Näin myös opetushenkilökunta on vuosikymmeniä pauhannut tuleville rahoitusmagnaateille optioiden ja uusien rahoitusinstrumenttien siunauksellisuutta. Tenttivastauksiin jos yrittää ujuttaa uusklassisen taloustieteen vastaisia argumentteja törmää perisuomalaiseen vaientamisen kulttuuriin, jossa vain yhteinen hybris - oli se sitten marxilaisuus tai friedmanilaisuus - edustaa tieteen ylevää totuutta. Mielestäni olemme päässeet ytimeen yritys- ja elinkeinotoiminnan perustassa. Kannatan Henry Fordia (http://en.wikipedia.org/wiki/Dodge_v._Ford_Motor_Company) Dodgen veljesten sijaan.

    VastaaPoista
  9. Niin

    -tuo sana on oivallinen aloittamaan teksti. Käytän sitä aina kommenteissani. Se matkaansaattaa ajatuksen että sanoja (kirjoittaja) on miettinyt hetken ennenkuin on alkanut kirjoittaa (puhua). Ei lauota lonkalta vaan pientä pohdintaa on tapahtunut.

    Sana tarttui minuun taannoiselta Pärnyn matkalta jossa virolainen opas bussissa napsautti mikrofonin päälle ja tuolla sanalla aina havahdutti kuulijansa torkahduksien horroksesta. Havahduksen jälkeen alkoi historian kertoilu.

    Lydia Koidula lausutaan Litia Koitula ja siinä suhteessa me olemme heimoveljiemme kanssa samanlaisia että me tyrkkäämme turhaan heidän kieleensä tuon Deen ja he eivät taas osaa sitä sijoittaa oikeaoppisesti meidän kieleemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi että sen paikan nimi on kyllä Pärnu eikä Pärny.

      Poista
  10. Minusta on hieman erikoista, että Chomskya tituleerataan taloustieteilijäksi. Ehkä Aku Ankasta tuttu 'joka alan asiantuntija' olisi parempi.

    VastaaPoista
  11. Mainos oli enemmän kuin perusteltu: harvassa TV-ohjelmassa on osattu kytkeä nykyinen talouskriisi laajempiin asiayhteyksiin historiassa ja tulevaisuudessa.

    Ohjelma vahvisti ennakkokäsitystäni, että tuhon tielle käännyttiin, kun tuotantoon keskittyvä kapitalismi hylättiin spekulatiivisiin arvoihin perustuvan finanssikapitalismin hyväksi.

    Kauhistuttaa julkisuudessa esitetty ratkaisu nykyiseen talouskriisiin eli ylimääräisen rahan painaminen, jolla korvattaisiin valtioiden rahankäytön suhteuttaminen käytettävissä oleviin tuloihin ts säästöt. Dokumenstissa esitetty Rooman valtakunta sekä Zimbawe ovat varoittava esimerkki tuosta rahoitustavasta.

    VastaaPoista
  12. Kannattaa kirjoittaa aina silloin kun siltä tuntuu.

    VastaaPoista
  13. Kiitos blogista. Arkena lounaat ja muulloin aamiaiset ovat tyhjiä ilman sitä. Arvostamme kovaa vaivaa, uskon että kaikki ymmärtävät jos tahti inhimillistyy. Itse asiassa harva keskustelu ehtii elää kaarensa päivässä, harvempi tahti olisi sikäli hyvin perusteltukin.

    VastaaPoista
  14. Kemppinen on siis sittenkin hengissä, onneksi, vaikka itse voikin asioista toisinaan olla perustellusti eri mieltä! Hyvää jatkoa.

    VastaaPoista
  15. Tervetullut herkistelytauko bloginpitäjältä ennen uusia koitoksia, ettei ylikunto yllätä.

    Satunnaisena blogivierailijana arvostan toki kovasti bloginpitäjän päivittäin vaihtuvaa, nopealiikkeistä tekstiä, jota monet kommentoijat mukavasti peesaavat. Aiheet ja asiat vaihtuvat kiivaaseen tahtiin, joskus kesken blogin, kommentin tai kesken lauseenkin.

    Kääntöpuolena tietysti käy niin, että bloginpitäjään verrattuna aamuyön tai puolen päivän takamatkalta muutamassa tunnissa mukaan tulevat lukijat heittävät pöytään kommenttinsa, jotka jäävät usein pintapuolisiksi. Aihe ehtii jo vaihtua, ennen kuin moni muu on eri syistä; työn, levon sairauden tai saamattomuuden takia on päässyt paikalle ja jyvälle keskustelusta. Vuorokausi vaihtuu, mielenkiintoiset aiheet hautautuvat blogin alempiin kerrostumiin ja keskustelu aiheesta häipyy netin horisonttiin.

    Olisiko keskustelulle eduksi, jos sille annettaisiin aikaa enemmän, ainakin silloin kun kommentteja näyttäisi kertyvän? Voisi kuvitella, että mukaan tulisi enemmän keskustelijoita ja halukkailla olisi aikaa monipuolisempiin ja paremmin perusteltuihin kommentteihin.

    Näin näyttävät monet blogit jo toimivan; tosi ei ihan aina voi nähdä tuloksen laadun tästä paranevan; joskus vuoropuhelu puuroutuu esitelmiksi tai tylsistyy suomi24-tyyppiseksi keskustelun sijaan.

    Toki keskustelu voi jatkua peräkkäisten päivien blogeissa, kuten on jo tehtykin.

    Tietenkin tässä olemme bloginpitäjän ehdoilla liikkeellä. En ole nähnyt blogin ”agendaa”; olisiko perusteellisempi, laajempi keskustelu edes tavoitteena? Ehkä haetaan jotain muuta, vaikka henkistä hölkkää, kuten bloginpitäjä taannoin totesi

    VastaaPoista
  16. Kiitos Jukka vinkistä! Odotinkin jo kovasti jaksatko irtautua Lontoosta!

    VastaaPoista
  17. On tullut muualtakin ukaaseja että ohjelma olisi katsottava. Huomenna siis.

    Yleensä olen arvellut että en taloudesta ymmärrä mitään, koska en ymmärrä muutenkaan numeroista enkä varsinkaan rahasta. Se tuntuu liittyvän niin paljon oleellisesti valtaan, jonka olemuksesta minulla ei ole ikinä tullut selvyyttä.

    Se ei riitä että kerrotaan sen korruptoivan ihmisiä, jotka sitä hamuavat. Täytyyhän siinä pohjalla olla jokin irrationaalinen tarve.

    VastaaPoista
  18. Benvenuto eli tervetuloa takaisin.
    Rupesinkin jo potemaan vieroitusoireita.
    Täälläpäin tuo manitsemasi ohjelma ei valitettavasti ole tarjolla.
    Hyvät jutun jatkot
    ari

    VastaaPoista
  19. Pah! Ei tuota Kemppisen mainostamaa uusintaa kukaan katso! Samaan aikaan tuloo nimittäin kakkoselta lähetys Lontoon olumpialaisista, tarkemmin sanottuna yleisurheilukisojen alkueristä.

    VastaaPoista
  20. Jokapaivä uusi aihe on liian kireä tahti. Estää toimivaa keskustelua.
    Taloustieteen olgelmana on kombinaatioräjähdys, liian monta jatkuvasti edelleen haarautuvaa tekijää

    VastaaPoista
  21. http://areena.yle.fi/tv/1594821

    VastaaPoista
  22. Oli vähän epätasainen: taloutta ja luonnonvaroja käsittelevät osiot vakuuttivat, mutta terrorismiosio jäi puolivillaiseksi. Islamismin nousu ei liity pelkästään lännen taloudelliseen ylivaltaan. Esim. halu alistaa naiset on erillinen juttu. Samoin Chomskyn höpinät terrorismista ovat aina absurdin länsivihamielisiä. (Ei niin, että Pinochetin hallinnon suosiminen olisi kunniakas osa lännen historiaa...) Onkohan Chomsky jo valmis myöntämään, että punaisten khmerien hirmutyöt eivät ole meidän länsimaalaisten syytä?

    VastaaPoista
  23. Ohjelma oli aika hajanainen. Asiantuntijoiden haastattelujen lisäksi olisi pitänyt olla "toimituksellista" ainesta. Nyt lausunnot olivat osin ristiriitaisia, mikä ei sinänsä ole pelkästään huono asia.Toimituksellisella otteella olisi voitu kiinnittää huomiota näkemyseroihin, joita kaikki katsojat eivät välttämättä huomaa. Esimerkiksi joku kannatti kulutusveroja ja joku vastusti arvonlisäveroa, joka on kulutusvero.

    Ohjelma on katsomisen arvoinen (Yle Areenalla ohjelma saattaa olla katsottavissa). Sen kriittisyys nykymenoa kohtaan on ainakin osittain perusteltua. Veroparatiisien, johon luen myös ns. salaisuusvaltiot, aiheuttamien ongelmien käsittely jäi vähälle huomiolle
    (en muista käsiteltiinkö niitä ). Suosittelen Shaxonin
    teoksen "Aarresaaret, Miehet, jotka ryöstivät maailman"
    lukemista. Tämän päivän Hesarissa on Jerseyn saaria
    koskeva kirjoitus.

    Taloustiede on todella surkeassa jamassa. Yksi ongelmien aiheuttaja on liiallinen usko taloustieteen
    matematisointiin.

    VastaaPoista
  24. Vanha mukava termi "the dismal science" kannattaisi ottaa taas käyttöön. Sehän juontuu niistä ajoista, jolloin ko. tiede todisti, että asiat ovat parhaalla mahdollisella tolalla silloin, kun työtätekevät elävät nälkärajalla ja työttömät nälässä.

    VastaaPoista
  25. Blogistin mainitsema dokumentti herätti paljon ajatuksia ja toi esille sen, että koko pankkijärjestelmä lepää kuvitteellisen rahan varassa. Pelottavaa, miten suuren illuusion varassa maailman taloutta pyöritetään.

    VastaaPoista
  26. YLE:llä on siis nyt ollut kaksi talous-ohjelmaa:
    "Mitta on täysi-talous" joka on/oli 8-osainen kevyt sarja
    ja tuo raskaampi
    "Talouden madonluvut" dokumentti.
    http://yle.fi/ohjelmat/1561641

    MrrKAT

    VastaaPoista
  27. Tuo dokkari "Ahneella on paskanen loppu" näkyy Yle Areenassa vielä muutaman viikon.

    Niskalenkin saaminen ylikansallisista pääomavirroista edellyttää täydellistä luopumista kansallisvaltioiden suvereeniteettiydestä.
    Fiat -rahasta on luotu villihevonen jonka kesyttämisestä olkoon esimerkkinä przewalskinhevonen (Equus caballus przewalskii).

    VastaaPoista
  28. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  29. Tästä otsikosta tulee mieleen vanha kolmipyttyinen Zetor -traktori, joka säksättää käydessään seuraavasti:

    "tästäkö tästäkö tästäkö tästäkö"...

    Siihen vastaa piikkilangankiristäjä Valmet vaihteistollaan kimeästi, että:


    "niiiin niiiin niiiim"....

    VastaaPoista
  30. Arvoisa blogisti,

    olen nyt katsellut noita "tiilenpäitä" muutaman päivän ja odotellut uusia avauksiasi?

    Koska saamme taas naattia Jukan teologispoliittisfilosofisia ja kaakki muut tieteenhaarat mukaanluettuna matkaansa tempaavia oivallisia tekstejä?

    Kollegasi JV tympii, kun hän kirjoittaa itselleen ja vastaa avauksiinsa ihan ite! Sitten "anonyyminä" harjoittaa jonkinmuotista vastauspalvelua?

    Jukka Kemppinen tule heti kehiin!! Kisatkin on kohta ohi ja ensimmäinen mitäli suomelle tuli, pelit on avattu..

    VastaaPoista
  31. Hienoa, että Kemppinen saa hänkin välillä levätä ja seurata kisoja, kun kirjoittaa ahkerammin ja terävämmin kuin yksikään sanomalehtimiehistämme. Suomalainen sisu on vain kisoissa kateissa. Ennen Nurmi pyyhälsi edellä ja Ryti löi perässä lainasopimuksia kiinni minkä kerkesi. Uintivalmentaja Ormo oli äsken televisiossa oikeassa, ettei raha suinkaan takaa hehkuvaintoisuutta eikä kunnianhimoa. Uusissa lajeissa kuten lumi- ja purjelautailu mennään Paavon hengessä ja mitalejakin tippuu. Hyviä tuloksia ei todellakaan tehdä vähällä vaivalla. Mutta pääasia: Kirkkonummen Denis Diderot is back!

    VastaaPoista
  32. Ihan sama. Sama sekin mitä muuta tai puut pölisevät tai pälpättävät. Minuun iski nuorena puukko (tai sivistyneemmin sanottuna veitsi), Guillaume Apollinaire.

    nimenomaan suomennettuna

    VastaaPoista
  33. Oletko sinä siis jotain mieltä tästä asiasta vai et?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi-hän olisi? maailmantilanteissa vaikuttavia laajoja syysuhteita, joita voi usein argumentoida niin hyvin puolesta kuin vastaankin.
      Riittänee ehkä toi myyttien karsinta, mm. että vapaat markkinat korjaavat aina itse itsensä (vaikka kansat maksavat pahat kämmit).

      Poista
  34. Suosittelen; saatavissa suomeksikin:

    http://www.amazon.com/The-Shock-Doctrine-Disaster-Capitalism/dp/0805079831

    VastaaPoista
  35. Päivittäiset päivitykset ovat ilahduttavia.
    Ne tarjoavat sen, mitä kaikki tarvitsisivat - pienen harhautuksen urilta.
    Joillain on viisi romaania kesken samaan aikaan, toiset taistelevat yhden kanssa viikkoja.
    Samasta syystä, mutta eri lääkkein.
    Toivon että aiheet yllättävät jatkossakin mahdollisimman usein ja kommentoijat ovat omilla linjoillaan.
    -tr

    VastaaPoista
  36. Taloustieteelliseltä kannalta ongelmallisin kohta dokumentissa on "rahan luominen tyhjästä".
    Annetaan ymmärtää, että liikepankkien harjoittamassa luotonlaajennuksessa olisi kysymys jotenkin petokseen rinnastettavasta asiasta ja että ihmiset eivät tuntisi kyseistä prosessia. Jälkimmäinen väite lienee osaksi totta.

    Rahaa luodaan kirjanpitoviennillä velan myöntämisen yhteydessä. Tällöin veloitetaan pankin rahoitusomaisuuteen kuuluvaa asiakkaan talletustiliä ja hyvitetään pankin vieraan pääoman tiliä, koska pankille syntyy saamisen lisäksi myös velvoite antaa asiakkaalle käyttää luottoaan. Periaatteessa rahaa voidaan luoda kuinka paljon hyvänsä. Juridiseksi esteeksi sille nousee varantovaatimus: velkaa (rahaa) voidaan luoda vain tietyssä suhteessa pankissa olevien talletusten määrään. Esimerkiksi 10 % talletuksista pitää olla varantona . Jos tällöin tällöin pankin talletusmäärä lisääntyy 100 eurolla, se ensiksi lisää lainausmahdollisuutta 90 eurolla Jos lainattu 90 euroa jää pankkiin talletuksena, se lisää lainausmahdollisuutta 81 eurolla ja niin edelleen. Geometristä sarjaa käyttäen voidaan laskea kuinka paljon lainausmahdollisuus kaiken kaikkeaan lisääntyy. Varantovaatimuksen lisäksi muitakin juridisia rajoitteita tietääkseni on, Esim.pankin oman pääoman määrä vaikuttanee lainausmahdollisuuteen. Taloudelliset rajoitteet tulevat lisäksi. Kun velallinen lyhentää pankkivelkaan rahaa vastaavasti häviää.

    Harva pankissa luottopäätöksiä tekevä kokenee harjoittavansa petokseen rinnastettavaa toimintaa.Voidaan myös kysyä, miten nykyistä rahanluontijärjestelmää voidaan käytännössä muuttaa. Järjestelmän ongelmia on se, että luottojen määrä kasvaa aika ajoin liian suureksi: rahan määrä lisääntyy luottojen kautta liian nopeasti suhteessa siihen, kuinka paljon rahan määrä pienenee pankkivelkojen maksamisen kautta. Rahoituslaitosten keskinäinen kilpailu ja luottojen myöntäminen heikoilla perusteilla ovat keskeisiä ongelmia.Pankkien ja muiden rahoituslaitosten valvonnassa on puutteita. Salaisuusvaltiot auttavat valvonnan kiertämisessä siten, että rahoituskonsernit voivat perustaa sinne tytäryhtiöitään. Kenties rahoituslaitosten tulisi olla valtion yhtiöitä.

    Kirjoitin kommentin vajavin tiedoin, jotta saisin blogia lukevat asiantuntijat liikkeelle.

    VastaaPoista