Sivun näyttöjä yhteensä

13. elokuuta 2012

Jatkaakseni


Amélie Nothombista, ymmärrän nyt, miksi pidin niin kovasti Lontoon olympialaisista, vaikken niitä erikoisemmin seurannutkaan.

Huippu-urheilu on rakenteellisesti fasistinen ilmiö. Varsin omituisena pidetty de Coubertin ja hänen kaverinsa höyrysivät juuri samassa sielunmaisemassa, josta nousivat eugenetiikka, rasismi ja tuskallisen hyvin tunnetut poliittiset järjestelmät.

Voi amerikkalaisten tuskaa, kun ensin kunnostautui intiaani Jim Thorpe 1912) ja sitten neekeri (Jesse Owens, joka ei tietenkään ollut ensimmäinen rata- ja kenttäurheilun värillinen kultamitalisti mutta ilmiönä Boltin kaltainen). Olympiapamppu Avery Brundage ei ollut mikään viehättävä ihminen kuten ei liioin Juan Antonio Samaranch (1920-2001), joka oli mm. luomassa Espanjan nykyistä pankkijärjestelmää…

Käytän nytkin fasismia haukkumasanana ja toivon sen tuovan mieleen valtion (kansallisvaltion) tolkuttoman ihannoin, korporativismin (järjestöt, seurat), ihmisten opettamisen aggressiivisiksi ja jyrkän meritokratian (vain parhaat palkitaan).

Nämä piirteet Lontoo oli onnistunut kätkemään. Pidin erikoisesti avajaisista ja päättäjäisistä, joissa jopa kansallinen itsekehu oli humaanin henkistä ja kultipopparit, sinfoniataitelijat, kuningattaret ja muu markkinointiväki oli sulautettu sievästi. Itse avajaistoimitus lienee ollut Normandian maihinnousun jälkeen vaativin tehtävä ihmisten ja kojeiden liikuttelua ajatellen. Lisäksi luulen nyt nähneeni uudenlaisen televisio-ilmaisun syntyvän.

Nothombin mestaruus on japanilaisen olympiahengen kuvaus iloisesti ja luovasti. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”luova tuho”. Luovuus tarkoittaa suunnilleen samaa kuin ”ilo”. Siksi pienet lapset ovat luovia neroja. Heillä on ilo niin herkässä.

Amélien japanilaiset esimiehet ja yksi esinainen murisevat tai karjuvat: kuinka kehtaatte puolustautua! Tulee mieleen edesmennyt Laamanni N. (ei siis Helminen), joka karjahteli puheenvuoroa pyytäneille kuritushuonevangeille: ”Ettäs kehtaattekin pyytää puheenvuoroa sen jälkeen, mitä olette tehnyt! Suu kiinni!”. Lakikirjan mukaan syytetylle olisi kyllä silloinkin pitänyt antaa mahdollisuus ilmoittaa, miten kovasti hän katuu tekojaan.

Haluaisin kiihoittaa kaikkia ostamaan älypuhelimen ja lataamaan sinne Kindlen kautta kaikenkarvaista kirjallisuutta. ”Stupeur et tremblemets” siis maksoi $ 8.73. Minulla on puhelimessa mm. Zolan, Dumas’n, Dickensin, Twainin ja Proustin kootut teokset ja sangen hirveä määrä runoutta. Esimerkiksi se saksalainen runous, jota suurimmin arvostan (Heine, Rilke) löytyy Amazonista hintaan nolla dollaria. Rahalla olen ostanut joukon runoantologioita. Etevimmät niistä ovat tunnetusti erittäin hyviä. Ilahduttavimpia ovat sellaista kuin Penguinin espanjalaisen runouden antologia – kun ei kielitaito riitä; tuon sarjan kirjoissa on englanninkielinen proosateksti joka sivulla alareunassa.

Aivan tavaton apu esimerkiksi Proustia lukiessa on puhelimen suora yhteys sanakirjaan. Eilen minulla oli pään paikalla pärekori. En edes muistanut, mitä aivan tarkasti tarkoittaa Amélien usein käyttämä ”ahuri”. Samma ilo on latinaa lukiessa. Piruko tässä enää Tacituksesta selvää saisi, vaikka jokin Suetonius (tyylilajia ”7 päivää”) meneekin.

Olen ottanut asiakseni toimittaa enemmän tai vähemmän laillisesti verkkoon ladattavaksi mm. toisten valmiiksi skannaaman Eino Leinon runotuotannon
ja valmiina on Joel Lehtosta, koko Kivi, Volter Kilpeä jne. Uusimman tiedon mukaan kirjailijaliiton ja kustantajien asenne on sama kuin ennenkin – neuvottelut sähkökirjoista jatkuvat. Onneksi en kuulu kirjailijaliittoon.

Systeemini alkaa valmistua. Tähän blogiin tulee äänitteitä (linkin kautta). Hindenburg ja Zoom4H. Tarjolle tulee olemaan mm. taideluentaa, blogistin kustannussyistä itse toteuttamana, mutta pari hyvä-äänistä tuttavaa on luvannut harkita osallistumista myönteisessä mielessä. Ensi työkseni luen ainakin otteita Kullervo Kemppisen lapinkirjoista. Paulaharju vapautuu 2015. Täytyy kysyä Anhavilta, saisiko niitä lukea luvan perästä jo ennen – he ovat samaa sukua, muta oikeudet ovat kai sen everstin sukuhaaralla. Lukisin ”Härmän aukeilta”. Siinä on paljon Pohjanmaan murretta, joka on äidinkieleni. – Kuvassa kirjoittajan toiveminä.

13 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä. Voitko lukea postisi. Yst.terv. Garru

    VastaaPoista
  2. Olin juuri tänään parturilla odotellen vuoroani. Keskustelussa vierustoverin kanssa tuli ilmi, ettei heillä ole tv-vastaanotinta, koska vaimon silmäleikkaus oli epäonnistunut 8 vuotta sitten ja solidaarisuussyistä mies ei yksin jatkanut tv:n katselua. Radiolla pärjää pitkälle, tuumasi vierustoveri ja paljon tulee luettua vaimolle kirjoja kirjastosta. En raaskinut kysyä hänen nettitaitojaan, sillä Ylen Areenasta löytyisi paljon lisäkuunneltavaa heille molemmille.

    Kuunneltavat tekstit ovat niitä tarvitseville henkireikä ulkomaailmaan, mutta meitä muitakin elähdyttäviä. Hyvin tehty kuunnelma päihittää television monesti: kuuntelun ohella voit tehdä muutakin, mutta katselu sitoo sinut nojatuoliisi.

    VastaaPoista
  3. . . . tällä kertaaon pakko sanoa, että yksi kuva on enemmän kuin ainakin 1000 sanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat! Paljon puhuva kuva.

      Poista
  4. de Coubertin, anglofiili, halusi myös vahvistaa luokkayhteiskuntaa. Amatööri voi olla, jos on aikaa harjoitella palkattomalla vapaa-ajalla.

    VastaaPoista
  5. Mielestäni ainakin kustantajat kannattaa ohittaa. Käännätin satuni englanniksi ja latasin siihen Etelä-Amerikkalaisen joen mukaan nimettyyn palveluun. E-kirja todellinen uusi mahdollisuus etenkin löytämättömille suuruuksille!

    - Klaus Kuurinmaa

    VastaaPoista
  6. Hauskaa Jukka että olet taas vauhdissa!

    Sähkökirjakommenttisi johtaa minut hieman häikäilemättömään käyttäytymiseen: kerron sinulle ja lukijoillesi, että tieteisromaanini '2112' on juuri julkaistu verkossa "ilmaispainoksena". Romaani yhdistelee monia genrejä, ja on antiutopia luonteeltaan.

    Perimmiltään en tiedä olenko oikealla vai väärällä asialla julkaistessani jotain noin "isoa" ilmaiseksi netissä. Olenhan kuitenkin ollut, ja olen edelleen vankkumaton paperiprintin ja painettujen kirjojen ystävä. Äidilleni olen silloin tällöin ostanut äänikirjoja, mutta itseltä ne ovat jääneet kuuntelematta.

    Tuossa minun tarinassani vuonna 2112 kirjoja julkaistaan enää vain c-kaseteilla samizdat kustanteina, koska valtion sekuriitat eivät pysty äänikirjojen analogista streamia valvomaan.

    Tulevaisuus on avoin, reunaton mutta reunallinen.

    Romaanini voi ladata pdf:nä osoitteesta www.toviadesign.fi/salovaara/. (Jukka, jos tämä on asiatonta, niin pyyhi tämä edellinen lause pois.)

    Kyösti

    VastaaPoista
  7. Se, että huippuurheilu on esimerkiksi Virossa fasistinen ilmiö tulee esiin siitä, että maassamme kaikkia voittajia käytetään poliitisen propagandan välineinä. Lasten urheilu ei kiinostaa hallitusta, ainoastaan voittajat. Pääministerimme ei tiennyt, että Viron mitalin tuo painija ja siksi roikkui päivät pitkät soutu kanavan ääressä, että pääsisi heti nostamaan itseään, kun suurimmat mitalilupauksemme soutajat olisivat mitalin voittaneet. Jäivätkin "vain" neljänneksi ja etusivun kuva jäi tällä kertaa tekematta. Viron mitalistit saavat vähintään seitsemän kertaisen rahasumman suomalaisiin verrattuna vaikka maa on seitsemän kertaa kõyhempi. Ja vähintään puolet lapsistamme ovat vailla minkäänlaista mahdollisuutta harrastaa urheilua urheilukerhoissa, koska se maksaisi puolet heidän vanhempien tuloista. Näin on asiat täälläpäin Itämertä-Läänemerd

    VastaaPoista
  8. Äänitteet sounds good, ja helposti imuroitavissa mp3:na - kiitos, t: tiedonpummaaja. Itse olen tosin erimieltä tosta uudenlaisen televisio-ilmaisun synnystä, tarkoitatteko että HD ja makeat hidastukset ? Mielestäni kisat olivat mahtavat mutta valitettavasti suomalaisittain jäi lajina mieleen syrjähyppy sekä näkyvimpänä LED-valot. Toimivat ainakin tv:ssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, kyllä minä ajattelin kuvakerrontaa. Oli ikään kuin siirrytty dokumentista askel kohti tarinakokonaisuuksia.

      Poista
  9. Leinon kootut, Dumas vanhemman Muskettisoturit ja parisataa muuta "ilmaista klassikkoa" E-kirjana myös täältä: https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot

    VastaaPoista
  10. Viehättävintä Lontoon oluypialaisissa musta oli tämä musta Elmo jostain Caribian viidakosta, orjien jälkeläinen, joka oli oppinut valkotukkaisten ja sinisilmäisten savolaisten (saksa on paska maa) aiemmin hallitseman lajin kertomansa mukaan Youtubesta. Tempore mores

    VastaaPoista
  11. Hieno ajatus tuo ääneenlukeminen. Sen verran jos saa toivoa, että jotenkin julkaiset ne podcast-formaatissa, jotta helpoiten ne automaattisesti saa ladatuksi.

    VastaaPoista