Sivun näyttöjä yhteensä

22. elokuuta 2011

Professori Pekka Koskinen on kuollut




Hän tutki ja opetti rikosoikeutta ja oli keskeinen henkilö rikoslakia muutettaessa.

Usein joutuu selittämään, mitä runoilija Runeberg tarkoitti ”Maaherra” –runonsa repliikillä, jonka mukaan laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää.

Se on helppo lukea julistukseksi lain eli siis lakitekstin muuttumattomuudesta. Sitä se ei ole. Asiayhteys kertoo että venäläinen valloittaja, kenraali, vaati julkaisemaan julistuksen, jonka mukaan sotamiesten perheitä rangaistaisiin, elleivät he palaisi kotiin niihin kohtaloihin, jotka H.K.M.  oli harkinnut oikeaksi heille varata.

Maaherra, tässä tapauksessa runollisen mielikuvituksen tuote,, vaikka tapaus yhdistetään erääseen Wibeliukseen, kieltäytyi vedoten ikivanhaan lakiin, jonka mukaan vaimo ei vastaa syystä miehen vikapään eikä mies vaimostaan. Puhe on rikosoikeudellisesta vastuusta ja siis kollektiivirangaistuksesta.

Meidän aikamme käyttäisi termiä ”oikeusperiaate” ja viittaisi myös ”oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin” periaatteeseen.

Tuomari tai professori, joka elämänsä päivät louhii ja hioo lakia, etsii sieltä ydintä, kukaties kultaa. Vertaus on huono, koska tuo ydin ei ole muuttumaton, vaan nimenomaan muuttuva. Se on ihmisten maailmaa, sääntöjä ja sopimuksia yhdessä elämisestä.

Lain rikkominen on niin helppoa, että siihen sortuvat usein heikoimmat meistä. Lain rikkominen on kuin ikkunan lyöminen säpäleiksi. Meitä suojaa toisten arvottomasta asioihin puuttumisesta vain muutama millimetri, mutta se riittää, koska varsinainen suoja on luottamus.

Peka Koskinen oli suuri juristi. Hän oli kiinnostunut ihmisistä ja hän uskoi ihmisiin. Nyt on sellainen maailman aika, että ihmiset eivät luota toisiinsa. Lainoppineiden keskuudessa rikosoikeuden harjoittajat ovat kirjava joukko. Siellä on ollut pykälän sorvaajia ja aatteen miehiä. Asian voi nähdä toisinkin, mutta aatteet miehiä kavahdan. Esimerkiksi poliittinen tai uskonnollinen vakaumus alistaa väistämättä oikeuden periaatteet välikaluiksi eli työkaluiksi, jollaisia voi vaihtaa mielen mukaan.

Oikeuden tavoitteleminen ja laillisuuden ylläpitäminen on pohjaltaan aate, koska sitä ei voi johtaa tosiasioista. Jos tämä kuulostaa oudolta, asian voi tarkistaa sopivalta diktaattorilta. He käyttävät erilaisia muotoiluja, mutta sisältö on aina sama – oikeus on minun kulloinenkin päähänpistoni.

Suomessa rikosoikeudessa on paljon hyvää väkeä, nyt yhtä vähemmän.

Koska emme olleet lähemmin tuttuja, en tiedä sitäkään, mitä Pekka Koskisen ajatusmaailmassa liikkui, syvän humanismi ohella.

Mielestäni Lutherin saksantama psalmi, joka on osa Brahmsin saksalaista requiemiä, sanoo asian paremmin kuin luultavasti oikeampi lähdeteksti, tässä tapauksessa muun muassa latinankielinen: Herra, opeta minua ymmärtämään, että loppuni on tuleva ja että elämälläni on määrä.

Tuossa saksankielisessä tekstissä sana ”Ziel” voisi tarkoittaa myös päämäärää tai maalitaulua.

Juristiprofessoreille pitäisi tehdä samanlainen testi kuin poliisiopistoon pyrkiville. Kiihkeä oikeudentunto on hylkäämisperuste. Tuon persoonallisuusprofiilin takana on aivan liian usein jokin kuvitelma itse kärsityistä vääryyksistä, ja voittamaton tarve päästä tasaamat tilit.

Rikosoikeus on hyvä ala tuollaiseen. Sanoisin että sellaisia ihmisiä on alalla nähty. Koskinen oli opettajansa Inkeri Anttilan arvollinen seuraaja. En koskaan pannut merkille hänen kirjoituksistaan enkä toimistaan näyttämisen halua, mutta sitä enemmän pyrkimystä elämän ehtojen parantamiseen ja johdonmukaisuutta tulkinnoissa myös silloin kun ne eivät kerää aplodeja – kuten nyt, kun kiihkoilematon, kuunteleva, maltillinen oikeudellisten asioiden ja arvojen selvittäminen on äskettäin mennyt muodista. 

27 kommenttia:

  1. Osallistuin Koskisen pitämälle viimeiselle luentosarjalle ennen eläköitymistä, olisikohan ollut 2006 syksyllä. Aihe oli rikosoikeuden peruskysymykset tms., ja se oli erittäin hyvä luentosarja, parhaita, millä oikiksessa kävin (eikä tarkoitukseni ole "to damn with faint praise"). Viimeisen luentokerran lopuksi me oppilaat annoimme pitkät aplodit seisaaltaan, mikä on jäänyt mieleeni.

    VastaaPoista
  2. Hieno kirjoitus Jukka Kemppinen!

    Pekka Koskinen oli hillitty ja maltillinen rikosoikeuden asiantuntija. Nykyään tahtoo nähdä vain jonkinlaista "kilpailua paremmuudesta", kuin viileän rauhallista ja monelta kantilta pohdittua analyysiä.

    Pitää voida ja täytyykin aina joskus tunnustaa, jos ei nyt muille, niin edes itselleen, että on ollut väärässä ja yrittää parantaa tapansa.

    VastaaPoista
  3. On se hyvä, kun Rikoslaki ja sen käyttö muuttuu...

    Ostin kirjan 'Verinen Siuro'. Kaarle Kautto oli saanut tuomion: '...Tämän vuoksi harkitsee Valtiorikosoikeus oikeaksi Rikoslain 11 luvun 2 ja 3 §:n 12 luvun 2 ja 3 §:n sekä 7 luvun 1 §:n nojalla tuomita Kaarlo Emil Kauton maanpetoksesta ja sen yhteydessä tehdystä valtiopetoksesta kuolemanrangaistukseen sekä menettämään kansalaisluottamuksensa ainiaaksi.'
    Niin että henki pois ja sitten vielä kansalaisluottamus, ettei pääse käyttämään jälkimmäistä väärin tuolla pilven päällä.

    VastaaPoista
  4. "Suomessa rikosoikeudessa on paljon hyvää väkeä, nyt yhtä vähemmän. - - Koskisen ajatusmaailmassa liikkui, syvän humanismi ohella."

    Kyllä - Suomi on rikollisten paratiisi. Se on paljolti Koskisen ansiota.

    Tämä Suuri humanisti pisti kunnon ihmiset kärsimään, sietämään nahallaan ja rahallaan rikollisuudesta. Suomen rangaistuskäytäntö on todennäköisesti maailman lievin. Vankilaan joutuvat käymään vain paatuneimmat kriminaalit pitkän rekisterin jälkeen.

    Ja siitä ei seuraa humanismia, rikollisillekaan.

    Rikosoikeus - rankaiseminen, se on yhteiskunnallista kurinpitoa, se ei ole ensisijassa oikeussuojan antamista epäillyille.

    Tätä nämä humanistit ei tunnusta saati ymmärrä.

    VastaaPoista
  5. Ad Anonyymi: - kuulun itse samoihin humanisteihin ja väitän ymmrtäväni.

    Rikosoikeuden tarkoitusta en tunnusta esittämässäsi muodossa. Muotoilusi on jokseenkin sama kuin Stalinin.

    Rikosoikeuden tarkoitus on rikosten aiheuttaman vahngon ja kärsimyksen vähentäminen yhteyskunnassa.

    "Yhteiskunnallinen kurinpito" kuulostaa miehekkäältä, mutta missä on määritemässäsi rikollisuus? Tuo kurinpito voidaan kkhdistaa esimerkiksi Sinuun tai minuun, vaikka emme olisi tehneet mitään kiellettyä.

    Määritelmästäsi puuttuu myös oikeus. Norjan ampuja harjoitta omasta mielestään yhteiskunnallista kurinpitoa. Niin hän kuuluu kertovan. Ja sinä olet hänen kannatajiaan?

    VastaaPoista
  6. Eduskuntaan päässyt kokenut poliisimies esitti: Rikolliset laskevat hankkeen tuotot ja riskit.
    Eikös tästä seuraa, etta riskien
    ( rangaistusten) laskiessa rikollisuus kannattaa
    paremmin ja lisääntyy.

    Tietysti on rikollisia, jotka eivat laske yhtään mitään. Äkkipikaistuksissa/vahingossa tehty rikos on aivan eri juttu kuin toistuvat rikokset. Seuraisko tästä ajatus lieventää ensikertalaisen rangaistusta ja koventaa
    uusijan ja taparikollisten?

    VastaaPoista
  7. Tuo Kemppisen vastaus Suomea rikollisten paratiisiksi väittäneelle anonyymille Stalin -vertauksineen alitti kyllä riman pahemman kerran. Sittenkin, vaikka vainajien muistoa on syytä kunnioittaa.

    Koskisen luennoilla en koskaan ollut, mutta vaikutelma rikollisten ja rikollisuuden suuresta ymmärtäjästä, jonka ajatusmaailmassa uhri tai asianomistaja tahtoi jäädä lapsipuolen asemaan, on minullakin vahva.

    Rangaistus -elementtiä ei toki pidä korostaa. Vähintään yhtä paha virhe on unohtaa, että kysymyksessä on kuitenkin valtion rankaisuvallan käyttö, jossa tunnusmerkistön täyttäviin tekoihin syyllistyneitä rangaistaan.

    Eihän rangaistuksen mittaamistakaan kutsuta "rikosten aiheuttaman vahingon ja kärsimyksen estolääkityksen annostelemiseksi" vaan - rangaistuksen mittaamiseksi.

    VastaaPoista
  8. " - - kuulun itse samoihin humanisteihin - -"

    Tällaiset humanistit ovat ainakin lahjakkaista leimaamisessa (lainaukset):

    "- - on jokseenkin sama kuin Stalinin"

    Aatu-korit ja sirpitjavasarat lentävät.

    Koskinen oli kommunisti/ yltiövasemmistolainen. Samaa aatetta edusti Stalin.

    NL:ssa poliittiset vangit joutuivat kärsimään kriminaalivangeista lähinnä vain vankileireillä so. vankilaviranomaisten yllyttäessä heitä terroriin poliittisista syistä vangittuja kohtaan.

    Meillä Suomessa taas koskiset hengenheimolaisineen ovat vääristyneessä hyvyydessään luoneet tilanteen, jossa vapaudessa olevat kriminaalit saavat tehdä rikoksiaan joutumatta vankilaan muutoin kuin moninkertaisina uusijoina ns. törkeissä rikoksissa.

    Onko Stalin siis humanistimpi kuin Koskinen? Mikä varjelee järjestynyttä yhteiskuntaa tällaisilta hyväntekijöiltä?

    "Norjan ampuja harjoitta omasta mielestään yhteiskunnallista kurinpitoa."

    En ole hänen hourujaan lukenut. Epäilen Breivikin kirjoittaneen rikosoikeuden järjestelmästä:)

    VastaaPoista
  9. Suuren humanismin perusvika on se, että se monesti perustuu väärälle ihmiskuvalle. Rikos nähdään Rousseaulaisittain yhteiskunnan vikana - ei niinkään rikollisen. Samaan sarjaan menee Paavo Arhinmäen ns. taidekäsitys. On niin rentoa kun TV-haastattelussa kansalainen tarjoaa kaljapulloaan ministerille festivaalilla. Myöhemmin ilta muuttuu kuitenkin riehumiseksi, tuhopoltoksi ja virkavallan, polliisin ja palokunnan, vastustamiseksi. Suurta performancea kaikki vaan - ja joukkojen väkivaltainen luonne nousee esiin.

    Tähän huomautus: En tiedä/ tunne Koskista ja sitä kautta kommenttini ei liity häneen.

    Ennuste: suvaitsevaisuuden tarjoaminen ihmisille, jotka eivät sen jaloutta ymmärrä, tulee myös jatkossa lisäämään extriimiä käytöstä. Kannattaa siten myös harkita miten paljon Norjan ampujan kaltaisten oikeuksia kannattaa periaatteellisesti puolustaa.

    VastaaPoista
  10. Mitä rangaistus on? Sen pohtimisen voisi aloittaa lukemalla Arvid Järnefeltin kirjoituksen KOSTO JA RANGAISTUS, Porvoo 1993. Kyseessä on eripainos esseestä, joka on aluperin ilmestynyt vuonna 1895 kirjassa Ateisti - kokoelma pienempiä kirjoituksia.

    VastaaPoista
  11. "Esimerkiksi poliittinen tai uskonnollinen vakaumus alistaa väistämättä oikeuden periaatteet välikaluiksi eli työkaluiksi, jollaisia voi vaihtaa mielen mukaan."

    ...ellei vakaumus perustu (tai loogisesti johda) oikeusvaltiokäsitteeseen...

    "Kiihkeä oikeudentunto on hylkäämisperuste."

    Niin näyttää olevan. Näitä tarvittaisiin laillisuusvalvojiksi, mutta ei vaan tunnu mistään löytyvän.

    VastaaPoista
  12. Anonyymi-kaima kaipaa vankilaan vähän samalla tavalla kuin EK:n johtajat nyt aikovat lopettaa työnteon kannattamattomana ja ruveta sen ruhtinaallisen perusturvan varaan.

    VastaaPoista
  13. Miten se menikään:

    ..."Paha saa vallan,koska hyvät ihmiset eivät tee mitään"...

    Edmund Burke (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797)

    VastaaPoista
  14. Haikeaksi sai tämä uutinen. Pekasta voi sanoa, että hän oli todella kultainen ihminen.

    VastaaPoista
  15. "Eduskuntaan päässyt kokenut poliisimies esitti: Rikolliset laskevat hankkeen tuotot ja riskit. [...] Seuraisko tästä ajatus lieventää ensikertalaisen rangaistusta ja koventaa
    uusijan ja taparikollisten?
    "

    Siitä seuraa, että talousrikollisuudesta, korruptiosta, jne. pitäisi rangaista huomattavasti kovemmin. Eli siis suunnitelmallisuuden merkitystä rangaistuksessa tulisi painottaa. Vastaavasti myös "tahallista tuottamuksellisuutta" (vs. vahinkoa) tulisi rangaista.

    Suunnitelmallisuus pitäisi huomioida myös rangaistuksessa, sillä talousrikolliset piilottavat rahansa ulkomaille ja menevät konkurssiin. Tämän jälkeen he vuokraavat kaiken. Osa rangaistusta pitäisi olla ns. loppuikä niin, että poliisit valvovat ja tarvittaessa keskeyttävät rikolisen rahansiirtoja. Ei siis rikoshyötyä.

    VastaaPoista
  16. Anonyymille ,joka piti rikosoikeutta yhteiskunnallisena kurinpitona eikä oikeussuojan antamisena epäillyille : Rikos- ja kaikki muukin oikeus ,ja lainkäyttö ylipäätään ,on oikeussuojan antamista epäillyille,uhreille,syyllisiksi todetuille,syyttömiksi katsotuille,jne.
    Tasapuolisen oikeussuojan antamista kaikille jotka ovat oikeusvaltion yhdenvertaisia kansalaisia.
    Oikeus on idealismia , laillisuus on konkretiaa.

    VastaaPoista
  17. Juuri eilen uutisissa kerrottiin, että "asiantuntijoiden" mielestä talousrikollisten tuomioita pitäisi koventaa, koska ankarat tuomiot vähentävät rikosten tekoa.

    Onko tuuli kääntynyt vai oliko tuokin persujen vaikutusta?

    Aiemmin kun on vuosikymmeniä korostettu, että tuomioiden kovuus ei vähennä rikosten tekoa. Onko tämä oppi menneen kesän heiniä?

    (Mitä oikeuskäytäntöömme tulee, niin se jaksaa yllättää paatuneimmankin aina uudelleen: 3 vuotta kiinni jäämättä olemisen jälkeen olet taas ensikertalainen, täysin eduin. On lottovoitto syntyä roistoksi Suomeen.)

    VastaaPoista
  18. Ruuneperista pari sanaa kun kerran mainitsit!

    Runebeg oli nuorista tytöistä kiinnostunut, nykyisen lainsäädännön mukaan lähinnä pedofiiliksi luokiteltava valepukki!

    Hän kertoi runomittaan sommiteltuna itse sepittämiään satuja Suomen sodasta 1808-1809. Tarinat on pääosin täysin vailla todellisuuspohjaa ja on tehty kymmeniä vuosia sodan jälkeen jonkinlaisen Ruotsia nuolleen hurmahengen innoittamana.

    Kiistelty Runeberg, sankari vai nuorten tyttöjen liehittelijä ja haihattelija?

    Jospa kyseessä onkin perusteellinen harhautus, jossa melkein kaikki suomalaiset on saatu juhlimaan Ruotsia ihannoivaa ja kaihoavaa pervertikkoa ja hänen sepittämiään ruotsalaisia loruja sodasta, jossa tämän miehen todellinen ja henkinen kotimaa hävisi puoli valtakuntaa?

    Ruuneperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä tappioita, päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen.

    Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin". Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme


    Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
    Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860

    "Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."


    http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg

    "Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."

    VastaaPoista
  19. Ad:-anonyymi, kirjoitit edellä mm. "NL:ssa poliittiset vangit joutuivat kärsimään kriminaalivangeista lähinnä vain vankileireillä so. *vankilaviranomaisten yllyttäessä* heitä terroriin poliittisista syistä vangittuja kohtaan".

    Luuletko todella, että entisessä NL:ssa ja Stalinin hirmuvallan alla tarvittiin vanginvartijoiden taholta joitan muita aktitaattorivankeja suorittamaan tuota terroria - poliittisia vankeja kohtaan? Ajatuskin on naurettava!

    Voin Sinulle kertoa, että meillä on aina osattu tuo "terrori" vankilaviranomaisten taholta poliittisia ja muutoinkin epämiellyttäviä persoonia kohtaan..

    Sitten vielä hieman jatkan ja kummeksun käsitystäsi rikosoikeudellisesta järjestelmästä, kun totesit, että "epäilen Breivikin kirjoittaneen rikosoikeudellista järjestelmästä"? Jos hänen järjetön tekonsa olisi niin muodoin osoitus tuota järjestelmän mielettömyyttä kohtaan, kuten (hullusta) saa kuvan, niin eikö olisi kohtuullista esim. ampua kyseinen massamurhaaja heti?

    Itse kannatan humaanimpaa järjestelmää, jossa tuo rikoksentekijä istuisi vankilassa esim 50 vuotta ilman armahdusmahdollisuutta, niin saisi edes aavistuksen "maistaa tekoaan" ja vielä siten, ettei hänelle suotaisi minkäänlaista eristämisen mahdollisuutta muista vangeista.

    Olen nykyisen kriminaalipolitiikan kannattaja, mutta otapa huomioon näinä globalisaation aikoina, että maassamme lusii pilvin pimein Romanialaisia pikkurikollisia, Virolaisia, Venäläisiä ja ties mitä muita kansallisuuksia n. 2-3/10 Suomi poikaa kohden.

    Oli suuri humanisti ja vastaantuli vielä suurempi humanisti, sekä kaikkein Suurin Humanisti ja heidät söi pikkunisti!

    VastaaPoista
  20. Niin, Ekillähän on omakohtaisia kokemuksia kiven sisältä...

    VastaaPoista
  21. "Aiemmin kun on vuosikymmeniä korostettu, että tuomioiden kovuus ei vähennä rikosten tekoa. Onko tämä oppi menneen kesän heiniä?"

    On aika paljon eroa sillä, onko kyseessä esim. kavallusta miettivä/suunnitteleva henkilö vaiko aseellinen pankkiryöstäjä panttivankeineen piiritystilanteessa. Jälkimmäisessä tilanteessa kovat rangaistukset vähentävät insentiiviä toimia ns. oikein, koska tekijällä ei ole kuin hävittävää. Edeltävässä tilanteessa taas suunnittelija oletettavasti tekee jonkinnäköistä voitto- ja riskianalyysia eikä toimi puhtaasta päähänpistosta.

    VastaaPoista
  22. "Luuletko todella, että entisessä NL:ssa ja Stalinin hirmuvallan alla tarvittiin vanginvartijoiden taholta joitan muita aktitaattorivankeja suorittamaan tuota terroria - poliittisia vankeja kohtaan? Ajatuskin on naurettava!"

    En luule ja ennen kuin humanistit nauravat itsensä kuoliaiksi, kehotan lukemaan Solzhenitsynia, suomalaisten ja virolaisten lukuisia omakohtaisia kertomuksia Gulageiden-menosta jne

    Leirien hallinnon ja virkailijoiden lisäksi kriminaalivangit so. perinteisistä tuomitut saivat käyttää terroria poliittisia vankeja/ karkoitettuja kohtaan. Näin eri ihmiset kertovat yhdensuuntaisesti toisten kertomuksia tietämättä.

    Miksi tämä fakta arsyttää hyviä humanisteja?

    Se on luultavasti tämä aasiansilta siitä, ettäulkona voit joutua näiden kriminaalien armoille, koska he eivät ole vankilassa tai ovat siellä lyhyen ajan.

    VastaaPoista
  23. Koskisen luennoilla en koskaan ollut, mutta vaikutelma rikollisten ja rikollisuuden suuresta ymmärtäjästä, jonka ajatusmaailmassa uhri tai asianomistaja tahtoi jäädä lapsipuolen asemaan, on minullakin vahva.

    Minä olin Koskisen luennoilla, eikä niissä ilmennyt lainkaan tuollaista mainitsemaasi ajattelutapaa, vaikka luentojen aihe olisi sen helposti mahdollistanut. Sain vasta jälkikäteen tietää Koskisen äärivasemmistokytkennöistä, ja mielikuvaani miehestä paransi entisestään se, että hän ei sotkenut politiikkaa ainakaan noihin luentoihin.

    Kemppisen kommentti yllä sen sijaan on matalaotsaista trollausta. Lienee juovuksissa kirjoitettu.

    VastaaPoista
  24. No, hyvä niin. Meillä tuon terrorin poliittisia ja vääränenäisiä kohtaan hoiti ja on aina hoitanut vanginvartijat ja talon johto! Se siittä.

    VastaaPoista
  25. Erkki.K. Laakso:
    "Luuletko todella, että entisessä NL:ssa ja Stalinin hirmuvallan alla tarvittiin vanginvartijoiden taholta joitan muita aktitaattorivankeja suorittamaan tuota terroria - poliittisia vankeja kohtaan? Ajatuskin on naurettava!"
    Noin se nyt kuitenkin oli, lue Solzenitzyn Vankileirien saaristo osa III-IV (2.nide). Miksi liata omia käsiään kun saa toisen sen tekemään?
    Sama idea muuten oli natsi-Saksan keskitysleireillä: vähän SS-vartioita, mutta paljon kovapamppuisia kapoja, jotka tulivat kriminaalivangeista. Yleensä näillä oli kaikista ovin tarve turvata oma asema.

    VastaaPoista
  26. Ehkä yksi näkökulma tähän keskusteluun on se, että myös maailma on muuttunut: 1950-70 luvuilla vankilaan joutuvien rikollisten enemmistö oli suhteellisen vaarattomia ratttijuopoja ja varkaita kun taas nykyään suurimmalla osalla on tuomio huume- tai vakavista väkivaltarikoksista. Humanismille on vähemmän sijaa kuin ennen. Sen vuoksi keskustelijat puhuvat osaksi toistensa ohi.
    Osaksi taas keskustelussa käy ilmi konservatiivisen (a la USA) ja vasemmistolais-humanistisen maaimankuvan ero: edellisten mielestä jokainen on oman onnensa seppä ja siten yksin vastuussa teoistaan, jälkimmäisten mielestä myös ihmisen lähtökohdat ja ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa yksilöiden tekoihin ("jolta on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia"). Koska kyse on pitkälti arvoarvostelmista, niistä ei ole mahdollista keskustelun ja argumentoinnin avulla päästä yksimielisyyteen, yhtä vähän kuin siitä miksi yksi tykkää mansikoista ja toinen mustikoista.
    "Esimerkiksi poliittinen tai uskonnollinen vakaumus alistaa väistämättä oikeuden periaatteet välikaluiksi eli työkaluiksi, jollaisia voi vaihtaa mielen mukaan." Tässä JK syyllistyy hänelle harvinaiseen ylilyöntiin. Ei vakaumus haittaa kunhan siihen liittyy (uskollollisesti) regimenttioppi sekä oikeamielisyys (=halua toimia oikein riippumatta henkilökohtaista haluistaan ja mielipiteistään) ja tietty nöyryys eli kyky mieltää se mahdollisuus, että voi ajatuksiltaan, mielipiteiltään ja tiedoiltaan olla väärässäkin.

    VastaaPoista
  27. Erkki K. Laakso: "Meillä tuon terrorin poliittisia ja vääränenäisiä kohtaan hoiti ja on aina hoitanut vanginvartijat ja talon johto!"
    Tämä osoittaa vain Suomen vankilalaitoksen kehittymättömyyttä. Olisi pitänyt järjestää opintomatkoja NL:oon ja Saksaan tai edes perehtyä alan kirjallisuuteen :-)

    VastaaPoista