29. elokuuta 2011

Oudoilla ovilla




Lapuan Paukku, nyt Vanha Paukku, ei tarkoita pamahdusta. En muista kuulleeni sanaa ”patruuna” puheessa. Kaupasta ostettiin paukkuja. Yleiskieli on siepannut sanonnan ”paukut vähissä”.

Kun tulin Seinäjoelle, mietin miten kenraali Mannerheim oli tupakalla junasillalla. Laiturialue sen puisen asemarakennuksen ympärillä oli täynnä kiroilevia lapualaisia. Lehtori Hilja Riipinen oli jo ehtinyt nimittää miehensä valkoisten komentajaksi, ja isämatti Laurila oli siihen suostunut. Mutta tämä ryssä, joka oli lisäksi hurri, selitti jotain senaatista.

Tunsin hetken olevani aivan äkkipoika, mutta taksissa kaikki oli tuttua, nimittäin kuskin puhetapa ja meininki. Hän meinasi ajaa ojaan jo Nurmossa, kun kerroin, miten Lahtimatti tai Keturin poliisi oli kysynyt Huhtalan Toivolta, että eikö sen ajokortinkin voisi hankkia, kun tuota ajoa näyttää riittävän. Toivo oli sanonut, että mitä hän ajokortilla, kun hän on tänäkin vuonna ajanut veli Veikon sotilaspassilla jo kolme autoa mäsäksi.

Vanhalla Paukulla sanoin alustuksessani ymmärtäväni Lapuan liikettä. Silloin vuonna 1929, kun isoisäni oli ajellut Letukallaan jo jokusen vuoden kauppa-asioillaan, demokratia oli outo sana ja vasta runsaat 20 vuotta tavallisetkin ihmiset olivat saaneet sanoa vähäpätöisen sanasensa vetämällä mahdottoman isoon vaalilistaan punakynällä viivan sopivan nimen kohtaan tai vähän viereen.

Sitä ennen, edelliset 25 000 vuotta, oli ollut vain hallittuja ja hallitsijoita, päälliköitä ja miehistöä, esivaltaa ja alaisia. Ei sitä Lapualla ajateltu, että heidänkin asioistaan päätettäisiin muualla, varsinkaan Seinäjoella tai Vaasassa. Täällä oli annettu kyytiä suuremmillekin herroille, jopa poliiseille, mutta ei kuitenkaan kasakoille, joita majaili Kauhavalla vuonna 17 ja jotka olivat ystävällisiä ja iloisia ihmisiä.

Kun oli tuttu kuski, uskalsin kumminkin lähteä käymään Kauhavalla. Oli siellä muutamia tuttuja taloja. Luettelin niiden muinaisia asukkaita ja liikeyrityksiä 50-lluvulta. Tornimäkeen en ehtinyt, ja hyvä niin. Siellä vanhalla hautausmaalla alkaa olla liikaa sukulaisia ja tuttuja. Sosialidemokratiakaan ei ole pahemmin puraissut. Rikkailla on rikkaat hautakivet ja avarat sukuhaudat.

En väitä mitään enkä ylistä. Esitän ajatuksen, joka ei nykyisin miellytä monia. Tuolta samaiselta Etelä-Pohjanmaalta lähti siirtolaisina Amerikkaan 120 000 ihmistä (1890-1930). Suomesta muutti 360 000. Se tuntuu paljolta, mutta Norjasta lähti 500 000 ja Ruotsista 750 000.

Meitä Pietarin seudun suomalaisia – puhe ei ole inkeriläisistä, vaan suomalaisista - oli ennen vuotta 1917 yhteensä ainakin 150 000. Tuo luku on ongelmallinen, koska Pietariin oli helppo tulla tienestiin, jos hallitsi arvostetun ammatin, esimerkiksi kivityön tai muurarin tehtävät. Siellä oli helppo asustaa ja palata rikastuneena kotiseudulle.

Professori Keijo Virtanen on siirtolaisuustutkimuksissaan päätynyt aika masentaviin lukuihin. Sanoisin tässä varovasti, että hyvin moni siirtolaisista epäonnistui, ja tarkoitan sillä sairautta, juoppoutta ja ennenaikaista kuolemaa.

Nyt minulle sanotaan, että Amerikka oli siirtolaisuuden ihmemaa ja ainoa tapaus maailmanhistoriassa. Olihan se niinkin. Ja Pietari oli maailman suurin suomalaiskaupunki; kieltämme puhuvia asui siellä enemmän kuin Helsingissä.

Siirtolaisuuden syyt olivat samat, joita tätä nykyä pidetään pahoina – halu tunkea toisten apajille, joskus tarve poistua paikallisten silmistä. En ole asiasta selvillä, mutta ajatellen ilmastoamme ja mielipideilmastoa en oikein jaksa uskoa, että tänne ängetään kovin suurella joukolla kissanpäiviä viettämään. Sitä vastoin halu rikastua, tavalla tai toisella, näyttäisi olevan yleinen. Suomen Amerikan siirtolaiset olivat hyvin suuressa määrin taitamatonta työväkeä. Sellaista työtä ei ole oikein missään teollisuusmaassa nykyisin tarjolla. Mitä järkeä olisi mennä nirhaamaan sahalaitokselle puita, kun ne katkotaan nykyisin koneilla?

En tuntenut itseäni siirtolaiseksi, vaikka olin tehnyt päivän vierailun Vanhaan maahan.

Maa teki järisyttävän vaikutuksen. Uskottelen saaneeni tuohon valokuvaan jotain tuntemuksistani. Menen teettämään puolimetrisen printin. Tämä tässä blogissa on tavan mukaan 1 Mb, kun taas alkuperäinen on 14 Mb. Rentoa meininkiä.


15 kommenttia:

  1. Kuka on tuo Mannerheim? Näin kyseltiin Kokkolassa. Oli siinä tuoreella ylipäälliköllä tekemistä, että joukot Pohjanmaalla hyväksyivät oudon päällikön aseman.
    "Tammikuun 30:ntena 1918 Kokkolassa käytiin neuvotteluja venäläisten antautumisesta ja aseistariisunnasta, sillä päivää aiemmin suojeluskuntalaiset olivat vallanneet kaupungin venäläisiltä. Suojeluskuntien ylipäälliköltä tuli määräyksiä venäläisten vankien käsittelyyn, mutta Kokkolassa niitä ihmeteltiin: -Vem är den där Mannerheim som kommer och ger oss order, kyseltiin Kokkolan alue-esikunnassa." lainaus kokkolalaisen Toivo Sandvikin tutkielmasta.

    VastaaPoista
  2. Hieman ohi kirjoittajan pointin vähän vaivaa tuo usein esiintyvä rinnastus Suomesta aikanaan Amerikkaan menneiden ja nyt tänne tulijoiden kesken.

    Jälkimmäinen ryhmä on tietenkin erittäin epähomogeeninen. Iso osa tulee tänne vakavalla mielellä töihin ja rakentamaan yhteiskuntaa aivan samalla tavalla kuin Amerikkaan menijät aikanaan.

    Käsittääkseni Amerikassa ei kuitenkaan vieläkään ole sitä optiota tarjolla, että sinne voisi mennä ikään kuin valtion virkaan tekemättä erityisesti mitään. Ja niin, että elintaso samalla moninkertaistuu aiempaan nähden.

    - USA:ssa kannustinloukut ovat vähemmät, mikä osaltaan selittää sikäläisen talouden parempaa dynamiikkaa

    VastaaPoista
  3. Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta? Puhtaalla miekalla, vain kädet veressä?

    Suomen itsenäistymistä seurannut sisällissota on eräs verisimmistä sodista kautta maailmanhistorian. Suhteessa väestömäärään Suomessa murhattiin todella kiivaaseen tahtiin ja tehtiin etnistä puhdistusta. Kaiken huipuksi nuo inhat lahtarit armahdettiin kaikista murharikoksistaan oikein lain turvin 1918 joulukuussa. Punaisia ei armahdettu ennen kuin oli jo liian myöhäistä monen osalta. Tahallaan tapettiin nälkään ja tauteihin moninverroin lisää ihmisiä.

    Mannerheim oli ennen kaikkea lahtareiden päällikkö. Hän kutsui ruotsalaiset suorittamaan etnisiä puhdistuksia Suomeen ja tästä saatiin näyttöä etenkin Tampereella.
    Ruotsalaisten suorittama Tampereen etninen puhdistus nostaa käsityksemme naapurimme sivistystasosta ihan uusiin sfääreihin.

    Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Nimi oli vääristelevä, sillä vahvuus oli vajaan pataljoonan luokkaa, noin 300. Sen joukon
    sotatie oli lyhyt ja todella verinen. Tampereessa tuo joukko murhasi liki 1000 ihmistä taisteluiden jälkeen tuorittamissaan hurmejuhlissa.

    Dokumenttiprojekti esitti Ruotsalainen prikaati ohjelman 29.1.2008 telkkarissa. Dokumentin tekijät ovat Tapani Itäranta ja Robert Alftan

    Kaiken huippuna tulee tämä Marskin lahtariensuojeluliitto: Vanhemmat lahdattiin, punikkien lapset uudelleenkasvatettiin!

    GUSTAF MANNERHEIMIN, tuon päälahtarin, MUKAAN NIMETTY Mannerheimin lastensuojeluliitto perustettiin vuonna 1920

    Lahtarikaartin jäljiltä jäin tuhansia orpoja ja täysorpoja. Ne piti kiireesti aivopestä "oikeaan isänmaalliseen henkeen", ettei ne ota revanssia vartuttuaan aikuiseksi! Siinä oli koko tuon "lastensuojeluliiton" motiivi! Lapsiparat olivat isättömiä ja äidittömiä kun Mannerheimin johtama lahtarikaarti ampui viikkokaupalla silmittömästi tavallisia "punikkeja" kostamis/putsinkimielessä, kuten SERBIT tekivät 1990 -luvulla vielä EUROOPASSA! Siinäkö on sen päälahtarin jalo aate "lastensuojelusta"?

    1918 ei oikeuksien perään kuulutettu.
    Kaikenlaisia kostoiskuja sattui varmasti puolin ja toisin, mutta noin systemaattista lahtaamista kuin esim. Hennalassa Lahdessa, tai systemaattista nälkäännäännyttämistä, kuten Tammisaaressa tai Oulun Raatinsaaressa, eivät tainneet punikit tehdä.

    Mannerheimin "uudelleenkoulutus"-lastensuojelu järjestö MLL, siis teki/tekee tuota omantunnon paikkaustyötään tänäkin päivänä. SIC!

    Tämä mitali lienee jo ihan über: Olikohan ansioita jo vuodelta 1918?

    20. Inhimillisen auliuden mitali
    Myönnetty 30.11.1940.

    http://www.mannerheim.fi/13_erity/kunniamerkit/20.htm

    VastaaPoista
  4. Mannerheimin esikunta oli 1918 Ruotsista ja ruotsia siis pääasiassa puhuttiinkin. Suomen kielen taito oli M:lla mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet. Jatkosodan aikana ruotsin kieltä puhuttiin paljonkin Päämajassa, mutta Airo ei suostunut ruotsia puhumaan vaikka ymmärsikin sitä, kuten osasi ranskaa ja varmaan saksaakin.

    "Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."

    Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.

    "Minä kiitä teittä"

    Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."

    Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.
    Talvisodan poliittiset vehkeilyt Ruotsin taholta Suomen selän takana aiheutti pahan särön M:n suhtautumiseen Ruotsiin. Hän kertookin olleen virheen ottaa Ruotsi rauhanvälittäjäksi, vieläpä molemmissa sodissamme 1940 ja 1944.
    Ruotsi koetti lepytellä Marskia (Talvisodan jälkeen paljastuneista Ruotsin tekemistä karhunpalveluksista kun ei Suomessa oikein tykätty) myöntämällä M:lle korkeimman kunniamerkin. Tämä annettiin siitä hyvästä kun M ei suostunut saksalaisten suunnitelmaan miehittää Pohjois-Ruotsi Suomen Lapista käsin. Prinssi Gustaf Adolf lähetettiin tuomaan sitä henkilökohtaisesti keväällä 1942 Suomeen.

    Anni Voipio: Suomen Sotamarsalkka, WSOY 1942

    Anni Voipio kirjoittaa sivulla 268 näin: "Jättäessään kunniamerkkiin kuuluvat tunnukset ja kiinnittäessään Mannerheimin rintaan Miekkaritarikunnan suuren ristin 1. luokkaan liittyvän hopeamiekan, prinssi Gustaf Adolf toisti Mannerheimin tunnuslauseen >>Candida pro causa ense candido>> - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta, tunnuslauseen, joka sopii sekä Mannerheimille että hänen kansalleen."

    >>Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta<<

    Kuitenkin samainen Anni Voipio on muuttanut käännöstään kirjassaan Suomen marsalkka, elämänkerta, 5. painos, WSOY 1953.

    Tuolloin Mannerheimin muistelmat jo jo ilmestyneet ja tarvittavat korjaukset ja täydennykset on siis tehty, samoin kuvataan hautajaiset ja kirjaa markkinoidaan elämänkertana.. Kirjan nimestäkin on jäänyt Sota -sana poissa ja kirjan kieliasua on korjattu kauttaaltaan. sivunumerointikaan ei täsmää alkuunkaan.

    Sivulla 327 lukee näin: "Ojentaessaan kunniamerkkiin kuuluvat tunnukset ja kiinnittäessään Mannerheimin rintaan Miekkaritariston suuren ristin I luokkaan liittyvän hopeamiekan prinssi Kustaa Aadolf toisti Mannerheimin tunnuslauseen >>Candida pro causa ense candido>> - puhtain asein puhtaan asian puolesta. Jo vapaussodan päätyttyä ja Mannerheimin saavuttua heti sen jälkeen Ruotsiin kuningas oli, kuten aikaisemmin mainittiin, suonut hänelle Miekkaritariston suurristin."

    VastaaPoista
  5. "En ole asiasta selvillä, mutta ajatellen ilmastoamme ja mielipideilmastoa en oikein jaksa uskoa, että tänne ängetään kovin suurella joukolla kissanpäiviä viettämään. Sitä vastoin halu rikastua, tavalla tai toisella, näyttäisi olevan yleinen."
    Ehkä nykyisin ongelma on se, että valtaosalla maahanpyrkijöillä - jotka ovat tulleet turvapaikanhakijoina - ei ole selllaisia työ- ja koulutustaitoja, jolla olisi nykyisin kysyntää. Toiseksi monilla saattaa olla sellaisia kultuurisia ym. piirteitä, jotka vaikeuttavat kykyä ja halua sopeutua. Suomessa ongelma voi kärjistyä, koska kielemme on harvinainen ja ilmastomme kylmä, joten kilpailukykyisimmät maahanmuuttajat jäävät keski-Eurooppaan.

    VastaaPoista
  6. En ole tullut tuota ajatelleeksi: valkoisen armeijan johtaminen saattoi tuntua haluttavalta hommalta monelle. Isovanhempieni ja heidän vanhempiensa (joista yhteen ehdin tutustua) Mannerheim-palvonta kun saa hänet jälkikäteen näyttämään ilmeisen ylivoimaiselta valinnalta jo silloin. Kenellä muulla oli kokemusta armeijan komentamisesta. Mutta hänestä kokemuksia ei täällä tosiaan ollut, ainakaan hyviä.
    ***
    Hieno kuva. Olen miettinyt jos saisi ison taulunäytön seinälle vaihtuvaksi kuvatauluksi. Mutta niiden tarkkuus on aika vaatimaton.

    VastaaPoista
  7. Tilanne on nyt eri kuin vuosisadan alussa. Toisen maailmansodan jälkeen kun syntyi hyvinvointivaltio, joka nykyisin huolehtii myös maahanmuuttajien tarpeista.

    Ja josta Milton Friedman totesi: "You cannot simultaneously have free immigration and a welfare state."

    VastaaPoista
  8. Anonyymin lahtarivuodatus toi mieleeni laulunpätkän, jota punikki-isoisäni tapasi pikku pätkässä hyräillä:

    "Lahtarikaartin
    lipputangon päässä
    on punikin luusta nuppi.
    Työmiehen nahasta
    on kiväärin hihnat
    ja suolista sapelin tuppi."

    VastaaPoista
  9. Tapahtuiko tämä blogistin Kauhavan reissu viime viikonloppuna vai viime vuosituhannella?

    VastaaPoista
  10. Ruotsalainen prikadi siis ahkeroi kovasti...

    http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota%201918

    http://www.vapaussota.com/taistelut/kalevankangas.html

    http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko12.htm

    Kari Tapani Koskelan Kotisivu

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/index.htm

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/pentzin.htm


    Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen.

    2.6.2009 TV2 klo 22:05 tuli uusintana karu ohjelma, Ruotsalainen prikaati, vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Dokumentin tekijät oli Tapani Itäranta ja Robert Alftan.

    Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.

    Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas. Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet melko varmasti tunnistaa samaksi mieheksi.

    Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.

    Ruotsin Tuntematon Sotilas -kirja kertoo noista Tampereen tapahtumista hyvin sievistellyn version. Kirja on vuodelta 1937 ja Otava tietenkin kustantajana. Suomen Tuntemattomasta sotilaasta Linnan tekemänä ei tuolloin ollut hajuakaan. Siinäpä on kirjaa kerrakseen ja nyt viimeistään loppuu puheet olemattomista ruotsalaisista sotasankareista.

    Tuossa kirjassa, Ruotsin Tuntematon Sotilas, Conrad Carlsson 1937 Otava, kerrotaan näin: "Tietooni ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa ruotsalaiset olisivat osallistuneet suomalaisten teloituksiin"
    Kuitenkin kirjassa mainitaan, että Suomeen tultiin ampumaan punikkeja juuri siksi, että tuollaiset työläisten aiheuttamat rähinät eivät leviäisi Ruotsiin saakka!

    Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT, Conrad Carlsson

    VastaaPoista
  11. Kirkko harhateillä

    http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/sankarit.htm&menuId=vapaussota%201918

    Viime vuosikymmenellä evankelisluterilainen kirkko ryhtyi järjestämään punaisten siunaustilaisuuksia. Sittemmin kirkko on kysynyt, olisiko sen syytä pyytää vuoden 1918 tekemisiään anteeksi. Pisimmälle kirkon itseruoskinnassa on mennyt Mikkelin piispa Voitto Huotari, jonka mukaan valkoisia tukemalla kirkko saattoi pettää asiansa ja petti seurakuntalaisiaan.
    Kirkko on siunannut niitä, jotka olivat pystyttämässä ateistista yhteiskuntaa. Erityisesti papit saivat tuntea nahoissaan punaisen terrorin. Erkki Tuomiojakin myöntää, ettei kirkolla ei ole syytä anteeksipyyntöön.

    Muutama hyvä juttu vuoden 1918 tapahtumista

    http://www.jormanmaailma.fi/index.php?menuId=vapaussota%201918

    VAPAUSSOTA 1918

    Vapauttajat tulivat Saksasta http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/vapauttajat.htm&menuId=vapaussota%201918
    Punaisten kosto oli ankara http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/mustialan.htm&menuId=vapaussota%201918
    Olof Palme kaatui Suomen puolesta http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota%201918
    Sovinnon päivä pönkitti punaista totuutta http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/sovinto.htm&menuId=vapaussota%201918
    Vapaussodan sankarivainajia http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/sankarit.htm&menuId=vapaussota%201918
    Jääkärivala vannottiin Liepajassa http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota%201918/liepaja.html&menuId=vapaussota%201918

    VastaaPoista
  12. "Meitä Pietarin seudun suomalaisia – puhe ei ole inkeriläisistä, vaan suomalaisista - oli ennen vuotta 1917 yhteensä ainakin 150 000. Tuo luku on ongelmallinen - -."

    Tuo luku on väärä. Inkeriläisiä oli inkerinmaalla tuolloin 150.000. Mutta pietarinsuomalaisia Pietarissa 15.000.

    VastaaPoista
  13. USA mainitaan usein, kun halutaan antaa esimerkki maasta, joka suosii maahanmuuttoa ja on sen ansioista vaurastunut ja noussut mahtiinsa.

    Mainitsijat eivät ehkä ole huomanneet, että nykyään USA on rakentanut etelärajalleen ison ja korkean aidan ja rajavartiosto vahtii yötä päivää kovat piipussa, etteivät vaan maahanmuuttajat pääsisi muuttamaan maahan.

    Miksi helvetissä?

    Mainitsijat eivät ole ehkä huomanneet sitäkään, ettei edes suomalainen pääse USAhan vai menemällä, vaan rajatarkastukset ovat tiukat kuin Neukkulassa ennen vanhaan, viisumi vaaditaan ja lisäksi pitää vakuuttaa pyhästi, ettei tarkoitus ole jäädä maahan asumaan.

    Miksi helvetissä?

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi: - jompikumpi meistä käyttää tässä väärin sanoja inkeriläinen ja suomalainen - luultavasti minä. Luku on kuitenkin Max Engmanin väitöskirjasta ja tutkimuksista ja tarkoituksena on kertoa suomea äidinkielenään puhuneiden, tyypillissti 1800-luvun aikana Pietariin tai Pietarin seudulle, kuitenkin keisarikunnan puolelle muuttaneiden lukumäärä.

    Siis inkeriläiset, vastakohtana inkerikot eli inkeroiset, joita on jäljellä vallan vähän.

    Ks. Engman, Max: S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703-1917

    VastaaPoista