Haluaisin Virallisen tilaston niteet tänne, mutta ei tähän huoneeseen enää mahdu. Niitä on yli sata, myös 1800-luvun ensimmäiset, tapailevat taulukot ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneet loisteliaat oikeustilastot, joita lukemalla ratkaisi eräät historian, sosiologian ja sosiaalipolitiikan ongelmat. Siellä on mm. rikoksista rangaistut taulukoitu tekotyypeittäin 11 parametrin mukaan. Lukija saa tietää, että 1911 tuomittiin väärän rahan vaihettamisesta yksi 30-34 -vuotias nainen, jonka varallisuusolot olivat heikot koulutus ”olematon”.
Tuomituista punakaartilaisista on muuten tilasto, joka osoittaa, että kysymyksessä oli Suomen ensimmäinen nuorisokulttuurin kukoistus. Kaikkien tuomittujen mediaani-ikä oli karvan yli 18.
Sellaista tilastoa ei ole, josta saisi apua kysymykseeni: säilyikö Suomi länsimaistyyppisenä demokratiana evakkojen ansiosta?
Selvien lähdetietojen mukaan Risto Ryti teki huomautuksia siitä, että evakoille maksettiin rahakorvauksia Karjalaan jääneestä omaisuudesta. Paasikivi sooloili tavalliseen tapaansa. Jos karjalaiset olisivat jääneet 1940 paikoilleen, nämä herrat ja muutamat muut poliitikot olisivat tuskin asiaa kummastelleet. Kukaties heille olisi sopinut sekin, että he olisivat ryhtyneet Neuvostoliiton alamaisiksi syksyllä 1944.
Käytännössä Raivolaan jäi yksi mummo, joka kieltäytyi kyydistä, koska häneltä oli kissa kadonnut.
Evakkoja oli yli 400 000. He äänestivät eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. He osallistuivat kunnallisvaaleihin, vaikka esimerkiksi Harlun kunnantoimisto oli Kauhavalla, josta se siirrettiin Hankasalmelle tai Konnevedelle.
Vaaleissa on merkillistä, että mitään ei tapahtunut. SKDL:n vahva nousu 1945 oli ainakin jälkiviisauden valossa täysin odotettavissa. Liiton luonteesta ei ollut mitään käsitystä. Maailmansota jatkui. Berliinissä hallitsi Hitler. Neuvostoliiton jo valloittamien alueiden tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Stalin oli puhunut jotain vapaista vaaleista.
Niissä vaaleissa maalaisliitto hävisi vain 1,5 % ja kokoomus voitti saman määrän. Kaikista äänistä SKDL sai 23 % ja demarit 25. Seuraavissa vaaleissa 1948 SKDL menetti 3,5 % ja 11 paikkaa. Maalaisliitto ja demarit saivat yhdessä yli 100 paikkaa.
Eduskuntapaikkaan tarvittiin karkeasti yleistäen 10 000 ääntä. Evakkoäänestäjiä oli ainakin 100 000. Ellei heidän asioitaan olisi hoidettu jollain tavalla ja elleivät he olisi vihanneet Neuvostoliittoa ja istuttaneet vihaa jälkeläisiinsäkin, olisimme ehkä talsineet Tshekkoslovakian tietä.
Tietäen jotain neuvostoeliitin realismista luulen että tuo ilmiö yhdistettynä osoitettuun kykyyn maksaa sotakorvauksia ja tuottaa teollisuustuotteita määräsivät pelin hengen vuosikymmeniksi. Ryti ja Paasikivi muuten olivat todistelleet, että niitä sotakorvauksia on mahdoton maksaa. Sääli ettei Saksan talousihmeen rinnalla puhuta Suomen talousihmeestä, täystyöllisyydestä, jalostusasteen noususta ja inflaation autuaaksi tekevästä vaikutuksesta.
Nyt meidän pitäisi hoitaa vielä suurempi osa omasta väestöstämme, väliin pudonneet. Heitä lienee puoli miljoonaa, jättäen pikkulapset ja vanhukset laskuista. Suuri ryhmä on alikoulutetut miehet. Toinen suuri ryhmä on pitkäaikaistyöttömät.
Tilanne ja sen syyt ovat samat kuin Pohjois-Afrikan valtioissa, ja seuraus on luultavasti sama, kapina. Perussuomalaisten esiintyminen ei ole syy vaan seuraus.
Yhdellä sanalla kuvailtuna ongelma on näköalattomuus. Odotettavissa ei ole mitään hyvää. Toisen maailmansodan jälkeen oli, ja se näkyi syntyvyydessä.
En usko Soinia. Maailman suurimman talousalueen EU:n epäonnistuminen, joka taitaa olla nyt tosiasia, ei ollut poliittinen, vaan taloudellinen, ei rahapoliittinen (euro), vaan finanssipoliittinen (velka).i
Haluaisin Virallisen tilaston niteet tänne, mutta ei tähän huoneeseen enää mahdu. Niitä on yli sata, myös 1800-luvun ensimmäiset, tapailevat taulukot ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneet loisteliaat oikeustilastot, joita lukemalla ratkaisi eräät historian, sosiologian ja sosiaalipolitiikan ongelmat. Siellä on mm. rikoksista rangaistut taulukoitu tekotyypeittäin 11 parametrin mukaan. Lukija saa tietää, että 1911 tuomittiin väärän rahan vaihettamisesta yksi 30-34 -vuotias nainen, jonka varallisuusolot olivat heikot koulutus ”olematon”.
Tuomituista punakaartilaisista on muuten tilasto, joka osoittaa, että kysymyksessä oli Suomen ensimmäinen nuorisokulttuurin kukoistus. Kaikkien tuomittujen mediaani-ikä oli karvan yli 18.
Sellaista tilastoa ei ole, josta saisi apua kysymykseeni: säilyikö Suomi länsimaistyyppisenä demokratiana evakkojen ansiosta?
Selvien lähdetietojen mukaan Risto Ryti teki huomautuksia siitä, että evakoille maksettiin rahakorvauksia Karjalaan jääneestä omaisuudesta. Paasikivi sooloili tavalliseen tapaansa. Jos karjalaiset olisivat jääneet 1940 paikoilleen, nämä herrat ja muutamat muut poliitikot olisivat tuskin asiaa kummastelleet. Kukaties heille olisi sopinut sekin, että he olisivat ryhtyneet Neuvostoliiton alamaisiksi syksyllä 1944.
Käytännössä Raivolaan jäi yksi mummo, joka kieltäytyi kyydistä, koska häneltä oli kissa kadonnut.
Evakkoja oli yli 400 000. He äänestivät eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. He osallistuivat kunnallisvaaleihin, vaikka esimerkiksi Harlun kunnantoimisto oli Kauhavalla, josta se siirrettiin Hankasalmelle tai Konnevedelle.
Vaaleissa on merkillistä, että mitään ei tapahtunut. SKDL:n vahva nousu 1945 oli ainakin jälkiviisauden valossa täysin odotettavissa. Liiton luonteesta ei ollut mitään käsitystä. Maailmansota jatkui. Berliinissä hallitsi Hitler. Neuvostoliiton jo valloittamien alueiden tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Stalin oli puhunut jotain vapaista vaaleista.
Niissä vaaleissa maalaisliitto hävisi vain 1,5 % ja kokoomus voitti saman määrän. Kaikista äänistä SKDL sai 23 % ja demarit 25. Seuraavissa vaaleissa 1948 SKDL menetti 3,5 % ja 11 paikkaa. Maalaisliitto ja demarit saivat yhdessä yli 100 paikkaa.
Eduskuntapaikkaan tarvittiin karkeasti yleistäen 10 000 ääntä. Evakkoäänestäjiä oli ainakin 100 000. Ellei heidän asioitaan olisi hoidettu jollain tavalla ja elleivät he olisi vihanneet Neuvostoliittoa ja istuttaneet vihaa jälkeläisiinsäkin, olisimme ehkä talsineet Tshekkoslovakian tietä.
Tietäen jotain neuvostoeliitin realismista luulen että tuo ilmiö yhdistettynä osoitettuun kykyyn maksaa sotakorvauksia ja tuottaa teollisuustuotteita määräsivät pelin hengen vuosikymmeniksi. Ryti ja Paasikivi muuten olivat todistelleet, että niitä sotakorvauksia on mahdoton maksaa. Sääli ettei Saksan talousihmeen rinnalla puhuta Suomen talousihmeestä, täystyöllisyydestä, jalostusasteen noususta ja inflaation autuaaksi tekevästä vaikutuksesta.
Nyt meidän pitäisi hoitaa vielä suurempi osa omasta väestöstämme, väliin pudonneet. Heitä lienee puoli miljoonaa, jättäen pikkulapset ja vanhukset laskuista. Suuri ryhmä on alikoulutetut miehet. Toinen suuri ryhmä on pitkäaikaistyöttömät.
Tilanne ja sen syyt ovat samat kuin Pohjois-Afrikan valtioissa, ja seuraus on luultavasti sama, kapina. Perussuomalaisten esiintyminen ei ole syy vaan seuraus.
Yhdellä sanalla kuvailtuna ongelma on näköalattomuus. Odotettavissa ei ole mitään hyvää. Toisen maailmansodan jälkeen oli, ja se näkyi syntyvyydessä.
En usko Soinia. Maailman suurimman talousalueen EU:n epäonnistuminen, joka taitaa olla nyt tosiasia, ei ollut poliittinen, vaan taloudellinen, ei rahapoliittinen (euro), vaan finanssipoliittinen (velka).
Miten mies voi tietää jotain Neuvostoliitosta tai Venäjästä, kun ei ole koskaan siellä edes käynyt?
VastaaPoistaPelkkää kirjaviisastelua.
Eikä niistä oikeustilastoista mitään opi, se on turhaa puhetta ja viisastelua myös.
Väliin putoajat
VastaaPoistaKemppinen iskee isoihin kysymyksiin. Tämä väliinputoajien kysymys lienee megaluokan ongelma verrattuna johonkin maahanmuuton ongelmiin!!
Hyvinvointiyhteiskunta ei näytä pystyvän ratkaisemaan tätä väliinputoajien ongelmaa, vaikka vähemmän hyvinvoiva yhteiskunta ratkaisi siirtolaisten ongelman. Murinaa kuului, mutta ratkaisu löytyi ja oli hyvä Suomelle.
Evakkojen äänet;
VastaaPoistaEpäilen, että pelkät evakkojen äänet eivät olisi ratkaisseet juttua. Mutta jos evakkojen asiaa ei olisi hoidettu, ja joku Vennamo olisi lähtenyt johtamaan SKDL:ää, niin Tsekkoslovkian tie olisi ollut meidänkin tiemme. -- Vallankumoukset ja vallankaappaukset eivät ole ihan pelkkää vaalimatematiikkaa.
Taisi tulla kaksi kertaa.
VastaaPoistaTaisi tulla kaksi kertaa.
En säikähtäisi soinismia vielä - jo vuoden päästä lienemme viisaampia. Sopiva aika, paikka, rako ja miespersoona. Onko muuten kukaan arvioinut eri aikojen puheenjohtajien ikärakennetta? Toki ennenkin on ollut nuoria kykyjä, mutta kun katsoo nykygalleriaa, vanhempaa valtiomiestä/naista löytyy vain kiukkuisista kolumneista tai blogeista. En usko että olisimme sen onnellisempia tai Kreikka-tukiaismyönteismpiä ilman PerSujakaan. Jos tuon "näköalattomuuden" petraamisessa jokin puolue onnistuu vakuuttamaan - laittaisin mielelläni korteni siihen kekoon. Tosin "vastuunkantajia" tuntuu olevan niin paljon jotta liekö mitään kriisejä olekaan. Eikä tässä vielä mitään kapinoida jouda kunhan eivät tule minun tontille asustelemaan.
VastaaPoistaSuomelle vuonna 1945 määrätyt sotakorvaukset olivat samaa luokkaa kuin Saksalle vuonna 1919 määrätyt. Silloin sekä saksalaiset että John Maynard Keynes olivat todistelleet näitä korvauksia mahdottoman suuriksi maksaa. Useimmat ihmiset katsoivat, että Saksan talouskehitys vuosina 1919-23 vahvisti tämän oikeaksi. (Nykyään jotkut pitävät Saksan hyperinflaatiota ovelana velallisen rikoksena.) Eli Ryti ja Paasikivi olivat hyvässä seurassa.
VastaaPoistaBritit, ruotsalaiset ja heitä kunnellut Soini olivat oikeassa.
VastaaPoistaEuroopan ongelma on tietysti poliittinen (tahdon, voiman ja kyvyn puute), mutta ensisijaisesti se on juuri euron ongelma - ei velkaongelma. Ei Saksan, Suomen tai Hollannin valtionvelka ole mikään ongelma ollut eikä siitä sellaista olisi tullut.
Juuri euro mahdollisti Etelä-Euroopan ylivelkaantumisen, kun uskoteltiin, että drakma ja liira ovat muka sama asia kuin Saksan markka.
Olisihan se ollut niin somaa, kun kaikki olisi mennyt sievästi ja hyvin kohti eurooppalaista yhteistä sosalidemokratiaa, mutta todelliuus ei aina tottele hurskaitakaan toiveita. Pääsääntöisesti ei.
Poliittisessa historiassa muistetaan selvästi, että Paasikivi ehti elinaikanaan kumartaa tsaarin Venäjää, keisarillista Saksaa, Natsi-Saksaa ja Neuvostoliittoa, läntisistä suurvalloista puhumattakaan. Palkkioksi hän sai lujan ja johdonmukaisen valtiomiehen maineen. Vaikeimman ajan johtaja Ryti teki parhaansa, mutta sitäkin himmentää jonkin verran Gerda-rouvan johdolla harjoitettu usko numerologiaan ja ennustajiin. Molempien halu jättää karjalaiset paikoilleen on samoin tunnettu. Evakkojen vaikutus vaalituloksiin on ollut kiistämätön: Vielä parikymmentä vuotta sitten Vl.Pyhäjärvellä syntyneiden oli "vaikea saada huuliensa yli" (Thomas Mann), että Pyhäjärven Konnitsan kylässä syntynyt Armas Äikiä oli kommunisti. "Siell ei olt aviottomii lapsii eikä kommunistei."
VastaaPoistaSosiaalidemokraatit ovat pitkään syyttäneet Maalaisliittoa evakkojen sitomisesta turpeeseen ja Suomen teollistamisen estämisestä. Kyllä siinä olisi kurki kuollut ennen kuin suo sulanut, jos teollisten työpaikkojen kehitystä olisi jouduttu odottamaan. Jälkiviisaus vain on viisauden imelin laji. Sitä paitsi sotakorvausteollisuus laajeni joka tapauksessa.
"Neuvostoeliitin realismista" olen hyvin varovainen sanomaan mitään, koska olen asunut kaksi vuotta Moskovassa. Arkistoja ei päässyt tutkimaan edes Esa Seppänen tehdessään väitöskirjaa Kekkosen ja neuvostojohdon suhteista, vaikka häntä avusti entinen suurlähettiläs Juri Derjabin. Sellaiset dosentit, jotka eivät itse osaa venäjää, ovat täysin kääntäjien armoilla, eivätkä heidän tuloksensa ansaitse kovin runsasta arvostusta.
Saksan kohdalta olen aina ihmetellyt naisten pysymistä kotona. Gastarbeiterit ovat tietysti hoitaneet roskatyöt, mutta kuinka voi olla kunniakasta noudattaa kansallissosialismin oppeja vielä kymmeniä vuosia myöhemmin? Paikallista urheilukenttää päällystänyt Mannesmannin duunari lausui minulle olutlasin ääressä 80-luvulla:"Ja, meine Frau hat einen Job im Laden auf der Kasse - aber nur aus Langeweile". Toisin sanoen herra kyllä tienasi riittävästi, mutta rouva pitkästyi kotona.
Kaksi reunahuomautusta
VastaaPoista1) äänioikeusikäraja - täysi-ikäisyys - taisi olla tuohon aikaan 24v
2) ehdokasasettelu ja ehdokkaan äänestäminen vaaleissa ei toteutunut vaalipiirien sisällä vaan laajemmin
Pelkkää tarpeetonta kirjaviisastelua. . .
VastaaPoistaTuntuu siltä, että ensimmäisen anonyymin kaltaisia kommentteja kuuluu yhä tiheämmin julkisuudessa myös "virallisen tahon" suunnalta.
Yliopisto(i)ssa tällainen tarpeeton viisastelu ollaan onneksi ajamassa marginaaliin, minne se kuuluukin.
Tämän seurauksena väliinputoaja olen minäkin, kirjallisuuden ja filosofian yo. Ei ole miellyttävä tunne havaita olevansa alle kolmikymppisenä tulevan yhteiskunnan kannalta täysin hyödytön ihminen...
Anonyymi puhuu asiaa - minuakin hieman kylmää, kun katselen kuinka nuoria ovat päättäjämme, kolmekymppisiä märkäkorvia.
VastaaPoistaVaikka olisi miten fiksu, niin ongelmia ei näe kunnolla silloin, kun ne tulevat vastaan ensimmäistä kertaa. Sitä kuvittelee, nuorena, että ongelmiin on lopullisia ratkaisuja ja on vain vanhojen saamattomuutta, ettei niitä ole vielä hoidettu.
Mitä tulee tähän ns. väliinputoajien ongelmaan, niin se on malliesimerkki itse aiheutetusta ongelmasta, tyypillinen hyville ajoille. Se ratkeaa itsestään, kunhan ajat tästä oikeasti huonontuvat.
Tällä hetkellä Suomen väestöstä 50 % elää sen toisen puolen siivellä. Siipeilijöitä ei tarvita enää yhtään lisää - se on yksi syy maahanmuuttokritiikille.
Toinen syy on se, mitä tapahtuu paraikaa mm. Tottenhamissa.
Nostan hattua ja esitän suurimmat kunnioituksen osoitukseni Vennamolle ASO:n päällikkönä.
VastaaPoistaJos evakot pelastivat Suomen, on siinä ratkaiseva osuus Vennamon asutustoiminnolla. Hän pelasti Suomen.
Asutustoiminta ei koskenut pelkästään evakkoja, vaan myös sotaveteraaneja, sotainvalideja, sotaleskiä.
Ennen sotaa Suomessa oli noin 250.000 maatonta muonamiestä ja mäkitupalaista. Eli asutustoiminta koski lähes puolta suomalaisista.
Sodan aikana sotilaille oli luvattu maata.
Mielestäni Vennamo teki asutustoiminoillaan Suomen suurimman sosiaaliturvauudistuksen. Tästä ei juurikaan puhuta julkisuudessa.
Vaikea nykyisin kuvitella, ettei sodan jälkeen Suomessa ollut juuri lainkaan sosiaaliturvaa.
Maan ja kodin yksityinen omistus oli tärkeää, koska tuolloin se oli lähes ainoa turva vanhuuden ja sairauden varalle.
Järkyttävää on myös seurata kuinka Kokoomus tuolloin halusi rajata asutustoiminnan vain evakoille. Lähellä oli tilanne ja laki, jossa maata olisi annettu vain hallintaan, ei omistukseen. Myös media oli valjastettu Vennamon asutoimintaa vastaan.
Tästä lähti myös Maalaisliiton nousu, kun SKDL ja Sosialidemokraatit kääntyivät omien kotien hankintaa vastaan.
Eli. Vennamon jääräpäisyys pelasti Suomen uudelta vallankumoukselta ja sekasorrolta.
Yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden avautuminen vuonna 1954 lienee myös vaikuttanut Suomen "täystyöllisyyteen" viimeistään 60-luvulla, kun Ruotsiin muutto vilkastui. Nykyinen näköalattomuus sillä puolen lahtea kenties johtuu osittain myös siitä, ettei Ruotsin työmarkkinat enää vedä.
VastaaPoistaAsutustilojen poliittisen merkityksen tarkasteluna linkitän Antti Palomäen kirjoituksen, (ei kovin pitkä) jossa mm. annetaan ymmärtää, että maan sisällä tapahtunut asututilojen muodostus oli korviketoimintaa Itä-Karjalan vallattujen alueiden asuttamiseksi tehtyjen suunnitelmien epäonnistuttua.
VastaaPoistahttp://www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu/sivut/konferenssit/paperi08/Antti.Palomaki.pdf
"Nyt meidän pitäisi hoitaa vielä suurempi osa omasta väestöstämme, väliin pudonneet. Heitä lienee puoli miljoonaa, jättäen pikkulapset ja vanhukset laskuista. Suuri ryhmä on alikoulutetut miehet. Toinen suuri ryhmä on pitkäaikaistyöttömät."
VastaaPoistaErkki Nordbergin uudessa pamfletikirjassa "Arvio ja ennuste Suomen puolustuskyvystä 2039" on koottusti, läheisiin perustuen esitetty tuo syrjäytyminen mukaanluettuna mielenterveyshäiriöt. Nordbergin lohduttoman arvion mukaan vuonna 2039 Suomea puolustaa 20.000 miehen ramboista koostuva ammattiarmeija, muun kansan ollessa joko syrjätymisestä tai psyko-fyysisestä tilasta kykenemätön taikka henkisestä vieraantumista ("asia ei minulle kuulu") johtuen haluton sitä tekemään. (Tuo pikkuarmeija suojelee valtiojohtoa Helsingissä ja Porin satamaa odottaen apujoukkoja, joita millään maalla, Ruotsi mukaanluettuna ei ole lähettää.)
Hslonen on saattanut katsella hiukan pidemmälle eteen ja taapäin.
VastaaPoistaLamaannuttava talouskriisi ja näköalattomuus ja kansallismielisyyden nousu ja rasismin kuohu ja nuorten aikuisten joukkojen mellakointi (nyt tiedon valtateillä) kolkuttaa ovella kuin 30-luvun Saksassa..
MrrKAT
"...ja joku Vennamo olisi lähtenyt johtamaan SKDL:ää, niin Tsekkoslovkian tie olisi ollut meidänkin tiemme."
VastaaPoistaIsä aurinkoinen oli onneksi ollut ensimmäinen mies huolehtimassa siitä, että tuollaista miestä ei Neuvostoliiton punapakolaisten joukossa ollut eikä tuollaista Suomessa ollutta olisi SKDL:n ja SKP:n johtoon noussut. On hauska ajatusleikki, mitä olisi tapahtunut, jos 1918 jälkeen NL:oon paenneet ja siellä Lenin-koulussa opiskelleet n. 20.000 likvidoitua kommunistia olisivat 1944 jälkeen palanneet Suomeen sekä ottaneet Valpon, virkakoneiston ja SKDL:n haltuunsa. Uskon, että tuolloin Tsekkoslovakian tie olisi ollut tiemme.
On aika ironista, että karjalaisia syytettiin ryssiksi. Moni ainakin Viipurista oli länsimaisen sivistyksen läpitunkema ja venäläisille katkera aivan eri mitassa kuin länsisuomalaiset jyväjemmarit.
VastaaPoistaMitenkähän evakot jakaantuivat eri vaalipiireihin ja kuntiin, varmasti tämä tieto on jossain.
Siis jos IMF julistasi Kreikan holhoukseen, viskaaleja voisi tulla panssaroidulla kyydillä vastaan juntta? Kreikan euroja ei voisi muuntaa drakhmoiksi, joten lyhyellä aikavälillä kaappaus kannattaisi?
JK: "Maailman suurimman talousalueen EU:n epäonnistuminen, joka taitaa olla nyt tosiasia, ei ollut poliittinen, vaan taloudellinen, ei rahapoliittinen (euro), vaan finanssipoliittinen (velka)."
VastaaPoistaEhkä tuosta on vielä aikaista sanoa mitään kovin lopullista. Silti jos asiaa miettii, niin eiköhän ole niin, että nuo kaikki määreet tavalla tai toisella liittyvät toisiinsa - yhtä ei ole ilman toista jne.
Esimerkiksi tämä uutinen: Reutersin nimettömien EKP-lähteiden mukaan keskuspankki vaati Italialta perjantaina ainoastaan nopeita toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Berlusconia tukeva puolue Pohjoinen liitto puolestaan vihjasi maanantaina, ettei sen tiedossa ole tälle viikolle edes kokousta Italian tarvitsemista säästötoimista.
Eli kun Berlusconi lupasi - niin tämä asiako on nyt poissa päiväjärjestyksestä? Mihin ongelma-alueeseen sen liittäisit, vai eikö se enää ole ongelma? - paitsi italialaiseen tapaan tehdä politiikkaa?
Ja entä sitten se rahanluominen - siis kun ne arvon valtiot - jotka olivat kai joskus niitä kansakuntia (onko EU kansakunta?) - voivat hyväksyä niitä lainojaan vain ja ainoastaan siinä "omassa" valuutassaan, on niillä sitä varten tili keskuspankissa…? Ja sitten kun se ns. liikepankki "ostaa" niitä valtion velkakirjoja vaikkapa yhdellä eurolla, niin ko pankkihan luovuttaa siinä samalla sen velkakirjan sinne keskuspankkiin, joka sen jälkeen luo sitä keskuspankkirahaa eli valuuttaa sen yhden euron edestä ja siirtää sen valtion PM-tilille - http://www.ecb.int/paym/t2/html/index.en.html - jonka sisällä esimerkiksi se EKP:n luoma keskuspankkiraha liikkuu näiden eri rahoitusosapuolten - eli esim. liikepankkien ja valtioiden välillä.
Ja siis siinä vaiheessa se liikepankki siis on velkaa yhden euron sille keskuspankille, joka puolestaan on sen yhden euron velkaa ko valtiolle joka taas on velkaa sille liikepankille sen yhden euron.
Ja kun se liikepankki toimii tällä tavoin sen keskuspankkirahan, eli valuutan välittäjänä sieltä keskuspankista sille ko valtiolle, se joutuu maksamaan siitä hommelista korkoa - esim EKP:lle - ja sitten se valtio taas puolestaan sille liikepankille.
Nyt on vain niin että ne liikepankkien saamat korot ovat melko huikeita…
Meillä täällä sitä hommelia pyörittää Nordea. Eli kun Nordean keskuspankkirahan määrä kasvaa, lisätään samalla niitä velkoja siinä liikepankkirahassa ja tasapainoillaan sen taseen kanssa toisaalla (veronmaksajapuolella). Onko tuossa ainakin sinnepäin kuvatussa hommelissa jotakin vikaa - jos ei, niin miksi ei, ja jos niin miksi? Ja millä tavalla silloin asiaa pitäisi alkaa ratkaisemaan. Onko se kenties poliittinen kysymys? Ja jos se ei ole sellainen, niin miksi? Siis jos ja kun puhutaan noista syistä sen EU:n mahdolliseen epäonnistumiseen.
Ja entä tämä? Poliittinen, taloudellinen, rahapoliittinen, vain finanssipoliittinen kysymys? Kun ei näköjään liity mitenkään siihen laillisuuspykälään.
EU-perussopimus 125 artikla (entinen EY-sopimuksen 103 artikla)
1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Odotan kiinnostuneena vastaustasi
VastaaPoistaEsitit hyviä tietoja artikkelissasi
VastaaPoistaNuorten miesten syrjäytyminen johtuu naisenpuutteesta. Naisenpuute taas johtuu alikouluttamisesta ja työttömyydestä. Luuserismista.
VastaaPoistaOngelma on jo nyt polttava ja pahenee vuosi vuodelta, kun koululaitos ei näemmä pysty asialle mitään tekemään.
Henna Virkkunen kehui suomalaista koululaitosta poikkeuksellisen tasa-arvoiseksi. Unohti, että PISA:n mukaan suomalainen koululaitos on OECD-maiden epätasa-arvoisin. Siis sukupuolten tasa-arvon suhteen.
Onneksi Virkkunen siirtyi opetusministerin hommista hänelle paremmin sopivaan hyvä sisar -verkoston eli NYTKISen johtoon.
Olen muuten ajatellut, että en enää koskaan äänestä naista valtiollisissa vaaleissa. Tai, no, sitten voin äänestää kun löydän jonkun, joka kannattaa tasa-arvoa. Tai sitten kun nuoret miehet eivät syrjäydy kuin rammat antiloopit savannilla.
Nyt on Kemppinen jälkeen kerran asian ytimessä. Näin osuvan kirjoituksen lukee mielellään kahteenkin kertaan!
VastaaPoistaOn varmasti aivan totta, että luovutetuilta alueilta siirretty väestö on merkittävällä tavalla vaikuttanut siihen, että emme kulkeneet Tsekkoslovakian tietä.
Toinen erinomainen oivallus on se, että perussuomalaiset eivät ole syy, vaan seuraus. Yksinkertainen asia, joka kuitenkin harvalle on valjennut. Vuosikausia jatkunut lähes puolen miljoonan ihmisen työttömyys on tosiaan luonut meille uudet "evakot", joiden asioiden hoitaminen on tosiaankin kertaluokkaa suurempi ongelma, kuin siirtokarjalaisten asuttaminen konsanaan. Syrjäytyneet väliinputoajat nimittäin eivät siirtokarjalaisten tavoin riennä riemumielin viljelemään peltotilkkujaan. He ovat pikemminkin verrattavissa entiseen neuvostokansaan, joka nyt tumput suorana odottaa, että ensin Gorbatsov, sitten Putin ja kumppanit antavat heille hyvinvoinnin ilman että heidän itsensä tarvitsee sen rakennustyöhön juurikaan osallistua, kuten vanhoina hyvinä Hrustsevin ja Bresnevin aikoina oli asianlaita.
Viime vaalit olivat ensimmäinen merkki siitä, että tämä syrjäytyneiden porukka on sittenkin elossa, eikä välttämättä ja loputtomiin tyydy tyynesti kohtaloonsa. Ellei tämän porukan asiaa pystytä hoitamaan, olemme pian pahemmassa lirissä kuin moni uskookaan. Vertaus Pohjois-Afrikkaan on erittäin osuva. Eikä ovella kolkuttava finanssikriisi takuulla helpota asiaa.
Olisikohan vanhaa eliittiä edustavien poliitikkojen vihdoinkin aika lakata osoittelemasta näitä "väärin" äänestäneitä sekä heidän äänestämiään, lakata elämästä kuin mikään ei koskettaisi heitä, ja alkaa miettiä, ensiksi, mikä on mennyt pieleen, ja toiseksi, miten se voidaan korjata.
Jos vielä näissä oloissa ylipäänsä voidaan.
Muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan Suomessa 400 000 ihmistä kärsi masennuksesta ja 270 000 söi masennuslääkkeitä. Mikä lie tilanne nyt?
VastaaPoistaKuitenkaan kukaan poliitikko ei puhu tästä mitään. Selvähän se on. Masentunut ei raahaudu vaaliuurnalle, hän makaa kotonaan ja tuijottaa kattoon. Ei heiltä ääniä saa kuitenkaan.
Varakas on kansakunta, kun tällaista joukkoa on varaa makuuttaa kotona punkassa tai antaa heidän tuijotella apaattisina horitonttiin, kun pitäisi huhkia otsa hiessä kansainvälisen kilpailun paineessa! Vai laskevatko poliitikot sen varaan, että muissa maissa on masentuneita suhteellisesti vielä enemmän kuin meillä?
"Vittu Haisee hyvälle" huudettiin Lutkamarssilla.
VastaaPoistaMahtoi noita "naisen puutteessa" olevia mammanpoikia harmittaa, suorastan vituttaa!
JK rinnastaa osuvasti 2. maailmansodan evakkomme nyky-Suomen väliinputoajiin. Hallinnon ja politiikan eliitin retoriikka kutsuu heitä syrjäytyneiksi aivan kuin he olisivat ihan itse syrjäyttäneet itsensä.
VastaaPoistaMeneillään olevaa talouden globalisaatiota on sanottu 3. maailmansodaksi talouden asein. Tämä sota tuottaa vinhaa vauhtia lisää syrjääntyneitä maahamme, jossa eliitti säännöllisin välein ilmaisee huolensa. Tosin vain palkansaajien
ostovoiman turvaamisesta uusin veronalennuksin, jotka kiihdyttävät hyvinvointiyhteiskunnan tulopohjan rapautumista ja valtiontalouden velkaantumisvauhtia. Hyvin pian tulee se hetki, jolloin Valtioneuvoston orkesterin on Jyrki Kataisen johdolla esitettävä jenkka "Kusessa ollaan".
Poltinmerkki: evakko Laatokan-Karjalasta?
VastaaPoista"Perussuomalaisten esiintyminen ei ole syy vaan seuraus."
VastaaPoistaMikä tässä on muille kuin Kemppiselle niin vaikea ymmärtää? Edes presidentti ei tajua missä mennään.
EVA:n perusteellinen ja tuore kansallinen arvo- ja asennetutkimus antaa selvät luvut. Otetaan nyt vaikka se paljonpuhuttu maahanmuuttokeskustelu. Tutkimus kertoo, että 75 prosenttia suomalaisista on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä: "Suomessa käytävä keskustelu maahanmuutosta ei ole riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esille tuovaa."
Ihmisiltä kysyttiin myös, mitkä asiat ovat heidän mielestään tärkeimmät uuden hallituksen ohjelmassa. Ykköseksi nousi valtion velkaantumisen vähentäminen ja toiseksi tarkka taloudenpito.
Minkä asioiden painoarvo on kansalaisten mielestä eniten vähentynyt? Tutkimus: Maahanmuuton edistäminen, verotuksen alentaminen ja kehitysmaiden auttaminen.
Ja näin siis puhuu koko Suomen kansa, ei PS-puolue.
Ihmisten toiveet ja pelot tunnetaan. Ja mitä tekevät päättäjämme? Vaahtoavat viharikoksista, homojen oikeudesta kirkkovihkimisiin. lutkamarssien hyödyllisyydestä. Toisin sanoen he puhuvat asioista, joilla ei ole ihmisille juuri mitään merkitystä.
Tutkimuksen alkusivuilla tiivistetään tunnelmat viime vaalien alla: "Kansan oman asialistan kärjessä ovat työttömyys ja köyhyys, valtiontalous ja terveydenhuolto."
Ja mitä tekee hallitus ja maan ylin johto? Mätetään miljardi miljardin perään rahansa hupuloineille EU-maille, tuodaan lisää ammatti- ja kielitaidottomia hoidettavia maahan, uhkaillaan nettisensuurilla, syytetään ihmisiä vihan lietsonnasta.
Kannattaa hakea tutkimus kirjastosta lainaksi. Sen otsikko on "Maailman paras maa." Kai se löytyy netistäkin. Itse tykkään lukea painettua kirjaa.
"Sotakamreeri"
Työttömyyttä, syrjäytymistä, masennusta ja vaikka mitä...
VastaaPoistaKun halutaan työtä, niin mitä todella halutaan?
Puuttuuko Suomesta riittävässä määrin ahneita yrittäjiä ja liikemiehiä, jotka haluaisivat investoida pääomaansa - joko omaa taikka lainattua - tähän maahan voitontavoittelumielessä. Investoinnit tuovat työtä ja toimeentuloa sadoille tuhansille, kun "ahneille liikemiehille" luodaan olosuhteet myönteisille voitontavoitteluodotuksille.
Pääoma hakee tuottoa. Jos Suomessa ei ole mahdollista tuottoa saada, niin ahneet liikemiehet hakeutuvat pääomiensa kanssa muualle.
Se mitä tapahtuu tällä hetkellä liittyy tietoisuuteen eikä pelkästään tietoon ja silti vanhat historioitsijat hokevat historian tietoa tai tarinoita. Ei avaudu sieltä, nyt pitää ymmärtää maailmaa karusellina joka on ongoing-pyörimässä ja ongoing on sitä, että tehdään pienten askelten politiikalla kaikki se, mikä pitää realisoitua ja siitä ei voikaan loogisessa mielessä koskaan näkyä ja stoorit, tarinat ovat opittuja mistä pitää puhua ja mistä oikeasti on kyse. Näitä ei osata erottaa koska pitää ensin nähdä eli olla tietoisuudessa korkeammalla kuin vallitseva valta; siksi halusivat minutkin nimetä sairaaksi koska se oli varmasti etukäteen tiettyä kuten Intiassakin kun nyt haluavat numeroida jokaisen ihmisen eikä riitä, että tiedetään, että on köyhää ja ala-kastissa eläviä. Heille numerointi, identifiointi ja kaikenlaiset ns. vakuudet ovat yhtä kuin parempi tilanne näille: ei ole minun mielestä. Minä en siis usko, että ihmisten elämää parannetaan numeroimalla ja identifioimalla ihmisten geenit ja yksityiskohdat, sosiaaliset piirit, avunantojärjestelmät, hallintotavat jne sillä nämä kaikki tulevat vain auttamaan siihen, että valta ylläpitää sitä karusellia minkä kehitti viisikymmentä vuotta sitten. NÄin uskon ja uskon, että minun elämäni on vain ollut viite että ainakin englannissa tiesivät koko ajan että tuossa on yksi, jolla on ns. museoon kuuluvat geenit (eli liian korkea tietoisuus enää tähän maailmaan) ja se oli heille uhka - kuten näytti olevankin koska pysyin matalalla profiililla monta vuotta joka ei ollut tahallista vaan pelkäsin mitä hittoa minun elämässä oikein tapahtuu eikä kukaan edes aikonut minulle puhua. Se oli hemmetin pelottavaa.
VastaaPoistaTietoisuus on siis myyty (ajan taju, aikalaisuuden taju, holistiikan ymmärrys ja sen mukaan myös empatia monessa suhteessa). Suomi meni kouluttamaan kansaa väärin sotien jälkeen mutta silloin se tuntui oikealta koska saimme taloja ja teitä, infraa ja mobiilikaistaa. Oli siis jotain joka näytti oikealta mutta olisi ehkä pitänyt sivistää ensin kuten ennenkin tehtiin koulussa. Nyt paukauttettiin tietotekniikkaa talotekniikan päälle eli se, mitä käsi oli oppinut naulaamaan lankka oppi seuraavassa sukupolvessa naulaamaan matemaattisia koukeroita tajuamatta mitään mistä on laajemmin kyse. On siis nähtävä matemaattisetkin lahjat kahdenlaisena: ne, jotka tajuaa teorian ja ne, jotka osaavat yhdistää symboliikkaa sinne tänne, nopeasti ja äkkiä, eestaas jne eli eivät silti tajua (tietoisuudessaan) mitä se käsi ja otsalohko näyttää puuhaavan.
Näistä tuli niitä puuhaajia, joista kirjoitat myöhemmin: niitä, jotka osasivat jotenkin sovittaa jotain, joka näytti matchaavan mutta samalla tietoisuus jäi pois. Ja minua pitävät nyt kauhuna tai hirviönä koska minulla vielä toimii sisältäpäin orientoituva ajattelu ja siksi tietoisuus.
Chris