On ihmisiä, jotka eivät menestyneet elämän bingossa. Isäni oli kuusi vuotta sodassa. Hänen isänsä (s. 1896) kävi seitsemän sotaa, joista I maailmansota oli yksi. Aikaisemmin 1800-luvulla Euroopassa syntyneillä miehillä oli voittokuponki. Naiset taas tapasivat kuolla jatkuviin synnytyksiin.
Tieteessä on paljon tarinoita ihmisistä, jotka olisivat saaneet kokea nousevansa pilkasta ja paheksunnasta, jos olisivat eläneet vielä pari vuotta.
Näihin ei ehkä kulu Joseph Needham, CH, FRS, FBA, (1900-1995), jonka nimeä te oppilaani, tekniikan tohtorit, ette ole kuulleet. Hän oli kautta aikojen suurin tiedekirjailija, Alcuin, Avicenna ja Aristoteles mukaan luettuna. Siviilissä hän oli biokemisti, aikansa johtava Kiinan tuntija, erään Cambridgen collegen (Caius, perustettu 1348) rehtori, kiivas kommunisti, ahne kristitty, omituisuudestaan laajasti tunnettu ihminen, ja joutui ihannoimansa Kiinan suurenmoisen kakkosmiehen Zhou Enlain petkuttamaksi (väite USA:n harjoittamasta biologisesta sodankäynnistä Korean sodassa – propagandatemppu) ja sitten kauhistumaan aiheetta ihannoimansa Mao Zedongin aikaansaaman kulttuurivallankumouksen saamasta suunnasta.
Vaikka hänellä oli paha Parkinsonin tauti, hän kirjoitti kirjasarjaansa kuolemaansa asti. Cambridgessa hänellä oli professuuri, ruoka ja huoneet tähän tarkoitukseen puhtaat 50 vuotta.
Sattui niin, että otin puoli vuosisataa sitten tavakseni maleksia Yliopiston kirjastossa verukkeena sarjakuvista tehtävä tutkimus, joka valmistuikin kovin nopeasti ja sai lukijoita. Kirjastossa työskentelevän ystävän (Heikki Kaukoranta) avulla päädyin oman väen kirjoihin ja sain silmiini niteitä, jotka eivät varsinaisesti kuuluneet yleissivistykseen.
Jos satun syntymään uudestaan, kirjoitan jälleen uuden väitöskirjan tuomioistuimista ja tuomareista ynnä muusta. Yliopiston kirjaston kortistosalin lehterillä on näet parisataa nidettä käsittävä 1600- ja 1700-luvun saksalaisia oikeustapauksia käsittävä valikoima, jonka jutut ovat sekä kirjallisuutena että juridiikkana henkeäsalpaavia. Käsitys menneisyyden kulttuurista ja edeltäjiemme ajatus- ja uskomusmaailmasta mullistuu kerralla.
Vielä hurjempi oli Needhamin ”Science and Civilization in China”. Maassa ei taida olla laajasta teossarjasta vieläkään enempää kuin seitsemän osaa. Teknillisen korkeakoulun kirjasto ei ole häävi. Pahojen kielten kertoman mukaan Sauli Niinistö tuhosi omin käsin Eduskunnan kirjaston; juridiikasta olen itse todennut tämän surkeuden. Ikään kuin tietämättömyyden kultin kunniaksi maasta ei löydä enää edes suomen kielellä julkaistua alan kirjallisuutta.
Needhamin kirjasta on nyt ilmestynyt 27 osaa. Siinä dokumentoidaan sekä kiinalaiseen pikku tietosanakirjaan (Gujin Tushu Jichengin 2000-osainen hakuteos yhtenä; anteeksi Wade-Giles translitterointini) että alkuperäisteksteihin nojautuen kuuluisat kiinalaiset keksinnöt, kuten ruuti, paperi, aura, jalustin, valurauta, aura, magneetti.
Paljon mielenkiintoisempi on kiinalaista vesirakennustekniikkaa esittelevä osio. Maalaiset kykenivät Euroopan viettäessä verevää keskiaikaa säätelemään parin aarin riisipellon vedensaantia teekupillisen tarkkuudella. Ja Kiinassa oli suuri kanava sulkulaitteineen, selvästi merkittävämpi ihme kuin Suuri muuri.
Teoksen yksi osa käsittelee matematiikkaa ja astrologiaa, toinen fysiikkaa ja teknologiaa, yksi kemiaa, yksi biologiaa. Kiinalaisesta lääketieteestä ja yrttihoidosta kiinnostuneilla olisi siis lähdeteos käsillä. Kirjoituksistaan päätellen he eivät ole lukeneet sitä.
Needhamin kirjaa on moitittu kiinalaisten innovatiivisuuden ylikorostamisesta. Asiassa näyttää olevan perää. Puhe on kuitenkin korostamisesta. Muutoin tieteellinen maailma on langennut loveen tämän kirjasarjan edessä. Sarja saattoi valmistua, kun Cambridge University Press julkaisi hiljan viimeisen niteen. Ei ole tullut ostetuksi. Maksaa reilut 200 puntaa nide.
Needham pyöri piireissä. Hän oli perustamassa UNESCOa sotien jälkeen. Hän oli Royal Societyn ja akatemian jäsen ja sai saman korkeimman taiteilijalle tai tiedemiehelle myönnettävän kunniamerkin, jota nyt kantavat Stephen Hawking, Peter Brook, Sir David Attenborough ja Eric Hobsbawm. Needhamin kaavailema koko maailman tiede- ja kulttuurihistoria jäi kesken.
juridiikka voi tosiaan salvata hengen :)
VastaaPoistaKiinasta on totta ja kissavieköön, kerrottu maailmalle aivan liian vähän!
VastaaPoistaJa kuten niin usein, kaiken takana,sysäyksenä ja tukena tälle huikealla tutkimukselle oli nainen - Lu Gwei-djen. On muuten erikoislaatuinen kolmiodraama ja rakkaustarina! Enemmän: Winchester, Simon (2008). The Man Who Loved China: The Fantastic Story of the Eccentric Scientist Who Unlocked the Mysteries of the Middle Kingdom. New York: HarperCollins
VastaaPoistaHuipputiedekirjailija, kiivas kommunisti ja ahne kristitty - mitenkä nämä kaikki voivat mahtua samaan ihmiseen samanaikaisesti?
VastaaPoistaAd Toipila et alii: niin, ja Eric Hobsbawm (huipputiedemies, kommunisti ja jazz-kriitikko - ja elää edelleen) kertoo arvioinnissaan Winchesterin kirjasta, että tämä ei edes tiedä kaikkein hurjimpia juttuja...
VastaaPoistaJuman kekka, toi Needhamhan on vähän niin kuin tää J. Kemppinen!
VastaaPoistaIhmistä jota ei haukuta kommunistiksi ei ole mainitsemisen arvoinen ihminen.
VastaaPoistaKiina on mahtava valtakunta, jolla on mahtava menneisyys ja mahtava tulevaisuus, ja joka valittaa, vapisee ja valehtelee pienen myhäilevän tiibettiläismunkin takia.
VastaaPoistaOlemme ihmisluonnon alkulähteillä.
Tässä mielenkiintoinen ja osin hauskakin teos Needhamin "salaisista" toiminnoista:
VastaaPoistaBomb, Book & Compass: Joseph Needham and the Great Secrets of China
by Simon Winchester
www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0670913782/cosmosmagazin-20
Winchesteriltä on myös toinen mielenkiintoinen teos saatavana kirjastosta:
Professori ja hullu - Kertomus murhasta, mielisairaudesta ja Oxford English Dictionaryn synnystä
Tämä se vasta hauska kirja onkin.
Huippupoliitikko, kiivas ateisti, ahne sosialisti. Sellaisiakin on.
VastaaPoistaEduskunnan kirjaston huonontumista en ole havainnut, vo johtua siitä, että olen niin pitkään joutunut haetuttamaan aineiston; tähän saakka on jostain aina löytynyt.
VastaaPoistaUseat fiksutkin DI:t ovat todenneet, että älykäs henkilö lukee kirjan yhden kerran ja se on sitten siinä. Jos tämä on kriteeri sikäläisen kurssikirjaston hankinnoille, saalis jää ymmärretävästi pieneksi.
Olen tässä kesällä kuunnellut BBC3:n kiinnostavaa Desert Island Discs -podcastia. Vieraat vaihtelevat urheilijoista arkkipiispoihin, on siellä ollut London Metropolitan Policen ykkösmieskin. Ulkopuoliselle sikäläinen honour-systeemi on yllättävä, bagatellina esimerkkinä esimerkiksi Kemppisen viittaamat Attenboroughin veljekset. TV-tähti Davidiin on osunut arvattavaa mitalisade ritarinarvoineen, mutta isoveli Richard, elokuvamies, se vasta on pankin tyhjentänyt, hänet on aateloitukin. Samalla Royal Shakespeare Companyn kiintotähti ja TV-työstään niinikään maailmankuulu David Suchet ei ole edes ritari. Hänen veljensä taas...
Kiinalaiset tosiaan olivat innovaatioiden eturintamassa. Nerokkaalla innovaatiolla ei kuitenkaan ole arvoa, ellei tällä ole polkuja, joita pitkin innovaatio tai informaatio matkaa maailmalle.
VastaaPoistaLuin äsken aihetta käsittelevän kirjan, jossa oli tiivistetty aikaisemmin luettuja tiiliskiviäni. Valitettavasti kirjan nimi on mielestäni hieman harhaanjohtava, nimeke kun on ostettavissa vaikka rautakaupasta.
Kirja möisi varmasti paremmin iskevämmällä nimellä, tyyliin "Suomalainen huippuinnovaatio".
Kirjan kansi on niin taiteellinen, että sen voisi kehystää tauluksi, valitettavasti taiteellinen kansi maastoutuu hyvin kirjakaupan uutuushyllyyn. Kun kirjan kannessa on mustekala, niin kirjaan tartutaan jo uteliaisuudesta.
Onneksi kirjankannen sisäpuolelta on luettavissa oikea tuoteseloste.
Professori Markku Kuisman teos avaa ajankohtaisen näkökulman paljon puhuttuun ilmiöön: innovaation syntyyn ja läpimurtoon. Samalla kirja havainnollistaa, kuinka valtavirraksi kasvava uutuus muuttaa maailmaa ja kiihdyttää köyhän syrjämaan modernisaation tielle -
Sahan tarina osoittaa, kuinka monisäikeisestä tapahtumaketjusta uuden teknologian käyttöönotosta on lopulta kyse.
Ai niin, kirja on
Saha tarina Suomen modernisaatiosta ja ihmisistä jotka sen tekivät
Tekijät: Kuisma, Markku (kirjoittaja)
Meillä olisi paljon opittavaa Kiinalta.
VastaaPoistaNimittäin heidän rikoslainsäädännöstään ja rangaistuskäytännöstään.
Kiinalaisilla on monituhatvuotinen kokemus siitä, miten oikeus saadaan toteutumaan ja miten rikollisia tulee rangaista. Maailman vanhin kulttuuri on ollut länsimaita vuosisatoja edellä tässäkin asiassa.
Ad Rienzi: - Sir David Attenborough oli BBC:n kakkosjohtaja, mutta löi hanskat tiskiin ja sanoi kehittävänsä ja toteuttavansa kunnon luontodokumentin - Planet Earth. Hänen taustaryhmässään on sitten kaikki mahdolliset akateemiset eläimeensekaantujat.
VastaaPoistaAd Omnia: - "Professori ja hullu" -yhdyn suositukseen. Luin ja ilahduin toisen kerran, kun huomasin, että se on suomennettu.
VastaaPoistaAntaa aihetta monenlaisiin ajatuksiin.
Ad Mika Lako: - minulla on Kuisman kirjasta blogi kirjoitettuna - sain vedokseet Markulta ja kirjakin tuli nyt.
VastaaPoistaEi tarvitse arvuutella arviotani: taivaallista! Kas kun tässä on taas se tuiki harvinainen vankka faktapohja.
Koska valtakunnan hupakko eli hupsutteleva dosentti, joka tulee vaihteeksi Turusta (HS mielipide 23.8.), on iskenyt kiiluvan haukankatseensa maamme nationalistisiin vihapuhe-lauluihin, mm. Maamme-lauluun, niin ehdotan että hänet nimetään Euroopan Unionin Komission Komentavaksi EU-inkvisiittoriksi (lyh. EUKKO), jolloin hän voi tarttua arvolleen sopiviin isompiin haasteisiin.
VastaaPoistaEsimerkiksi Marseljeesi on ihan kauhea:
Edetkäämme, isänmaan lapset,
kunnian päivä on tullut!
Meitä vastaan hirmuvallan
verinen lippu on nostettu
verinen lippu on nostettu.
Kuuletteko konnuillamme
noitten villien sotilaiden huudon,
jotka tulevat teidän syliinne asti
leikkaamaan poikienne ja kumppaneidenne kurkut.
Aseisiin kansalaiset!
Muodostakaa pataljoonat!
Marssikaamme, marssikaamme!
kunnes epäpuhdas veri kastelee peltomme.
(Netistä napattu suorasanainen käännös. Jätän paheksuttavaksi tällä vihapuheella.)
Lehdistä olemme aikoinaan saanet lukea, että nykyinen presidenttiehdokas ja KHO:n presidentti Pekka Hallberg on ollut ahkera Kiinan kävijä ja on opettanut sikäläisille suomalaista oikeudenkäyttöä.
VastaaPoistaPekka Hallberg on yhdessä Päivi Pietarisen kanssa kirjoittaut kirjan "Oikeusvaltion rakentaminen", joka on julkastu kiinaksi keväällä 2002.
Sanoisin, että jos 1900-luvun alussa syntyminen oli aika tyhjä arpa, niin Kemppinen ikäluokkineen sai varmaan erään parhaista historiassa. Aikakaudella, jona he kasvoivat aikuisiksi, säätykierto oli kaikkien aikojen nopeinta. Esimerkiksi professuureja ja virkoja löytyi kaikille päteville tutkijoille. Lisäksi tulee suurin plussa: Suurista ikäluokista tiedetään jo varmasti, etteivät he koskaan joutuneet sotaan. (Nyt he olisivat sotaan jo selvästi yli-ikäisiä.) Kemppinen on, esimerkillisesti, käyttänyt nämä mahdollisuudet hyvin ja edistänyt yhteiskuntaamme ja ihmiskuntaa useilla aloilla tavanomaista yksilöä selvästi enemmän.
VastaaPoistaEn kyllä kiistä omankaan ikäluokkani lähtökohtien hyvyyttä. On kuitenkin selvää, että me 20-30-vuotiaat joudumme taistelemaan itsellemme sijan olemassa oleviin rakenteisiin. Niitä ei synny sopivasti lisää. (Taiteelliset ja tieteelliset saavutukset ovat sen sijaan yhtä helppoja tai vaikeita kuin ennenkin.)
Vielä hurjempi oli Needhamin ”Science and Civilization in China”. Maassa ei taida olla laajasta teossarjasta vieläkään enempää kuin seitsemän osaa. - - Needhamin kirjasta on nyt ilmestynyt 27 osaa.
VastaaPoistaMihinkähän tämä väite perustuu? Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-yhteistietokanta tuntee kyllä aivan jokaikisen noista 27 osasta - ja useimmat näyttävät lisäksi löytyvän vähintään parista kolmesta eri kirjastosta. Hakukenttään vaikkapa sanat needham science civilisation china.
Eduskunnan kirjaston juridiikkatarjontaan en ole pätevä ottamaan kantaa, mutta yhteiskuntatieteellisen (ja laajemminkin yhteiskunnallisen) kirjallisuuden lähteenä se on omien kokemusteni mukaan Suomen mittapuulla yhä aivan ylittämätön. Olen erikseen ottanut asiakseni kiittää sitä omissa kirjoissani, koska niiden kirjoittamisesta ei olisi ilman sitä tullut välttämättä mitään.
Arvon herra Kemppinen. Pyyntö/kysymys teille. MInä olen kovasti tykännyt bloginne lukemisesta mutta aloitin sen vasta noin vuosi sitten. Osa arkistoistasi on edelleenkin lukematta, niin moni aiheista herättää senverta ajattelua että blogiasi on ajattelevan ihmisen yksinkertaisesti mahdotonta kahlata lävitse montaa sivua kerrallansa.
VastaaPoistaTulen tässä aiheeseen syntymävuotenne & digitaalinen testamentti. Olen ymmärtänyt että olette suorittaneet uudisraivaajan virkaa mitä tulee digitaalisen maailman erityyppiseen lainsäädäntöön. En täsmennä koska osoittaisin silloin tietämättömyyteni.
Meistä jokaisen aika täällä maan päällä tulee jossakin vaiheessa loppuunsa. Itse vuosikertaa 1972 edustavana en kuvittele että välttämättä vaikuttaisin täällä teitä kauemmin, puhutaan vain keskiarvoista, sattumuksesta, elämäntavoista, onnesta.
Kuitenkin jos sattuisitte menehtymään yllättäen oletteko tehneet mitään toimenpiteitä siihen asiaan liittyen olisivatko kirjoituksenne luettavissa edelleenkin viiden vuoden kuluttua mahdollisesta menehtymisestänne?
Laajemmin minua kiinnostaa siis nimenomaan kuulla mielipiteenne/pohdintanne "digitestamentista", kovasti mielelläni lukaisisin mielipiteitänne asian tiimoilta, näkökulmia asiaan löytynee.
Myöhäisestä syntymävuodestani huolimatta minussa on jotakin häivähdystä menneiltä ajoita. Olen isovanhempieni kasvattama ja isoisäni (syntynyt 1921) ehti olla rintamalla ihan riittävän kauan, ainakin jatkosodan alusta alkaen, talvisodasta en ole varma. On ollut tämän(kin) takia nautinto lukea sotaan liittyviä pohdintojanne. Kiitos.
Ad Omnia: - anteeksi, paha virhe. Kats0in Needhjamin vanhasta muistista vain Helkasta, jota ei pitäisi käyttää enää ollenkaan.
VastaaPoistaHuomautus Lindasta oli aiheellinen. Vaikka olen sen kanssa tuttu, pakkaa ajatus pätkimään.
Kiitos. - Ja siis Needhamin suurteosta löytyy eri tahoilta.
Tapsalle: Marseljeesi on Ranskan vallankumouslauluista tunnetuin varmaan siksi koska se on ihan lällärikamaa moniin muihin verrattuna - esim. La Carmagnole (josta on peräisin uhkaus aristokraattien hirttämisestä lyhtypylväisiin)
VastaaPoista