Sivun näyttöjä yhteensä

10. lokakuuta 2010

Hanki ja jää




 Paasikivi sanoi kansleri Hjeltille jo vuoden 1917 puolella: hanki tänne saksalaisia. Mannerheim tiesi kuultuaan asiasta 1918, että mihin saksalainen tulee, sinne se jää.

Meill’ on hanki ja jää… pelätkää!

Markku Kuisma on ylivoimaisesti Suomen etevin kirjoittaja historiatieteen alalla. Olen ylistänyt pari hänen kirjaansa taivaisiin tässä blogissa, mutta ovatpa muutkin. Olen kerrannut, että joka haluaa luotettavaa tietoa Suomesta, Suomen politiikasta ja esimerkiksi sodista, lukekoon Kuisman päätoimittajana kokoaman Suomen metsäteollisuuden historian. Ensimmäinen vankka nide, 1620 – 1920 on Kuisman kirjoittama. Viimeinen osa on puhuvasti nimeltään ”Kriisi ja kumous”. KOP:n historia eli pankkikriisin ruumiinavaus sai nipun palkintoja.

Uusi kirja on nimeltään ”Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914 – 1920”. Teksti perustuu kirjoittajan aikaisemmin tekemään tutkimukseen ja nojautuu luonnollisesti lujasti aihepiiristä kirjoitettuun, jota on todella paljon.

Minulle professori Juhani Paasivirran kirjat olivat aikojen alussa elämys. Hänen jälkeensä moni muukin kirjoittaja on astunut määrätietoisesti täysijärkisten leiriin.

Nyt Kuisman kirjasta on syytä mekastaa näkökulman valinnan vuoksi. Kirjan nimestä ja kustantajasta (WSOY) voisi päätellä, että kysymyksessä on kertauskurssi jatkoluokille. Vaan ei ole.

Takakannessa sanotaan häveliäästi: ”Erityisesti yritys- ja talouselämän johtajista avautuu puolia, jotka ovat monelle tuntemattomia.”

Tämä tarkoittaa, että nyt viimein pankkien ja etenkin paperi- ja metalliteollisuuden osuus Kansalaissotaan on nostettu esiin ja suhteutettu maailmanpolitiikan tapahtumiin. Oma sotamme, jonka nimestäkin jaksettiin riidellä niin kauan – se kun oli myös vapaussota ja kansalaissota – oli luonnollisesti ensimmäisen maailmansodan episodi, jossa Suomelle oli käydä kuin jätkämiehen kalakukolle: olimme joutua syödyiksi.

Suomen veljellisen avunpyynnön saksalta olivat keksineet itse keisari Wilhelm ja hyvin tunnetut sotapäälliköt Hindenburg ja Ludendorff. Tilattu apu auttoi naamioimaan sotaretken ”humanitaariseksi”. Kauhaa kyllä sitä se osittain olikin, koska valkoisen Suomen, mukaan luettuna pankkien ja teollisuuden, kosto oli kauhea.

Kuisma toteaa myös suorin sanoin selvän totuuden. Punakapinan nopea kukistuminen johtui keskeisesti siitä, ettei Lenin antanut lupaamaansa aseapua (yhtä junalastia enempää) ja että huligaaniaines nousi punakaartissa määräävään asemaan. Sanomme siis, että Suomen entisellä työväenluokalla (sitä ei taida olla enää olemassa) ei ole aihetta muistella sotaansa muussa hengessä kuin syvän häpeän tuntein. Luulen että Hannu Salama on tästä eri mieltä, mutta varma en ole.

Osa punajohtajista oli gangstereita ja terroristeja, ja kaiken lisäksi toimissaan taitamattomia. Kuten gangstereilla on tapana, he lähtivät livohkaan ja ryhtyivät Pietarissa riitelemään ja ammuskelemaan toisiaan. Kymmenet tuhannet viileästi ajatellen jokseenkin viattomat ihmiset, jotka olivat tietoisesti tai ajattelemattomuuttaan seuranneet heitä, maksoivat hengellään. Nykyisin käytetty luku on noin 25 000.

Suomen taloushistorian kannalta erittäin tärkeä on Kuisman selvitys, jonka mukaan monet kuningasseikkailun aikana, sodan pakotuksesta luodut ratkaisut jäivät pitkäikäisiksi. Sellaisia olivat metsäteollisuuden kartellit.

Kirjoitan tästä merkittävästä teoksesta pian uudelleen. Sain sen postin kuljettamana perjantaina, joten luettua on sulateltava. Ihmettelin että kustantaja lähettää minulle kirjan. Ja ilmaiseksi! Olisiko joku huomannut, että kirjoitan kirjoista ja lukijoita on brutto, views + visits, 90 000 kuukaudessa. Soininvaara näyttää blogissaan tavoittelevan tuota lukumäärää. En edelleenkään tiedä, miten se lasketaan. Omassa blogissani näkyvän Site Meterin kiivas kierto saattaa merkitä jotain.

41 kommenttia:

  1. Wilhelm/Hindenburg/Ludendorf; "keksivat" muka suomalaisten avunpyynnon Saksalta

    Joku oikoo kulmat suoriksi??
    Kyllahan suomalaiset 'kerjasivat' saksalaiset Suomeen v. 1918. Kiinnostunut voi syventya Hannes Ignatiuksen toimintaan talla suunnalla,
    (Ignatius mm. sai potkutkin tassa yhteydessa), Suomalaisten Tukholman ja Berliinin toimistojen toimintaan ja Liettuan komennuskuntaan jne.

    VastaaPoista
  2. "...Sanomme siis, että Suomen entisellä työväenluokalla (sitä ei taida olla enää olemassa) ei ole aihetta muistella sotaansa muussa hengessä kuin syvän häpeän tuntein..."

    Satuin tuntemaan tata tyovaenluokkaa ja kapinassa mukana olleita miehia. Eivat ne hapeilleet eivatka nama myohemmat tyovaenluokan urhot ole kai hapeilleet. Olivat ylpeita kapinastaan. -- Tyovaenluokan ymmarrys oli toisilla raiteilla kuin Kemppisen tassa blogissa esittama.

    Erityisen hapeallista oli punainen ja valkoinen terrori. Terrorin toimeenpanijat voi panna hapeapaaluun.

    VastaaPoista
  3. Ad Anonyymi: - oma kokemukseni punakaartilaisista alkaa isoisästä (s. 1896). En ole keksinyt aihetta vakaviin vastaväitteisiin. Puhuimme asiasta 60-luvulta 80-luvulle. Hän luonnehti kapinaa lapselliseksi. Mielestäni asiasta aivan varmasti paljon kuulleen V. Linnan kuvauksen voisi tarvittaessa tiivistää samaan. Idealistista, ymmärrettävää, hanke epärealismin merkeissä. Huonoa aloittaa sotaa, kun ei ole aseita eikä taitoa niiden käyttämiseen.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - ei suinkaan. Aktivismi oli ollut kauan pinnassa ja mm. jääkärivärväys alkanut varhain. Nyt avun pyynnössä oli uutta, että se oli virallisen hallituksen (Vaasan senaatin) nimissä tehty. Valtuutus hankittiin jälkeenpäin mutta saatiin. Mannerheimille ei muistettu kertoa.

    Itsenöisyysajatus alkoi saada kannatusta myöhään, oikeastaan pakon edessä. Teollisuuspiirit olivat suhtautuneet siihen lähinnä kielteisesti, koska päämarkkinat olivat Venäjällä ja vallankumouksia, maaliskuun ja lokakuun, arvioitiin ohimenevinä häiriöinä.

    Se kuuluu alkeisiin että sekä Venäjän että Saksan romahtaminen oli sittenkin suuri yllätys. Myös 1918 odotettiin neuvottelurauhaa.

    VastaaPoista
  5. Jukka K. kirjoittaa >>>Osa punajohtajista oli gangstereita ja terroristeja, ja kaiken lisäksi toimissaan taitamattomia.<<<

    Tama on tietysti totta. Esimerkina olkoon vaikkapa Suodenniemen Koivisto nousu punaisten lansiarmeijan varapaallikoksi ja Uksilan apuriksi. Koiviston sanotaan tappaneen sumeilematta ihmisia.Se lienee ollut myos Koiviston esikunta Tyrvaan pappilassa, joka antoi Vammalan polttamiskaskyn...ja kanisteri-aijat alkoivat valella Vammaln taloja polttonesteella, kuten Piilonen kuvaa.

    En ole aivan varma edistiko tama "hurjien" esiinnousu kapinaa vaiko sen nopeaa kukistumista.
    En ehka ostaisi Kuisman vaittamaa; taisi olla tarkeampia tekijoita vaikuttamassa.

    Tasapuolisuuden vuoksi on todettava, etta yhta surkeasti oli asiat myos valkoisella puolella.
    Esimerkiksi Saaren Jallulla oli keskeinen osa
    Jamsan valkoisessa organisaatiossa. Ja ruumiita tuli! Naitahan riittaisi luetella.

    VastaaPoista
  6. Ad Jukka K.
    Wilhelm/Ludenddorf/H...
    Kiitos hyva selitys, mutta ei avaa itse tata vaitetta, etta nama Saksan herrat olisivat keksineet koko avustusjutun? Suomalaisethan tassa toimivat ja anoivat?

    VastaaPoista
  7. Onko tama blogissa esiintyva 'SYVA HAPEA' Kuisman vai Kemppisen keksima termi tassa yhteydessa?

    VastaaPoista
  8. " Wilhelm/Hindenburg/Ludendorf; "keksivat" muka suomalaisten avunpyynnon Saksalta

    Joku oikoo kulmat suoriksi??"

    Se on tarkoitus, oikoa, hämärtää ja sotkea - vielä tämä keisarillisen Saksan nippuun vetäminen natsihallinnon kanssa: kuin joku pieni kosmeettinen muutos vain olisi tapahtunut natsien noustua valtaan, ja Suomessa okei asioitiin vain "Saksan" kanssa. Saksa kuin Saksa, ainakin oikeiston propagandassa.

    VastaaPoista
  9. Pannaanpas koko Koskenniemen Nuijamiestenmarssi tähän malliksi nouseville sukupolville isien henkisestä sielunmaisemasta. Sehän ilmestyi kokoelmassa Hiilivalkea jo 1913.

    Meill' on hanki ja jää, meill' on halla ja yö,
    meill' on ankarat käskyt kohtalon.
    Kenen kerran nuijamme maahan lyö,
    se maassa on.
    On meidät vihurit valinneet,
    yöt meille salansa uskoneet,
    on antanut hukka hampahansa
    ja ilves varmimman katseistansa.
    Meill' on halla ja yö, meill' on hanki ja jää
    pelätkää, pelätkää!

    Meill' on leimuva lemmen ja vihan lies,
    kuka meidän tiellämme kestää vois!
    Kun on kerran lähtenyt Pohjan mies --
    seis, voitto pois!
    Me tulemme voimalla kotoisen tarmon,
    me hylkäämme kaiken vieraan armon.
    Ken on syntynyt lakeilla Pohjanmaan,
    hän tietää tuomion tunnossaan:
    hän ei leppyä voi, hän ei väistyä saa --
    vaviskaa, vaviskaa!

    VastaaPoista
  10. Erään suvun musta eli punainen lammas meni rahan perästä kanavatöihin, ja löyti itsensä joukkovärvättynä, ja Naulasaaresta antautumasta ja jopa kahdesta kuulustelusta.

    Henki jäi, niin kuin pitikin, mutta indoktrinaatiot ja kiihotukset eivät häneen sen koommin tehonneet. Alkoi uusi kymmen, ja tarjolla oli totuutta jos toistakin!

    Vakuuttelu ja valehtelu ovat ainakin ensimmäiset serkukset, jos eivät ole aivan veljeksiä. Kylillä on epäity historiankirjoitusta saman isännän lapseksi. Hm, kaikenlaista puhetta!

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: "Hanki saksalaiset tänne" - Klinge, Helsingin yliopisto III, samoin Jägerskiöld, Polvinen, Tokoi (!). Hjeltin elämäkertaa en nyt tavoita. Sitaatti ja lähdemerkinnät Kuisma. Itse asia on ollut kauan tunnettu.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - "häpeä" - sanavalinta ja siis käsitys = Kemppinen, ei Kuisma. En tarkoita, että Kuisma olisi toista mieltä, mutta tässä kirjassa ei teemana ole punaisten, vaan valkoisten rahoitus.

    VastaaPoista
  13. Ludendorff totesi jo helmikuussa 1918 "Kuinka loputtoman tärkeitä meille ovatkaan Ukraina ja Suomi, nuo idän kulmakivet, joiden rikkauksia on mahdoton arvioida."
    Ajatellen Suomen metsiä, mineraaleja ja koskia.

    Kummallista oli Paasikiven ajatuskulku keväällä 1917. Paavo Paloheimo mainitsee: "JKP on hyvin mörkki. Tuomitsee jo sekä suurteollisuuden että suurviljelijät hävitettäviksi".
    Samaan aikaan Paasikivi mainitsee itsenäisyydestämme: "Meillä ei ole rautaa, kivihiiltä, metsät kohta lopussa, kosket matalia ja pitkiä".
    Paasikiven mielestä muualla maailmassa oli takeita, monarkia tai edustuslaitoksen ylempi kamari, jotka varjelevat yllätyksiltä.


    Saksan tarkoitus oli luoda Itä-Euroopan pikkuvaltioista ketju, joka ulottuisi Suomesta Baltian, Puolan ja Ukrainan kautta Kaukasiaan saakka.
    Eihän tuossa mitään pahaa ollut. Stalin osasi hoitaa saman asian käänteisenä oman sotansa jälkeen 1945. Hänelläkin oli lukuisa määrä pikku valtioiden "avunpyyntöjä" samoin kuin Ludendorffilla aikoinaan.

    Paasikivi on kummallinen tyyppi. Jos lainauksia hänen sanomisistaan lukee, voi niistä päätellä aivan mitä lukija haluaa.

    Ja se oli Vapaussota. Stalin hoiti "valkoisen terrorin" loppuun asti. Mitä olisi kuviteltavissa, jos Suomeen olisi saapunut Neuvostoliitosta 25.000 punaista suomalaista vallankumouksellista vuoden 1944 jälkeen? Olisivat varmasti tulleet, koska rauhanteossa näin olisi päätetty ja sallittu.

    VastaaPoista
  14. Hauska huomata, että vuoden 1918 asenteet leimuavat yhä. Ja nyt eletään vuotta 2010!
    Kuisman kirja on todella vavahduttava. Ihme, ettei sitä ole kielletty.

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  15. Jos on edes pintapuolisesti selvillä sodan taustasta ja Saksan tavoitteista, ymmärtää kyllä heidän kiinnostuksensa ja mahdollisen aktiivisuuden Suomen suhteen.

    VastaaPoista
  16. "Hanki saksalaiset tanne", eikos se juuri sano, etta suomalaiset hankkivat eika suinkaan
    Wilhelm/Ludendorff/H... ollet liikkeellepaneva voima. -- Olen tainnut ymmartaa taman "keksia" verbin jotenkin toisin kuin blogin kirjoittaja.

    VastaaPoista
  17. Niistä saksalaisista vielä. Veikko Kerkkonen kirjoittaa Janakkalan historiasswa sivu 619:

    "Karabiinirykmentti siirtyi syyskuun 15 pnä Helsinkiin Uudenmaan kasarmiin. Joulukuun 4 pnä valittiin sotilasneuvosto, joka ei sallinut von der Goltzin tulla joulukuun 9 pnä hyvästelemään rykmenttiä sen lähtiessä Saksaan. Rykmentti liittyi vallankumouksellisiin tultuaan Berliiniin."

    Eli opettiko punaiset kuitenkin jotain seksalaisille?

    VastaaPoista
  18. Ad Oscar: - Saksa oli siinä välissä hävinnyt maailmansodan, marraskuussa 1918. Hyvin huomattava osa sotilaista piti aseensa ja jatkoi ns. vapaajoukkoina. Mielipiteiltään punaiset ja valkoiset ottivat sitten hyvin rajusti yhteen pitkin seuraavaa vuotta - "Berliini järjestyksen kourissa".

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: - mistäs tämä nyt kiikastaa? Suomen senaatti halusi saksalaiset maahan, tietysti. Ja he saivat tietää, että julkinen pyyntö olisi tarpeen. Sellainen tehtiin sitten. Jo maaliskuussa 1918 tehtiin kauppasopimus lisäpöytäkirjoineen. Sitä suomalaiset valkoisten johtomiehet luonnehtivat skandaalimaiseksi, koska se takasi edut Saksalle ja velvollisuudet Suomelle.

    VastaaPoista
  20. JarMom: hauska havainto tuo Stalinin hoitama jälkityö punikkien lahtaamisessa. Mutta jos he olisivat olleet elossa ja palanneet, he olisivat olleet jo aika iäkkäitä? Eivät kai he uutta kapinaa olisi aikaansaaneet?
    JK:noinhan se taisi käydä kuten kerroit. Tuskin mikään siinä kiikastaa.

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  21. Mainitsemastasi Kansalaissodan nimestä riidellään vieläkin. Eräässä seurassa viime kesänä puhuttiin Vapaussodasta. Huomautin nimiä mainitsematta, että tutkijat puhuvat Sisällissodasta. Eräs vastasi minulle eteläpohjalaisena tietävänsä, että Ylikangas onkin kommunisti.

    VastaaPoista
  22. kuulin aiheesta punaisen jälkiviisauden: vallankumous oli venäjällä hiuskarvan varassa. jos valkoiset kenraalit olisivat voittaneet venäjällä, ei suomi olisi säilynyt itsenäisenä. Suomen kapina tavallaan auttoi bolshevikkeja pysymään vallassa vaaran hetket ja bolshevikithan ne Suomen ensimmäisenä tunnustivat. Punaiset ja valkoiset tappelivat täällä vain yhteiskuntajärjestyksestä. Järkytyin kun näin kuvan 16 vuotiaan nuorukaisen teloittamisesta punaisena - tiesiköhän tuo kommunismista juurikaan mithän.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - kun joku ymmärsi kysyä, mitä nämä teloitetut rivimiehet tiesivät kommunismista (silloin puhuttiin sosialismista), minulle muistojaa perinpohjaisimmin selostanut henkilö sanoi, että aatteen arveltiin tarkoittavan "rahan ja tavaran tasaamista".

    Kun aikaisemmassa vastauksessani kuvailin punaisten taitamattomuutta, lienee vielä mainittava, että rahaa ei ollut ja mm. Suomen pankki jätettiin ryöstämättä. Valkoiset hoitivat - pankkimiehiä oli mukana - rahoituksen hyvin.

    Miehille ei makseta palkkaa kuolemisesta, mutta ammuksiin tarvitaan vähintään luottoa Saksasta, ja syödäkin pitäisi. Pakko-otot, joista moni punainen sitten tuomittiin, on vain yksi esimerkki avuttomuudesta. Vaikka maassa oli jo nälänhätä, rautatieverkon turvin muonituksen olisi voinut järjestää verrattomasti paremmin.

    VastaaPoista
  24. Sotakamarineuvokselle:

    Mutta jos he olisivat olleet elossa ja palanneet, he olisivat olleet jo aika iäkkäitä?

    Ei toki kapinaa, mutta ajattelepa 20 kappaletta Arvo Poika Tuomista osallistuneena politiikkaan.
    Lisäksi 20.000 tulipalokommunistia avittamissa SKDL:ää ja SKP:tä äänestäjille.
    Siinä olisi Tšekkoslovakian tie varmistettu seuraavissa ja viimeisissä Suomen vapaissa vaaleissa.

    VastaaPoista
  25. Lapsuuteni naapuri Uule Ahde sanoi elämänsä suurimman virheen olleen punakapinaan osallistumisen. Isäni oli Ahvolassa hevosmiehenä valkoisten puolella ja sodan jälkeen evakkona Uulen hyvä kaveri Orimattilassa.

    VastaaPoista
  26. täällä tasaa suhdanteet mammonan ties kenen taskuun ja mihin tahtiin.asuntolaina väärään aikaan ja köyhempää on kuin kolhoosissa.

    VastaaPoista
  27. "...jos valkoiset kenraalit olisivat voittaneet venäjällä, ei suomi olisi säilynyt itsenäisenä."

    Tämähän lienee totta. On niin pitkä aika siitä, kuin luin Polviseni, etten muista kuinka merkittävä tekijä tämä oli siinä, ettei Mannerheim yrittänyt marssia Pietariin. Häntähän taivuteltiin tähän?

    VastaaPoista
  28. Niinköhän ne kaikki punikit olivat harhaanjohdettuja, "hyvällä asialla" tasaamassa, katuvaisia ja erehtyväisiä jne

    Varsinkin ne, jotka kävivät punaupseerikurssit tai osallistuivat puna-armeijan puolella sotatoimiin (1918-22), osallistuivat maanpetokselliseen toimiin niillä kauheilla 20-30 -luvuilla, avustivat silloin Neuvostoliiton tiedustelua ja lakkoilivat sen ohjeiden mukaan, pantiin turvasäilöön tai vankilaan valtiopetoksen valmistelusta jne.

    Historia on vaikea laji.

    VastaaPoista
  29. Puolueeton tarkkailijamaanantaina, 11 lokakuuta, 2010

    Jos punaiset olisivat voittaneet vapaussodan, historian olisivat kirjoittamassa toisen näkemyksen omaavat historioitsijat. On ajatuksia herättävää ajatella, millaisilla laatusanoilla siinä tilanteessa arvosteltaisiin nyt valkoisten muinaisia johtajia ja koko johtoa tietysti myös valkoisten tavoitteita taustapiruja.

    VastaaPoista
  30. Gyllingin Edvartin kunnia palautettiin NL:ssa eivätkä hänestä kertovat kirjat Suomessakaan anna kuvaa kaikkein paatuneimmasta pahiksesta. Mannerheimin kanssa molemmat olivat suomalaisia nationalisteja ja Gylling ammuttiinkin sellaisena. Mannerheimia ei ammuttu. Punaisen suomalaisen puskurivaltion ajatus Itä-Karjalassa ei olisi ollut paskempi, mutta ei sopinut Valko-Suomelle, eikä Stalinkaan siitä innostunut Valko-Suomen imperialismia pelätessään.

    VastaaPoista
  31. Tanmperelainen nakemysmaanantaina, 11 lokakuuta, 2010

    Mitas me pikku porvarit!

    Meilla porvarilliset arvot sisaistaneilla on yhta ja toista ajateltavaa siita kapinasta.
    (Oon Tampereelta ja Tampereella oli kapina v. 1918).

    Olettaisin etta niin Jukka Kemppinen kuin isoisakin olivat sisaistaneet 1960-1980 luvulla koko joukon porvarillisia arvoja. Niin etta voisi karjistaa "porvarit siina keskustelivat"
    osin tyovaenliikkeenkin asioista.

    Olen muuten sita mielta, etta meidan porvarien olis syyta suunnata se syva hapen tunne siihen
    kapinan jalkipuhdistukseen. Ei ole sopivaa, etta porvarillisesti ajatteleva kulttuurihistorioitsija panee tyovaenluokan muka tuntemaan syvaa hapeaa. Kannattais perata ensin
    niita oman puolen suuria synteja, joiden tahden monen isannan ja kauppiaan yms pikku porvarin elama oli raskasta ja saattoi jopa lyhentya, kun v. 1918 synnit painoi!

    VastaaPoista
  32. Tamperelainen nakemysmaanantaina, 11 lokakuuta, 2010

    Mitas me pikku porvarit!

    Meilla porvarilliset arvot sisaistaneilla on yhta ja toista ajateltavaa siita kapinasta.
    (Oon Tampereelta ja Tampereella oli kapina v. 1918).

    Olettaisin etta niin Jukka Kemppinen kuin isoisakin olivat sisaistaneet 1960-1980 luvulla koko joukon porvarillisia arvoja. Niin etta voisi karjistaa "porvarit siina keskustelivat"
    osin tyovaenliikkeenkin asioista.

    Olen muuten sita mielta, etta meidan porvarien olis syyta suunnata se syva hapen tunne siihen
    kapinan jalkipuhdistukseen. Ei ole sopivaa, etta porvarillisesti ajatteleva kulttuurihistorioitsija panee tyovaenluokan muka tuntemaan syvaa hapeaa. Kannattais perata ensin
    niita oman puolen suuria synteja, joiden tahden monen isannan ja kauppiaan yms pikku porvarin elama oli raskasta ja saattoi jopa lyhentya, kun v. 1918 synnit painoi!

    VastaaPoista
  33. AD Tapsa et alii: - kyllä Mannerheimin teki mieli marssia Pietariin ja kyllä tuo käsitys Venäjän valkoisten kenraalien penseydestä Suomea kohtaan on hyvin yleinen ja luultavasti oikea.

    Jättääksemme taas kerran henkilöitten omat halut toisen luokan selitysperusteiksi Suomesta olisi ollut vaikea saada marssille armeijaa Pietaria kohti ylimalkaisin tai epämääräisin perustein.

    Mannerheimin kannattaja ja suuri ihailija Talvela veti Anuksen retkiä; virallinen Suomi ei niitä tukenut. Silloin asiaan taisi vaikuttaa myös ulkopolitiikka.

    Vuosien 1918-1919 poliittissa oloissa maalaisliiton (nyk. Kepu) ankara tasavaltalaisuus ja perinteinen epäluulo varsinkin metsäteollisuutta kohtaan kannattaa muistaa.

    VastaaPoista
  34. Ad Omnia: "Tamperelainen näkemys" näyttää sisältävän kaikki ala-arvoisen kommentin tunnusmerkit - siinä ollaan tietävinään kirjoittajan poliittiset kannata, joista muka johtuu jotain ja annetaan sitten ohjeita, mitä pitäisi tutkia ja mitä ei.

    Tämä ei ole moralismia vaan metodinen huomautus: henkilön ilmaisemista tai hänen oletetuista yhteiskunnallisista mielipiteistään ei voi tehdä kummoisiakaan johtopäätöksiä.

    Jos sanon, että Tuure Lehenin julkaisema teos ja sen selitys kansalaissodan syistä ei vakuuta, väitteeni ei johdu Lehenistä. Mielestäni ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole totta, että kysymyksessä olisi ollut valkoisten luokka-armeijan hyökkäys, joka pakotti punakaartit itsepuolustukseen.

    VastaaPoista
  35. "Mitas me pikku porvarit!"

    Jaahas - että näin arvelet. Minä olen kyllä sukuni ainoa, jota voi edes vittuillessaan nimittää porvariksi ja silloinkin saa varautua siihen, että tempaisen kuonoon.

    Joten ainakin meillä kotona ja tuttavapiirissä kapinasta keskustelivat kyllä työmiehet ja pienviljelijät .

    Nykyään ei ehkä osata hahmottaa, etteivät isäni kaltaiset sodankäyneet vankat ay-demarit ikinä arvostaneet tai kannattaneet a) kommunisteja, b) Mannerheimia ja c) Kekkosta.

    VastaaPoista
  36. No mutta Kemppinen! Kyllä Lehen sekä "Tamperelainen näkemys" ovat aivan oikeassa.
    Ensinhän punaväki vaan vähän kapinoi, silleen söpösti, ja heti luokka-armeija kävi sen kimppuun. Pakko siinä oli kapinoitsijoiden puolustaa itseään.
    Historia on tosiaan vaikea laji

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  37. Tamperelainen nakemysmaanantaina, 11 lokakuuta, 2010

    Pahoittelen syvasti ala-arvoista kommenttiani edella.

    Tuntuu vaan niin kovin hassulta kun tiedemies kehottaa tyovaenliiketta tuntemaan SYVAA HAPEAA
    v. 1918 kapinan vuoksi.

    VastaaPoista
  38. ad Historia on vaikea laji.
    Viitekehykset ovat muuttuneet ja viisautta on tullut. Ihmistäkään ei enää arvioida Kretchmerin asteikolla kuten jokin aika sitten. Olisihan mukava, jos ilmestyisi Kansalaissodan Uusi Historia -nimisen opuksen muusta kuin juoksuhautaperspektiivistä. On se niin erikoista että Suomessa innostuttiin listimisestä niin kuin Jugoslaviassa hiljattain. Monikohan olisi Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa?

    VastaaPoista
  39. Tamperelainen nakemystiistaina, 12 lokakuuta, 2010

    Haagin tuomioituin ja v. 1918:

    Voin ilokseni ilmoittaa, etta kaikki tuomiot v. 1918 kapinasta on langetettu ja pantu taytantoon korkeimman toimesta. Ei tarvitse
    enaa laahata ihmisia meidan syntisten vajavaisiin tuomioistuimiin!

    VastaaPoista
  40. Ganstereista puheenollen heillä on kumma sädekehä länsimaisessa populaarikulttuurissa. Kummallisinta on esittää heitä terävä-älyisinä toimijoina (tyyppiä Vito Corleone). Rikospoliisit kaikkialla maailmassa kuitenkin tietävät vallan hyvin, ettei ganstereiksi joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valikoidu erityisen luovia persoonia. Pikemminkin aika yksiviivaisia alansa ammattilaisia jotka näyttävät toistavan kerran opittua toimintakaavaa, jolloin he ovat myös erittäin haavoittuvia poliisitutkinnassa.

    Sen sijaan heidän yhteisöllisyytensä voi olla aika vahvaa, ainakin saaliinjaolle asti. Sitä en uskalla sanoa, päteekö nämä samat seikat myös mm. natseihin, kommunisteihin ja muihin vallankumouksellisiin. Mafiahierarkian huipulle nouseva saattaa kyllä noudattaa Stalinin varsin terävää neuvoa:

    "Älä koskaan näytä miten taitava olet, ennenkuin olet päässyt huipulle. Sillä muuten et tule sinne koskaan pääsemäänkään." Eli sillä "oikealla hetkellä" syrjäytettävälle valmistetaan se viimeinen lounas tai lomamatka. Kulissien takana tehtävät esivalmistelut onkin sitten syytä onnistua.

    VastaaPoista