Sivun näyttöjä yhteensä

19. lokakuuta 2010

Kuilu ja heiluri




Televisio on niin kuin sanomalehti. Peräkkäin voi panna mitä tahansa. Joskus syntyy tahattomia jännitteitä. Viimeksi viisaat johtajat kertoivat, miten rehellisesti he olivat ansainneet palkkana ja optiona huimaavia summia. Sen jälkeen kerrottiin asunnottomien ahdingosta ja mainittiin, että aivan heitteillä olevien joukossa on nopeasti kasvava määrä nuoria.

Eläkkeelle 60-vuotiaana jääneen liikkeenjohtajan mukavaan elämään varatun rahan tuotolla saisi kevyesti ratkaistua nuorten asumisongelman. Pääomiin ei tarvitsisi edes kajota.

Olen miettinyt – ja kysellyt tässä blogissa – miten nuo optiojohtajat kehtaavat katsoa ihmisiä silmiin. Vastaus alkaa hahmottua. He eivät koskaan tapaa ihmisiä, joten katsominen ei ole ongelma. Lisäksi he valehtelevat itselleen ja muille.

Liikkeenjohdon konsultti nimitti markkinataloudeksi nykyistä tilannetta, jossa yritykset on saatu uskomaan, että niiden on maksettava johtajille ”kilpailukykyinen palkka”, koska muuten nämä nostavat kytkintä. Tai eihän heidän autoissaan ole kytkintä. Ja monilla on autokuljettaja.

Osakkeenomistajat ovat alistuneet ilmiöön, jonka ainoa rehellinen nimi on palkkakartelli.

Televisiossa puhunut konsultti valehteli vielä, että myös työntekijä lähtee paremman palkan perään, jos tarjolla on. Niin vähän he tietävät, nuo kiiltäväkenkäiset ihmiset. Sata tuhatta ihmistä haluaa elää ja työskennellä samalla paikkakunnalla kuin isä ja vaarivainaa, sukulaiset ja tuttavat, siellä missä on puolison työpaikka, lasten koulu ja salaiset kalapaikat.

Lisäksi satun tuntemaan kymmeniä ihmisiä, jotka oikeasti haluavat olla opettajia tai poliiseja tai sairaanhoitajia – luettelo on pitkä. Osa heistä ansaitsisi paremmin myymällä eläkeläisille ylihintaan pölynimureita. Mutta eivät he myy.

Huonopalkkaisia, yliopistopohjaisia virkoja löytyy seurakunnista. Sieltä löytyy myös vastauksia. Rahaa makeampaa on saada sellainen kersantin tai pikkupäällikön homma, jossa on mahdollisuus juoksuttaa, kiusata ja häiritä toisia ihmisiä. Puhe on vallankäytöstä. Kirkon piirissä on käynnissä kilpailu vallasta, ja tuosta kilpailusta käytetään kaukaa haetun kuuloista koodinimeä ”homokeskustelu”.

Viimeksi eilen eräs kuuden ällän ylioppilas, lääkäri ja puoluejohtaja vakuutti televisiokameralle, että hän tarkoittaa pelkkää hyvää, ja sattuu myös tietämään, mikä on hyväksi toisille. Itsestä ei ole niin väliä.

En pidä täysijärkisenä ihmistä, jonka ”ylin auktoriteetti” on 1300 tai 2300 vuotta vanha aitoperäisyydeltään arveluttava kirja, olkoon tuon kirjan nimi Raamattu tai Koraani. Lisäisin samaan pinoon lakikirjan. Sitä noudattava tuomari noudattaa tyhjiä muotoja. Hänellä on piparkakkumuotit, mutta taikina puuttuu.  Viimeksi toissapäivänä saarnasin laillisuusperiaatetta. Saarnaan nytkin: lakikirjan muotin reunoja ei saa ylittää rikosasioissa, eivätkä ne ole vailla merkitystä riita-asioissa eivätkä hallinnossa, mutta lain hapattaa oikeus.

Mutta tuomarin (ja opettajan) on oltava Don Quijote, joka taistelee televisiossa ja lehdissä heiluvia tuulimyllyjä ja heidän lepattavia solmioitaan vastaan. Hänellä on oltava, kuten Don Quijotella, oma yksityinen harhaluulonsa. Onnellisessa tapauksessa sen nimi on ”oikeudenmukaisuus”.

Skeptikot sanovat, ettei Jumalaa eikä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja varastavat taas.

Tuo mainitsemani Raamattu – olette varmaan kuulleet kirjasta – on ainakin minulle Viisauden Kirja, jossa on hyvin paljon pohtimisen arvoista ja toinen mokoma sellaista, joka vain kuvastaa eräiden resupekkojen järjettömiä arvailuja vuosituhansia sitten.

Muuan Raamatun teema, jonka ajankohtaistoimittaja saisi lukea markkinatalousmiehille vasten kasvoja, käsittelee köyhyyttä ja rikkautta. Kysykääpä itseltänne kumpaa joukkoa profeetat puolustivat ja muistelkaapa, mitä on sanottu niistä, jotka keräävät aarteita maan päälle.

42 kommenttia:

  1. Luterilaisuuteen, aiemmin katolilaisuuteen kasvatettu suomalainen "identiteetti" on pelkkää tuontitavaraa.
    Mikä on meidän omaa?
    Sitä on, mutta siitä ei paljoa puhuta.
    Miksi?
    No siksi, koska se ei kestä nykyisten kriteerien päivänvaloa.
    Mitä pahaa siinä on? Mielestäni ei mitään. Se on osa kansallista ja ikiomaa historiaamme.
    ja siitä täytyy uskaltaa puhua enemmän.

    VastaaPoista
  2. Uskonsa kutakin auttakoon.

    VastaaPoista
  3. Ihmettelen, miksi homojen on änkeydyttävä porukkaan, jossa käsitellään miehen ja naisen välisiä suhteita. Olkoon se vaikka kirkko ja vihkiminen.
    Eivätkö homot voisi silloin perustaa omaa kirkkoaan, jossa voisivat samanmielisten kanssa harjoittaa omia tapojaan.

    Nähtävästi vähemmistöjen on aina saatava etulyöntiasema ja valta enemmistöstä. Se on hirvittävä tilanne ja olemme jo tälle suvaitsevaisuuden nimissä antaneet periksi.

    Jos joku julkisesti sanoo ja yllyttää: "tappakaa homot", on myös sellainen järjestö kuten käräjäoikeus jäävi käsittelemään syytettä, koska sillä on Raamattu hyvin tärkeässä osassa toimenpiteissään. Raamattuhan pitää kuolemanrangaistusta ansaittuna homoille.

    Itse en kärsi homofobiasta. Viimeksi lähes lapsena selvitin, mitä porukkaa homot ovat. Silloin lakikirjan mukaan rikollisia, lääkärikirjan mukaan mielisairaita, Raamatun mukaan iljettäviä kuolemantuomion ansainneita.
    Lapsuuden jälkeen en heistä ole enemmälti kiinnostunut.

    Enemmänkin ihmettelen jotakin kirkon kirkkoherralle ostamaa 700.000 euron asuntoa. Mitä Jeesus siitä sanoisi? Ei Jesse sanonut, että antakaa kirkkoherrojen tulla tyköni ja majoittakaa heidät kalliisti.
    Tästä ei noussut meteliä, kun suuret rahat ovat kyseessä.

    VastaaPoista
  4. JK:

    "Kirkon piirissä on käynnissä kilpailu vallasta, ja tuosta kilpailusta käytetään kaukaa haetun kuuloista koodinimeä ”homokeskustelu”."


    Ai jaa. Voihan tuo olla niinniin, mutta voip olla myös olematta.

    Luulisi kirkonmiesten olevan sen verran asioista selvillä, etteivät ampuisi itseään jalkaan tai upottaisi omaa venettään.

    Kaiken kaikkiaan on tässä syksyn harmauden keskellä todettava, ettei maastamme yksinkertaisesti löydy keskustelun aihetta, johon ei voitaisi sisällyttää homo/lesbo-näkökulmaa. Näyttää vahvasti siltä, ettei maastamme kerta kaikkiaan löydy tärkeämpää keskustelun aihetta kuin seksuaalisesti poikkeavien SUBJEKTIIVISET oikeudet.

    Itse luulin, ettei syrjittyjen ihmisten ääni koskaan kuulu yhteiskunnassamme mihinkään. Sellaisten syrjittyjen kuten vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vanhusten.

    Erehdyin. Olin väärässä. Homot ja lesbot näyttävät olevan syrjityistä syrjitympiä ja siitä huolimatta syrjittyjen suurta aatelia.

    Eli mitä meidän on sanottava "syrjityistä" , joiden ääni näyttää peittävän kaikki muut yhteiskunnan äänet alleen?

    Niinpä niin.

    Ja kuinkas moni tänään onkaan eronnut krkosta? Odotetaan uutisia.....

    VastaaPoista
  5. Hieno päre taas kerran.

    Minun mielestäni vain sellainen ihminen, jolla on aitoa kiinnostusta teologiaan, pystyy ymmärtämään syvällisemmin eurooppalaisen idea- ja kulttuurihistorian lähtökohtia, luonnetta ja kehitystä.

    Israelin profeetat olivat hengenmenonsa uhalla aina kansan ja heikompien puolella diktatuurisesti ja epäoikeudemukaisesti käyttäytyvää hallitsijaa vastaan, vaikka he toki kritisoivat rankasti myös kansan hairahduksia [esim. kultainen vasikka].

    Ja on hyvä muistaa esimerkiksi mitään pelkäämätön, lannistumaton, tulisieluinen ja -sanainen kirkkoisä Johannes Krysostomos, jonka kaltaista siveellisyyden, kohtuun ja oikeudenmukaisen elämän puolesta taistelijaa minä odotan uudestaan tulevaksi kuin messiasta -;\.

    Krysostomoksen kaltaiset äärimmäisen harvinaiset ihmiset eivät pelkää kuolemaa, koska he ovat valinneet tehtäväkseen ja päämääräkseen jonkin heitä mittaamattomasti suuremman Asian.

    Tai ehkä tosiaan on niin, että eivät profeetalliset ihmiset valitse kohtaloaan ja tehtäväänsä itse. Heidän Asiansa valitsee heidät riippumatta siitä, mitä he mahdollisesti aiemmin elämässään ovat olleet ja edustaneet [esim. Buddha ja Paavali].

    VastaaPoista
  6. vatulointi hyvää lukion 9-tasoa, mitä nyt lopetus
    kansakoulunopemainen.

    kyllä, joka yö tekstii, ei se aina helppoa ole.

    VastaaPoista
  7. Liikkeenjohtajan sielunmaisemassa liikahti: "Aikooko ne nyt mun optiot poistaa: vääryyksien kamaluus ja vastoin olemassa olevaa tietoa!"

    Raamatusta en uskalla sanoa mitään, kun Herrojen asioiden retosteleminen ei tunnetusti kansalaiselle ole eduksi.

    Helvettin toki joutaisin, siellä rinta rinnan soittavia ja laulavia Mozartia, Urho Kekkosta ja Kirkaa kuuntelisin. - Taivaassa kun soi vain Wagner, Kari Tapio ja korkein korkokengillä kävelevä oikeus, saatana soikoon. Anteeksi kiroiluni.

    VastaaPoista
  8. Optioden saajat ovat kuin keskiajan palkkasoturit, jotka kannustiminaan saivat osan ryöstösaaliista. (Markku Kuisma)

    VastaaPoista
  9. Ryöstösaaliin jako oli käytössä kyllä vielä vaikka Englannin laivastossa 1800-luvun puolellakin. Periaatekin taisi olla suunnilleen sama kuin nykyaikaisessa liikkeenjohdossa, amiraalille eniten jne.

    VastaaPoista
  10. Eipä Suomessa mikään näytä hirveästi muuttuvan - tulee mieleen se tapaus jossa palkkasoturi laittoi koko Suomen velkojensa pantiksi tässä muutama sata vuotta sitten. (Tämä ja paljon muuta hienoa löytyy Markku Kuisman mainiosta pikku kirjasta "Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000".)

    Mutta tässä on toisaalta myös opittu elämään kaikenlaisten ylimystöjen vallan alla - ihan hirveän pahaa haavaa sieluunsa eivät suomalaiset kun kuitenkaan tunnu saaneen...

    VastaaPoista
  11. Taas yksi pettymys elämässä. Luulisi, että vähemmistöön kuuluvat ymmärtäisivät kaikkia eri vähemmistöihin kuuluvia, olisivat suvaitsevaisempia, heikon puolella, pienen puolesta, oman kokemuksensa perusteella. Mutta ei. Niillä vasta on järeät aseet, ne vasta armottomia osaavat ollakin, kun valtaan pääsevät. Eloonjäämistaisteluako?
    Jos oivallukset syntyvätkin marginaalissa, ei poikkeavien ehdoilla voi ihmisiä johtaa.

    VastaaPoista
  12. Työt, tulot ja optiot, vielä 6 päivää katsottavissa (19.10.2010).

    VastaaPoista
  13. Konsultti selittää veneerinen hymy naamallaan, miten johtaja on ansainnut optionsa. Mitä ansiota johtajalla on siihen, että sähkön hinta nousee pohjoismaisessa (p-maisessa) pörssissä talvella?
    Eroan konsulttiyhtiöstä nyt ilmoittaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  14. Kun kyseessä on niin suuri ja vaikea asia kuin mistä Kemppinen kirjoittaa, on katsottava kauas, ohi lähimaisemien. En malta olla laittamatta tähän kommenttiani Akateemiseen talousblogiin, jossa käsiteltiin kirkkomme nykytilaa aiheena pako johonkin, mutta mihin. Siis:

    Onhan kirkon asema ja esimerkki kulttuurimme muokkaajana keskeinen. Tuskin on väärin sanoa, että niin nykyinen demokratia kuin markkinatalouskin ovat kristillisten uskonmuotojen kehityksen tuloksia.

    Suuria, kulttuuria muokkaavia uskonnollisia ”pakoja” on ollut kaksi. Ensimmäinen tuhatluvulla, kun läntinen kirkko erosi vanhasta, ortodoksisesta kirkosta. Syitä oli varmaan monia, mutta teologinen kiista käytiin siitä, lähteekö Pyhä henki vain Isästä vai sekä Isästä että Pojasta. Pojan lisäämistä aikaisempaan uskontunnustukseen vaati läntinen kirkko, tietysti, koska juuri kyseinen uskonnäkemys ilmaisi kirkkojen tasavertaisuuden ja mahdollisti isäkirkosta eroamisen.

    Toinen suuri ”pako” tapahtui 1500-luvulla protestanttien erotessa paavinkirkosta. Teologisesti kiista koski sitä, onko paavilla yksinoikeus pelastuksen ehtoihin vai pelastuuko ihminen vain uskosta ja armosta, periaatteessa ilman kirkkoakin.

    Kumpaakin ”pakoa” oli edeltänyt pitkä hämmennyksen aika, mutta vallitsevien olojen kritiikki muutti historian kulkua vasta, kun määriteltiin uudet uskonperusteet, joihin voitiin ”paeta” ja joita voitiin ”äänestää”. Olennaista on, että uudet opit olivat vanhoja tasa-arvoisempia. Nykyiset kiistat naisten pappeudesta ja homojen oikeuksista ovat tämän päivän versioita yli tuhat vuotta aikaisemmasta Pojan asemaa koskevasta kiistasta. Eikä ole epäilystäkään, etteikö luterilainen kirkko olisi uskollinen perimälleen ja naiset ja homot tulevat saamaan samat uskonnolliset oikeudet kuin heteromiehetkin.

    Tänään tärkeimmät kysymykset eivät kuitenkaan koske enää niitä oppeja, joille kirkko rakentuu vaan niitä, joille poliittiset ja taloudelliset instituutiot rakentuvat.

    Aikalaisen on tietysti mahdotonta nähdä omaa aikaansa historiallisessa perspektiivissä, mutta useat seikat viittaavat siihen, että maailmantalous on juuri nyt harvinaisen suuren hämmennyksen tilassa. Miten kansakunnat selviävät veloistaan? Miten kauppataseiden epätasapainot ratkeavat? Miten köyhät kestävät rikkaiden keskellä? Miten rikkaat kestävät köyhien keskellä? Miten sovittaa jatkuvan kasvun vaatimus luonnon kestävyyden vaatimukseen? Mihin paeta?

    Tehdään pieni ajatusleikki. Jos nykytalous olisi paavin taloutta – yhtymäkohtiahan on – mille periaatteille perustuisi Lutherin talous? Paavi siis sanoisi: kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa, ja lisäisi vielä: vapaamatkustamista ei hyväksytä. Mitä Luther sanoisi? Hän luultavasti protestoisi, kieltäisi jyrkästi rahan pelastavan vaikutuksen ja selittäisi, että me kaikki olemme vapaamatkustajia, miksi te sitä kavahdatte. Varmaankin Luther vaatisi poistettaviksi kaikki sellaiset käytännöt, jotka korostavat rahan valtaa; jotka on laadittu vain kasvattamaan taloutta. Erityisen vihainen hän olisi niille, jotka pitävät vapaamatkustamista syntinä sellaisissakin tapauksissa, kun se ei ole pois keneltäkään. Luultavasti hän myös vaatisi talouden salaisuuksien avaamista kaikelle kansalle.

    Olisiko jo aika protestanttiselle taloudelle?

    VastaaPoista
  15. Catuluxille:

    Tekstistäsi tuli mieleen positiivinen syrjintä, jota maahanmuuttajiin kohdistetaan uskonnon perusteella.
    Esimerkkinä musliminaisten uimavuorot, koulujen päätöstilaisuudet ja lukemattomat muut vastaavat. Näistäkin valtaväestö joutuu luopumaan vähemmistön omaksuman uskonnon vuoksi.

    Olemme niin suvaitsevaisia, että muslimien harjoittaman uskonnon vuoksi sallimme heille ne uskontoon pohjautuvat tavat, joita emme salli omille kansalaisillemme.
    Omat satoja vuosia vanhat traditiot voimme heittää romukoppaan, kun kyse on muslimeista.

    "Islamissa Koraani tuomitsee homoseksuaalisuuden. Šarian eri tulkinnat vaihtelevat, useissa tulkinnoissa homoseksuaalinen akti rinnastetaan avioliiton ulkopuoliseen seksiin, josta on määrätty jopa kuolemantuomioita."

    Nyt homot barrikadeille vaatimaan Allahin hyväksyntää homoavioliitoille. Ei tämä liian yksipuolista saa olla.

    VastaaPoista
  16. Laumoissa on säännöt, kirjoitetut tai itsestään selvät, niin kuin susilla.

    Meidän tyyppisillä koko-, neljännes- ja puolikristillisillä laumoilla on se ongelma että ohjekirja on vanhaa mallia. Virsikirja uusitaan yhteisön muuttuessa, mutta elämän ja olemisen ohjeita etsitään ja alleviivataan eri kulttuurin liepeillä tuhansien vuosien ja tuhansien kilometrien päässä skrivatusta käyttöohjeesta.

    Tulkintavaikeuksia tulee. Antaisinko pois ihokkaani, ja mitä ihmettä teen afrikkalaisorjien kanssa, Catilina?

    Tätä ei sovi sanoa. Se on blasfemiaa. Siksi en sitä sano, - ajattelen vaan.

    VastaaPoista
  17. Olen ollut näkevinäni jossain kapitalistin oppaassa vedottavan Raamattuunkin, miten raha kertyy rahan luo (luonnonlakina tahi suositeltavana imperatiivina) näin lausein:

    Matt 13:12 "Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on."

    Matt.25:28 "-- Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia."
    Matt 25:29 "Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on."

    MrrKAT

    VastaaPoista
  18. Niin paljon rahaa ei maailmasta löydy , että se korvaisi optiojohtajille heidän menettämänsä ihmiselämän.

    Minulla sellainen on.

    Olen rikkaampi kuin he.

    VastaaPoista
  19. "Mikä on meidän omaa? (uskontoa)
    Sitä on, mutta siitä ei paljoa puhuta.
    Miksi?
    No siksi, koska se ei kestä nykyisten kriteerien päivänvaloa."

    Ei meillä ole ollut koskaan mitään "omaa uskontoa". Kaikilla primitiivisillä kansoilla on samanlainen uskonto. Se perustuu pelkoon, magiaan , luonnonvoimien, kivien , eläinten ym palvontaan. Se on uskontoa täynnä pelkoa, eläin- ja ihmisuhreja.

    Se ei todellakaan kestä päivänvaloa: Avionrikkojat suohon, samoin avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset.

    VastaaPoista
  20. JK: "Eläkkeelle 60-vuotiaana jääneen liikkeenjohtajan mukavaan elämään varatun rahan tuotolla saisi kevyesti ratkaistua nuorten asumisongelman."

    Ai kun tekee hyvää olla taas eri mieltä kaikkien kanssa...

    Tuo yllä oleva Kemppis-sitaatti ja koko kirjoitushan on juuri sitä ihtiään, jota paremmissa piireissä kutsutaan populismiksi! Tiedän, tiedän... se on ihanaa! (Minäkin harrastan sitä vähän väliä, joten sen täytyy olla syntiä.)

    Pomojen palkat ja optiot eivät ole köyhiltä pois, vaan ne ovat pois osakkeenomistajilta. Joten mitäpä jos ensin määräisimme vaikka omien rahojemme käytöstä - tarkoitan verorahojamme.

    Niitähän syydetään surutta kaiken maailman turhuuteen (= puoluetuki, eduskunnan harrastuskerhot, ooppera) ja typeryyteen (= ulkomaalaisten elinikäinen täyshoito), että niistä nipiställä nuorten asumisongelmat ratkaistaisiin hetkessä. Jos vaan halua olisi. Niinpä.

    Toisaalta tuo Kemppisen heitto on hyvin inhimillinen ja paljastava: on paljon kivempaa ratkaista ongelmia toisten rahoilla kuin omilla.

    VastaaPoista
  21. Ad Anonyymi: - hyvä kommentti mutta ehkä toisin kuin tarkoitit. Puhuja - Jeesus - ei ollut kiinnostunut rahasta. Tuossa vertauksessa uskollisista palvelijoista hän käyttää kuitenkin rahaa, talenttia, vertauskuvana. Rahat ovat tehtäviä, jotka on jaettu meille, palvelijoille, kullekin kykymme mukaan. Se yksi joka hautasi tehtävänsä maahan eli jätti osoittamatta uskoa, luottamutsa ja vastuuta, julistettiin hairahtuneeksi.

    "Epäonnistumiset ja tappiot eivät paina sen mieltä, joka ei tee mitään." Niinpä tämän vertauksen selitys tai yhteenveto nykykielelle on: usko ilman tekoja on kuollut.

    Matt 29 tarkoittaa uskoa.

    Kommentoija jätti siteeraamatta luvun loppulauseen:

    'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'

    VastaaPoista
  22. Tapsa: - erikoinen väite. Yhtiöiden osakkaille jaettava voitto eli ylijäämä ei olisi köyhiltä pois...?

    Minun ja taloustieteen mukaan tuo on totta vain siltä osin kuin kysymyksessä on yleisen taloudellisen kasvun suuruinen voitto.

    Tiedän, tiedän - windfalleja ei pysty käytännössä verottamaan. Mutta että joku julistautuu niiden ihailijaksi...?

    VastaaPoista
  23. Omaa - siis ikiomaa meillä on vain jäljellä oleva aika

    VastaaPoista
  24. Rikkaita ja herroja on kiva vihata. Mutta kysymys nyt on kuitenkin siitä, että optiojärjestelyt samoin kuin muut yrityselämän organisoitumiseen liittyvät asiat perustuvat vapaaehtoisiin sopimuksiin. Uskoisin, että Kempinenkään ei halua lisää yritysvihamielistä regulatiivista suunnitelmatalouspolitiikkaa, jossa lailla yritetään pakottaa yritysjohtajien palkkioita alas?

    VastaaPoista
  25. Ad Anssi: - Enpä toki. Ei niihin laki tehoa. Sekään toive ei ole järjellinen, että ymmärtäisivät hävetä.

    Pudottaisin muuten pilkkataulusta osan vanhaa rahaa. Maassa on jokin määrä ihmisiä, jotka rikastuvat - määrättömästikin - pätevällä yritystoiminnalla ja ohjaa rahan takaisin yritykseen. Jos he osaavat lisäksi elää hevostelematta, ilmaisen arvostukseni.

    VastaaPoista
  26. Jos vaikka Nokia jakaa voitostaan johtajilleen optioita, niin millä tavalla se on meiltä suomalaisilta köyhiltä pois?

    Odotan selitystä oikeasti mielenkiinnolla. Vastaus "kuka tässä puhuu suomalaisista köyhistä" ei kelpaa.

    Fortumin kohdalla "Suomen köyhiltä pois" -valitus voisi oikein kaukaa koukattuna toimiakin, mutta miksei kukaan vaadi, että Suomen valtio käyttäisi siitä samasta kurssinoususta, joka optiot mahdollisti, saamansa hyödyn sekä optioista saamansa valtavien verojen käyttämisen nuorten asuntotuotantoon?

    Minä muuten vaadin silloin aikanaan, mutta eihän kukaan sellaista noteeraa - tuskin ymmärtääkään - koska siinä ei ole ketään roistoa, jota kohtaan voisi tuntea moraalista ylemmyyttä.

    VastaaPoista
  27. Anssi (ja miksei muutkin), miksi nykyisen järjestelmän vaihtoehtona on nähtävissä vain säännelty suunnitelmatalous (tai rumemmin sanottuna: kommarit hiiteen).

    Jos kokeiltaisiin meille suomalaisille varsin vierasta avointa keskustelua ja ajatuksenvaihtoa ja mietittäisiin millaisia vaihtoehtoja tälle eriarvoistavalle markkinatalousjärjestelmälle voitaisiin kehittää.

    Nykyinen järjestelmä on kuitenkin meidän ihmisten rakentama, ei luonnollinen järjestelmä. Rehelliset ihmiset voivat myöntää, että systeemin viat ovat ylittäneet hyödyt, joten uusi systeemi olisi tarpeen.

    Se millainen uusi systeemi olisi on pohdinnan, ei syyttelyn ja leimaamisen, paikka.

    - pulu -

    VastaaPoista
  28. Kemppinen kirjoitti: "Osakkeenomistajat ovat alistuneet ilmiöön, jonka ainoa rehellinen nimi on palkkakartelli."

    Lauri Gröhn kirjoitti: "Optioden saajat ovat kuin keskiajan palkkasoturit, jotka kannustiminaan saivat osan ryöstösaaliista. (Markku Kuisma) "

    Tapsa kirjoitti: "Pomojen palkat ja optiot eivät ole köyhiltä pois, vaan ne ovat pois osakkeenomistajilta. Joten mitäpä jos ensin määräisimme vaikka omien rahojemme käytöstä - tarkoitan verorahojamme."

    Kemppinen kirjoitti: "Tapsa: - erikoinen väite. Yhtiöiden osakkaille jaettava voitto eli ylijäämä ei olisi köyhiltä pois...?"


    - Ovatko yhtiöt (ja sitä kautta niiden omistajat) altistuneet kovin epäreilulle ja vähän -rehellisellekin palkkakartellile? Kyllä! Se asia on minusta aivan selvä, loppu meni jo sekavaksi.

    - Johtajien palkat maksaa yhtiö, ja sitä kautta se on pois omistajilta. Verottajalta se on harvoin pois, yleensä päinvastoin, sillä yhtiö- ja osinkoverotus (efektiivisesti eli) peräkkäinkin on tällä hetkellä vähemmän kuin mitä huipputuloisen ansiotuloista maksetaan veroa + muistakaamme sivukulut).

    - Optio-oikeuksista kustannus menisi suoraan omistajille, verottaja vielä iloisempi, koska pelkästä arvonnoususta tai pörssikaupasta ei kukaan maksa mitään vrt. huipputuloisen optioverotus = ansiotuloverotus.

    - Onko yhtiöiden toiminta ryöstämistä? Muutenhan on turha puhua ryöstösaaliin jaosta. Fortumin osalta en osaa (uskalla) sanoa, mutta useimpien muiden pörssiyhtiöidemme osalta sanon kirkkaalla äänellä mitä kirkkaasti näen: ei ole. Ei se voitto ole pois köyhiltä, koska ilman sitä yhtiötä sitä rahaa, sitä lisäarvoa, ei olisi. Tiedän että tämä on hieman vaikea ymmärtää kun pitää yleistää ja abstrahoida...

    ...mutta juuri niissähän te (ja me mielestämme vähän myös, siinä peesaten) tavallisesti olette niin poikkeuksellisen taitava; epäilen että tässä on jokin iso mainitsematon näkökulma takana; eikä se ole homo- eikä kirkkokeskustelu...

    VastaaPoista
  29. Puhe yritysjohtajien palkkakartellusta on myös aika hassua. Ajatus siitä, että joku ei voisi hoitaa hommaa halvemmalla, koska kartelli estää sen pätee korkeintaan yleissitoviin työehtosopimuksiin.

    Ja ns. ylisuuret voitothan ovat taloustieteen mukaan vain resurssien allokaatiota sinne, missä kysyntä ylittää tarjonnan. Jos niistä suuri osa käytetään rellestämiseen ja ylellisyyteen, niin kyllä kilpailijalle aukeaa sauma mennä markkinilla ohi tiukemmalla taloudenpidolla, myymällä halvemmalla parempaa, noin niinkuin keskimäärin ja pitemmällä tähtäimellä.

    Eli olen edelleen markkinataloususkovainen, jopa siinä määrin, että uskon Adam Smithin alkuperäiseen perusajatukseen siitä, että rationaalinen itsekkyys on yleensä hyve. Jopa Randilainen tiukka tulkinta menee läpi.

    VastaaPoista
  30. Ruhtinaalta ryöstosaaliista osansa saanut palkkasoturi ei jakanut puolta osaa saaliistaan rahvaalle kuten tekevät esim. Nokian optiomiljonäärit verotuksen kautta.

    Tulonsiirtoa amerikkalaisilta eläkerahastoilta Suomen valtiolle jossa joukko lahjakkaita Nokian insinöörejä joutuu olemaan sijaiskärsijöinä hyvää korvausta vastaan.

    VastaaPoista
  31. Ahneus, ahneus, ahneus.

    Juuri nyt pitäisi olla jo toinen maapallo kaluttavanamme, että kaikille riittäisi jotain.

    VastaaPoista
  32. Ad pulu:

    Kyllä minusta varsin hyvin pätee se jako, jonka mukaan taloudelliset asiat perustuvat joko vapaaehtoisiin yksityisiin sopimuksiin (kapitalismi) tai verotukseen, lakiin ja sääntelyyn (sosialismi). Ja siis käytännössä molempiin (sekatalous, Suomessa 50-50, jos lukuja katsoo). Toki voimme loputtomasti keskustella yksityiskohdista, mutta minusta julkisen talouden rooli ja yksityisen talouden sääntelyn määrä ovat jo nyt liiallisia. Jotain "kolmatta tietä", joka ei olisi tällä akselilla, en näe.

    VastaaPoista
  33. Ei nyt suoraa kommenttia profeetalta, mutta ainakin heidän hengessä on virsi 440 tehty
    http://haapavaara.wordpress.com/2010/09/23/virsi-440/

    VastaaPoista
  34. Ad Anssi

    Totta, nykyisin pätee tuo jako. Ongelmani onkin siinä, että meidän ajatuksemme pysähtyvät tähän. Taloushistoria on kehitystä, erilaisia malleja on käytetty, osa niistä on toiminut paremmin kuin toiset, mutta rakenne on kehittynyt ajan kuluessa. Markkinatalous on tämän kehityksen vallitseva kärki, mutta ei kai ole realistista ajatella, että se on kehityksen huippu ja tässä ollaan?

    Kun kuitenkin olemme tilanteessa jossa reaalitalous ja rahatalous ovat jo varsin irrallaan toisistaan, on tarpeen miettiä millainen talousmalli hyödyttää ihmiskuntaa kokonaisuudessaan, ei valtioden, yksittäisten yritysten tai yksilöiden kannalta. Zeitgeist -liike lienee esittänyt ainoan laajemmin tunnetun vaihtoehdon, joka ei sekään toimi. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on olemassa.

    Yksittäisen yrityksen kannalta nyt keskusteltu optiopalkitseminen ei liene mikään ongelma, mutta yhteiskunnallisesti se voi sitä olla.

    Kun yritys irtisanoo työntekijöitään (tai siirtää toimintojaan aina vain uusiin halvemman työvoiman maihin), osakekurssi nousee ja johto palkitaan tästä noususta.

    Yksinkertaisttu esimerkki: kun useampi yritys toimii samoin, alkaa työpaikoista olla pula. Motivoituneet, mutta työttömäksi jääneet yksilöt ovat ilman töitä, kun samanaikaisesti ylityöllistetyt ja siksi alimotivoituneet työntekijät tekevät saatavilla olevat työt.

    Moni korostaa, että yrityksillä ei pidä olla minkäänlaista yhteiskuntavastuuta, paitsi jos itse niin haluavat, vaikka samanaikaisesti yhteiskunta takaa yritysten toimintaedellytykset. Länsimaissa yritykset elävät tilanteessa, jossa ne voivat luottaa sopimuksiin, koska sopimusoikeudet ovat laissa määriteltyjä. Samaan aikaan yritykset hyötyvät kehittymättömänpien talouksien lakien puutteellisuudesta mm. työntekijöiden turvallisuuden ja riittävän palkkatason suhteen.

    Samoin ajatellaan, että markkinat säätelevät itse itseään ja korjaavat mahdolliset virheet. Jos viimeisin taantuma on tätä virheenkorjausta, niin tässäkin yritykset hyötyvät yhteiskunnasta, mm. valtioiden toimet yritysten pelastamiseksi, mutta eivät ole halukkaita toimimaan seurausten mm. työttömyyden, lieventämiseksi.

    - pulu -

    VastaaPoista
  35. "En pidä täysijärkisenä ihmistä, jonka ”ylin auktoriteetti” on 1300 tai 2300 vuotta vanha aitoperäisyydeltään arveluttava kirja, olkoon tuon kirjan nimi Raamattu tai Koraani."
    Jaa, blogisti ei sitten ole luterilainen, ainakaan siinä merkityksessä, joka alkuperäisellä liikeellä oli (sola scriplula).

    VastaaPoista
  36. Ad Anonyymi: - nyt meni sinulla vikaan. Lutherilla se oli sola fide, yksin uskosta. Asiasta on paragrafit Augsburgin tunnustuksessa ja Schmalkaldenin artikloissa. Katolinen kirkko lisää "sola gratia" ja yksin armosta.

    Kysymys oli lain töistä. Tärkeä asia.

    Suomessa muuten Tuomo Mannermaa on kirjoittanut tästä asiasta syvällisesti ja todennut, että myös Sola Christo on keskeinen.

    VastaaPoista
  37. Anssi: "Kyllä minusta varsin hyvin pätee se jako, jonka mukaan taloudelliset asiat perustuvat joko vapaaehtoisiin yksityisiin sopimuksiin (kapitalismi) tai verotukseen, lakiin ja sääntelyyn (sosialismi). Ja siis käytännössä molempiin (sekatalous, Suomessa 50-50, jos lukuja katsoo)."

    Anssin jako vuotaa kuin seula siitä syystä, että juuri laeilla säännellään, mikä asema yksityisillä sopimuksilla on; mitkä sopimukset ovat kiellettyjä (esim. orjatyösopimus ja kartellisopimus), mitkä ovat aidosti vapaaehtoisia eli sellaisia, joita lait eivät vaadi pidettäviksi (esim. virheellisin tiedoin tehty sopimus) ja mitkä sopimukset ovat sellaisia, joiden noudattamisen lainlaatija haluaa taata (suurin osa kaupallisista sopimuksista).

    Tämä akseli muodostaa jatkumon, jolla ei ole mitään tekemistä kapitalismi vai sosialismi kysymyksen kanssa, ja sillä liikkuminen mahdollistaa sen, että meillä on mahdollisuus myös aitoon ”kolmanteen tiehen”. Vaaditaan vain jokin uusi periaate, jolla sopimuksia siirretään luokasta toiseen.

    Ainakin yksi selvä kohde on olemassa, jota koskeva muutos muuttaisi koko talouden rakenteen aivan toiseksi – tai kolmanneksi. Tarkoitan tiedon tai yleisesti bittijonon omistamista. Nykyisin tiedon taloudellista omistamista ja hyödyntämistä koskevat sopimukset kuuluvat niihin, joiden noudattamisen lainsäätäjä haluaa taata. Tarkoituksena on kannustaa informaation tuottamista ja suojella oman talouden kilpailukykyä. Tuottamista kannustetaan patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännöillä, jotka edellyttävät sen, että patentteja ja tekijänoikeuksia koskevat kaupalliset sopimukset pitävät. Oman kansallisen talouden kilpailukykyä suojellaan liikesalaisuuslainsäädännöllä, mikä edellyttää sen, että liikesalaisuutta koskevat sopimukset pitävät.

    Tietotekniikan kehityksen ja talouden globalisaation myötä on kumpikin peruste tullut epäilyksen alaiseksi. Miksi ihmisiä täytyy vaikeasti valvottavin laein kannustaa tieteilemään ja taiteilemaan, kun he tekevät sitä muutenkin, ja kun tekijöiden palkitseminen ei edellytä tiedon "omistusoikeuden" siirtämistä? Entä miten liikesalaisuussopimuksista kiinni pitäminen hyödyttää maailmanyhteisöä ja globaalia taloutta? Tuotettaisiinko entistä huonompia kännyköitä, jos Nokia tuntisi Applen salaisuudet ja Apple Nokian?

    Kolmas tie on teoriassa olemassa. Se ei kuitenkaan ole siellä, mistä sitä yleensä etsitään, sääntelyn lisäämisen suunnalla, vaan päinvastaisella suunnalla. Siirretään bittijonon omistamista koskevat sopimukset aidosti vapaaehtoisten joukkoon.

    VastaaPoista
  38. Kyllä kieroutuneet kannustimet voivat viedä leivän köyhän suusta vaikka täällä toisin toivottiinkin.

    Miten finanssialan ja kiinteistöalan kannustimet vaikuttivat Yhdysvaltojen talouden romahtamiseen? Eikö siellä ole 10% työttömyys alimman virallisen tulkinnan mukaan ja 17% työttömyys ylimmän virallisen tulkinnan mukaan. Jos tilastot laskettaisiin 30-luvun tilastoinnin kanssa vertailukelpoisesti työttömyys olisi n. 22%. (30-luvun huippulukema oli n. 25%). Wahlroosin ideaalimaassa siis.

    Eikä kieroituneiden kannustimien tarkastelua pidä rajoittaa optioihin tai bonuksiin. Suurin kieroutunut kannustin oli liian alhaiseksi manipuloitu korkotaso (FED ja Greenspan). Kieroutunut korkotaso vei talouden kestämättömään epätasapainoon - ylikulutukseen ja kiinteistökuplaan. Yhdysvalloissa oli vuonna 2000 n. 750000 kiinteistövälittäjää. Vuonna 2005 kiinteistövälittäjiä oli 1,3 miljoonaa ja Bernanke sitä mieltä, että kuplaa ei ole...

    Nyt yksityisvelat on kansallistettu ja ainoa toivo ex-suurvallalla on kansainvälistää tuo velka. Sitä kutsutaan kaunistellen "valuuttasodaksi". Maan virallinen tavoite on kaksinkertaistaa vienti ja jonkun suustahan se leipä sitten lähtee.


    T.

    VastaaPoista
  39. Skismaa koskevassa asiassa olen samaa mieltä. Ei tässä ole kysymys homoista tai uskonnostakaan. Väärä mies tuli Räsäsen taustajoukkojen mielestä valituksi arkkipiispaksi.

    VastaaPoista
  40. Ad pulu : Hieno kirjoitus. Upea kiteytys ajastamme.

    Kiitos !

    PS. Sama pätee blogi-isäntämme teksteihin !

    Kiitos !

    VastaaPoista