Sivun näyttöjä yhteensä

7. lokakuuta 2010

Ei ei ei


Nyt ei auta kerjätä ruotsiksi julkisella paikalla, jos on suorittanut siviilipalvelun. Arvoisat ja myös vähemmän arvoisat lukijat varmaan muistavat, että olen tähän mennessä julkaisemissani 1788 blogikirjoituksessa toistellut pelkoani, että meneillään on huono kehitys.

Jos tämä olisi luentosali, nimittäisin ajan henkeä fasistoidiseksi. ”Fasismi” on liian kulunut haukkumasana. ”Autoritaarinen” ja ”totalitaarinen” tarkoittavat eri asioita, ja ”natsismista” en halua kirjoittaa irrallaan saksalaisesta poliittisesta puolueesta, joka kasvoi kansanliikkeeksi ja ajattelutavaksi, vaikka sisälsi niin bisarreja käsityksiä, että niitten edustaja olisi tätä nykyä perustellusti toimitettu hoitoon. Viimeksi mainittu tarkoittaa, kuten olen sanonut monta kertaa, että sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vähemmistöjen vainoaminen ja tuhoaminen oli räikeästi näiden vainomiesten etujen vastaista.

Siihen keskusteluun en pane lusikkaani (Savonia, puoli tusinaa kympillä), mutta vihamielisyys maahanmuuttajia kohtaan on liian ylimalkaista. Kaikki amerikkalaiset ovat (amerikkalaisittain) maahanmuuttajia. Kuuluisia suomalaisia maahanmuuttajia olivat mm. Mannerheim ja Svinhufvud, joiden sukujuuria haetaan Saksasta. Kuuluisia helsinkiläisiä maahanmuuttajia olivat Fazer, Paulig, Huber ja Sinebrychoff (Saksa, Sveitsi, Venäjä).

Olin havaittavasti harmistunut eilisestä lehtitiedosta, jonka mukaan työnantajat suhtautuvat nyreästi siviilipalveluna asevelvollisuuden suorittaneisiin. Satun nimittäin tietämään erittäin hyvin, että aseellisesta palvelusta vapautetuissa ja siviilipalvelun suorittaneissa on suorastaan paljon ihmisiä, joita armeija ei tarvitse ja jotka eivät tarvitse armeijaa. Nuori ihminen, jolla on hankala selkävika tai vaikkapa diabetes tai vaikkapa ilkeä allergia tai psoriasis löytävät varmasti sopivampia tehtäviä.

Vaikka olen itse sotakiihkoilija, siis joidenkin mielestä, ja kokeiltuani ainakin Kaliforniaa ja kykenevänä kielitaidon puolesta sijoittumaan moneenkin paikkaan Euroopassa ei tulisi mieleenikään pyrkiä täältä pois.

Panenkin piruuttani kuvaksi suomalaisuutta. Poikkesimme tuossa parin kilometrin päässä Hvitträskissä. Kamerasormeani syyhytti vallinnut uskomaton, valtava valo, joka oli saanut puut suunniltaan.

Suomalaisuutta on rakennettava, kuten vaikkapa Hvitträskiä (vaikka onhan se myös hiukan huvittava). Ei sitä löydy menneisyydestä. Ulkomailta on omaksuttu myös suhteessa sotavoimaan täyskieltäytyjien aate, jonka lippua kantoi vuoteen 1939 ja itse asiassa sen jälkeenkin Felix Iversen. Hänet leimattiin tältä osin höperöksi ja siten sopivaksi toimimaan ylioppilastutkintolautakunnassa.

Täys- ja puolipasifismi ovat sellaisia aatteita tai vakaumuksia, joihin en yhdy, mutta joille vaadin oikeutta. Jos joku on tuolla kannalla, ajatus on osa ihmistä, ja ihmiselle on annettava arvo.

Ovatko ruotsinkielisemme sitten ihmisiä. Jalanjäljistä päätellen ovat kyllä.

Olen samaa mieltä kuin Helsingin Sanomat, joka totesi kauniisti, että suomenruotsalaisen väestön osuus suomalaisuuteen on ollut suuri. Esimerkiksi Sibelius oli suomenruotsalainen, vaikka kävi suomenkielisen koulun. Hänen vaimonsa suku, Järnefeltit, olivat sangen suuressa määrin ruotsin- tai venäjänkielisiä, mutta taistelivat suomalaisuuden puolesta.

On humpuukia sekoittaa toisiinsa suomalaisuus ja suomenkielisyys. Oikeus äidinkielen käyttämiseen viranomaisten kanssa asioitaessa ei ole ihmisoikeuksien ydinaluetta. Äidinkielin hurja määrä on paha ongelma esimerkiksi eurooppalaisessa patenttioikeudessa – melkein kaikki näyttävät olevan sitä mieltä, että patenttihakemukset, jotka ovat tietenkin kansainväliseksi tarkoitettua tekniikkaa tai kemiaa, olisi aina käännettävä 28 kielelle. Ruotsin asema Suomessa on määrätty perustuslaissa. Sen muuttaminen on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Virkamiesruotsia pidän, kuten olen jo ennen sanonut, melkein huijauksena. Ei se tutkinto riitä mihinkään mielekkääseen käyttöön. Se on turhaa silmänpalvontaa.

Huomautan varovasti osaavani itse islantia lukuun ottamatta kaikkia skandinaavisia kieliä ja niiden muinaisversioita erittäin hyvin, passiivisesti. Saan siis selvän tekstistä kuin tekstistä ja olen julkaissut suomennoksia myös norjasta ja tanskasta, joten puhun tässä omia mieltymyksiäni vastaan.

46 kommenttia:

  1. Vain maa, jossa on mahdollisuus kieltäytyä aseista, on puolustamisen arvoinen.

    VastaaPoista
  2. Olen kirjoittanut tuosta lakiehdotuksesta, joka minista on julma ja tavaton

    VastaaPoista
  3. Kun maa jossa on yli 200 vuotta ollut vakiintunut hallintojärjestelmä ja siihen liittyvät vallan kolmijako-oppiin liittyvät instrumentit, niin voimme pitää kaikkia maassa syntyneitä alkuperäisasukkaina eli natiiveina. Poliittisesti viritetty termi alkuperäaiskansa on sitä mitä se on eli poliittisesti keksitty asia. Afrikassa on kymmeniä "alkuperäiskansoja" joiden alkuperäisyys tuossa poliittisesti määritetyssä mielessä ei pidä mitenkään paikkaansa, vaan voidaan aukottomasti todistaa eräiden ryhmien muuttaneen alueelle vasta melko äskettäin.

    On siis älyllisesti epärehellistä väittää kaikkia amerikkalaisia maahanmuuttajiksi. Maahanmuuttaja on henkilö joka muuttaa maasta toiseen. Maassa syntynyt ei ole maahanmuuttaja vaan - maan syntyperäinen asukas. Ovatko italialaiset maahanmuuttajia kun italia on valtiona perustettu huomattavasi USA:ta myöhemmin? Entä Saksa? Ovatko ns. Vanhan Suomen alueelta kotoisin olevat suvut maahanmuuttajia? Karl Fazer oli Suomessa syntynyt. Sinebrychoff oli venälainen, joka liikkui ja toimi Venäjän valtakunnan alueella. Samoin moni muu maahanmuuttajaksi haukuttu. Ne toimivat Venäjällä, jonka osa Suomen suuriruhtinaskunta oli. Vielä seniilimpää on väittää Marskia ja Svinhufvudia tai Sibeliusta maahanmuuttajiksi ja on aivan idioottimaista verrata näitä nykypäivän turvapaikkashoppailijoihin. Kyllä sen on tunnustanut jo kapitalistinenkin tiedemies Soininvaara blogissaan. Suomessa ei ole eikä tule työvoimapulaa. Pulaa on veronmaksajista. Jos Helsinki asutetaan nettosaajilla, niin taidan olla palaamatta enää ikinä Suomeen.

    Soininvaaran blogissa on myös aukottomasti perusteltu, että ruotsinkielen poistaminen ei ole perustuslakikysymys. Tosin ei joukossa taida olla yhtään lainoppinutta. Suuri mökä kuitenkin poistaa tuollaisen merkityksettömän yksityiskohdan.

    VastaaPoista
  4. Ruotsia puhuvista sivareista puheen ollen on syytä muistaa suoraselkäistä suomenruotsalaista Arvid von Martensia, joka piti kutinsa kovassakin paikassa - ja myös sen jälkeen, normaaliolosuhteissa, kun piti myös toimia vakaumuksensa mukaan. Ja siinähän oikeastaan vasta mies katsotaan.

    Hänen poikansa Paul on myös hyvä mies, voidaan omakohtaisesti kertoa. Oletan hänet blogi-isännän ainakin hyvänpäiväntutuksi.

    VastaaPoista
  5. Viittomakieli on kansainvälinen. Korvattaneen ruotsi ja muut vieraat kielet sillä. Äidinkielen tulisi olla vapaavalintainen. Suomen kielen sijaan tulisi voida valita vaikkapa Saamen kieli. Sehän on jonkun äidin kieli vaikkei oman äitini olisikaan. Ja sitten maitokauppaan...

    VastaaPoista
  6. Ad Anonyymi: hienoa että toit Pelastusarmeijan työntekijän (ja aatelismiehen) Arvid von Martensin esiin.

    Hänen poikansa Paul on tietenkin läheinen ystäväni. Olen myös suomentanut hänen kirjojaan.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi: - kuolleilla ei ole oikeuksia.

    Kirjoitin perusoikeuksista, joiden ydinalueeseen kansalliskieli ruotsi ei mielestäni kuulu. En osaa arvata, mitä muutoin tarkoitat, sillä kun oikeus ruotsin käyttämiseen on perusoikeutena Suomen perustuslaissa, se ja sen muuttaminen on perustuslakikysymys.

    Useat perusoikeudet on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin niin ettei Suomen eduskunta voi käytännössä muuttaa niitä.

    Tällainen on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Eduskuntamme ei siis voisi siirtyä kuolemanrangaistukseen. Ja se on hyvä.

    VastaaPoista
  8. "Olen samaa mieltä kuin Helsingin Sanomat, joka totesi kauniisti, että suomenruotsalaisen väestön osuus suomalaisuuteen on ollut suuri."

    Se on vähän miten sen ottaa. Jos asian yrittää sanoa anakronismeja vältellen, suomenruotsalaisilla oli suuri osuus lähinnä suomalaisuuden vastustajina. Termi "suomenruotsalainen" ja ajatus siitä, että maassa asui suomalaisen lisäksi ruotsalainen kansa, syntyi pitkälti suomalaistumisen vastavoimaksi. Siksi on perin nurinkurista väittää, että suomenruotsalaisilla olisi ollut suuri ansio "suomalaisuuden" rakentamisessa -- paitsi siis dialektisessa mielessä.

    Sekaannus johtuu siitä, että joku Hesarin toimittaja ajattelemattomuuttaan kirjoittaa sibeliuksista ja järnefelteistä suomenruotsalaisina. Esimerkiksi Sibelius ei nuoruudessaan voinut edes tietää kyseistä käsitettä. Myöhemmin, kun termi keksittiin, hän ilmoitti, että ei voisi vähempää kiinnostaa ryhtyä yht'äkkiä ruotsalaiseksi. Lapsilleen Aino ja Janne opettivat käsittääkseni vain suomea ja käyttivät ruotsia salakielenä keskenään. Nykynäkökulmasta outo päätös, mutta tuolloin suomalaisuuden rakentamisen katsottiin vaativan myös uhrauksia.

    Ei liene hirveän liioiteltua sanoa, että suomalaiskansallisen kehityksen kiihkeimmät vastustajat yrittävät nyt omia kunnian itselleen suomalaiskansallisen kehityksen edistäjinä.

    VastaaPoista
  9. Ad heh,

    viittomakieli ei ole kansainvälinen. Suomen viittomakieli on eri viittomakieli kuin esim. Ruotsissa.

    Ad Jukka,

    epäilisin, etteivät työnantajat karsasta niinkään siviilipalvelusta kuin normista poikkeamista. Itse kuulun joukkoon, jonka mainitsit: niihin, joitten olisi ollut helppo saada terveydellinen vapautus.

    Kutsunnoissa lääkäri tyrkyttämällä tyrkytti C-luokitusta. Heinänuhainen kirjatoukka ei sopinut hänen mielestään kovin hyvin palvelukseen, mutta sain A:n, kun välttämättä tahdoin. Menin inttiin ja kävin RUK:n. Ei tuollainen tarina olisi yhtään sen positiivisempi töihinottotilanteessa kuin sivarin käyminen. Kuka täyspäinen menee inttiin vapaaehtoisesti, jos välttääkin olisi voinut? Sekin on sosiaalisesta normista poikkeamista, mutta siitä ei ole yhtä helppoa jäädä kiinni.

    VastaaPoista
  10. Ruotsin kielen asia on naisten asia. Silmämääräisesti arvioiden pakkoruotsin kannattajista erilaisissa nettikeskusteluissa noin 95% on naisia.

    VastaaPoista
  11. Viittomakieli ei ole kansainvälinen vaan vaihtelee maittain.

    VastaaPoista
  12. Entäpä "vakava jääviys ja vehkeet valtiolle - suoraan sinne kansallisarkistoon ja lasipurkkiin"!

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: - "suomenruotsalaisten osuus" - perinteisistä suomalaisuuden suurmiehistä Lönnroth oli ainoa, joka osasi suomea lapsesta asti ja hyvin. Snellmanin suomi oli pitkään aika heikkoa. Myöhemmin poliittiseksi muuttuneen suomalaisuusaatteen ja suomen kielen aseman uranuurtaja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen joutui pitkään opiskelemaan suomea ja kyselemään neuvoja.

    Suomen kielen ja suomalaisuuden suuren esitaistelijan Elisabeth Järnefeltin, o.s. Clodt und Jürgesburgin äidinkieli oli venäjä ja hänen suomensa - kirjeenvaihdosta on hiljan julkaistu kirja - oli surkeaa. Isä Gustaf osasi suomea hyvin, kuten "Vanhan Suomen" pikkuaateliset virkamiehet yleensä. Aino Sibelius o.s. Järnefelt lienee oppinut suomen äidinkielekseen kahdesta syystä, koska perhe asui Kuopiossa ja koska äiti ei osannut ruotsia sen kummemmin kuin suomea.

    On hiukan vaikea sanoa, mikä oli Ainon sisaren Arvid Järnefeltin äidinkieli - hän oli perin juurin suomenkielinen venäläinen aatelismies, joka käytti ahkerasti hyväkseen kielitaitoon ja asemaansa mm. pitäessään yhteyttä Tolstoihin.

    Eli: repäiskää nyt hyvät ihmiset silmänne auki. Maailmassa on muitakin kieliä kuin suomi ja ruotsi.

    VastaaPoista
  14. Pour reprendre la pensée, souvent citée, d'Anatole France: «la loi, dans toute sa majestueuse égalité, interdit aux riches comme aux pauvres de dormir sous les ponts, de mendier dans les rues et de voler du pain »

    VastaaPoista
  15. "Ruotsin kielen asia on naisten asia. Silmämääräisesti arvioiden pakkoruotsin kannattajista erilaisissa nettikeskusteluissa noin 95% on naisia."

    Ottamatta kantaa prosenttilukuun oma havaintoni on, että naiset ovat sivistystasoltaan keskimäärin huomattavasti miehiä edellä.

    Tämä memeillän olevan kauhea kehitys, johon JK:kin kirjoituksessaan viittaa, kertoo sivistyksen rappiosta ja kaiken alhaisen voittokulusta. Sivistyksen rappion suurin syy on arveluni mukaan kaiken taloudellistuminen. Mutta selitys on liian pitkä tähän.

    VastaaPoista
  16. Tunnustan etten tutustunut läpikotaisin mainittuun uutisointiin työantajain karsastuksesta asepalvelusta suorittamattomia mieshenkilöitä kohtaan, mutta jäin ymmärrykseen että suosimattomuuden kärki kohdistui nimenomaan totaalikieltäytyjiä kohtaan, eikä niinkään ns. sivareita.

    VastaaPoista
  17. Kertokaapa, miten Kemppisen tämänpäiväinen eroaa mistä tahansa populismista?

    Tosiasioita ja huikeita yksinkertaistuksia ja vertauksia suloisessa sopusoinnussa. Tästä kansa tykkää. Niin minäkin, tavallaan, vaikka erilaisia yksinkertaistuksia olenkin oppinut tekemään.

    Kieltäydyn muuten tästä lähtien olemasta maahanmuuttajakriittinen. Ilmoittaudun ihmiskauppakriittiseksi ja huoltosuhdekriittiseksi.

    Kerjäämistä kannatan. Varastamista vastustan.

    VastaaPoista
  18. Ad Jukka,

    Lönnroth on erinomainen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa "äidinkieli" ja mitä "sivistyskieli". Näyttäisi siltä, että meistä kaikilla on suomi sekä äidin- että sivistyskielenä. Lönnrothin sivistyskieli oli ruotsi, kuten kaikkien 1800-luvun suomalaisten säätyläisten.

    Surkeaa tässä on se, ttä kun ihminen on kerran oppiunut ilmaisemaan itseään kirjallisesti, on itseilmaisu helpointa juuri tuolla alkuperäisellä sivistyskielellä. Lönnroth kirjoitti paljon henkilökohtaisia kirjeitään ruotsiksi, vaikka myös kirjeen vastaanottajat olivat suomenkielisiä. Suomenkielinen ilmaisu oli vaivalloisempaa ja vaati paneutumista. Ja Lönnroth oli sentään aikansa suurimpia suomalaisia kielenkäyttäjiä! Mies, joka kokosi Kalevalan, kirjoitti vanhuudessaan kymmenkunta nytkin käytössä olevaa virttä ja uudisti kymmenien virsien kieliasun kauniiseen, aidosti suomalaiseen muotoon.

    VastaaPoista
  19. "Se on vähän miten sen ottaa. Jos asian yrittää sanoa anakronismeja vältellen, suomenruotsalaisilla oli suuri osuus lähinnä suomalaisuuden vastustajina."

    Ennen kuin kirjoittaa jotain näin typerää, edes nimettömänä, olisi voinut muistaa että esim. ensimmäisistä jääkäreistä valtaosa oli ns. hurreja.

    VastaaPoista
  20. Sellaistakin olen lukenut, että Svinhufvudin suku olisi alunperin norjalaista, ja se olisi joskus historian hämärissä asettunut nykyisen Ruotsin alueelle, Taalainmaalle ja Suomenkin puolelle.
    Suku lienee ollut Ruotsin valtakunnan suuraatelia ennen nykyisiä valtasukuja?

    VastaaPoista
  21. Kävin viikonloppuna Elias Lönnrotin haudalla.

    Hautamuistomerkissä ei alkuaan ollut vainajan syntymä- ja kuolinpäiviä ollenkaan. Tiedettiin, että kyllä kaikki suomalaiset niin tärkeät asiat tietävät. 2000-luvulla tuli sitten laatta, jossa puuttuva tieto oli näkyvissä.

    Mutta Lönnrot, ei h-kirjainta.

    VastaaPoista
  22. Suomen ja ruotsin lisäksi käytössä on virkamiesten kieli. Muutama vuosi sitten Kela hankki mainetta ohjeistaan opintotuen hakemiseksi. Tiettävästi kukaan Kelan ulkopuolinen ei ymmärtänyt tekstiä. Olen viime aikoina saanut avunpyyntöjä nuorilta, jotka haluavat tilata verokortin. Netissä täytettävässä lomakkeessa he ymmärtävät kohdan, jossa kysytään heidän nimeään. Sen jälkeen he ymmärtävät lähinnä sidesanat.

    Vaikka olen osannut puhua suomea yli 50 vuotta, en vieläkään tunne itseäni erityisen suomalaiseksi. Varusmiespalvelu karisti minusta aikanaan maanpuolustustahdon ja uskon Suomen armeijaan. Muutamassa viikossa vakuutuin siitä että oikeassa kriisitilanteessa siviilien reserviläisten on otettava valta armeijassa. Muuten joudumme ojasta allikkoon. Kertausharjoitukset eivät ole muuttaneet käsitystäni tästä asiasta.

    En minä kuitenkaan tunne mitään erityistä kaipuuta muuallekaan.

    VastaaPoista
  23. Kulttuurin, etenkin kirjallisuuden suhteen ymmärrän suomenruotsalaisten tarpeen pitää kiinni kielestään. Asun heidän kulttuurisessa pääkaupungissaam, mistä todisteena täällä alkavat kohta LittFest-KirJuh(lat), kuten muutaman päivän kirjailijaseminaaria kutsuttiin ensin. Nyttemmin KirJuh-sana on pudonnut pois.

    Ehkä joku suomenkielinen huomautti nimen hölmöydestä. Juhlissa on kyllä vähemmistönä suomenkielinen yleisö.Tai siltä tuntuu. En minä ole tilastonikkari.

    Mutta sitten asia muuttuu hengenvaaralliseksi, kun joutuu ruotsia äidinkielenään puhuvan hoitajan puhutteluun. He nimittäin toimivat kerberoksina terveyskeskusten päivystyksissä ja ajanvarauksissa. Se, että KAIKEN terveyskeskushenkilökunnan on oltava kaksikielistä on kaikin puolin sula mahdottomuus jopa 60 000 ihmisen kaupungissa.

    Olen kuullut useista läheltäpiti-tapauksista. Mutta epävirallinen vastaus kuuluu: jos ruotsinkielisille (23% väestöstä) annetaan yksi oma terveyskeskus joka olisi pelkästään ruotsinkielinen, niin silloin ruotsinkieliset saavat entistä parempaa hoitoa. Tuollaista virallista vastausta ei varmasti ole odotettavissa.

    En tiedä mikä tilanne siellä etelän kaksikielisessä maailmassa on, mutta täällä se on sairaille, köyhille ja vanhoille todella tukala, siis ainakin suomenkielisille, jotka eivät ymmärrä ruotsia.

    VastaaPoista
  24. EA: "Kuka täyspäinen menee inttiin vapaaehtoisesti, jos välttääkin olisi voinut? "

    Varmaankin sosiaalisen normiston paino vaikuttaa valintaan, mutta muuten tässä asevelvollisuusdepatista saa vaikutelman, että puhutaan aidan seipäistä ja sivuutetaan kokonaan miksi tarvitaan se aita.

    Kyse on Suomen itsenäisyyden varmistamisesta ja puolustamisesta. Kaikki muu on pyöreiden kivien keräämistä komentokorsun polun varteen.

    Onkohan tehty kunnollista analyysia siitä, miksi suurin osa Eurooppaa on saanut nauttia näinkin pitkään rauhasta - niin pitkään että suurin osa jo uskoo sen olevan ikuinen ja normaali olotila.

    Oma analyysini: Euroopan nykyrauhan takeena ovat Nato ja Pommi.

    Historialla on ikävä taipumus osoittaa, että kaikki hyväuskoiset poikkeuksetta ovat hölmöjä.

    VastaaPoista
  25. "tuolloin suomalaisuuden rakentamisen katsottiin vaativan myös uhrauksia."
    Se vaatii suuria uhrauksia nykyäänkin, jos haluaa, että lapsilla säilyy suomi ulkomailla asuessakin.

    Suomi on pienen ryhmän kieli, ja sitä pitää suojella kuten muitakin harvinaisia kieliä. Mutta olisi erittäin tyhmää, jos ei opettelisi muitakin kieliä kuin äidinkieltään- mieluiten mahdollisimman monia.

    Kouluissakin pitäisi opettaa useita kieliä. Miksi Suomessa asuvia muita kieliä äidinkielenään puhuvia ei käytetä kieltenopettajina edes jonkin aikaa kouluvuodesta? Vieraskieliset voisivat toimia myös muiden aineiden opettajina ja kerhojen ohjaajina.

    Suomessa on eräs loistava asia: vieraskielisissä elokuvissa on alatekstit. Monet kertovat oppineensa englannin lapsena elokuvia kuuntelemalla. Muitakin kieliä voisi oppia samalla tavalla.

    Monikielisyys on hyvä asia perheessä. Siitä ovat esimerkkinä monet täällä mainitut suvut.

    VastaaPoista
  26. Pitäisiköhän huolestua, kun Kemppinen ja Tuomioja ovat samana päivänä blogeissaan viitanneet 30-luvun poliittiseen menoon ja verranneet sitä ajan ilmiöihin. Toinen suvaitsevuuden ja toinen demokratian ylenkatsomiseen.

    VastaaPoista
  27. "Olin havaittavasti harmistunut eilisestä lehtitiedosta, jonka mukaan työnantajat suhtautuvat nyreästi siviilipalveluna asevelvollisuuden suorittaneisiin."
    Olisiko tuohon syynä yksinkertaisesti se, että monelta siviilipalvelusmieheltä - totaalikieltäytyjistä puhumattakaan - puuttuvat ns alaistaidot. Monen ulkoinen habituskaan ei helpoisti sovi liike-elämään. Kuka viisas johtaja haluaisi vastuksekseen ikuisia "urputtajia" kun on mahdollisuus ottaa väkeä, jolle valtio on kouluttanut koiran kuuliaisuuden?

    VastaaPoista
  28. "...vihamielisyys maahanmuuttajia kohtaan on liian ylimalkaista." Voisiko tämän syynä olla viitattujen "maahanmuuttajien" ja nykyisten ero: ennen tultiin maahan tarkoituksin hyödyttää ja rakentaa maata sekä sopeutua kun taas nykyisistä melko suurella osalla on pyrkimys hyötyä maasta ja esiintyä "isännänottein". Tällöin ei islamofobian-leimakirveellä voida torjua kysymystä tulijoiden uskonnosta, jos se sisältää elementtejä (esim seka-avioliittojen ja ystävyyden "uskottmiin" kielto, yhteiskunnalliset ulottuvuudet), jotka pysyvästi estävät tuon ryhmän integroitumisen muuhun yhteiskuntaan.
    Mitä tulee ruotsin kieleen muistaakaamme ruotsinkielisten arvo fennomanian kehittämisessä sekä suomenruotsalaisen kultuurin (tulisi liian pitkä luettelo) kokoaan suurempi osuus, mutta tunnustakaamme tosiasiat ja vapauttakaamme suomenkieliset pakkoruotsista, jotta heille jää aikaa täreämmille kielille (venäjä, espanja, ranska, saksa).

    VastaaPoista
  29. Nuori ihminen, jolla on hankala selkävika tai vaikkapa diabetes tai vaikkapa ilkeä allergia tai psoriasis löytävät varmasti sopivampia tehtäviä.

    Näistä ainakin diabeetikot saavat automaattisesti D:n paperit eli vapautuksen, eikä muitakaan pakoteta palvelukseen, mikäli sairauden/vaivan tuottama haitta on tarpeeksi suuri.

    Ruotsin asema Suomessa on määrätty perustuslaissa. Sen muuttaminen on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Virkamiesruotsia pidän, kuten olen jo ennen sanonut, melkein huijauksena. Ei se tutkinto riitä mihinkään mielekkääseen käyttöön. Se on turhaa silmänpalvontaa.

    Perustuslaissa voi lukea "ruotsi on suomen toinen kansalliskieli", mutta se ei velvoita ruotsin pakko-opetusta 95% kielienemmistölle.

    VastaaPoista
  30. Olenko väärässä, luullakseni Suomen (ei siis Kemppisen tarkoittaman 1800-luvun suomlaisuuden) perinteisistä varhaisista "suurmiehistä" suomen hyvin hallitsivat kai ainakin, tunnetuimpia mainiten, Mikael Agricola, Jaakko Ilkka, Daniel Juslenius, H. G. Porthan, G. M. Sprengtporten ja 1800-luvun suuruuksista toki Aleksis Kivi.

    VastaaPoista
  31. Ad Rienzi: - tarkoitamme eri asiaa. Suomea lapsena, kenties ensimmäisenä kielenä oppineita kuuluisuuksia riittää. Kukaties jo Maunu Tavast oli heitä, Porthan varmasti.

    Halusin sanoa, että suomi suhteellisen myöhäisenä "sivistyskielenä" (jolla voi julkaista esimerkiksi opinnäytteitä yliopistolla) on myöhäinen asia. Aleksis Kivi ei kuulu joukkoon, ja siitä Ahlqvist häntä kovasti moitti. Usein epämääräisen "kirjakielitaistelu" -nimikkeen alla käsitellään tätä suomen kieltä, jota ei sellaisenaan puhuttu missään. Asiaa ei voine erottaa kansakoulun ja suomenkielisen oppikoulun synnystä.

    Sen jälkeen halusin tähdentää, että monet "suomalaisuusmiehet", jotka halusivat käyttää suomea, joutuivat opettelemaan sitä vaivalloisesti, kuten mainitsemani Yrjö-Koskinen, alk. G.Z. Forsman.

    Olen lukenut arvioita niiden henkilöiden lukumäärästä, jotka ymmärsivät auttavasti 1835 ensimmäisenä versiona ilmestynyttä Kalevalaa. Määrä ei ole suuri.

    Suomen kielen edistäminen sisältää monta murhenäytelmää. Mieleen tulee mm. Rietrikki Polén.

    VastaaPoista
  32. Ad Omnia: - lehtiartikkelin mukaan työnantajat vierovat sekä totaalikieltäytyjiä että siviilipalvelumiehiä.

    Asiaa miettiessä kannattaa muistaa, että totaalikieltäytyjiä on vuosittain 40 - 60, sivareita n. 2 500 ja aseellisia varusmiehiä yli 20 000.

    VastaaPoista
  33. Eikos Suomessa opetettu ja kirjoiteltu joskus latinankielellakin. Olispa ollut somaa, jos kulttuurin ja kirjallisuuden kieli olisikin Suyomessa latina!! Ei tarvitsisi lukea naita ikuisia juttuja suomalaisuudesta ja suomeruotsalisuudesta!

    Sveitsilaisilla on vahintaan nelja kielta ja silti panostavat englannin kieleen. Ei siella ole tallaista suomalisuus vs suomenruotsalaisuus
    kalabaliikkia. Taitaavat olla kulttuurikansa tai sivistyneet kulttuurikansojen puristuksessa.

    ---

    Katse tulevaisuuteen: Olis kaiketi hyva panostaa tuon englanninkielen kunnolliseen opettamiseen ja hallitsemiseen. Eivat nama taman hetken lapset paase tuolla ruotsilla tai suomella juuri Tanskan salmia kauemmaksi. Eikos olisi somaa omata kieli, joka tekisi mahdolliseksi kulkea ja kommunikoida joka puolella maapalloa ja netissa!
    Voi olla etta jumalakin ymmartaa englantia paremmin!?

    VastaaPoista
  34. "Suomen kielen ja suomalaisuuden suuren esitaistelijan Elisabeth Järnefeltin, o.s. Clodt und Jürgesburgin äidinkieli oli venäjä ja hänen suomensa - kirjeenvaihdosta on hiljan julkaistu kirja - oli surkeaa"

    Minä olen äidin puolelta kauppiasporvari Parviaisia ja sukua tälle Ellulle.

    VastaaPoista
  35. "Ennen kuin kirjoittaa jotain näin typerää, edes nimettömänä, olisi voinut muistaa että esim. ensimmäisistä jääkäreistä valtaosa oli ns. hurreja. "

    Oliko se Wiio, joka sanoi, että kommunikaatio onnistuu vain sattumalta? Tässä on käynyt niin, että ei ilmeisesti ole ymmärretty, mitä tarkoittivat anakronismi, suomenruotsalainen ja suomalaiskansallinen.

    Suomenruotsalaisilla eli niillä, joita pejoratiivisesti kutsut hurreiksi, oli toki tärkeä merkitys Suomen synnyssä. Heillä ei tietenkään sen sijaan ollut tärkeää roolia suomalaiskansallisessa projektissa. He päinvastoin vastustivat hanketta, mihin heillä tietysti oli täysi oikeus demokratian hengessä.

    On siis historiatonta käsitteiden sotkemista väittää muuta. Monet sitä kuitenkin harrastavat. En usko, että se on hyväksi suomenruotsalaisten asialle. Näkemys on niin selvästi väärä.

    VastaaPoista
  36. Olen kuullut usein suomenkielisten ihmisten valituksia siitä, miten heillä on ollut vaikeuksia saada itsensä ymmärretyksi Vaasan keskussairaalassa, jossa on paljon ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvaa henkilökuntaa. Sydänkohtauksen jälkeen isäni oli potilashuoneessa, jossa kaverit olivat ruotsinkielisiä, henkilökunnan tavoin. Se oli tuntunut aika epämukavalta, vaikka hoito olikin ollut muuten hyvää.
    Vaasan kaupoissa puhuteltiin asiakasta vielä muutama vuosikymmen sitten ensin ruotsiksi, vaikka ruotsinkielisten osuus asukaista oli noin kolmannes. Nuorena tuli ehkä siksikin tehtyä älyttömiä ostoksia, kuten kalliita vaatteita, kun ei osannut ilmaista itseään myyjälle tarpeeksi hyvin! Myöhemmin innostuin pyrkimään opiskelijaksi Åbo Akademihin ehkäpä osittain hankkiakseni hyvän ruotsin kielen taidon. Sinne pääsin helposti suomenkielisten kiintiössä lähinnä ruotsinkielen ällän ansiosta.

    VastaaPoista
  37. Keskustelussa ruotsin kielestä mielellään unohdetaan ruotsinkielisten mielipiteet vuosisadan vaihteessa ja vielä 30-luvullakin. Unohdetaan kai siksi, että ne nykykäsityksen mukaan ovat inhottavan rasistisia.

    Kuitenkin ne näkemykset olivat kuranttia tavaraa aikoinaan, eikä niiden esittäjiä ole unohdettu. Ruotsinkieliset kunniottavat edelleen mm. A.O. Freudenthalia, jonka mielipiteet saisivat Halla-ahonkin punastumaan.

    Freudenthalin maltillisempien mielipiteiden mukaan Suomessa asui kahta eri kieltä puhuvia ja eri etnistä alkuperää olevia asukkaita, joita harhaanjohtavasti kutsuttiin "suomalaisiksi."

    Tämä oli hänen mukaansa suuri erehdys, sillä ruotsinkielinen väestönosa ei suinkaan ole ruotsalaistuneita suomalaisia vaan ruotsalaisia.

    Suomalaisvaikuttajien natsisympatiat kyllä muistetaan, mutta nämä mongolivaaraa torjuneet sankarit häveliäästi unohdetaan.

    Miksi?

    VastaaPoista
  38. Freudenthal-kortti pelattu.

    VastaaPoista
  39. Freudenthal-korttia kannattaa läiskiä niin kauan kuin Freudenthal-mitalia jaetaan ja vastaanotetaan.

    VastaaPoista
  40. "Yritys liittää RKP Freudenthalin mielipiteisiin on suunnilleen sama kuin esittäisi Tahko Pihkala-seuran uusnatsijärjestöksi, koska Tahko Pihkala oli mielipiteiltään käytännössä natsi. On tietenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että entisajan vaikuttajayksilöillä oli mielipiteitä, jotka ovat nykyaikaa vasten poliittisesti epäkorrekteja. Se ei tarkoita, että noiden tyyppien muistoa jollain tavoin vaalivat yhtyisivät heidän kaikkiin mielipiteisiinsä."

    Lainaus Wikipedian Freudethal-artikkelin keskustelusta. Ja miksi muutenkaan puolustella omaa nykyhetken rasismiaan sen-ja-sen henkilön sadan vuoden takaisella rasismilla? Paitsi tietysti perustelemalla sillä loputon ja katkera kauna Astrid Thorsia kohtaan projisoimalla se hänen edustamaansa puolueeseen.

    VastaaPoista
  41. No, hitto, onhan se nyt vähintään hiukan outoa, että poliittinen puolue jakaa mitalia sellaisen henkilön kunniaksi, joka on esittänyt voimakkaan rasistisia mielipiteitä. En voi kun ihmetellä, jos tätä ei ymmärrä.

    Siis olisiko mielestäsi kohtuullista jakaa Arthur de Gobineau -mitalia tai vaikka Hitler-mitalia? Vai onko tämä etuoikeus nyt vain jostain syytä RKP:llä? (Ja ennen kuin naljailee natsikortista, kannattaa ottaa huomioon, että vähät välitän sellaisista naljailuista. Kannattaa myös lukea vaikka Wikipediasta natsi-kortin historiasta, että kuka vedättää ja ketä.)

    RKP:n dilemma on se, että Freudenthal ymmärretään kiusalliseksi ja pelkän hienotunteisuuden takia siitä olisi hyvä luopua. Toisaalta ei voida luopua F:n muiston vaalimisesta, koska se tarkoittaisi puolueen (pieneltä osin) rasistisen taustan myöntämistä.

    Ehdotan, että vaihtavat kunniamitalia sopivassa kohdassa, vaikka vuosipäivänä. Uusi merkki sitten markkinoidaan suvaitsevaisuutta edistävänä yms. Freudentahal taas saa siirtyä aikansa palvelleena ansaitulle eläkkeelle. Jotain tällaista tulemme, muuten, melko varmasti näkemäänkin.

    VastaaPoista
  42. Kuka muuten ryhtyisikin jakamaan Gobineu-mitalia Suomen arjalaisten puolustajille? Perusteluissa voisi mainita urheasta taistelusta suomalaisuutta vastaan.

    "Suomalaiset Gobineau kuitenkin luki uralilaisen kielen vuoksi alemmaksi sekoittumaroduksi. Niinpä suomalaiset olivat Gobineaun mukaan ”rumia, laiskoja ja puhtaaseen keltaiseen rotuun kuuluvia”. [...] Gobineaun rotujärjestelmässä suomalaiset olivat ”pohjoisen neekereitä”, sisäsyntyisesti orjamielisiä. Eurooppalainen rahvas oli Gobineaun mukaan syntynyt etelässä sekoittumisesta ”neekereihin” ja pohjoisessa sekoittumisesta ”suomalaisiin”."

    VastaaPoista
  43. Heh. Kyllä ruotsinkieliset vieläkin vahän punastuvat kun varsinkin pohjanmaalaisten joukossa esiintyvän hyvin tummahiuksisen ja -silmäisen populan keskellä aloittaa keskustelun "För oss mongoler..." tai "som mongol...". Ihan vitsinä noita kannattaa heittää, varsinkin jos on itse pitkä, atleettinen ja vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen. Heh-heh...

    VastaaPoista
  44. Masentavinta on, että suurin osa suomenkielenosaajista puhuu paskaa, vieläkin.

    VastaaPoista
  45. ad lillukanvarsiporukka: enhän minä osaa kuin yhden viittoman ja se on kansainvälinen. yksi sormi riittää ja viesti välittyy...

    VastaaPoista
  46. When someοne writeѕ an рiеce οf writіng he/she keeps thе іdеa of a usеr
    in his/heг minԁ that how a user can be awarе οf it.
    Thus that's why this paragraph is amazing. Thanks!

    Stop by my web site ... Tsuri-Jp.Info

    VastaaPoista