Sivun näyttöjä yhteensä

9. lokakuuta 2010

Kulttuuri ja varmistin



Agit-Propin ja lukuisien muiden työväenlaulu ”Ken maasta hyisen hallan” on Tirolin kansallislaulu, ”Zu Mantua in Banden”, vuodelta 1844. Sävelmä saavutti mainetta nimellä ”Schlageter-Lied” sotien välisenä aikana. Leo Schlageter oli miltei Horst Wesselin veroinen kulttihahmo ja kansallissosialismin sankari, jonka ranskalaiset teloittivat 20-luvun alussa siitä mitättömästä syystä, että hän johti maailmansodan käyneenä upseerina vapaajoukkoja (Freikorps), jotka suistivat ranskalaisten junia kiskoilta.

Schlageter tunnettiin myös Suomessa. Hans Johstin tuon niminen näytelmä oli huomattavan suosittu ja Johst itse virallisesti ”Jumalan armoittama” kirjailija, joka kuoli vanhainkodissa 1978 luultavasti armotta.

Näytelmässä on kohtaus, jossa Schlageter sanoo: ”Wenn ich Kultur höre ... entsichere ich meinen Browning!” – Kun kuulen kulttuurista, poistan pistoolini varmistimen. Sitaatti on kuuluisa, ja se on pantu monien natsijohtajien suuhun, mutta tämä lähde on oikea. Näytelmä oli omistettu A. Hitlerille tämän syntymäpäivänä 1933, ja kirjailija toimi mm. monien suomalaisten kirjailijavieraiden isäntänä.

Epäilen, että tämä tuskin on Agit-Propin tiedossa. Lähempää informaatiota löytyy Metapediasta, joka on keskittynyt akateemista oikeamman, eurooppalaisen tiedon levittämiseen etenkin Kolmannesta valtakunnasta. Ulkopuoliset pitävät tuota oikeaa tietoa pikemminkin Hitlerin valtakunnan ylistämisenä. Projekti alkoi ruotsista, jossa oikeuskansleri aineistoa tutkittuaan keskeytti tutkimuksen.

Joku kommentoija ei taida tietää, että tutkinnan keskeyttäminen, joka ilmaistaan usein fraasilla ”ei anna aihetta”, tarkoittaa ettei tutkinnassa ole ilmennyt rikosta, josta olisi nostettava syyte. Ruotsin oikeuskansleri viittasi ratkaisussaan sananvapauteen.

Se siitä. ”Internationalea” laulettiin Marseljeesin sävelellä, kunnes oma melodia sävellettiin, ja Marseljeesi puolestaan oli Suomessa tunnettu ja kunnioitettu työväenlaulu. Alkujaan se oli Ranskan vallankumouksen Reinin armeijan laulu, 1700-luvun lopulta, ja valaa luottamusta siihen, etteivät ihmiset ymmärrä, mitä he laulavat. Sanat nimittäin viittaavat mielenvikaisuuteen – marssikaamme, kunnes epäpuhdas veri juoksee pitkin kynnöksiä (auranvaoissa).

Se siitä. Tämä blogi edustaa täsmälleen päinvastaista käsitystä ja tukeutuu kulttuuriin. Se on näiden ruotsin kieltä ja suomalaisuutta sivuavien puheiden tausta. Genetiikka on kiinnostava ala, mutta se ei vaikuta elämäämme. Ruotsin kieltä tärkeämpi on taitomme käyttää suomen kieltä.

Odotan että näinä aikoina joku rupeaa meuhkaamaan tietämistä vastaan. Mikä etten puhuisi suoraan yleissivistyksestä. Jokin osa suomalaisista pitää vaistomaisesti omaa tunteenomaista luuloaan jollain salaperäisellä painavampana kuin tietoa. Jos tieto on peräisin kirjoista, sitä muka sopii halveksia.

Ennen kansaa kiinnostivat tietokilpailut eli täysin merkityksetön sirpaletieto. Nyt sekään ei kiinnosta, paitsi ehkä urheilua ja moottoreita koskeva. Tietävät ihmiset – esimerkiksi tietotekniikasta hyvin tai erittäin hyvin selvillä olevat – omaksuvat surullisen usein ylimielisen asenteen. Kun perustaitoja ei opeteta missään, olemme jo tilanteessa, jossa moni ei todellisuudessa osaa käyttää keskeistä työkaluaan. Tässä suhteessa sivuutettu kulttuuri oli ehkä vähän parempi. Oli vaikea löytää ihmistä, joka ei osannut tehdä tulta hellaan tai pilkkoa kirveellä klapeja. Sellaiset työkalut kuin hellanrengas tai aisantappi olivat tuttuja.

Saksalaisen tutkimuksen mukaan (kertoo Der Spiegel) jopa 75 prosenttia television pääuutislähetyksen sisällöstä jää yleisöltä ymmärtämättä. Kuinka moni teistä ymmärtää vaikkapa Saksan poliittisen asetelman eli tietää, mikä on liittoneuvoston (Bundesrat) suhde liittopäiviin eli parlamenttiin lakeja säädettäessä. Arvaukseni on, että ei juuri kukaan. Kuinka moni ylioppilas tietää, mitä tapahtuu, kun Ruotsissa on ”vähemmistöhallitus”? Kuinka moni EU:n vihollilnen tietää, miten unioni ja federaatio eroavat toisistaan?

Suomalainen yleissivistys oli ja sen on oltava sellainen tiedollinen pohja, jonka turvin voi hankkia tietoja ja taitoja, kulloisenkin tarpeen mukaan. Se ei tarkoita, että olisi tunnettava Mario Vargas Llosan kirjoja, mutta Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset (1989) on tiedettävä. Ja kulttuurivallankumous (1966-1976). ”Kulttuuritaistelua” ei tarvitse tietää. Se on vain historiaa. Ja loppu on kirjallisuutta...

31 kommenttia:

  1. Paikallislehden toimittaja täällä tuskastui: Tiedon tuputtamisesta huolimatta kyselyssä suuri osa suomalaisista ei edelleenkään tajua miten kaasujalan painaminen liittyisi hiilidioksidipäästöihin ja kasvihuoneilmiöön.

    Ilmeisesti se vaatisi insinöörin+kemistin sivistyksen ?

    Havaintojeni mukaan PC:n käyttäjien puolella suurin sivistysaukko on kopion (ja varmuuskopion) ottamisen taito: Ctrl+C, Ctrl+V vinkkejä ei tunneta.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  2. Osaan huonosti ruotsia, enkä ollenkaan venäjää; puhuisinko sitten saamea? En, koska en osaa sitäkään. (Paitsi vähän lukea.)

    Ps. Joskus ajattelin että Wikipedia tappaa ihmisten yleissivistyksen. Että ei saa luntata. Ikään kuin tietäminen olisi itsetarkoitus, ei se ole. Tietäminen vain vähentää väärinkäsityksiä.

    VastaaPoista
  3. "...Tiedollinen pohja, jonka turvin voi hankkia tietoja ja taitoja...". Miatahan tama tarkoittaa?

    Eikos tietojen ja taitojen hankintaan tarvita elavia tyokaluja ja vahemman kuollutta tietoa.
    Ihmisen aivot eivat enaa ole tietovarasto; sita varten on isoja massamuisteja! Tyokalu on se, miten tiedon saa esiin ja ennen muuta miten erottaa roskan asiasta. Missahan opetetaan, miten Googlaamalla tullut materiaali pitaa pienen ihmisen prosessoida? Eihan sita opettamalla tietysti pitkalle paasta, pitaa osata rakentaa omia ajatuksia. Mutta jonkinlainen perusopetus voisi auttaa. Yksi hyva kysymys olisi: Miten erottaa perusteltu, vanhasta poikkeava ja hurja vaittama pupusta?

    VastaaPoista
  4. Jaakko Korpi-Anttilalauantaina, 09 lokakuuta, 2010

    JK: "Ennen kansaa kiinnostivat tietokilpailut eli täysin merkityksetön sirpaletieto."

    Joskus harvoin kun pientä värinän poikasta korvien välissäni ilmenee, käy mielessäni kysymys, missä menee merkityksettömän sirpeletiedon merkittävän tiedon raja. Pitäisikö lopettaa hesarin lukeminen, koska pääosin se kuitenkin on silppua ja keskittyä suurten löytöretkeilijöiden ja massamurhaajien (Aleksanteri suuri, Pizarro, Napoleon, Hitler, Mao jne.) kulttuuritekoihin. Pienen ihmisen naruttamisesta tulee nähdäkseni historian lehdillä kulttuuria tai sivistystä siinä vaiheessa, kun se tehdään riittävän suuressa mittakaavassa.

    VastaaPoista
  5. Tietokilpailusivistyksestä: tämän aamun järkytykseni oli Aamulehden yleisönosastossa ollut nimimerkki "Neljännen vuoden lukio-opiskelijan" syvä paheksuminen ylioppilaskirjoitusten aiheista, niiden kun hänen mielestään pitäisi mitata oppilaiden yleissivistystä. Tätä ne eivät hänestä tee, ja hän antaa esimerkin:

    On vaadittu vertailemaan Ranskan suuren vallankumouksen jälkeistä julistusta ja YK:n rauhanjulistusta. Hänen mielestään tämä on merkityksetöntä tietoa, koska julistukset ovat pääosin samanlaiset, vain eri aikakausien mukaisesti muotoiltuja.

    Tällaisen ei-sivistyksellisen tiedon sijasta pitäisi hänen mielestään vaatia luettelemaan kronologisesti toisen maailmansodan tai jonkin muun tärkeän ajanjakson vuosilukuja.

    Tämän jälkeen minua ei enää suuresti kummastuttanut, että hän vaati matematiikkaa pois (vain harva tarvitsee) ja tilalle enemmän englanninkielen tunteja.

    VastaaPoista
  6. <A HREF="http://www.youtube.com/watch?v=tjuSgYGf0e0> Zu Mantua in Banden </A> on aika kamala renkutus.

    VastaaPoista
  7. Ihmisen kykyä mittaa nykyään tauti käyttää Googlea ja muita netin tietolähteitä. Ja tämä riippuu vain ja ainoastaan oikeiden termien ja fraasien löytämisen kyvystää. Joka riippuu täysin ja suoraan (yleis)sivistyksen määrästä. Kemppinen esitti yllä muutaman testin, että mikä on unionin ja federaation ero jne. Trikki on siinä, että vastausta ei tarvitse tietää, mutta jonkun piti tietää, että tämä on tärkeä kysymys, ja nämä ovat oleelliset avainsanat.

    Pätee toki myös fakin sisällä, mutta erityisesti yleisimmissä aiheissa.

    VastaaPoista
  8. Varmistimesta:
    Schlageterissa mainitaan Kultur ilman lainausmerkkejä. Se tarkoittanee siis kulttuurin kuulemista, ei sanaa kulttuuri, kuten se suomeksi ja englanniksi on käännetty: "Kun kuulen sanan 'kulttuuri'..."

    Miksiköhän varmistin poistetaan Browningista, eikä Mauserista tai Parabellumista?

    Varmistamisesta:
    Ctrl+X, Ctrl+S ja Ctrl+P on myös hyvä tuntea.

    VastaaPoista
  9. K:
    Jokin osa suomalaisista pitää vaistomaisesti omaa tunteenomaista luuloaan jollain salaperäisellä painavampana kuin tietoa. Jos tieto on peräisin kirjoista, sitä muka sopii halveksia.

    Niin, kun kumpikin kanta jää vajavaiseksi, sekä fenoma että pelkkä kirjatieto yksin.

    Parhaimmillaan kirjasta omaksuttu varmistetaan intuition, empiirisen kokemuksen ja ko. informaation vertaisvertailun avulla - järjelliseksi tekstiksi.
    silloin ollaan jo pitkällä.

    Tavallisimpia virheitä on lukea liikaa, läpi pään, tai sitten käyttää kirjaa, esim. raamattu tai vanhat teosofiset opukset, kuin huumeena, jonka päivittäiskäyttö, käyttäjä ehkä antaa ymmärtää, ikään kuin pätevöittää lähteen aukottomaksi tuntijaksi.

    VastaaPoista
  10. Kemppinen on usein puhunut korkelaatuisesta asiantuntijatyöstä, kuten tuomioharkinnasta, parhaimmillaan taiteellista kokonaishahmotusta muistuttavana. Taannoinen Gladwellin suosittu, mainettaan huonompi kirja Välähdys (Blink) kuvasi tätä korostaen miten vaikeaa on erotella edes itselleen miten hahmotus oikein tapahtuu. 

    Luulen, että me kaikki toimimme juuri noin. Vanhuksissa tuon huomaa helpoiten: juorut, kaunat ja väärinkäsitykset syntyvät helpoiten niin, että henkilö kerää tiedon palasia ja sitten saa ne naksahtamaan kuvioksi. Tällaiseen itse "oivallettuun" käsitykseen syntyy tunneside, joka tekee sen muuttamisen vaikeaksi. Kyse on paitsi oikeassaolemisen egoismista, myös siitä ettei henkilö enää osaa/jaksa kulkea päättelyketjuaan takaisin huomatakseen, miten oikaistu tai uusi tieto vaikuttaa lopputulokseen (ennakkoluulojen "stressitesti"). 

    Niinikään täällä puhutut infografit ovat esimerkkejä kokonaishahmotuksista, joissa osaset ovat eriteltävissä (tosin graafiin valittujen muuttujien ym. perusratkaisujen valintakriteeristö jää katsojalle piiloon). Sellainen maisema kuvaa ihanteellista ajatusprosessia, olisiko se sitten vaikka RDWBS, Reversable from Details to Whole Blinking System).

    Väitän, että koulutuksessa pitäisi PISA:n, SATsin, SATin tms. lyhyen matkan tavoitteiden asemesta panostaa RDWBS:n kaltaiseen fakta-ajattelutaidon kehittämiseen. Sillä mielipiteitä aivomme jauhavat joka tapauksessa, siitä vain pitäisi tehdä tietoinen ja läpinäkyvämpi prosessi. Kyse on tavallaan samasta kuin perinteisessä "maailmankuva"-käsitteessä, sen myöntämisestä että vain välituloksia hyödyntämällä voi mielekkäästi ajatella. Pointti on myös, ettei välituloksia anneta valmiina, vaan ne tuotetaan itse metodilla, joka pitäisi tiedostaa ja jota voi harjoitella. Ei siis valmiita pakaste-eineksiä kaupasta, vaan itse tehtyyn fondiin paloitellaan itsepilkotut soppasattumat. 

    PS Päivän otsikosta: kulttuurihan juuri itse on varmistin/bufferi, jota ilman ihmisen jatkuvat nytkähtelyt eivät tyhjenisi tanssilattialle tai tahtia rummuttaviin sormiin pöydän pintaan, vaan suorin vaikutuksin, kuin liipaisimeen. 

    VastaaPoista
  11. Olisi hyvä tietää, että Nobelin tämänvuotinen rauhanpalkinto on myönnetty toisinajattelija Liu Xiaobolle. Taivaallisen aukion mielenosoitusten (1989) aktivistille ja 11 vuoden vankeusrangaistukseen mielipidevapauden käyttämisestä äskettäin tuomitulle kiinalaiselle.

    VastaaPoista
  12. Arvo Salo sanoi aikoinaan, että "ei pidä tehdä kulttuuria, jota työmies ymmärtää, vaan työmiehiä, jotka ymmärtävät kulttuuria".

    Ja joku toinen kommunisti sanoi, että " Heti, kun työmies sai kakaransa koulutettua, niin herran perkeleet keksivät akateemisen työttömyyden".

    Ulkomailla, sivistysvaltioissa ajatellaan, että "totuus on lukiolaisia varten". Ja parhaat yliopistot opettavat, että on käytettävä omaa järkeään, ajateltava historian opetuksia, ja tärkeintä on ymmärtää että totuudet vaihtelevat ja muuttuvat kun tietoa tulee lisää. Eli on olemassa vain väliaikainen totuus.

    Meillä Suomessa asia on päin vastoin.
    Ei ymmärretä Goethen Weltgeistia, joka aika ajoin tuulettaa opetusta.

    Joten odotusten ja täyttymysten hurja ero purkaantuu yhteiskunnallisena katkeruutena.

    Voidaankin kysyä VTT:n Seppo Leppäsen sanoin: "Onko Suomen teollisuuden tuotantorakenne sellainen, että kansantuote Suomessa voi pitkällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin kilpailijamaissa ilman, että vaihtotaseen alijäämä syvenee?"

    Ymmärrättekö?

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: - Onpa hienoja kommentteja!

    Esimerkkejä "tiedon hankkimisen välineistä" ovat antaneet jo useat. Voisin ottaa esimerkin omalta alaltani: kaikki tuntemani rationaaliset sanan "informaatio" käyttötavat edellyttävät ymmäretyiksi tullakseen taustatietoa.

    Hieman helppohintaisempi esimerkki: ymmärtääkseen matemaattisia funktioita täytyy ensin ymmärtää yhtälö. Ymmärtääkseen tietojenkäsittelytieteen (tai -opin) perusteita täytyy selvittää, mitä tarkoittavat termit muuttuja ja vakio.

    Käyttääkseen hakukonetta ei tarvitse tietää, mitä "operaattori" tarkoittaa matematiikassa (funktio, joka muuttaa toista funktiota). Sen voi oppia hajatietona, että Boolen operaattorit, kuten AND ja OR toimivat, kun taas "villikortit" (tavallisimmin "*" eivät toimi).

    VastaaPoista
  14. Ad Kariava: - lähinnä kirjoista olen ollut ymmärtävinäni, että saksassa (ja suomessa) "browning" tarkoitti usein taskuun sopivaa asetta, joka siten saattoi olla merkiltään esim. FN.

    VastaaPoista
  15. Kylla Kemppinen tietaa...
    etta Browning on amerikkalaisen asetehtaan nimi.
    Googlaa vaikka 'Browning inc', niin nakyy aseita
    kivaarista vahan pienempiin. Sanottu "taskuase"
    taitaa olla Browningin eniten ja kauimmin myyty tuote?

    VastaaPoista
  16. Wikpedia 'Browning Hi-Power'.
    Tasta osoitteesta loytyy juttua Browningista ja
    FN:sta. Saman putiikin brandeja. Browning nayttaa olevan paa-asissa sotilas-ase ja kaytossa hyvin monissa maissa. Jossain pain kutsutaan yksinkertaisesti "ysimilliseksi".
    On vahan jyry ase kutsuttavaksi 'taskuaseeksi', eli kannattaa pitaa vyolla asekotelossa.

    VastaaPoista
  17. Useimmille ihmisille tulee aina yllätyksenä se, että ilma painaa. Kuutiometri ilmaa painaa yli kilogramman. Kun vielä muistamme ilman koostumuksen 78-21-and-the-rest, niin saamme runsaasti hiilidioksidia kun 1 kilogramma moottoribensiiniä tarvitsee palaakseen mootorissa parikymmentä kuutiometriä ilmaa. Tarkat luvut saa teknisestä kirjallisuudesta, mutta tämä nippelitieto auttanee niitä, jotka eivät usko päästöihin.

    Apropos nippelitieto. Kaikki muutama vuosi televisiota katsoneet kokivat suuren myötähäpeän tunteen kun tuleva tasavallan presidentti Niinistö puhui "lasten ristiretkestä" kuvatessaan jotain päivänpoliittista asiaa. Kansanedustaja Pekkarinen, Metri-Mauri osoitti samassa lähetyksessä täydellistä tietämättömyytta tuosta käsitteestä. Kansalainen tunsi nolostusta Metri-Maurin puolesta. Aina ei selviä kaikesta paskaa puhumalla.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - tarkennusta - Browning oli siis amerikkalainen asetehdas, jonka omistaa nykyisin belgialainen FN. Sotien välisen ajan kielenkäytössä FN:n valmistama "Browning" oli 7.65 -millinen, ja kuten jopa englanninkielinen Wikipedia tietää, poliisin virka-ase mm. Suomessa.

    J.Browningin peruskeksintöä (puoliautomaatti eli piippua kiertävä jousi käyttää rekyyliä) käyttänee tänäkin päivänä eräissä aseissaan Walther.

    Suomessa ja laajasti Euroopassa suosituin sotilasase oli Parabellum, amerikkalaiselta nimeltään Luger. Suomen armeijan Lahti- ja Suomi-pistooleja pidettiin huonompina. Mauser puolestaan liittyy selkeästi I maailmansotaan.

    Olen totta puhuen ampunut näillä kaikilla mainituilla ja lisäksi Smith and Wessonin 9-millisellä ja Coltin ylii 9-millisellä (.45), joka oli Yhdysvaltain armeijan virallinen alinta.

    Jopa neuvostoliittolainen Makarov on lainannut ominaisuuksia Browningilta.

    Ja revolverit ovat sitten asia erikseen.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: - "lasten ristiretki" keskiajalla oli siis yksi surkeimpia tapahtumasarjoja, joita historian viheliäisyys tarjoaa. Sen käyttäminen kielikuvana kuulostaa samalta kuin puujalkavitsi Auschwitzistä.

    Vonnegut käyttikokemuksistaan Ardennien taistelusta Dresdenin pommituksiin nimitystä "lasten ristiretki" tarkoittaen osallistujien nuoruutta ja suunnittelun ja toteutuksen päättömyyttä.

    VastaaPoista
  20. Vesa Karonen ihmetteli tänään Hesarin tv-sivuilla, miksi itsepintaisesti käytetään käsitettä natsi-Saksa, kun kuitenkaan ei sanota kommari-Neuvostoliitto?

    Täälläkin sitä on ihmetelty. Miten se menikään?

    VastaaPoista
  21. Nykytutkimus ei pidä lasten ristiretkeä todellisena tapahtumana vaan jonkinlaisena sepitteenä. Tiettyä perää asiassa voi olla, mutta ei sitä silti puujalkana voi pitää, etenkään Auschwitziin verrattavana, jolloin pitäisi vääntää puujalka Birkenausta, mikä oli se paha paikka.

    VastaaPoista
  22. Monipuolista tietoa pistooleista! Kiitos! Päälle haluaisin kertoa pikku kappaleen myytit ja tarinat-sarjaaan.

    Eräs retkue, eivät siis pohjalaisia, karkuutti taas kerran hevosella aika vahvasti tunnelmassa. Kärrytie oli kapea, vai sanoisinko yksiratainen.

    "Tie auki taivasta myöten", kuului äänekäs komento vastaantulijoille. - Eivät siis olleet pohjalaisia. Eivät vastaantulijatkaan olleet mummoja kirkkomatkalla. Eräs otti "rouningin" taskusta ja "lasautti" ilmaan.

    On puhuttu liikennekulttuurista. Se liikennekulttuuri sillä kylätiellä koki muutoksen kuin äkkiherätyksen.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - käytän paljon Googlen hakuominaisuutta

    define: federation

    tai siis define: (muista välilyönti) melkein mitä tahansa. Wikipedia hallitsee, mutta löytyy näin muutakin.

    VastaaPoista
  24. "kommari-Neuvostoliitto?" po. kommari-Venäjä

    VastaaPoista
  25. Minulla on ollut FN 6:35 ja yhdeksänmillinen. Edellinen mahtui käteen, se oli söpö ase... jos aseesta voi sanoa että se on söpö. Myin sen yhdelle mustalaiselle. Ysimillisen hankin 15-v koulutoveriltani jonka isä oli teurastaja. Tuo poika keräsi postimerkkejä, ja giletti-partakoneterä pakkauksesta - jossa oli mustanpuhuva partaukko - leikkasin sen äijän kuvan. Ja väitin että se on äärimmäisen harvinainen, kato ite - hammastamaton, ranskalainen postimerkki.

    Tämä on totta, ikävä kyllä.

    Kun sillä pyssyllä ensimmäisen kerran ampui (liiterin seinää kohti) tuntui että käsi lentää irti. Potkaisi se, enemmän kuin Nagaani. (Sen minä lainasin isäni lipastonlaatikosta. Ja ammuin pahaa-arvaamatonta koivua, mahaan. Koko 7 panosta. Tosin noin joka toinen kuti meni.) Se oli kevättä. Ja äiti ihmetteli että "miks toi meidän pihakoivu valuu noin paljon mahlaa"..

    Ihmiset ihmettelevät.

    VastaaPoista
  26. Mikä juju tässä Natsi-Saksa-ihnettelyssä on? Eikö ole selvää, että jos kantasanalla on pitkä ulottuvuus, pitää tarkentaa mistä pätkästä on puhe. Neuvostoliitto oli koko ikänsä kommunistinen, Saksa ei ole kaikkina aikoina natsistinen. Vastaavasti sanotaan täysin vakintuneesti esim. Neuvosto-Venäjä (heti lokakuun vallankumouksen jälkeen), Kommunisti-Kiina, Mussolinin Italia, Vichyn Ranska, Neuvosto-Viro, keisariajan Rooma jne.

    VastaaPoista
  27. Marseljeesi rankattiin cracked.com:issa sijalle 1 listalla "Most Badass National Songs". Kakkossijan sai Italian kansallislaulu (jossa siinäkin on varsin brutaalit sanat!) ja kolmanneksi pääsi Algerian hymni.

    Yksikään Skandinavian kansallislaulu ei ollut listalla, joskin se, missä kuningas Kristian seisoo isonmaston juuressa ja tykit paukkuvat, voisi päästä ehkä lohdutussijoille.

    VastaaPoista
  28. k-suomalainen:

    Neuvostoliitto oli koko ikänsä kommunistinen

    Jaa. Kyllä Neuvostoliitto oli sosialistinen valtio, ei kommunistinen.

    VastaaPoista
  29. Anteeksi kirjoitusvirhe, JarMom:
    NL oli ikänsä kommunistien.

    VastaaPoista
  30. Ihmisten päät on täynnä surisevia tappajamehiläisiä joita sanotaan mielipiteiksi. (Anteeksi elukat.)

    VastaaPoista
  31. Ihmettelinkin, miksi Kemppinen käytti vonnegutimaista kerrontapaa, jonkun fraasin toistamista aina tämän tästä.

    Se siitä. Sellaista se on. Se on siinä?

    VastaaPoista