Sivun näyttöjä yhteensä

5. lokakuuta 2010

Tuleen makaamaan


Huomioni kiinnitettiin harvinaisuuteen. Harvard Business Review’ssa ilmestyi viisas artikkeli.

Kukaan liikkeenjohtaja ei ole milloinkaan ollut hyvillään, kun olen kysynyt, mitä ”Tuntemattomassa sotilaassa” tapahtui sen jälkeen, kun kapteeni oli välittänyt käskyn. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Erittäin hyvin menestyvät yritykset pelkäävät pahasti halvaantumista. Tarvitsee tehdä jotain. On toimittava. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Se kapteeni erehtyi myös suon yli ammuskelevasta aseesta – suorasuuntaustykki eli piiska vai tankki eli hyökkäysvaunu. Kapteeni kaatui sen kranaatista, vaikka oli jo vanha mies.

Tuleen on jäätävä makaamaan. Ensimmäiseksi mieleen tulevat ratkaisut ovat aina vääriä.

Liikkeenjohdon lehti mainitsee IBM:n, joka oli maailman suurimpia ruumiita 1993, kun yhtiössä käsitettiin, ettei raudan tuottaminen ollut järkevää, ja alkoi myydä kokonaisratkaisuja.

Mielenkiintoisia esimerkkejä ovat tietenkin Nokia ja Shell, jotka kumpikin, omalla tavallaan, tukeutuivat hajauttamisen filosofiaan, kunnes ensin hintojen lasku ja sitten ilmastonmuutos tekivät asetelmasta aivan uuden.

Vastaan kysymykseen, mitä ihmeen tekemistä Nokialla on ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmaston lämpeneminen, totta tai ei, on yksi esimerkki noin kahdeksasta uudenlaisesta uhkasta, joihin myös yrityksen on pystyttävä reagoimaan. Jos tuotanto on hajautettu ja johto jähmettynyt, toivoa ei oikeastaan ole.

Muistan kovin hyvin monet tapaamisen, kokoukset ja keskustelut vuodesta 2 000. Nokia tähyili silloinkin kilpailijaansa – Ericssonia! Operaattoreista se piti silmällä – eurooppalaisia!

iPhone ja iPod, Samsung ja ne kymmenen muuta eivät ole puhelimia. Nokia näyttää tuovan markkinoille uusiakin puhelimia. Firestone kaatui eurooppalaisten kehittämiin vyörenkaisiin, jotka muuttivat kassavirran täysin. Xerox kaatui liian hyvään tutkimustoimintaan. Se jotenkin unohti itse kehittäneensä kaiken oleellisen ja muuttui varjoksi entisestään, kun sen päätuotteesta tuli uusien joka paikan tietokoneiden sivutuote, tulostin. Xerox oli keksinyt graafisen käyttöliittymän (josta Apple ja Windows tekivät menestyksen), ja hiiren. PC / Mac tuli ja jyräsi.

Apple kaatui kertaalleen, liian hyvään laatuun ja liialliseen luovuuteen. Podit, Padit ja Phonet ovat oleellisesti kokoelmia asioista, jotka olivat, melkein kaikki, markkinoilla jo 1990-luvulla. Jossain laatikossani on Newton – pieni, kosketusnäytöllä ohjattava tietokoneen tapainen.

Ihastuin vallan, kun havaitsin, että Internetissä oleva suurenmoinen, sosiaalinen ja kätevä eat.fi on nyt myös i-sovelluksena. Tosin sieltä puuttuu Niittykummun Mäkkäri, mutta olkoon. Ja terveisiä printtimedialle – katsokaa, miltä näyttää iPadissa Phaidonin ”1000 Design Classics”. Minulla on se vanhastaan kirjana, koska hakaneulojen, hammastikkujen, tuolien ja ovenripojen historia on minulle rakas.

Virhe on tuunaus (tweaking). Kun maa on kadonnut päätuotteen alta, turha sitä on yrittää parannella. Menen tänään radioon, siihen toimeen pyydettynä ja halukkaana, sanomaan jotain pirullista hankkeesta laajentaa keskustelupalstojen ylläpitäjän vastuuta. Sanon ehkä, että pelkät chatit ovat suunnilleen yhtä vaarallisia kuin lentoliskot.

A propos eat.fi. Vieläköhän meillä on porttikielto voimassa? Eräs oppilaani kirjoitti kukaties juuri tuolle saitille ikävään sävyyn Lehtovaaran ravintolasta, jolloin omistaja uhkasi oikeudenkäynnillä ja sanoi vaativansa rangaistusta kunnianloukkauksesta (yhtiön kunnian! Juristi!).

Sillä aikaa kun muut jäävät tuleen makaamaan, pari patologista konepistoolimiestä kiertää katsomaan, kuka on vihollinen ja mitä se tekee.

15 kommenttia:

  1. Miksi mennä Niittykummun ämseedonaldsiin kun siinä vieressä on Snacky?

    Olosuhteet huomioonottaen tuo Lehtovaara-tapauksen mainitseminen ja näin esilleotto tuonee haittaa enemmänkin sille luokkaretken ensiportaalla olevalle nillittäjälle. Ehkä jotkut asiat on vain parasta unohtaa.

    VastaaPoista
  2. Mikähän ohjelma ja mihin aikaan tuo radio-ohjelma tullee, sano nyt hyvä mies?!

    VastaaPoista
  3. Lehtovaarassa nilittänyt on ettekö-tunne-kuka-minä-olen-tyyppejä. Eikä se ymmärrä, että me ei nimenomsaan haluta tuntea sitä tyyppiä.

    VastaaPoista
  4. "Huomioni kiinnitettiin harvinaisuuteen. Harvard Business Review’ssa ilmestyi viisas artikkeli."

    Minullakin on usein vaikeuksia hallita hybristäni.

    VastaaPoista
  5. Nyt kyllä Kemppinen oiot asiaa tai suoritat ainakin hämäyskoukkauksen.

    Kielto jäädä tuleen makaamaan tarkoittaa Tuntemattomassa sitä, että kun kerran hyökkäämään ryminällä lähdetään, niin aie on vietävä johonkin järkevään päätökseen asti. Kesken ei kannata jättää.

    Kyseessähän on johtajan (Kariluodon) miehuuskoe: onko kykyä johtaa joukkue lähtöasemasta A tavoitetilaan B, niin kuin chairman (Kaarna) on tehtäväksi antanut.

    Kannattaa harkita ennen toimintaan ryhtymistä, onko sillä onnistumisen mahdollisuuksia vai ei. Jos on, niin tehtävä on vietävä loppuun asti. Jos ei, niin...

    Jaa... että mitäkö Tuntemattomassa sitten tapahtui? Tapaamasi liikkeenjohtajat eivät anna hyvää kuvaa johtajien sivistyksen tasosta, koskapa eivät ole osanneet näin helppoon kysymykseen vastata.

    Siinä tapahtui niin, että johtaja kokosi itsensä ja vei hyökkäyksen onnistuneeseen päätökseen.

    Jos haluaa Nokiaan verrata, niin olkoon Kariluoto vaikka Ollila ja Kaarna Kairamo. Osuu aika hävyttömän lähelle, vai mitä?

    VastaaPoista
  6. Edelleenkin harmittaa, että Xeroxin PARCin keksinnöistä tähdellisin jäi hyödyntämättä: Pystysuuntainen monitori, johon sai A4:n kokokuvaan.

    Mutta totta, tänä päivänä sekin olisi vanhentunut. Nyt vaaditaan, että monitoriin pitää saada laajakangaselokuva kokokuvaan.

    VastaaPoista
  7. Porttikiellosta mieleen; suhtaudun ymmärtävästi, jos opettaja kieltää tämän nars(k)istisen naurskutuksen. Hyvää Naailman opettajien päivää!

    Rouva soitteli kunnes ligasin. Hän kinusi niitä samoja kahta rahaa kuin kuukausi sitten pa Jún koulukirjat. Vieläkö se niitä tarvitsee? ”Jú on loistavan älykäs”, hän sanoi, ”mutta kirjoja pitää silti lukea”.

    En minä koskaan lukenut läksyjä, enkä oppinut koko tapaa, mutta enpä ollut UCLA-koulussakaan, enkä kehuttavan älykäs. Kirjoja luin, kuten Kaamea-Tarzaneita ja Ryhmyjä ja Romppaisia ja Einari Vuorelan luontorunoja ja sen yhden Stevensonin Aarresaarta ja G. af Forsellesin Alaskan kreiviä ja montaa juttua joita en muista. Kirja, jota luin innolla oli Malitskiin'in Kristillisen kirkon historia. Sitä ei enää löydy. Kansakoulun kasvattavan kirjavalikoiman Risto Roopenpojassa oli oudosti sama juoni kuin Robinson Crusoessa!

    Otan vielä mukaan Jan Fridegordin Puujumalien maan vuodelta 1946. Harmillisesti kirjoittaja paljastui ruotsalaiseksi, mistä kannoin hänelle kaunaa. Olin jo sijoittamassa kirjaan tunnetta. Sen sikalauma metsässä sopi kyllä, mutta että ruotsalaissikoja?

    Lapsekkuuteni lähes katosi, huiskis, kun luin Veikko Huovisen pikareskin Rauhanpiippu.

    Veikko Huovisen ehkä viimeisessä haastattelussa, kun toimittaja-parka ei osannut mainita Rauhanpiippua, kirjailija mainitsi sen itse! Se on eräs hänen tärkeimpiään! Sitä kerran kirjoitettaessa sota oli melkein yhtä lähellä kuin nyt, mutta paremmalla puolella, ja eri sota.

    VastaaPoista
  8. Kyllahan Kemppinen tietaa;
    "ei saa joutua tuleen,
    ei makaamaan eika muutenkaan"
    --taistelija M/1944--

    VastaaPoista
  9. Kapteeni Kaarna ja Rahikainen soittoravintolan eteisessä:

    - Altolla soittaa!
    - Ehei, kyllä se on tenori! Mutta mennäänpäs nyt baarin puolelle, niin että heilahtaa.

    VastaaPoista
  10. Olihan sen Xeroxin palvelu ja rojujen laatu
    loppuaiukana...syvalta...sielta niin...

    VastaaPoista
  11. Olihan se Nokia monta vuotta markkinoilla niin, etta ei joutunut vihollisen tulee. Mutta nyt makaa tulessa rahmallaan... Valitan.

    VastaaPoista
  12. Isäni, joka oli talvi- sekä jatkosodan veteraani kertoi, että tykistökeskityksessä nimenomaa piti jäädä tuleen makaamaan ja kaivautua maahan niin syvälle kuin pääsi. Niistä, joiden hermot pettivät ja lähtivät juoksemaan johonkin suuntaan, tuli sankarivainajia. Ilma oli täynnä vaakasuoraan lentäviä tykin ammmusten sirpaleita.

    VastaaPoista
  13. Sotatekniikkaa (WWII):
    Ei kaivautunut joukko ole jaanyt tuleen makaamaan. "Jaada tuleen makaamaan" on jalkavaen
    ilmaus ja tarkoittaa yleensa rynnakossa jaamista
    makaamaan >>suoran tulen<< vaikutuksen alaiseksi.
    Kuten todettiin, yleensa tuleen joutuminen on jo merkki huonosta johtamisesta tai aivan aarimmaisesta hadasta. -- Sovietin pojathan eivat
    tata oppia ollenkaan noudattaneet vaan marssivat rivistona tai joukkona suomalaisten tuleen; ja vainajia tuli lajapain (erityisesti talvisodassa)! -- Sinansa edella "Isani" huomio on aivan oikein tykistokeskityksen aikana (>>epasuora tuli<<).

    VastaaPoista
  14. Kyllä se kapteeni Kaarna muistaakseni oli oikeassa tappovälineen suhteen; tankki se oli, kuten hän väitti vielä kuolinhetkelläänkin. Lähetti Mielonen oli erheellisesti piiskan kannalla. Mielonen sanoi, että "eppäillä soppii", kun Kaarna väitti ampujaa tankiksi....

    VastaaPoista
  15. jari lehtinen:

    Viimeiset kolme käytössäni ollutta ulkoista näyttöä ovat sellaisia, missä näyttöpaneelia voi pyöräyttää akselinsa ympäri 90 astetta pystyasentoon. Tämä ominaisuus mm. edessäni olevassa Eizossa.

    Käyttöjärjestelmistä ainakin Applen OSX, ja uskoisin varmuudella myös Linux, tukee tällaisia näyttöjä. Mäkissä preferences -> displays -> rotate.

    VastaaPoista