Se oli hyvä ajatus, kun perustimme HIITin, yliopiston ja TKK:n yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen.
Ajatuksen kunniaksi otin tämän kuvan: Martti Mäntylä, Petri Martikainen, Henry Tirri, Jussi Kanerva ja minä siis kameran takana, selvänä. Paikka Napa Valley, lähellä San Franciscoa. Saimme monien kauhuksi ja kateudeksi tehdyksi selvän sopimuksen UC Berkeleyn kanssa, ja siitä erin meidän väkeä on ollut siellä lisäopissa.
Totta puhuen asiaan vaikutti enemmän kuin jonkin verran Henry, joka juuri kohotettiin hyvin korkeaan asemaan Nokian kansainvälisessä tutkimuksessa. Hänellä oli ollut oppilaana muuan L. Thorvalds, joka ei ollut Kaliforniassa vuonna 2 000 millään muotoa tuntematon henkilö.
HIITissä on nyt enemmän kuin 150 ihmistä, ja jopa alkujaan järjettömäksi leimattu ajatuksemme istuttaa insinöörejä ja juristeja samassa työhuoneessa miettimässä samoja asioita, on tätä nykyä tunnustettu onnistuneeksi.
Olen pari kertaa miettinyt omaa rooliani. Saisi kieltämättä jossain vaiheessa siirtää luunsa eläkkeelle, mutta toisaalta päivystävä talonmies on tarpeellinen virka tutkimuslaitoksessa.
Ainakin yhden tutkimuksen haluaisin vielä polkea liikkeelle. Tekijänoikeuden ja jossain määrin patenttien aluetta olisi tutkittava kvantitatiivisesti.
Olisi selvitettävä, minkä verran merkitystä kirjallisilla ja taiteellisilla teoksilla on todellisuudessa ollut. Sen olen jo omia aikojani selvittänyt, ettei romaanikirjallisuus ole nousevan keskiluokan eli porvariston ja sen naisten uutuus 1800-luvun alussa.
Kirjojen ja sanomalehtien hinnat olivat niin korkeat, että Sir Walter Scottin uuden niteen hinta kirjakaupassa vastasi everstin viikon palkkaa.
Raikulipainoksiin päästiin paperiteollisuuden kumouksen johdosta. Sulfiittiselluloosa pudotti painopaperin hinnan kymmenessä vuodessa kymmeneen prosenttiin lähtötasosta. Samaan aikaan romahti koneenrakennuksessa välttämättömän teräksen hinta.
Tutkin huomattavalla hartaudella numerosarjoja, jotka näyttäisivät olevan vähän tunnettuja. Paras löytämäni verkkolähde on www.historia.se
Se on ruotsinmaalainen historiallisten tilastojen portaali, josta on suora linkki mm. Saksan erittäin käyttökelpoiseen verkkopaikkaan www.zacat.gesis.org
Olen huomattavan huvittunut kuluttajanhintaindeksistä 1291-2006, vaikka olen jossain määrin selvillä lukujen mielivaltaisuudesta. Hauska on myös luettelo arvioiduista bruttokansantuotteista (Wikipedia List of regions by GDP). Sen mukaan Iso Britannia nousi maailman ykköseksi ohi Intian ja Kiinan vasta 1870, ja USA kuten tunnettua nousi maailman ykköseksi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Tuossa Wikipedian lystiluettelossa on kuitenkin hyvin merkillepantava Puola-Liettua, joka oli 1400- ja 1500-luvulla selvästi Euroopan rikkain valtio.
Pystytte lukemaan rivien välistä käsitykseni: koulutustaso, etenkin luku- ja kirjoitustaito, ovat kansankuntien suurimpia omaisuuseriä, ja kuten Puolan kielen ja kulttuurin vaiheet todistavat, tuota varallisuutta eivät talouskriisit vie.
Kävinpä tuolla Hesarin kunnallisvaalikoneessa. Luulen, että sain seulottua lopullisen ehdokkaani muutamista harkinnan alla olleista. Eräs valinnassa vaikuttanut tekijä oli se, että ehdokkaistani yksi osasi kirjoittaa kommenttikenttään tolkullisia virkkeitä ja jopa aloittaa lauseen isolla kirjaimella ja päättää sen pisteeseen. Eipä tunnu luonnistuvan joka kunnallispampulta!
VastaaPoistaKirjapainotaidon keksimisen johdannaiset, vaikkapa wwww, ovat keskiössä. Sen säteilyvaikutukset ovat lähes kaikilla elämän osa-alueilla mittaamatta.
VastaaPoistaInternetin aktiivisen hyödyntämisen perustaito ei ole ratkaiseva mahdollisuus vaan se on – kaksisuuntaisuus.
HIITin touhu on paljolti artefaktien kehittelyä ja siihen liittyvää esitutkimusta. "Tutkimuslaitos" on liian juhlallinen nimi. Ja aina kun on puhe artefakteista, perustutkimuksesta ei voi puhua. Eikä siis tiedemiehistä/naisista.
VastaaPoistaOikeastaan matematiikkakaan ei ole tiede vaan teknologia, joka kehittelee omanlaisiaan artefakteja.
Edellisellä en pyri vähättälemään, vaan asettelemaan asiat oikeisiin kategorioihinsa.
Ad Lauri Gtröhn: katso HIITin sivuilta esim. Heikki Mannilan ryhmä.
VastaaPoistaIhan eri mieltä oli toukokuussa tieteellinen neuvottelukunta evaluaatiossaan: Randy Katz, University of California Berkeley;
Alberto Apostolico, University of Padua; Christos Faloutsos, Carnegie Mellon University; Bengt Jonsson, Uppsala University; Martin Kersten, CWI Amsterdam; Kari-Jouko Räihä, Tampere University of Technology;
Mart Saarma, University of Helsinki Institute of Biotechnology; Angela Sasse, University College London; Martin Vingron, Max Planck Institute for Molecular Genetics Berlin
Aivan. Se osa tuosta jengistä, joilla on substanssiosaamista, on juuri noita artefaktimiehiä, jotka pitävät itseään tiedemiehinä. Muu osa säestää kuten Suomen akatemia ja korkeakoulut myös. Ei korppi korpin silmää nokkaa. Eikä porukan tehtävän antoon edes kuulunut filosofisen perustan uudistaminen.
VastaaPoistaOlen itse työskennellyt Koneessa, Nokialla, Tekesissä ja Komissiossa ja nyt yrittäjänä. Arvostan suuresti artefakteja. Mutta mm. tiede- ja teknologiapolitiikka (mitä Suomessa ei edes oikeastaan edes ole) ontuu, jos käsitteellinen perusta absurdilla tasolla. Sama ongelma näkyy myös Aalto-yliopistosta käydyssä keskustelussa.
PS. Pitäisikö kuvan jengi laittaa viinilasin pitelykurssille?
VastaaPoistaHeikki Mannila on puhdas artefaktimies:
VastaaPoistahttp://scholar.google.fi/scholar?q=%22heikki+mannila%22&hl=fi&lr=&btnG=Hae
Ps. HIIT on repsahtanut puiteohjelman projekteihin. Fiksujen aivojen tuhlausta rahan vuoksi, joka juuri tuosta syystä on liian kallista.
Tuli vielä mieleeni: Monet ovat pyrkineet kumoamaan mallin perustutkimus > soveltava tutkimus > tuotekehitys.
VastaaPoistaTietotekniikan alalla ei edes tehdä perustutkimusta, joten ...
ad henry
VastaaPoistaVålimerkki- ja alkukirjainvirheet kuuluvat kai mobiiliviestintään. Tässä härvelissä piste aiheuttaa jo ison alkukirjaimen, mutta pilkkuvirheiltä ei pelasta mikään. Kai kehittyy. Ei olisi vaiva tuottaa pilkun ja pisteen jälkeen sanaväliä automaattisesti.
Henry - ikävä pilata päivääsi, mutta epäilen että vaalikoneeseen uhraamasi aika meni hukkaan.
VastaaPoistaAluksikaan se luku- ja kirjoitustaitoinen ei varmaan edes tule valituksi, joten äänesi menee puhtaasti puolueelle.
Mutta vaikka hän tulisikin valituksi, niin se toistaitoinen kunnallispampuu kuitenkin määrää, miten ehdokkaasi äänestää.
Sellaista on demokratia.
Kädestä naista, jalasta viiniä!
VastaaPoistaTapsa, et pilannut päivääni. Sitä paitsi epäilen, että erehdyt. On hyvinkin todennäköistä, että ehdokkaani tulee valituksi. Siinä tapauksessa että ei, meneepähän ääni sentään vähiten huonolle puolueelle.
VastaaPoistaad jari
VastaaPoistaVarsinkin näin Wienissä.