Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
18. lokakuuta 2008
Narsisti ja autisti
Muistan elokuvan ”Sademies” lämpimästi.
Nuori Britti Daniel Tammet on yksi kuuluisista ”viisaista autisteista”, jollaista Dustin Hofman esittää elokuvassa.
Tammet esitti dokumentoidusti ulkomuistista piin yli 20 000 desimaalin tarkkuudella ja oppii kieliä viikossa parissa. Tiettävästi hän konstruoi viron ja suomen pohjalla kahta ”uutta kieltä”, joiden nimeksi hän on antanut ”Uusisuom” ja ”Lapsi”.
Autismin taustalla vaikuttavat ainakin Aspergerin syndrooma ja epilepsia.
Elokuvassa Tom Cruise esittää velimiestä, joka on paskiainen eli niin kuin nykyisin sanotaan liian usein ”narsisti”. Kuten muistamme, ”hullu” veli ”parantaa” häntä merkittävästi.
Minun tekee mieleni väittää vastaan, kun puhutaan narsismin aikakaudesta ja tuota sanaa heitellään omahyväisyyden synonyyminä.
Tai saahan niin sanoa, jos haluaa, mutta ainakin minun tuttavistani noin 51 prosenttia on omahyväisiä narsisteja, eikä se haittaa heitä, minua eikä muita.
Termin otti muualta käyttöön Freud, ja sillä on vakava sisältö.
Asialliseksi tarkoitetussa kielessä narsisti on henkilö, joka ei koe syyllisyyttä, yrittää hyötyä muista, ei ole empaattinen, vaatii jatkuvaa ihailua, loukkaantuu helposti, vaatii etuoikeutettua kohtelua, ei halua kuulla kritiikkiä, nauttii vallan käyttämisestä, tarvitsee ihmisiä ympärilleen, uskoo olevansa aina oikeassa, kuvittelee itsestään ja ominaisuuksistaan suuria, elää "kaikki tai ei mitään" –maailmassa, harjoittaa henkistä ja joskus ruumiillistakin väkivaltaa, käyttää kanssaihmisiä omiin tarpeisiinsa, ei ota huomioon muiden ihmisten tarpeita ja oikeuksia, ei näe itsessään huonoja puolia, yrittää nostaa sosiaalista arvoaan, haluaa olla huomion keskipisteenä, pystyy näyttelemään oikeita tunteita, ei tunne olevansa hoidon tarpeessa.
Helsingin hovioikeudessa oli jaosto, jolla nämä olivat pääsyvaatimuksia. Selvyyden vuoksi mainitsen, että en istunut sillä jaostolla enkä pidä itseäni jäsenkorttiin oikeutettuna narsistina – olen vain arkipäiväinen maanikko.
Miettiessäni erilaisia toimekkaita ja touhukkaita ihmisiä, etenkin taiteilijoita ja tutkijoita, joilla tekeminen, näkyvillä tai kuuluvilla oleminen ja kohtuulliset aplodit ovat mieluisia, löysin verkosta alan artikkelista kauniisti kirjoitetun yhteenvedon narsismin psykoottisesta muodosta.
”Jos psyykkinen eheys on todellisessa hajoamisvaarassa… ihminen jähmettyy, kivettyy, sammuu, kuolee elävältä. Ulospäin näyttää siltä, että hän on lakannut kokonaan haluamasta, mikään ei kiinnosta, millään ei ole mitään väliä. Hän näyttää vetäytyneen itseensä eikä hän ole kiinnostunut kanssaihmisistä. Hän on olotilassa, joka on lähellä olemattomuutta ja tyhjyyttä. Sisimmässään tällainen ihminen kokee kosmista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Hän on kuin avaruuteen sinkoutunut yksinäinen kappale.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Piti jo eilen sanoa jotakin kommunikaatiosta, autismista ja kirjailijoista, mutten oikein osannut muotoilla ajatustani ja pyyhin sen pois. Hyvä että aihe jatkuu; en sitten ehkä lukenut kovin väärin.
VastaaPoistaEräitä Asperger-luokituksen saaneita ihmisiä tunnen, ja monesti heidän lähellään tulee tunne: Onko kyky ajatella ja sanoa jotakin uutta vain kyvyttömyyttä ajatella ja sanoa, niin kuin on tapana? Tästä päästään kirjailijoihin, siihen, että heissä yleensä on jokin vamma ja sen kautta he kirjoittavat.
Me, jotka ymmärrämme huumoria tai edes luulemme ymmärtävämme ja tiedämme siten, mikä on "hyvää" ja mikä "huonoa" huumoria, harvoin kai ajattelemme, miten syvästi se sitoo meidät kommunikaation maailmaan. Tiedän yhden nuoren ihmisen, jonka suurin haave on, että oppisi olemaan hauska, kertomaan vitsejä ja ymmärtämään niitä.
Avaruudessa sinkoilee niin monenlaista kappaletta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kovin harvinaista kohtaaminen on.
Aiheeseen liittyen pari tekstiäni rakkausrunot.fi - sivustolta:
VastaaPoistaNäitä on joutunut miettimään kun on miettinyt, jotta onko itse se pelätty narsisti.
----------------------
Kun narsisti huomaa olevansa narsisti
Kun narsisti huomaa
olevansa narsisti,
ajatteleeko hän silloinkin,
että olinpa erinomainen
kun huomasin jopa
että olen narsisti.
Vai yrittääkö
hän oikeasti
muuttaa itseään?
Tätä jäin vakavasti
tänä yönä miettimään.
-----------------------
Narsisti huomaa olevansa väärässä
Jotkut meistä ovat
aina oikeassa.
Aina parempia.
Osaavat ajatella.
Ovat fiksuja.
Mutta mitä tapahtuu silloin,
kun narsisti huomaa olevansa
erehtynyt
ja ajatelleensa tai
toimineensa ihan pieleen?
Myöntääkö hän silloinkin
virheensä,
ja ajattelee taas,
että olipa hän
erinomainen erehtyessäänkin?
Kun osasi myöntää
olleensa väärässä.
...on kuin avaruuteen sinkoutunut yksinäinen kappale. Osuvaa. Ei kuitenkaan ole tae siitä, että henkilö olisi narsisti. Tai mitäpä siitä. Jos sattuisikin kokemaan noin, olisi melko narsistista pyrkiä osoittamaan, että ei olekaan patologista laatua.
VastaaPoistaEi se muuten rajoitu HHO:n tietyn ajankohdan tiettyyn jaostoon. Ihmiset analysoivat koko ajan toisiaan. Alkaa hiekkalaatikolta ja päättyy hautausmaalle. Virttä on veisaamassa lähinnä se "meidän jengi". Eniten kaikenlaisia jengejä tuntuu vaivaavan se, jos niihin ei välitä kuulua. Onkos se olevinansa jotenkin itseensä tyytyväinen... ei olisi aihetta. Eihän se ole hyväkään - eihän.
Narsismi on todellinen ongelma, niin käsitteenä kuin ilmiönä.
VastaaPoistaFreud puhuu originaalista narsismista positiivisena voimavarana.
Välttämättömänä.
Narsistinen korostuneisuus ja korviketoiminta on aivan eri asia kuin persoonallisuutta eteenpäin ajava minuuden jäsentäjä, terve narsismi. Elämäntahto, libidon tulkki.
Ego eli tietoisuus on ikään kuin narsistisen ”riippukeinun” varassa aina kaikkea vaativan yliminän ja id:in pikatyydytykseen yllyttävän välissä.
Vääristynyt narsismi on aina negaatioiden kautta toimintaa jäsentävä: toisia väheksyvä, tuhoava, halventava, pilkkaava, uhkakuvaa rakentava.
Itsensä ainutlaatuiseksi tunteva taiteilija ei ole freudilaisesti häiriintynyt persoonallisuuden koheesiomalli - ellei korostamisen kohteena ole toisten väheksyminen.
Syöminen on ”normaalein” narsistis-aggressiivinen toimenpide: minä haluan sinut itselleni, itseni osaksi. Syöminen vaatii aika huiman aggressiivista latausta noin freudilaisessa mielessä, rajojen rikkomista.
Anorektikon itsetuho ei muuten liity suoraan narsistisiin ulkonäkökysymyksiin ja ”itsekritiikkiin”, niin kuin naistenlehtien heppoinen ja esteettinen mediamoralismi väittää. Anorektikko on ylihallitsevan ja vuorovaikutuksettoman äidin tai isän aiheuttama anti-aggression kuolemanvietti, thanatos-vietti lapsessa, hänen ”omaehtoinen” aggressionsa ja elämänhalunsa neutralisoimisen kapinana, siis oikeastaan oikean aggressiivisen kapinan vastakapinana.
”Minä en ole tyydyttämässä enää kenenkään mielihaluja, en edes enää itsenikään”. Kun itetuhoinen lapsi ei näin halua olla enää vanhempiensa toiveen väline, hän ei halua olla enää edes omien id-halujensa ja ulkoisia tavoitteita tarkkailevan yliminänsä narsistinen väline.
Mutta terveen narsismin alkulähteelle.
Lapsen ensimmäinen terve narsistinen kokemus on hymyn vastavuoroisuus; ”Olen olemassa ja olen merkittävä vuorovaikutuksen osa, minä vaikutan maailmaan”.
Seuraava tärkeä positiivinen saavutus lapselle on anaalinen ulostus omaehtoisesti ja onnistuneesti. No kidding. Lapsen ulostusta ja pippeli/pimppileikkejä on myös aikuisen kehuttava estottomasti - eikä sitä saa huutaen vaatia, säännöstellä tai häpäistä lapselta. Tai nauraa naapurin ämmälle.
Jos lapsi ei saa huomiota kuin kirkumalla ja jos esim. äidille helppo läheisyys on vastenmielistä, niin tästä voi ehkä muodostua yleisin vääristynyt psykopatia, narsistinen persoonallisuushäiriö. Ihmisen sisäisessä vuorovaikutusmallissa vain voimakkaimmin huutava tai taitavimmin kyynärpäätaktiikkaa käyttävä saa silloin eniten huomiota ja kunnioitusta.
Sairaan narsismin, narsistisen persoonallisuushäiriön eli huomiokeskeisen psykopatian tunnusmerkeiksi näkisin seuraavat keskeisimmät piirteet:
Mitä narsisti sallii itselleen mutta ei muille; miten narsisti sallii itselleen erilaisen logiikan ja epäjohdonmukaisuuden mitä hän ei salli toiselle.
Miten narsistinen persoona elää muiden kautta ilman todellista vastuuta; kasvattaa omaa vapauttaan vaatien muiden muokattavuutta ja rajoituksia narsistin tavoitteiden mukaisiksi.
Narsistisesti häiriintyneellä ei ole luontevaa persoonallisuuden vakautta ja olemassaolon jatkuvuutta, on vain vaiheita ja jännitystiloja, kiihkoa, odotusta, epätoivoa tai vihaa, jotka näyttäytyvät aluksi muille vain mielenkiintoisen kiihkeän ihmisen piirteiksi mutta osoittautuvat lakkaamattoman epävakauden tasapainottelu-prosesseiksi.
Narsistisen terveesti korostunut taiteilija on freudilaisesti ”terveen” mielen puolella, jos hänen vaativuutensa kohdistuu ennen kaikkea itseensä, taitoihinsa, omaan ammattitaitoonsa ja terveeseen, suht realistiseen ylpeyteen erilaisuudesta saman tason ”kilpailijoiden” kanssa.
Pörssimaailma luovutettiin psykopaattien huomaan, koska mikään arvo ei saanut pörssimaailman toimintaa ja kasvua määrittää. Vain akti, vain statuksen lisäämisen, vaihtovälineen itseisarvon vertailu, uhan ja kilpailun akti.
Narsistisesti häiriintyneille seksissäkin on tärkeintä vain akti ja kipinät, todistettavat suureet kuten liikkeen nopeus, toiminnan kesto, kokoasiat, äänen volyymi ja kaikenlainen vertailu aikaisempiin kokemuksiin. Henkisellä yhteydellä ei ole mitään käyttöä narsistisesti häiriintyneille suorituksen suorittamiseen koska kaikki on välineellistä. Omistamisen halua tietysti ilmenee.
Autistilla ei ole narsismia, ulkoisia statustavoitteita. Vain sisäisiä, vuorovaikutuksettomia hallinnan omnipotentteja fantasioita. Näin kärjistettynä kuvaillen.
Kemppis on absurdi ukko. Tällainen kulttuuri- ja psykoperinnön siirto saattaa olla perin merkittävää. Oikiasti.
VastaaPoistat. vuonna 1991 seinäjoella peruskouluun
A.Finnsanity! Ekan kerran näin oikean diagnoosin anoreksiasta. itse olin 10-13-vuotias, 168 cm pitkä ja painoin 35 kiloa, enkä pysynyt pystyssä.
VastaaPoistaNoin vuonna -55 kyse ei todellakaan ollut mediasta, vaan äidistä, joka halusi vähän myöhään aborttia.
Ei senikäsellä ole muuta keinoa kuin yrittää lopettaa olemassaolo, mutta semmoisen mustuuden keskeltä, että jos siitä menee läpi, ei osaa koskaan enää esimerkiksi syödä.
Kun taloa johtamaan päästetään narsisti, koko talo sairastuu. Kun narsistin jälkeen taloa johtamaan saadaan ei-narsisistinen, alaisiaan inhimilliseti kohteleva ja heidän ammattitaitoaan arvostava johtaja, alkaa toipuminen ja paraneminen.
VastaaPoista”Jos psyykkinen eheys on todellisessa hajoamisvaarassa… ihminen jähmettyy, kivettyy, sammuu, kuolee elävältä. Ulospäin näyttää siltä, että hän on lakannut kokonaan haluamasta, mikään ei kiinnosta, millään ei ole mitään väliä. Hän näyttää vetäytyneen itseensä eikä hän ole kiinnostunut kanssaihmisistä. Hän on olotilassa, joka on lähellä olemattomuutta ja tyhjyyttä. Sisimmässään tällainen ihminen kokee kosmista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Hän on kuin avaruuteen sinkoutunut yksinäinen kappale."
VastaaPoistaTällainen ihminen miettii mistä saisi ruokaa. Siinä ei paljon astrofysiikan fantasiat auta.
1-2% tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan ja sitten kuuluu parku, kun ei tiedä miten luetaan ja lepyttelijät tuputtavat lepytystä ... ja ympärillä maailma tulee jotenkin juttuun. Puhutaan koska missä on se vamma, että ääni pääsee ulos.
VastaaPoistaJa kuitenkin siksikö että Sergei Jesenin lähti niin sanottuun toiseen maailmaan myös Majakovskin runossa, minun on helpompi, se on käsinkoskettavaa toisen hädän koskettamaksi tulemista ja oman kadottamista.
IK: .. narsisti on henkilö, joka .. nämä olivat pääsyvaatimuksia..
VastaaPoistaJoosef pukeutui koreisiin vaatteisiin ja luuli olevansa toisia parempi. Joosefista on sanottu, että hän oli ensimmäinen upseeri, mutta näyttää siltä, että hän olikin / oli myös narsisti. Itseäni en nyt tähän hätään osaa paljon kehua, mutta lähipiirin mielestä ainoa aisti, mikä minulla vielä on jäljellä on itsetunto.
Luettuani arhi finnsanityn kommentin tulin taas kerran vakuuttuneeksi siitä freudismi on viime vuosisadan suurin "tieteellinen" huijaus...Siis - joutavaa höpötystä. Luin kerran erään ruotsalaisen toimittajan kertomuksen jossa kertoi olleensa Freudin analysoitavana Wienissä. Hän ei hyötynyt hommasta mitään mutta Freud kyllä hyötyi - vaatimansa korkean palkkion.
VastaaPoistaMinusta tuo lopun sitaatti istuu hyvin siihen, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan apatiasta. En tiedä narsismin ja apatian välisestä suhteesta.
VastaaPoistaNarsismia voi olla vaikea havaita. Muun muassa masentunut ihminen voi olla masentunut siksi, että hän on narsisti (kaikki tai ei mitään).
Joka tapauksessa narsismin edellytyksenä on heikko itsetunto ja hylätyksi tulemisen pelko. Tai miksei toisinpäin - narsismin siemen kylvetään lapsen ensimmäisten elinkuukausien ja -vuosien aikana. Silloin, kun sitä hyväksyntää kipeimmin kaipaa.
Aikuinen ihminen etsii hyväksyntää etsimällä kunnioitusta olemalla muita parempi eli menestymällä, käyttämällä tohtorin titteliä aina kun mahdollista, ajamalla hienolla autolla, kertomalla maista, joissa muut eivät ole käyneet, opettamalla ja pitämällä ihmisille luentoja siitä, miten asiat ovat jne.
Mutta niin kuin Jaro Halonen eri yhteyksissä osuvasti on sanonut, helpoin tapa hankkia kunnioitusta on hankkia käsiase. Tämä käsiase taas palauttaa mieleeni apatian. Tästä on kiva kirjoittaa, koska tästä olisi niin kiva tietää oikeasti.
Miksi ihminen etsii kunnioitusta ja arvonantoa, kun hänen pitäisi etsiä rakkautta?
Kun taloa johtamaan päästetään narsisti...
VastaaPoistaJohtoon edenneelle on haastavaa mieltää, ettei olisi arvokkaampi ja merkityksellisempi kuin muut. Tämä säie saakin kysymään, onko oikeastaan millään mitään merkitystä - paitsi lämpimällä aterialla, hyvällä juomalla ja mukavalla juttuseuralla.
Cosginny oli aika mahtava pelkistämään maailmaa. Kasvatti puoli maailmaa Astrixeillään kuten Barks Akulla.
Erilaisia psyykkisiä sairauksia sikiää kuin lakeja ja asetuksia. Edes ammattilaiset eivät pysy perässä mikä kutakin vaivaa ja miten mitäkin säädellään.
VastaaPoistaKuolemantuomioita jaetaan murhista pedofiliasta, taparikollisuudesta, hinttariudesta, vaikka kaikki tietävät tekijöiden olevan mieleltään sairaita.
Samoista syistä:
Miksi juoruilusta ei voida tuomita 6 kukautta vankeutta, koska lehdistökin joutuu oikaisemaan vastineilla vääryyksiään ja kunnianloukkauksiata jaetaan sakkoja.
Miksi ihmistä ei voia tuomita vankeuteen "ilmiömäisestä vittumaisuudesta"? Tai pistää vuodeksi poseen syynä ylenmääräinen narsistisuus?
Jotain outoa on siinä, että laki otaa käsiinsä lääkäriyden ja tuomitsee vain tietyt mielensairaudet, mutta ei puutu muihin. Se kuinka tai millaisella tekotavalla sairaus ilmenee, ei saisi vaikuttaa ohjataanko asiakas vankilaan, vaiko lääkärile.
Nyymiölle:
Kun taloa johtamaan päästetään narsisti, koko talo sairastuu. Kun narsistin jälkeen taloa johtamaan saadaan ei-narsisistinen, alaisiaan inhimilliseti kohteleva ja heidän ammattitaitoaan arvostava johtaja, alkaa toipuminen ja paraneminen.
Puhutko tästä lesbiaanisesta Journalisti-lehden ent. päätoimittajasta, kun kesällä koko lehden toimitus sairastui saman aikaisesti?
Kemppinen puhui kosmisesta yksinäisyydestä. Mielestäni tämän voi havannoida katsomalla Ahtisaarta silmiin, jolloin varmasti huomaa kuinka tyhjä ja autio on avaruus.
JK:
VastaaPoista"Sisimmässään tällainen ihminen kokee kosmista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Hän on kuin avaruuteen sinkoutunut yksinäinen kappale."
Jep, mutta egoismillakin on merkitys, vaikka se sairaus tuossa mitassa normistojemme mukaan jo onkin.
luulen että lähes kosmisessa mitassa koettavasta erillisyydestä tulee ihmisellä jossakin vaiheessa välttämätön kokemus: täydellinen irrallisuus - ja siinä totaalisessa tuskan erillisyydessä kirkkaan, itsetietoisen minänsä kokeminen.
Tie lopulta takas ihmisyhteyteen on yksinkertainen.
Se täsmennys on paikallaan, ettei ole kyse siitä, onko narsismia vai ei, vaan siitä, mikä sen laatu on.
VastaaPoistaHyvä wiki Aspegerista
VastaaPoista”...rehellisiä, uskollisia, luotettavia ja mutkattomia ja heillä on vahva moraali ja oikeudentunto. Heidän älyllisiin kykyihinsä kuuluvat poikkeuksellisen hyvä muisti, innostus ja tietämys erityisistä kiinnostuksen kohteista, omaperäinen ajattelutapa, hyvä mielikuvitus ja ainutlaatuinen kyky ajatella visuaalisesti. Nämä luonteenpiirteet eivät koske vain Aspergerin oireyhtymää, mutta vahvistuvat sen ansiosta” (Attwood 2007, 215).
Patologisena narsistina tuntuisi hyvältä saada vielä tuo Aspergerin leima. Tämähän on aivan posketonta.
Psykiatriassa mentaaliluokittelu tavoittelee ihmisen auttamista. Maallikoiden käsissä se on lähinnä pahantahtoista erottelua joukon tuijoteltavaksi. On muistettava, että vähäiset poikkeavuudet eivät ole psykiatrian kiinnostuksen kohteena - toisin kuin maallikoilla.
Apropos: juristilta vaaditaan myös järjestelmällisyyttä ja muistia. Moni heistä on mielellään aina oikeassa. Väärässä olemisestahan ei asiantuntijalle makseta... Aspergereita?
tuo kemppisen tekstin viimeinen kappale oli kyllä pelottava.
VastaaPoistaTämä sivuaa asiaa, josta olen kirjoittanut ja maininnut luennollani.
VastaaPoistaKäsitykseni mukaan suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu ilmiö, jonka olen nimennyt matapsykopatiaksi; jäljitellään psykopaattia, koska pidetään tätä menestyksen merkkinä.
Tämä on varmasti tärkeä aihe. En tietääkseni henkilökohtaisesti tunne näistä diagnosoituja. Autismi on tarpeeksi objektiivinen maallikon ymmärrettäväksi, mutta narsismia pelkään - kun sen leima painetaan otsaan, mitä tapahtuu? Saako sen varjolla anteeksi sikailunsa; estääkö sen varjo saamasta lupaa parannukseen, jos hyvien yritysten sijasta vaaditaan kokonaisparantumista?
VastaaPoistaAutismin osalta kannattaa noteerata myös viime vuosina keskustelua herättänyt englantilaisen Simon Baron-Cohenin teoria, jonka mukaan autismi edustaisi miehen aivojen äärimuotoa.
VastaaPoistaTeoria liittyy havaintoon, jonka mukaan empatia näyttäisi olevan enemmän naisten kuin miesten alaa, samalla kun miehiä puolestaan kiinnostavat usein erilaiset systeemit. Autistien ehdoton enemmistö on miehiä.
Oma kompetenssini ei riitä ottamaan perusteltua kantaa tähän spekulaatioon. Mutta jos aihe kiinnostaa, sitä voi googlettaa termillä "extreme male brain".
Mummo sanoi hyvin. Kohtaaminen on harvinaista.
VastaaPoistaItse poden liki "kosmista" yksinäisyyden tunnetta, vaikka olen ihmisten ympäröimä ja sosiaalisessa ammatissa.
Sielu on niin yksin.
Joskus sitten kohtaa ihmisen, jonka kanssa syntyy ymmärrys.
Toki kohtaan päivittäin lapseni, läheiseni, työtoverini... Ja osan heistä varmasti "aidosti".
Ehkä jotkut meistä ovat vaan sillä tavalla erilaisia että se paljon puhuttu yhteisöllisyys ei kosketa millään tavalla.
Onko mitään vastenmielisempää kuin "pakko" kohdata muita? Vanhempain illat, päättäjäiset, eläkekutsut, omat syntymäpäivät... Ei kai sitä ole pakko, kai sitä saa olla vähän vammainen?
"Pelkää? Mitä? Kuolemaa. Sitä että pirtti pimenee. Lyödään elukkaa päähän, taikka miestä, taikka pistetään, katkeaa kurkku. Sumentuu maailma, lempeys valtaa mielen, nykivät kädet ja jalat, jäävät kesken sanat. Pelkäätkö sinä sitä, itse? Sitä, että pirtti pimentyy. En. En paljon. Vähän. Antaa pimetä. Antaa pimeän tulla. Tulee se."
Narsismista tulikin mieleen
VastaaPoistaKunniaa hakataan kiveen, kun ei se muuten kestä. Patsaita löytyy sitten sademetsistä ja meren altakin. Talon seinästä tuijottivat taannoin pronssikasvot. Kämmenen kokoinen merkki oli muistona paikallisen kuuluisuuden syntymästä. Kerrassaan hieno juttu. En tosin ole koskaan ymmärtänyt henkilökultteja.
Jotenkin hauskaa, että maailmassa on pian 5 miljardia ihmistä huutamassa yksilöllisyyttään ja mainostamassa erinomaisuuttaan.
Narsistiksi nimitetään varmaan liian helposti. Nykyään on myös asperger- ja ADHD-tapauksia vähän joka paikassa. Ja vakavasti masentuneita.
VastaaPoistaToisaalta hyvä että näistä jutuista on alettu puhua. Ennen kaikki omituiset tai psyykkisiä traumoja saaneet persoonat olivat yksinkertaisesti hulluja. Joko syntymähulluja tai sitten lukeneet itsensä hulluiksi. Tai tulleet hulluiksi rintamalla.
anonyymi:
VastaaPoista"Luettuani arhi finnsanityn kommentin tulin taas kerran vakuuttuneeksi siitä freudismi on viime vuosisadan suurin "tieteellinen" huijaus...Siis - joutavaa höpötystä. Luin kerran erään ruotsalaisen toimittajan kertomuksen jossa kertoi olleensa Freudin analysoitavana Wienissä. Hän ei hyötynyt hommasta mitään mutta Freud kyllä hyötyi - vaatimansa korkean palkkion."
Psykokulttuurin ruotija, toimittaja Marko Hamilo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan aiheesta:
Psykologia on saanut antaa tilaa biologiselle psykiatrialle moneen otteeseen sitten skitsofrenian ja autismin. Tämän kehityskaaren loppua emme ole näköjään vielä nähneet.
http://www.tiede.fi/blog/?cat=6
Autismin kirjon vaivojen tutkimisessa ratkaisukeskeistä psykoterapiaa on kai kritisoitu ns. jäälkaappiäitien syyllistämisestä: että tällaiset tunnekylmiltä vaikuttavat kasvattajat olisivat aiheuttaneet lapsensa autismin, vaikka vaiva on vahvasti perinnöllinen.
Narsismi on haluttu ominaisuus tämän päivän työyhteisöissä, näin päättelen rekryilmoituksia lukiessa. Kirjanpitäjänkin pitää olla aktiivinen, sosiaalinen, edustuskykyinen, ulospäin suuntautunut jne.
VastaaPoistaNarsistilla on ominaisuuksia, joilla kipuaa korkealle yhteiskunnan portaita. Miten korkealle... enpä otakaan kantaa.
Hajamielinen proffa tiedemiehen prototyyppinä viittaa vahvasti jonkin asteiseen autismiin. Einsteinkin, joka tunnetaan nerona ja kilttinä ihmisenä, kohteli vaimoaan ja lapsiaan aika tunteettomasti.
Leinoa mukaillen: ei paha ole kenkään ihminen, on toinen vain autistisempi tai narsistisempi toista.
(Selitys: autistisuutta kuvataan myös kyvyttömyytenä asettua toisen asemaan, siis empatian puutteena.)
barbatus totesi:"Autismin osalta kannattaa noteerata myös viime vuosina keskustelua herättänyt englantilaisen Simon Baron-Cohenin teoria, jonka mukaan autismi edustaisi miehen aivojen äärimuotoa."
VastaaPoistaMerkittävämpi ja perustellumpi on teoria, jonka mukaan autismi on puute aivojen peilineuronijärjestelmässä.
Ihmisen keskeinen ominaisuus on muita eläimiä huomattavasti parempi kyky matkia muita, oppia matkimalla ja ymmärtää muita matkimalla. Voi perustellusti väittää, että matkiminen tekee ihmisen.
Viime vuosina löydetyt peilineuronit ovat merkittävä osa matkimiskyvyn toteutusta aivoissa. Autisteilla (ja aspergereilla) on heikompi kyky matkia ja aivokuvantamiskokeissa heillä on havaittu puutteita peilineuroneita sisältävien aivoalueiden aktivoitumisessa matkimista vaativissa tehtävissä.
Ad Kaminiitto:
VastaaPoistaOliko Joosef narsisti?
Tämän selvittämiseksi kannattaa lukea sekä Jaakobin että Joosefin perhehistoria (1.Moos.25:19 - 1. Moos.50:26) kokonaan.
Käy ilmi, että Joosef ei itse pukeutunut koreisiin vaatteisiin, vaan hänen isänsä puki hänet niihin. Jaakobilla oli lapsia neljän naisen kanssa, ja hän suosi Joosefia ja Benjaminia, koska rakasti heidän äitiään Raakelia.
Jaakob myrkytti siis itse lastensa välit. Mitä taas tulee Joosefin uniin, joissa muut veljet kumarsivat häntä, niin nehän olivat enneunia, jotka toteutuivat aikanaan Egyptissä.
Joosefin väitettyä narsismia vastaan puhuu myös se, miten aidosti liikuttunut hän oli kohdattuaan lopulta veljensä uudelleen.
Hänen tulkintansa tapahtumien merkityksestä (1. Moos. 50:20) on mielestäni kutakuinkin tärkeimpiä näkökohtia teodikean ongelmaan, mitä Raamatusta löytyy.
Siitä puolestaan olen kanssasi samaa mieltä, että Järvenpäässä oli eilen varsin onnistunut ilta!
Olen oikein kynän kanssa lukenut Tarkan kirjoittamia Saarikosken vaiheita.Keskeiseksi havainnoksi nousi Saarikosken lausuma,omasta ongelmastaan: Hän ei rakasta ketään.
VastaaPoistaPanu Rajalan kirjoittaman Mika Waltarin elämän kuvaus nosti esiin läikehtivän rakkauksien vyöryn.
Olivat kuin yö ja päivä. Narsisti.anorektikko Saarikoskea tuli kovin sääli.
Blogisti taitaa viitata siihen, että kannattaa touhuta näkyvästi, niin saa toisinaan ihailuakin, joka kannustaa touhuamaan lisää. Kerrassaan hieno juttu.
VastaaPoistaKun kotilääkärikirjasta katsellaan sairauksia, näytetään itselle kuviteltavan fyysisiä ja toisille psyykkisiä sairauksia. Kummallista.
VastaaPoistaSattumalle
VastaaPoistaKoska meillä on itsestämme paljon enemmän sisäistä informaatiota kuin ulkoista, ja muista ihmisistä toisinpäin, on loogista erehtyä omista ulkoisista ja toisten sisäisistä asioista. Varsinkin kun meitä erityisesti kiinnostaa omasta elämämme sen terveys eli kesto ja muiden kanssa yhteiselosta sen laatu eli sieto.
Rikostunnusmerkistöjen soveltaminen on diagnooseja muistuttavaa informaation ryhmittelyä. Siinä on tottumattoman yllättävän vaikea menestyä, vaatii nyrkkeilijämäistä häikäilemättömyyttä käydä päälle rikosnimikkein. Ja jos sen oppii, on vaikea laskea irti, nähdä missä rangaistavuuden rajat voisivat mennä. Kuten lääkärikään, ammattisyyttäjäkään ei aina vältä outoa kompurointia omassa asiassaan.
Tämä teksti on kuin peiliin katsoisi. Kylmät väreet kulkivat selkäpiitä lukiessani viimeisen kappaleen. De te fabula narratur.
VastaaPoista" Erilaisia psyykkisiä sairauksia sikiää kuin lakeja ja asetuksia. Edes ammattilaiset eivät pysy perässä ... "
VastaaPoistaEivät psyykkiset sairaudet ole lisääntyneet mistään eikä kenelläkään. Ennen ne vain kiellettiin ja blokattiin tehokkaammin, siis lähes täydellisesti.
Suomessa on ollut käytössä 100% parantava hoitokeino yksilölle : itsemurha. Täällä oudosti käyttäytyvät ajetaan kevyesti itsemurhaan yhteisölle hankalien oireiden kanssa. "Mee ja tapa ittes äläkä häiriköi".
Uskontofantasiat ja uskonnolliset pa(k)komielteet ovat olleet "sallittu sairaus", sallittu ilmaisukanava oireille supraneuroottisilla syntipelkokuvilla hallittuna. Kunhan kunnioitat Kekkosta ja Jumalaa.
"Normaali" on rankin normaali ase ja vertailukohta mitä suomalaiset käyttävät. Outo ja kokeilevakin ovat suomalaisen yhteisön rauhan suurin uhka. Kun on määritelty normaali, muu erilainen ja poikkeava voidaan ampua alas.
Moni toimittaja, niin naisten lehtien kuin it-lehtien, on toistuvasti halveksivin sanakääntein arvioinut ruotsalaista kulttuuria tarkastelevissa artikkeleissa sitä, miten säälittävän turhan paljon he neuvottelevat. Siellä sulatellaan erilaisia näkökulmia.
No, mikä on tilanne? Ruotsissa ja Tanskassa on about maailman vähiten itsemurhia.
Suomessa näennäistä mielenterveyttä eli kontrollia kunnioitetaan ja palvotaan , mielen sairauksia halveksitaan ja pelätään. Siksi niitä syntyy. Paine on kova ja moni munankuori rikkoontuu. Mielenterveyden ongelmien halveksinta jatkuu nyt juuri hoidon alasajossa, asiakkaiden torjunnassa ja avohoidon heitteillejätöissä.
Mitä ovat rakkauden mielikuvat suomalaisuudessa? Tyytyväisyys, kontrolli ja tyytyväisyys. Vain narsisti elää pelkästä edustuskelpoisen, romanttisen riippuvasta naistenlehtirakkaudesta ja hehkuvasta ihailusta.
Tyytymättömyys on luovuuden yksi osa. Vain tyytymätön voi luoda uutta ja ylittää rajoja.
Itseään etsivä ihminen haluaa toteuttaa itseään. Silloin kun se ei ole toisia halventavaa ja alistamista. Narsistinen näytösalistaminen ja showluovuus eivät ole luovuutta, tervettä yksilön sisäistä kamppailua. On tyytymättömyytä ja tyytymättömyyttä. Tuhoavaa ja luovaa.
Uudistuva ihminen on utelias ihminen. Status-ihminen ei kiitosta etsivän tyydytyksen tunteen turruttavassa hurmeessa ole utelias vaan ahne ja vertaileva.
Varsinkin meillä suomalaisilla on kova asenne luoviin ihmisiin. "Kuka se luulee olevansa". Erilaisuuden "haku" on synti kulttuurissamme. Tietysti kulttuuri muuttuu mutta nyt on sitten tarjolla taiteilijoille brändejä ja pelleroolitehtäviä.
Toinen asia on sitten tämä perinteinen turboöykkäreiden, Kekkosten, Lipposten ja Sarasvoiden kansallinen kunnioittaminen. Sitä mitä suomalainen säikähtää, sitä suomalainen perinteisesti kunnioittaa. Eli aivan, "jäljitellään psykopaattia, koska pidetään tätä menestyksen merkkinä."
Vai miten on, "Empatia näyttäisi olevan enemmän naisten kuin miesten alaa... Simon Baron-Cohenin teoria.". Tämä teoria on juuri loispsykopaattimiesten keksintö, mitä on oikea, tavallinen miehuus.
Koulussa ja missä tahansa tämä ilmenee kiusaamisena, jossa juuri kukkoilijan roolin omaksuneelle annetaan yhteisön lupa pilkata säikympiä ja herkempiä poikia/miehiä, joita ei sitten pidetä enää miehinä, koska he "sallivat" itsensä kiusaamisen. Alfauroskulttuuri on yhä naistenkin ylläpitämänä voimissaan. Mitä äidit odottavat poikalapselta? Mitä jääkiekkoäidit häpeävät poikalapseltaan?
"Autistinen" miehuus on kulttuuria. Sitä tavoittelivat systemaattisesti mm spartalaiset kovan tunteettomalla ja epäempaattisella koulutuksella. Sitä on tavoiteltu meidän kulttuurissamme. Ruotsin kuningas halusi tehokkaita tappajia ja raiskaajia Saksan sotakentille. Ja sai niitä tuotettua.
Suomalainen tragedia on moukkakulttuuri, joka pitää yksilön herkkyttä, "outoja oireita" ja valittelua törkeänä mutta kukkoilua ja managed by perkele-johtamista ihannoitavana.
Freud-kritiikistä.
Ei Freud eikä suurin osa psykoanalyytikoista ja psykoterapeuteista ole väittänyt autisteista yhtään mitään, osa on. Ei psykoanalyyttinen ihmismielen teoria ole yksi suuntaus, niitä on satoja. Jokainen pskoanalyyttinen puhuja (kuten minä) esittää oman teoriansa.
Eikä autismin geneettiset kehityshäiriöhavainnot ole poistaneet sitä arkielämän tosiasiaa Suomessa, että suurin osa lasten oppimis-kehityshäiriöistä johtuu kasvatuksen aggressiivisuudesta tai emotionaalisesti köyhästä kasvatusympäristöstä.
Arhi Finnsanity sanoi:
VastaaPoista"Eikä autismin geneettiset kehityshäiriöhavainnot ole poistaneet sitä arkielämän tosiasiaa Suomessa, että suurin osa lasten oppimis-kehityshäiriöistä johtuu kasvatuksen aggressiivisuudesta tai emotionaalisesti köyhästä kasvatusympäristöstä."
Minkähänlaisia oppimis- ja kehityshäiriöitä mahdat tässä tarkoittaa, Arhi F? Väitteesi on sikäli reipas, että kiinnostaisi tietää, mihin sen perustat. Johonkin niistä sadoista psykoanalyyttisistä ihmismieliteorioista?
Anonyymi sanoi...
VastaaPoistaPatologisena narsistina tuntuisi hyvältä saada vielä tuo Aspergerin leima. Tämähän on aivan posketonta.
Psykiatriassa mentaaliluokittelu tavoittelee ihmisen auttamista. Maallikoiden käsissä se on lähinnä pahantahtoista erottelua joukon tuijoteltavaksi. On muistettava, että vähäiset poikkeavuudet eivät ole psykiatrian kiinnostuksen kohteena - toisin kuin maallikoilla.
Narsismi ja aspergerisyys ovat koko lailla toisensa pois sulkevia diagnooseja: as-henkilön syvää itsekeskeisyyttä tosin joskus luullaan itsekkyydeksi. "Assi" lienee koko lailla kyvytön narsisitille ominaiseen pinnallisen charmiin ja (joidenkin) ihmisten hurmaamiseen sujuvalla esiintymisellään.
Traagista on, että jotkut assit ihmissuhteen tai rakkaussuhteen kaipuussaan erehtyvät narsisitin vaikutuspiiriin. Tämähän ei näe toisessa muuta kuin välikappaleen ja eduntavoittelun apukeinon.
Tunnetuin suomenkielinen aspergertesti löytyy tuolta:
http://web.archive.org/web/20060505151704/http://users.kymp.net/p204188a/testi.htm
Oma päivän lukemani oli 114.
Mitä tiedetään täydellisestä välinpitämättömyyydestä? Kun ei saa vastausta, ei kahdesti pyydettynä eikä edes kolmesti. Kun on ajatellut lopettaa kysymisen, antaa olla, niin mitään ei tapahdukaan vaan asia jää. Kun asia jää se tekee samanlaiset kepposet kuin negatiivinen kohtaaminen: vie ajatukset väärin eli ohjaa pois jostain. Kun joku taitavasti ohjaa pois ja pois eikä saa itsensä selitettyä, eikä ymmärrettyä kuolee myös sisältä. Kun ei saa apua pyytää sillä se vasta tuomitaan niin jää vielä vähemmän käytettäväksi. Ei voi siis pyytää keskustelua eikä voi pyytää, että pääsisi muualle keskustelemaan. Ei saa sanoa, ei saa kysyä eikä saa todeta. Jos näyttää tunteitaan on ylireagoiva, jos ei näytä on idiootti. Jos sanoo fiksua on lukenut jonkun muun, jos ei sano on tyhmä eikä tajua mitään. Jos pyytää lupaa saa tiukan ei:n, jos ei pyydä saa muiden paheksunnan.
VastaaPoistaKun ei saa elää eikä kuolla on tilassa mikä muistuttaa kaikkia kauheita tilanteita mistä nuo kirjoituksetkin.
Kun on ilman ihmisoikeutta sillä kaikki tiesi jotain jostain. Kukaan ei kertaakaan oikeasti jutellut, ei kysynyt, ei ollut edes huolissaan. Kun kaikille vaan kelpasi valheet; alusta alkaen.
Mikäköhän se ilmaisee? Kenen austitisuutta, narsismia tai aspergerominaisuutta?
90 pistettä (jotkut kysymykset ovat sellaisia, että voisi laittaa monenlaista vastausta).
VastaaPoistaad anonyymi
VastaaPoistapahus, en ole aspergeeni, sain vain 95 pistettä.
kiitos linkistä.
Käsityksensä toisesta voi punnita vastaamalla testiin kuten kuvittelee toisen vastaavan. Minäkuva (vastaan testiin itse) ja toisen mielikuva minusta (kuinka kuvittelee minun vastaavan) voivat poiketa rankastikin.
VastaaPoistatesti... antoi 120 pistettä. Maanantai?!
VastaaPoistaLaurmaltahan on tullut mainio kirja mm. sosiopaateista ja heidän keinogalleriastaan:
VastaaPoistaLauerma Hannu: Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin
ad HG
VastaaPoistaTaidat kuitenkin olla varovainen aspergeeni:) Koeta inhorealismilla. Itse pääsin oikein synkästi täyttäen pistemäärään 116. Muita mentaalitestejä esim:
vuoristoradalla, narsistitesti
toinen narsistitesti
Toi viimeinen meni vähän kehnosti; Disgusted With Self.
You find yourself repulsive. You have wondered how you could have been born so hideous. After all, your parents weren't ugly. You feel the light of day should never hit your face, and most likely try to cover yourself with your hair or large props, like a hat or large handbag. You should probably seek counselling, since you clearly have some emotional scars to deal with.
Pahus - ei sittenkään narsisti eikä edes aspergeeni. Nyt meni nuoli lyttyyn.
Oho.
VastaaPoistaKylläpäs Arhi Finnsanity naulasi teesinsä ja mielipiteensä kuuluvasti ja voimalla Kemppisen blogin tammioveen.
Mutta jos Arhin mielestä kotimaamme Suomi on tuollainen musta ja epätoivoinen Helvetti niin kuin hän antaa ymmärtää;
niin miksi hän ei sitten muuta johonkin suvaitsevaan, inhimilliseen ja yhteisölliseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin?
Esimerkiksi johonkin Afrikan maahan??
Maailmahan on nykyään kylä ja Arhi voisi omalla persoonallaan viedä monikulttuurisuuden auvon myös tuonne Afrikkaan?
Ja sekin on pohtimisen arvoista, miksi kaikki Afrikassa asuvat, suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä puhkuvat nuoret miehet haluavat tänne kylmään Eurooppaan.
Vaikka uiden.
Tässäpäs kysymys. Kas.
Nyttemmin puhutaan yleisesti autismin kirjosta eli autismin spektristä tai laaja-alaisista kehityshäiriöistä.
VastaaPoista(Pervasive Developmental Disorders, PDD), on yleisnimitys autismille ja autismin kaltaisille piirteille kuten lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä.
Jokaisella ihmisellä autismin piirteet koostuvat erilaisista neuropsykologiaan kuuluvista oireista.
Eri tutkimuksissa todettu, että 2 - 7,7 promillea väestöstä olisi autisteja.
Laaja-alaisten kehityshäiriöiden ohella esiintyy usein myös muita perinnöllisiä neurologisia poikkeamia kuten epilepsia, Touretten oireyhtymä sekä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.
Aspergerin syndrooma on sitten autismin kirjon laaja-alainen kehityshäiriö, kuin kimppu synnynnäisiä neurologisia ja keskushermostollisia poikkeavuuksia. Nämä aiheuttavat ongelmia lähinnä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa:
ilmenee usein sisäänpäinkääntyneisyytenä tai yksin viihtymisenä. Aspergerin oireyhtymään voi liittyä haastavaa käyttäytymistäkin.
ADHD on puolestaan tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (engl. Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Kyseessä on yksi yleisimmin diagnosoiduista neurologisista poikkeavuuksista; esiintyy 4–7 prosentilla väestöstä.
ADHD:ta on pidetty aiemmin ensisijaisesti lastentautina, koska osalla tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivistä oireet lievenevät aikuistumisen jälkeen - ADHD silti yhä useammin diagnosoitu myös aikuisilta.
Tähänkin voi liittyä esimerkiksi haastava käytös (lyhenteiden AD ja HD välissä käytetään toisinaan vinoviivaa (AD/HD) korostamassa sitä, että AD eli tarkkaavaisuushäiriö ja HD eli ylivilkkaushäiriö voivat esiintyä kumpikin myös erikseen).
HFA (engl. High Functioning Autism) tarkoittaa korkeatasoista autismia: on autismin kirjon laaja-alainen kehityshäiriö (Pervasive Developmental Disorders, PDD. HFA:han liittyy verrattain korkea toiminnallinen kyky ja älykkyys. Tämä on lähellä Aspergerin oireyhtymää.
HFA:ssa autismin oireet on todettu varhaislapsuudessa, kun Aspergerin oireyhtymässä autismin spektrin piirteet havaitaan myöhemmin. Sangen suositeltavan Simon Baron-Cohenin mukaan korkeatasoista autismia ei ole tarpeen diagnosoida, jos siitä ei ole haittaa. -Diagnoosi voi silti auttaa ympäristöä ymmärtämään HFA- lapsia paremmin ja helpottaa heidän opettamistaan.
Touretten oireyhtymä, "Mozart-vaiva", on puolestaan neurologinen tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat tic-liikkeet eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet. Toinen tunnuspiirre äänet, jotka eivät ole täysin tahdonalaisia ja toistuvat samalla tavalla lyhyiden jaksojen ajan. Mikäli henkilöllä esiintyy ainoastaan toisen alueen oireita, hänelle voidaan diagnosoida pitkäaikainen motorinen tai äänellinen nykimishäiriö tai väliaikainen nykimishäiriö.
”Tourette” liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin. Äänellisiä pakkoliikkeitä saattavat olla:
- ekolalia = pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja
- palilalia = pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan
- lexilalia = pakonomainen tarve toistaa lukemaansa
- koprolalia=- pakonomainen tarve toistaa hävyttömiä sanoja (pienessä osassa tapauksista, vaikka liitetään yleisesti Touretteen).
Oireet saattavat välillä kadota viikoiksi tai kuukausiksi. Ne alkavat alkavat yleensä aina ennen 18 ikävuotta.
ei hemmetti
VastaaPoistatein sitten myös autismitestin.
minulla on enemmän EI-autistisia piirteitä kuin 95 prosentilla ikätovereista, jotka ovat suorittaneet testin. Voi tietysti tarkoittaa, että olen ainoa aavistuksen verran normaalin suuntaan verrattuna verkkotestaajiin yleensä. :)
parempi olla arsisti ja nautisti kuin narsisti ja autisti :)
VastaaPoistaOlen 38-vuotiaan epilepsiaa potevan ja autistisen, erittäin vaikeavammaisen naisen äiti. Eksyin sivulle, kun etsin tietoa narsismista. Tunnen monia autistismin kirjoon kuuluvia henkilöitä. Ehkä keskustelun kehys pyörii lievästi autismin kirjoon kuuluvien ihmisten ominaisuuksiin. Oma tyttäreni ei lue, ei kirjoita, puhuu muutaman sanan lauseita, epilepsia kohtaukset ovat ns. grand-mal kohtauksia (kaatuu), häiriökäyttäytymistä on paljon, nukkuu huonosti yöt ym. Onneksi mieheni on ollut hyvässä työssä ja siten olen voinut aikuisuuteen hoitaa tytärtäni kotona.
VastaaPoistaKerron tämän kaiken siksi, että ainakin minusta on tuntunut, että koko autistin perhe sairastuu autismiin. Autistisen perheenjäsenen kanssa ei voi kulkea, harrastaa kuten muut perheet. Autistin käytös on niin poikkeavaa, että muut ihmiset reagoivat häneen (tai huonosti lapsensa hoitaneeseen äitiin) vihamielisesti. Oudoissa tilanteissa autisti hrmostuu ja tilanne kärjistyy. Siksi perhe jää kotiin ja autistuu...
Tilanne kotona parani vasta kun kerran kuussa saimme viikon tilapäishoipaikan tyttärelle. Silloin me muu perhe matkustelimme ja rentouduimme. Muuta silti jäi paha mieli, kun yksi oli poissa joukosta...