Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
23. lokakuuta 2008
Apologia pro vita sua
Juuri kirjoitin Ylen blogin perjantain radio-ohjelmasta, johon tulevat Teknologiateollisuuden Martti Mäenpää ja Koneen ynnä muun Antti Herlin. Kun mukana on tietysti Martti Mäntylä, saapuvilla on aikamoinen valikoima maan korkeakoululaitoksesta kiinnostuneita henkilöitä.
Julkisuudessa on pantu merkille lähinnä kielteisesti, että elinkeinoelämä olisi alistamassa vapaata tiedettäkin lyhytnäköisten tavoitteittensa eli rahan kahmimisen tahdottomaksi välikappaleeksi.
Tuon ajatuksen kannalta on onni, että sattuu tällainen aika. Television tenteissä kaikki puolueiden puheenjohtajat myöntävät, että koko maailmaa ajatellen taloudellinen sekasotku pelottaa.
Ne puheet, joiden mukaan Suomi kyllä selviytyy, kuulostavat kovin samalta kuin sunnuntain Hesarissa monen professorin voimin ruskoitu erillissotateesi. Kyllä Suomi selviytyy. Ystäviä ja ymmärtäjiä on niin idässä, lännessä kuin etelässäkin.
Pääministerin jokin repliikki toi mieleen, miksi olen valokuvannut Vanhankirkonpuiston portin kaiverruksen. Laatassa mainitaan ”ulkoa tullut kauhea rutto”.
Kauhea rutto on aina ulkoa tullut. Niin nytkin. Epäilemättä 1700-luvun ruton eli siis oikeastaan koleran takana oli Neuvostoliitto sekä Turkki ja Tattari, joita vastaan tässä on taisteltu harva se joulu, ja samalla silitelty kiiltäviä kruunuja.
Samassa kuvassa näkyy pyyteettömien patrioottien muistokivi. Suomalaiset osasivat rähmällään olon jo 1918. Saksan Itämeren divisioona tuli miehittämään Suomea sodankäyntinsä ja sotatalouden tarpeisiin, ja sekös kirvoitti meillä kielet laulamaan saksalaisten pyyteettömästä veljesavusta.
Mutta otsikkoni johtuu vastattavaksi vaikeista blogin kommenteista. Viittasin vain slangitermiin ”kaanoni”, ja heti joku (Rienzi) kiirehti aivan oikein sanomaan kuin Pörhöpörhyri Topeliuksen ”Täällä haisee kristityn veri!” (Klassinen versio: tähän on koira haudattu.)
Mitä tässä uudessa, kaikkea ennen nähtyä verrattomammassa yliopistossa sitten opetettaisiin? – Kaanonit ja kyky arvioida kaanoneita kriittisesti.
Ei ole mieltä kopioida Ivy League –yliopistojen konsteja. Rahamme eivät ikinä riitä sellaiseen. Itse tykönäni olen yrittänyt edistää ideoita, jotka on kopsattu UC Berkeleystä. Berkeley ei ole hetikään niin hienohelmainen yliopisto kuin Stanford. Siellä on ainakin alempaa tutkintoa lukemassa tavallisia kalifornialaisia lapsia.
Olen ollut siellä sekä opettamassa että pitämässä esitelmiä tiedekunnalle, ja lisäksi ulkoiluttamassa erinäisiä suomalaisia, joista A. Herlin on yksi, vaikka hän se lopulta ulkoisti minut sisätiloihin, kun nuha ja kuume osoittautuivat keuhkokuumeeksi.
Toinen kopioinnin kohde olisi omalla puolellani Cambridge. Viimeksi tänään tutkin, miten merkillisellä tavalla Emmanuel College on yhdistänyt yltiövanhoilliseen Englannin lain opetukseen Euroopan parhaaksi nousseen immateriaali- ja informaatio-oikeuden.
Olin ajatellut lähettää erään kohta väittelevän oppilaani sinne seuraavaksi, mutta kieltämättä mielessä pyörii sekin, jos itse ilmoittautuisi vierailevaksi talonmieheksi (visiting janitor).
Ison Britannian parhaat juristiprofessorit ja suurin osa tuomareista ei ole koskaan tavoitettavissa. He opettavat Bangaloressa intialaisia tuomareita ja liikemiehiä. Intiasta on ”valmistumassa” eli koulutuksessa kuulemani mukaan 8 000 moderniin teknologiaan vihkiytynyttä hovioikeudenneuvosta (muutoksenhakuasteen tuomaria)…
Meillä on koko tuomarikunnassa noissa asioissa yksi asiantuntija, ja toista epäillään.
Niin että ei pidä ihmetellä, jos halu luikahtaa vastuusta eläkkeelle ja paneutua päätoimisesti esimerkiksi yksinkertaisempiin kirvestöihin on ajoittain hyvin vahva.
Sillä tässä maassa riittää edelleen kirveelle töitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Saattaa olla osaamisessa toivomisen varaa.
VastaaPoistaYht'äkkiä hallitus on alkanut jakaa rahaa Kainuulle. Valtionyhtiöitä aletaan aktiivisesti omistaa. VR:ää komennellaan. Puhutaan huoltovarmuudesta.
VastaaPoistaVenäjän ja USA:n pomot ajavat mustissa autoissa Königstedtin portista. Vain presidentti ja puolustusvoimain komentaja tietävät.
Kekkoslovakia is here.
Olkimarsalkka ratsastaa.
VastaaPoistaMihin marsalkka, kysyy kilpikonna.
Mihin minä, vanhana
sitä ratsastelee muuten vain.
(Pentti Saarikoski)
Liikemaailmalta yliopistoille? Pyyteetöntä veljesapua vai ulkoa tullut kaamea rutto - kuka ne erottelee tänään. Kenen kirveelle on töitä?
VastaaPoistaEilenkin tuli surusanoma, kirjallisuuden tutkija Marja-Leena Palmgren on poissa. Samalla eräs kirjailija kertoo tutustuneensa Haavikkoon vasta viimeaikoina ja sanoo: Elämälle kiitos siitä.
Tilintekoon tarvitaan...
Kyllähän Neuvostoliitto teki paljon pahaa tässä maailmassa, mutta ei kai sekään ole ihan kaikkeen syyllinen, esim. 1700-luvun koleraan.
VastaaPoistaPerustin naamakirjaan ryhmän niille, joiden mielestä Kainuusta on päästävä eroon
VastaaPoistaad petja
VastaaPoistakaalisi taitaa olla melko radikaali. kai kainuu nu pijetään. kaivetaan vaikka vallihaudaksi ja myydään sorat.
ad anon
VastaaPoistatotta. liikettä on suhteessa kilpikonnaan.
1700-luvun alun rutto tuli Baltian suunnasta sotapakolaisten mukana. Epidemioissa yms. laajemmissa katastrofeissa maiden rajat ovat yleensä vain este kokonaisuuden hahmottamiselle.
VastaaPoistaEsimakua tulevasta
VastaaPoistaLinkissä hieman esimakua, mitä tulee todennäköisesti tapahtumaan Aalto High Schoolin yhteydessä. Ai niin. Vanhempi polvi opiskelijoista muistaa, että kyltereiden taloustaidot veivät heidän firmansa konkurssiin alta aikayksikön. Siistii.
Näin veronmaksajana vastusta noin yleisesti Aalto High Schoolin kaltaista rahareikää.
Maailman kannalta tämä lama on parasta mitä voi tapahtua. Ihmiskunnan kannalta se huonoa on.
VastaaPoistaJa siinä on vissi ero
Kokeilu:
VastaaPoistaJoku väitti, ettei kommenttilaatikko toimi. Kokeilen.
Portti ilman aitaa, sen minä Ruttopuistossa joka kerran näen. Ja siitä useimmat kulkevat. Mutta tuota valokuvan tekstiä en jostain syystä ole koskaan pysähtynyt katsomaan. Tulee mieleen "Toukokuu, ikuinen", joka ei ole täällä nyt. Siinä jossakin rutto, rabies ja eräät muutkin ikävyydet, joita en muista, tulivat idästä. Ulkoa, niin.
VastaaPoistaJostain syystä Sinä puhut usein yhtaikaa sodasta ja kulkutaudeista. Sanon tämänkin ulkomuistista. Ihmeellinen sana tuo ulkomuisti. Mitähän muuta muistia on? Jos tämä olisi runontulkintaa, tämän päivän sanassa keskittyisin sisäiseen ja ulkoiseen.
Otsikosta ja kaanonista päästään teologiaan. Hämmentävän monet lapset ajattelevat, että Raamattu on Jeesuksen kirjoittama. Jotkut jopa että Jumalan. Minulle kaanon tuo mieleen lähinnä sen ketjulaulun, joka kuulosti kouluolosuhteissa kohtalaisen kamalalta, kun harva pysyi sovitussa melodiassa ja kuitenkin piti pysyä.
Kainuusta pääsee eroon junalla.
VastaaPoistaSiksi kotikyläni junanvaunutehdasta kannattaa tukea.
(Ei tämä kommenttiosasto toimi ainakaan niin kuin ennen, jolloin riitti pelkkä nimi, eikä vaatinut urlia. Laitan siis nimettömänä. Olen Tapsa P.)
Ei se toimi kunnolla. Esimerkiksi minun kommenttini eivät ole niin sivistyneitä ja jalostuneita kuin muiden. Luulen että muilla on toisinaan samoja ongelmia. Kommenttilaatikkoa pitäisi sen vuoksi kehittää.
VastaaPoistaToipila kysyy: Siis ei toimi teknisesti vaiko sisällöllisesti?
VastaaPoistaPidän nykyisiä Kekkoslovakia-heittoja katteettomina (t)sekkeinä tai kuin protestoisi Nokian trattoja. Komeaa, mutta halpaa ja näsärikinkatkuista. Arvatkaa oliko Kosyginilla viisumia tullessaan Hankoon sotalaivalla kalastamaan. Miksi tehdä kunnioitettavasta
VastaaPoistaTsekkoslovakiasta pilkkaväännös, kunniallisesti pystypäin siellä moneen muuhun verrattuna elettiin vaikeinakin aikoina.
Puhutaan vaikka Rumaniasta, jos nykypresidentin maamiina- tms. rimanalituksista
halutaan puhua.
PS Ei tämä toiminut nokialaisilla mobiililaitteilla (yritin kahdella mallilla, molemmilla Opera Mini ja S60-web-selaimella), PC:lläkin tökkii. Hankalaa, hyvin vaivalloista.
Rikki tämä on. Vähän väliä tulee anonyymien typeriä mielipiteitä.
VastaaPoistaminäkin olen kokeillut - ei toiminut
VastaaPoistaKemppinen älä vääristä historiaa!
VastaaPoistaNeuvosto-Venäjä (Lenin) joutui tunnustamaan Suomen itsenäisyyden aseleposopímuksen mukaisesti (Lenin oli itseasiassa Saksan keisarikunnan bulvaani).
Kemppinen vääristät historiaa!
VastaaPoistaNeuvosto- Venäjä /Lenin tunnusti Suomen Itenäisyyden joennen 31,12,17 sen mukaisesti...
Ottakaa rahat pois elinkeinoelämältä, kun vielä voitte. Mieluummin kultana. Piilottakaa kulta-aarre Otaniemen luoliin Mullenilta ja Makarovilta.
VastaaPoistaTaleb ja Mandelbrot haastattelussa talouskriisistä:
http://www.pbs.org/newshour/video/module.html?mod=0&pkg=21102008&seg=5
T.
Heikki Rönkölle:
VastaaPoistaSuomeen perustetaan "sovereign wealth fund", koska valtio tarvitsee työkaluja tilanteessa, jossa talousjärjestelmän romahtamisen todennäköisyys eroaa nollasta. Sopimussuhteita järjestellään uudelleen ja valtio varautuu ostamaan kaatuvaa yksityistä omaisuutta.
Globaali reaalitalous kutistuu kutistuvan finanssitalouden perässä. Toistaiseksi velkavääristymää on purettu vähänlaisesti. Sitä on vain siirrelty toisiin paikkoihin lähinnä veronmaksajien vastuulle. Yhdysvaltain keskuspankin tase on lähes kaksinkertaistunut muutamassa viikossa.
Alan Greenspan myönsi tänään edustajainhuoneessa kuultavana talousideologiansa olleen virheellinen. Säätelemättömän markkinatalouden ihanne on siis kuollut. Jonkun pitää vielä kertoa se se Pohjolan periferian poliitikoille.
T.
Rumania sopii Kekkoslovakian korvikkeeksi, kuten myös Erkki Tuomiojan keksimä Pakastettu Albania, ellei se olisi sulanut ennen keksijäänsä.
VastaaPoista"Juuri kirjoitin Ylen blogin perjantain radio-ohjelmasta, johon tulevat Teknologiateollisuuden Martti Mäenpää ja Koneen ynnä muun Antti Herlin. Kun mukana on tietysti Martti Mäntylä,"
VastaaPoistaOn siinä joukko. Mäenpää, jonka ainoa aikaansaannos Tekesin pääjohtajan oli Tekesin entistsä huonompi logo, Herlin joa peri komeasti ja Mäntylä, joka esiintyy/esitetään tiedemiehenä, joka kuitenkin pelaa artefaktien kanssa ilman tieteen häivää.
Minusta tuosta itsenäisyydestä puhuttaessa pitää huomioida että kyseessä oli kahden rikollisjukon välinen sopimus, jossa Leninin hallitus kuitenkin lienee ollut tuuman verran vähemmän rikollinen, jos kohta sama se, kun mitta yksiköt ovat tähtitieteellisiä.
VastaaPoistaJoka tapauksessa, Suomen itsenäisyysjulistus oli osa laitonta vallankaappausta, joka sitten vahvistettiin roskaväen välisellä ampumahiihtokilpailulla, jossa vastakkain olivat kapinalliset ja maanpetturit.
Suomen kehitys ja virallinen historiankirjoitus on sitten lähtenyt edellä mainitun peittelystä ja legitimisoinnista.
ps. jos teen tavallista vähemmän kirjoitusvirheitä, sille on selitys, en löydä lasejani.
Ei ollut kolera vielä 1700-luvulla, vanha kunnon paiserutto ne helsinkiläiset 1700-luvun alussa tappoi.
VastaaPoistaPetja. Ole kiltti hae lasit tms. Tai kävele korttelin ympäri pari kertaa, hengitä syvään jne. - Kainuusta on aina ennenkin löytynyt se tarvittava vastus/vastaus.
VastaaPoistaGaddin selaaja (anonyymi, miksi muuten heitä mollaat, syy on joku?)
ketä mollaan?
VastaaPoistaKemppinen:
VastaaPoistaEi ole mieltä kopioida Ivy League –yliopistojen konsteja. Rahamme eivät ikinä riitä sellaiseen. Itse tykönäni olen yrittänyt edistää ideoita, jotka on kopsattu UC Berkeleystä. Berkeley ei ole hetikään niin hienohelmainen yliopisto kuin Stanford. Siellä on ainakin alempaa tutkintoa lukemassa tavallisia kalifornialaisia lapsia.
Rahat olisivat riittäneet, jos kotikutoisen Aalto-opiston sijaan olisi polkaistu pystyyn EU:n oma "MIT", mahdollisimman monitieteinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen yliopisto (nämä kolme käsitettähän ovat eri asioita vaikka tulevat usein sekoitetuiksi toisiinsa).
Opiskelija/opettajasuhde voisi EU-yliopistossa olla ihanteelliseksi väitetty 7:1. Leninin maksiimi "Luottamus hyvä, valvonta parempi", olisi siellä kumottu.
Sijoituspaikoiksi vaihtoehtoja voisivat olla vaikka Praha, Bolgna tai Cordoba. Tarpeetonta sanoa, että sekä opiskelijoiksi että henkilökuntaan haettaisiin parasta ainesta.
Tarvitaanko opettajia massojen perusopetukseen. Eikö jengiä kannattaisi panna heti suorilla tutkimaan sitä ja tätä ohjatusti. Olisi sitten pakko kaivaa alan tai alasuunnan perustiedot tutkimusta tukemaan. Niinhän työelämässä tapahtuu. Toimittajakoulusta se alkaa. Opettaja on katalyytti. 7:1 on melkoista tuhlausta.
VastaaPoista