Sivun näyttöjä yhteensä

5. kesäkuuta 2008

Tuulimyllyt

Tiedotusvälineet ovat kuin tuulimyllyjä. Ne luulevat tuottavansa tuulen.

Kun ne kääntyvät, ne ajattelevat, että näin sitä käännettiin tuuli.

Kun ne pysähtyvät, miete on, että antaakin olla tuulematta.

Ajatus laasta saasta rakkaast’ isänmaasta on pohjaltaan fasistinen. Tai ainakin fasismit ovat tulleet aina esiin toisarvoisten tai keksittyjen mätäpesäkkeiden merkeissä.

Tänään poliittista ja taloudellista järjestelmää selvitettiin pitkin päivää uutisissa, mutta itse asiassa oltiin vain muisteltaessa 1990-luvun alun pankkikriisioikeudenkäyntejä. Ohjelmassa todettiin aivan oikein, että säästöpankkiryhmä lahjoitettiin halukkaille ja että kymmenten miljardien virheet eivät aiheuttaneet seuraamuksia.

Pois populismi. En ole vieläkään keksinyt, miten liikepankit olisi voitu päästää kaatumaan samaan kasaan säästöpankkien kanssa. Iiro Viinanen puhuu vähällä sivuutetussa muistelmateoksessaan valtionkonkurssista. Se oli pari kertaa viikon tai muutaman päivän päässä.

Meistä oli tulossa se, mitä oikeasti olemme, banaanitasavalta ilman banaaneja.

Haluan muotoilla ongelman näin: yhtiöillä ja yhteisöillä ei ole äänioikeutta vaaleissa. Se on demokratian kriisi.

Kun nykyisen kaltaiset järjestelmät luotiin, valtiosta irrallisia oikeushenkilöitä oli hyvin vähän. Merkittävä, kansainvälinen pankkiiritoiminta sijoittuu 1800-luvun alkuun, vaikka järjestelmä tietenkin toimi Italiassa jo 1300-luvulla.

Kun valtion Suomessa ulkoisti omistuksiaan, poliitikot unohtivat, että yksityistettyinä nämä firmat alavat äänestää (rahalla).

Oikeushenkilöillä ei ole perusoikeuksia. Ne eivät ole myöskään luonnonlakien alaisia, koska ne ovat kuolemattomia. Osa niistä on.

Sanon yhtiöiden äänestävän rahalla, koska ne äänestävät välittämillään veroilla. On täysin ymmärrettävä ja luonnollista, että kun Nokia tai paperiteollisuus haluavat jotain, poliitikot kuuntelevat herkästi ja tarkasti.

Liikemiehet alkavat olla hyvin koulutettuja, mutta poliitikot eivät välttämättä.

Kun valtionyhtiön johto pistelee taskuunsa kymmenien miljoonien eurojen bonuksia, tähän esitetään pätevältä kuulostavat perusteet. Kun kansan edustaja sujauttaa liiveihinsä muutamia tuhansia, joiden ei edes väitetä menevän yksityiseen kulutukseen vaan kansanedustajan pestin jatkamiseen, siitä kohistaan.

En kiellä kohisemasta. Liian moni poliitikko luulee elävänsä Kekkosen ajan maailmassa, jossa sääntöjä sai aina muuttaa sopivasti. – Kenen muuten luulisitte rahoittaneen Kekkosen vaalikampanjat, joista 1950 ja 1956 olivat ennennäkemättömän kalliita. Puoluesihteerinä hääri tämän Korhosen edeltäjä, muuan Korsimo.

Poliitikkojen rahoituksen vaikeinta osaa nimitetään taloudellisiksi tosiasioiksi. Olen kuunnellut niitä välillä valiokunnissa asiantuntijana. Yrityksillä on sellainen tapa, että ne nimittävät tavoitteitaan taloudellisiksi tosiasioiksi, joiden toteutumatta jääminen on turmio.

= = =

Sodan oikeushenkilöistä eli organisaatioista jatkan pian. Nyrkkisääntö aikuisille ja edistyneille: divisioona tarvitsee liikkuakseen rakennetun maantien. Rykmentti pystyy taisteluosillaan liikkumaan tiettömässäkin paastossa. Lukutaito tuli muotiin, kun Napoleon organisoi divisioonia jättiläisarmeijoihinsa. Kersanttien ja jopa korpraalien oli saata selvä kupongista, jossa luki, että yön aikana marssitte tuonne noin ja odotatte uutta käskyä.

37 kommenttia:

  1. Valtio konkurssiin? Se voisi kai olla mahdollista vasta nyt (hui), kun ei ole omaa keskuspankkia eikä ole valtaa painaa euroja silloin kuin huvittaa. Maan sisäistä maksuvälineiden kiertonopeutta voi tietty kasvattaa ja Suomi lienee siinä etunenässä. Tai sitten ei.

    VastaaPoista
  2. hups, konkurssi tietysti lainausmerkkeihin, koska valtio ei ole konkurssikelpoinen (konkurssilaki 3 § 2 mom)

    VastaaPoista
  3. Yhtiöt "äänestävät" myös voitoillaan ja jakamillaan osingoilla, että osakeilla.

    Olisiko populismia se, että luodaan kuva ettei liikepankkeja olisi voitu päästää konkurssiin. Jos näin olisi tapahtunut, olisi tapahtumamaailma luonut jonkin muun vaihtoehdon lopputulokseksi kuin sen pahimman.

    Ovatko eduskuntaryhmien puheenjohtajat todellisia oikeushenkilöitä? Vastuineen ja oikeuksineen? Ihan oikeesti osaako kukaan lakimies vastata?

    Mielestäni olisikin syytä perustaa valtionkusettajan virka.

    Kun nykyisen kaltainen järjestelmä luotiin, oli luonnollista kuka saa äänestää.
    Äänestää saavat nykyisin naiset, lapset, köyhät ja maattomat. Ihmettelen miksi. Mikä muuttuisi jos demokratiaa voisivat luoda vain ne jotka siitä jotain ymmärtävät vastuullisesti?

    Mites on jos valtionvarainministeriöstä pyytää esimerkiksi tietoja valtionavuista ja selvitykset niiden jakaantumisesta?
    Paljonko meni esimerkiksi vuonna 2007 kauppa- ja teollisuusministeriöltä elinkeinoille rahaa avustuksina ja keille?
    Kuka tietää paljonko avustusten määrä on noussut viimeisen 10 vuoden aikana?
    Paljonko julkista rahaa siis jaettiin PUOLUEILLE ja edustamilleen järjestöille?
    1700 euroako? Hahhaaa hahahaaaaa, pienet on mietteet medialla.

    Entäs sitten esimerkiksi Helsingin kaupungin menoarvio.
    Paljonko kuluu KULTTUURIIN? Hahh haaahaaaaa, monikaan ei tiedä, että siitä rahamäärästä 80 prosenttia kuluu byrokratiaan.

    Lukekaas nuo ja sitten vasta keskustellaan että paljonko kansanedustajaa saa rahaa yhdeltä vaivaisukolta vastaanottaa.
    Hei... meitä kusetetaan saattamalla ajatuksemme johonkin jonninjoutavaan 1700 euron juttuihin ja me hölmöt nielemme kiihkoissamme kaiken mitä media kirjoittaa.

    Muistuuko mieleen mitä:

    1. Lomaliitto ja miljoona-avustukset.
    2. SKDL:n arpajaishuijaus
    3. Metsähallituksen metsärahojen väärinkäyttö.
    4. Sosiaali- ja terveysministeriön "puoluekylpylärahat"
    5. Raision tehtaiden valtiolta saamat perustamiskorvaukset.
    6. Nestesokeri
    7. Meijerit.
    8. Haka.
    9. Noppa-juttu
    10. Kyntäjä-yhdistys.
    11. Tarveasunnot.

    ja jatkuu vaikka kuinka paljon.

    ( HS 19.11.1982)
    Paavo Väyrynen:
    "Väyrynen sanoi, että puheet pimeästä vaalirahoituksesta ovat hänelle täysin outoja. Koska en ole asiasta tätä ennen kuullut, en halua lähteä sitä sen enempää kommentoimaan"

    Mauno Ihalainen SDP: " Olen vastannut puolueen raha-asioista vuodesta 1978 asti eikä minun tietooni ole tällaista tullut. Myöskään aikaisemmilta vuosilta en voi tätä uskoa, sillä olen melko tiiviisti näitä asioita seurannut."

    Jorma Hentilä, SKDL: " Olen ehdottoman varma, ettei puolue ole tällaisia rahoja nähnyt." Hentilän mukaan yritysten tukirahat eivät juuri muutenkaan Skdl:ää koske. hentilä ei halua arvella muiden puolueiden osuutta asiaan."

    Jussi Isotalo, Kokoomus: "Itse en ole tällaista rahaa kuitannut ja 15 vuoden kokemuksella voin sanoa ettei puolue ole tällaiseen syyllistynyt. Isotalon mukaan monet yritykset, mm rakennusliikkeet ovat vuosikausia antaneet avustuksia vaalityöhön.
    "Puolueita ei voida lahjoa. Yksityinen kansanedustaja voi toki lahjusten ottoon syyllistyä ja tällainen asia on ilman muuta selvitettävä ja siitä on annettava rangaistus."

    Siis mitä? Toistaako historia politiikkaa?
    Hetkinen. Tietääkö kukaan kuinka paljon rahaa TE-keskukset jakavat, tai ESR? Ai ei vai. No ei sitten mitään muuta kuin että meitä kusetetaan.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi:

    Lainausmerkeissä.

    Valtioonkonkurssi merkitsee luottokelpoisuuden menettämistä tai voimakkasta rajoittumista. Näitä kokemuksia on mm. Argentiinalla.

    "Toimitsijamiehinä" esiintyvät maailmanpankki ja tai IMF.

    VastaaPoista
  5. Sen nyt kyllä ymmärtää, että pankit oli pelastettava tavalla tai toisella, koska mm koko kansantalous toimii pankkijärjestelmän kautta. Jos pankkijärjestelmä sortuu, niin koko järjestäytynyt yhteiskunta sortuu siinä mukana ja menee täysin sekaisin.

    Rahamarkkinoiden vapauduttua pankit ja yritykset toivat muutamassa vuodessa maahan valuuttaa noin 150 miljardin markan edestä. Eiväthän pankit voineet jättää ulkomaisista lähteistä lainaamiaan varoja kassaholveihinsa vaan ne oli lainattava eteenpäin korkoa tuottamaan. Siinä rytäkässä pankeilta unohtui riskienhallinnan opit täysin. Rahaa lainattiin vaikka ukko mustalaiselle ja vakuudeksi riitti monesti pelkät siniset silmät. Lisäksi pankit itse pelasivat ns kasinopeliä lainaamillaan varoilla.

    Velkavetoinen korkeasuhdanne poksahti lopulta omaan mahdottomuuteensa. Pankit eivät lopulta pärjänneet, koska niiden laina-asiakkaat eivät pärjänneet. Pankit olisi pitänyt pelastaa laina-asiakkaidensa kautta eikä suoralla pankkituella pankeille. Näin olisivat pelastuneet sekä pankkien laina-asiakkaat että pankit.

    Presidentti ja talousnero Koivisto tarrautui jääräpäisesti vakaaseen markkaan, josta lopulta tuli vahva markka. Kansantalous ei kestänyt yliarvostettua markkaa. Kaikki män eikä piisannakkaan. Kun Koivistolle lopulta selvisi talouden tila, niin hän aloitti jatkovehkeilynsä lamavelkaisten kurittamiseksi ja nylkemiseksi. Koiviston tahdosta tuli maahan laki, jota ei säädetty Eduskunnassa vaan Koiviston omassa päässä.

    Pankit saivat Eduskunnalta suoran pankkituen ja Koiviston tahdosta tuomioistuimet antoivat toisen pankkituen tuomioissaan eli "pankki voittaa aina" asiakkaansa sekä riita- että rikosjutuissa, vaikka näyttö edellyttäisi pankille tappiota.

    Nyttemmin on selvinnyt, että kolmas pankkituki tuli vielä miljardien markkojen leimaverojen anteeksiannolla.

    VastaaPoista
  6. Liikepankkien pelastaminen konkurssilta perusteltiin sijoittajien luottamuksen säilyttämisellä. Raivostuttaa se älyllinen eprärehellisyys, jolla ollaan kovasti olevinaan markkinataloudessa, mutta tositilanteen tullessa ei markkinatalouden ehdoilla halutakaan elää.

    Arvelen liikepankkien pelastamisen tärkeimmän syyn olleen sen, että kun oli jo saatu sijaistoimintaa (säätöpankkien lahtaus) oli kivempi jättää liikepankkien kuprut piiloon, koska syylliset olivat parhaita veljiä, joita ei haluttu tahrata. Arvelen myös, että ainakin jotkut niistä, jotka KOPin pelastamisesta tiesivät, ostivat osakkeita silloiseen 50p hintaan.

    Demokratiasta: Franklinin lausumaksi väitetty lausahdus: "Democracy is two wolves and a lamb discussing what to have for lunch. Liberty is a well-armed lamb contesting the vote." on aina hyvä pitää mielessä, kun joku demokratialla perustelee epäoikeudenmukaiselta tuntuviä päätöksiä, lakeja tai toimintatapoja. Demokratia nyt vaan on vähiten huono tähän asti kokeilluista järjestelmistä. Valistunut itsevaltius olisi ehkä paras, jos löytyisi valistunut ihminen, joka suostuisi ottamaan homman vastaan.

    VastaaPoista
  7. Nyt kun jo aavistuksen kädet ovat lakanneet tärisemästä JarMomin jutun jälkeen, niin toteaisin tähän vielä omana mielikuvanani, etteivät lainlaatijat ja –vartijat ole kiinnostuneita oikeuden toteutumisesta ainakaan pieneläjän kohdalla, vaan toimimaan sen ylärajan tuntumassa, minkä oikeudettomuuden (rikollisuuden) yhteiskunta sietää ilman kapinaa.

    VastaaPoista
  8. Mun pitää taas sanua:"O seclum insipiens et infacetum!"
    Mutta sitte mä hyppään aiva eri asiahan, jos professori sallii. Uusimmasta "Hiirenkivestä" luin:"Äänestä suomalaisin runo." Kattokaa: http://www.kirjakantti.fi Kun Te plokkaajat ootta niin kovia runoolemhan, niin eikö, kulukaa, osallistuta porukalla! Eherottakaa entistä runua tai rustakkaa aiva oma. Siälon jo eherotettu kaikenmailman "Kun leijona tukehtui sisupastilliin". On aiva hyviäkin, niin kun "Hymyilevä Apollo" ja "Sydämeni laulu". Eikö meirän pyhä velevollisuus oo hualehtia joukkovoimalla, jotta jokin asiallinen runo voittaa!?

    Ja sitte viälä päivän aiheesta. Hollannin tuulimyllyt on rakennettu veren pumppaamishen. Ei onnu siinäkää miäles nykymenon vertaaminen tuulimyllyyhin. Meria pumppaa niin, jotta vettä mylhyn ja verta pakhin!

    VastaaPoista
  9. "En ole vieläkään keksinyt, miten liikepankit olisi voitu päästää kaatumaan samaan kasaan säästöpankkien kanssa"

    Helpostihan se onnistuu, koska osakkeenomistajat vain menettäisivät sijoituksensa. Mutta se kai on osakeyhtiön tarkoitus. Malli on otettu saksalaisilta, joiden GmBH tarkoittaa Osakeyhtiö rajoitetulla vastuulla tms. Tuo rajoitettu vastuu tarkoittanee sitä että osakkaan vastuu alkaa ja päättyy osakkeisiin. Muuhun omaisuuteen ei kosketa.

    Suomessa maan tapa on perinteisesti ollut omistuksien suojelu ja osake ei enää vastaa sitä mihin se on tarkoitettu. Maksajiksi saadaan aina verotettavat, mikä sitten tapahtui.

    Viinasen "totuudet" ovat erilaisia höpinöitä ja jo Ilaskivikin sen taisi todeta, että hyvä insinööri, mutta ei valitettavasti lukenut kansantaloustiedettä.

    VastaaPoista
  10. Muistellaanpa nyt sitten hetki, minkälaista tukea liikepankeille (ja Osuuspankeille) sitten oikeasti annettiin. Valtion pääomasijoitus, joka oli alkuun pari vuotta koroton, ja jonka korko sitten alkoi nopeasti nousta. Korkoa sai maksaa vain voitonjakokelpoisista varoista, ja jos korkoa ei olisi voinut maksaa, valtio olisi voinut muuttaa pääomasijoituksen omistukseksi. Tämä pakotti sitten SYP:in ja KOP:in fuusioon, jonka jälkeen tilinpäätös oli mahdollista peukaloida voitolliseksi ja maksaa korkoa valtiolle. Kaikki pankit sitten maksoivat pääomasijoituksen takaisin heti kun niiden vakavaraisuus antoi myöten. Tämä ei ihan täsmälleen vastaa sitä kuvaa pankkituesta, jonka populistinen uudisointi tahtoi antaa.

    VastaaPoista
  11. Lissulle runo:

    Presidentti Matti Ahdesaari

    Mikä vittu mua vaivaa,
    kun lahjusrahoja kaivaa.
    Minä en halua niitä rahoja.
    Nenästä vuotaa räkä,
    eikä oo tekoja pahoja,
    vaik kaikkia tahoja
    vaivaa persiistä vuotava häkä.

    Tein päätöksen,
    pönttöön paiskasin jätöksen,
    kun asian laajuus selvisi,
    josta sikisi,
    kun puolue vikisi,
    puheenjohtajan petoksen,
    Kokoomuksen ohituksen.

    (teksti osin lainattu iltasanomista)

    VastaaPoista
  12. Llikepankien pealstamiseen liittyy surkuteltava säädös siitä, että pankkien atk-ohjelmat saivat erityiskohtelun verohelpotuksena.
    (Jospa se olisikin rajoittunut vain pankkiohjelmiin!)

    Siitä asti syntynyttä sairasta kilpailuasemaa ja kuplan aiheuttamaa erinomaisuuden harhaa yrittää TietoEnator Oyj paikata näinä päivinä rajuilla otteillaan.

    VastaaPoista
  13. Pois populismi. En ole vieläkään keksinyt, miten liikepankit olisi voitu päästää kaatumaan samaan kasaan säästöpankkien kanssa.

    Myönnän etten paljon mitään asiasta ymmärrä, mutta sitä ihmettelen, miksei kaikkia näitä ongelmapankkeja otettu valtion omistukseen niihin sijoitettuja varoja vastaan. Näin toimittiin käsittääkseni Ruotsissa tuohon aikaan. Englannissakin valtio otti ihan vastaikään haltuunsa yhden persaukisen pankin.

    VastaaPoista
  14. No jo on monilla intoa päästää pankit konkurssiin. Konkurssipesät olisivat tietenkin pitäneet yksityisten kansalaisten ja yritysten tileillä olevat varatkin hallussaan. Ei sieltä olisi montaakaan ropoa riittänyt jakoon monien vuosien päästä. Konkurssipesien hoitajat olisivat laskuttaneet liikenevät varat edustamillen asianajotoimistoille.

    Kannattaisi asioita ajatella vähän pitemmälle yli oman epämääräisen kostonhimonsa. Saman sävelen olisi luullut soivan myös presidentti Koiviston päässä, mutta siellä muhikin vain vehkeilyjä vehkeilyjen jälkeen.

    Kaikkein järkyttävintä on, että SDP:n puheenjohtajaehdokkaat vuoron perään ilmoittavat pitävänsä Koivistoa esikuvanaan. Koivistoa voidaan perustellusti pitää Suomen kaikkien aikojen ylivoimaisena sählärinä ja vahingontekijänä.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonymous (pääomalainasta):
    Totta. Pääomalainaa annettiin 7.9 Mmk. Pankkiriisin lopulliset kustannukset veronmaksajille on usein arvioitu 50 miljardiksi markaksi.

    Pääomalainan käyttäminen noilla ehdoilla oli tietenkin tarkoitettu vähentämään pankkien mahdollisuutta jakaa osinkoa.

    VastaaPoista
  16. Ad Omnia:

    pankkikriisin ymmärtämiseen ei taida olla vieläkään edellytyksiä. Yksinkertaisinta on poimia yksityisiä syyllisiä. Itse näkisin dominonappulaefektin, jossa yksi syy oli Neuvostoliiton kaatuminen eli viennin väheneminen julmasti.

    Palailen tähän asiaan tässä blogissa, koska pelkään, että ilmassa on nytkin samoja merkkejä.

    VastaaPoista
  17. Hei hyvä Jukka Kemppinen,



    Kiitos taas tärkeästä kirjoituksestasi.
    Ennen kuin jatkat sodasta
    ja ennen muuta sen organisaatioista, niin totean
    Mohandas ( "Mahatma")
    Gandhin tavoin: Rauhaan ei ole
    tietä, vaan rauha on tie".
    Muuten, M. Gandhi ei pitänyt lainkaan siitä,
    että ihmiset kutsuivat häntä
    "mahatmaksi" eli "suureksi sieluksi".
    Hän teki "vain" sen, mikä hänen
    asemassaan olevan oli välttämätöntä, velvoittavaakin, tehdä (siinä mielessä G. siis kantilainen).
    Gandhi (kuin myös Lev Tolstoi) sai vaikutteita Jeesuksen vuorisaarnasta, josta Matteus ( 5-7) kirjoittaa Uudessa testamentissa, liitossa.

    Kun puhut sodasta, voit puhua myös
    positiivisesta ja negatiivisesta rauhasta ja siitä, että rauhan rakenne on asenne, joka saa aikaan
    sen, ettei tarvetta sodille.
    Yhteen lähimenneisyyden paaviin vedoten: Oikeudenmukaisuus on rauhan uusi tai oikea nimi.
    Tolstoi myös päätyi näkemykseensä
    johdonmukaisesti ( ks. mm. Omantunnon kujanjuoksu ja Ylösnousemus, joka on oikeastaan väärin käännetty, kun ajattelee kirjan sisältöä ja Tolstoin ajattelua, mutta Järnefeltillä oli syynsä ).

    Sodan logiikka on pätevää, mutta todella sairasta, kaikkia ihmisiä dehumanisoivaa ateismin riemuvoittoa!
    Toisaalta tietenkin sodalla on myös muun muassa se "hyvä" puoli, että voidaan rekrytoida
    parhaat aivot tuottamaan suurinta mahdollista tuhoa ja sivutuotteena tulee myös innovaatioita rauhan ajan käyttöön;.
    Pääsyylliset istuvat hiljaa rivissä tai katsomossa huutamssa jälkeenpäin ohjeita ihmiskunnalle.
    Sodan jälkeen talous jostain kumman syystä alkaa kukoistamaan.
    Tästä kaikesta huolimatta tai juuri tämän takia sodasta ja sen logiikasta, "sankareista" ja uhreista pitää puhua. Pitää puhua myös siitä, miksi filosofi, tietynlainen
    eksistentialisti, Martin Heidegger
    toimi Berliinissa natsiaikana yliopiston rehtorina ( ks. muun muassa Slovaj Zizekin selvitys asiasta )


    Ystävällisesti ja kunnioittavasti Matti Taneli

    VastaaPoista
  18. Ad toipila:

    "Koivistoa voidaan perustellusti pitää Suomen kaikkien aikojen ylivoimaisena sählärinä ja vahingontekijänä."

    - Asiaa puhut. Minulle tyhmyrille tämä ja monet muut Koivistoon liittyvät asiat ovat kumuloitueet ymmärrykseksi viimeisen vuoden aikana. "Emme halua Karjalaa, Viro olkoon orjana", jne.

    - Lukekoon venäläistä kirjallisuuta alkukielellä tai ei. Juuri siksi ihmetyttää. Voisihan sitä lukea välillä vaikka Pravdaa ja tulla valaistuneeksi.

    - Kaikesta huolimatta herää epäilys, edustiko Koivisto sittenkin "järjen jättiläistä" demaripresidenttien akselilla Koivisto-Ahtisaari-Halonen?

    VastaaPoista
  19. Kyllä pankkikriisiin johtaneet syyt on jopa väitöskirjatasolla selvitetty erittäin hyvin.

    Risto Ranki on vätöskirjasaan "Haltia vai haltija - Harri Holkerin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta" haastatellut mm Sixten Korkamannia.

    Rankin väitöskirjassaan lainaama Korkman tiivistää 1980-luvulla tehdyt talouspoliittiset virheet pariin virkkeeseen:

    "-Silloin ei oivallettu, että rahamarkkinoiden liberalisointi edellyttää joustavia valuuttakursseja sekä toimivaa korkokilpailua ja pankkivalvontaa; tätä pidettiin myös integraatiopoliittisesti poissuljettuna vaihtoehtona. Poliittisesti taas ei kyetty riittävän tiukkaan finanssipolitiikkaan silloin, kun se olisi ollut paikallaan vuosina 1987-1989. Kaikki muu on vähemmän olennaista"...

    Tässä koko nakin ydin eli rahamarkkinoiden liberalisointi vaatii joustavia valuuttakursseja eli markan kelluntaa, johon kyettiin vasta syyskuussa 1992, kun kaikki oli jo menetetty.

    VastaaPoista
  20. Kemppinen kirjoitti: "Pääomalainan käyttäminen noilla ehdoilla oli tietenkin tarkoitettu vähentämään pankkien mahdollisuutta jakaa osinkoa."

    Muunlaisilla ehdoilla annettu laina ei enää olisikaan pääomalaina; niissä on aina mm. tällaisia ominaisuuksia.

    Mikä ei tietenkään mitenkään kumoa Kemppisen sanomaa, ei instrumenttia vahingossa valittu. Mutta huomautus samassa hengessä kuin on syytä varoa puhumasta sellaisesta tykistörykmentistä, jolla on tykkejä.

    VastaaPoista
  21. Anomyymi kirjoitti: "Helpostihan se [liikepankit konkurssiin] onnistuu, koska osakkeenomistajat vain menettäisivät sijoituksensa."

    On totta, että osakkeenomistajat menettäisivät (tässä roolissaan) vain sijoituksensa, mutta ei ole totta, että vain osakkeenomistajat menettäisivät sijoituksensa. Siellä oli kuulemma anto- ja ottolainaustakin ynnä kaikenlaista sijoitusomaisuutta.

    VastaaPoista
  22. Ad Rienzi:

    Anteeksipyyntö. Tenttikysymyksissä "Mikä on pääomalaina" osa kauppatieteilijöistä vastaa aina väärin. Niinpä sitä on oppinut jankuttamaan.

    Variantti: "Mitä merkitsee lainan takasijaisuus?" (Sama lainkohta)

    VastaaPoista
  23. ...ilmassa on nytkin samoja merkkejä

    tilasto kansantalouden tervehtymisestä

    tuotantokin vain hyrskii menemään kiinailmiöstä huolimatta

    samoin BKT

    ja kotitalouksien rahoitusvarat

    Ei noiden lukujen valossa ole muuta kauheaa luvassa kuin inflaatiota. Kun suurella osalla kansaa on varaa maksaa enemmän, hinnat karkaavat pienituloisten ulottumattomiin. Onnekkaita ovat myös ne, jotka alkavat periä suuria ikäluokkia.
    Ilmeisesti tuloerot ovat kasvaneet ja hinnat karkaamassa (tai sitten ei), koska kuluttajien luottamusindikaattori on pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja lähes puolittunut vuodesta 2007 (18) vuoden 2008 toukokuuhun (11)

    Sanotaan, että tuo barometri on paras pörssi-indikaattori.

    hintatason puolesta kannattaisi valtionhallintoa ja eläkeläisiä hajasijoittaa vaikka Puolaan, jossa tulisi vähemmällä toimeen. Eli jengistä puolet pihalle (kuten lienee tapahtumassakin höyläysten päätteeksi) ja loput hakeutumaan (ei siis päivärahoja) Puolaan, niin julkiset palkkamenot supistuvat neljännekseen.

    VastaaPoista
  24. OYL 12 luku siirtymäsäännöksineen on pirunnyrkki, joka kai syntyi komiteatyönä ilman että kukaan tuli varmistaneeksi ratkaistavuutta, ainakaan kenttäoloissa. Silti se on hyödyllinen instrumentti, onneksi siitä ei aikeista huolimatta luovuttu.

    Pankkikriisin aikanahan pääomalainasta ei ollut lainkaan säädetty, ja sen jälkeenkin ennen syksyä 1997 tavallisille kuolev... siis velallisille vaivihkaa vakiinnutettua vastaavaa himmeliä kutsuttiin vakautetuksi lainaksi.

    VastaaPoista
  25. Haluan muotoilla ongelman näin: yhtiöillä ja yhteisöillä ei ole äänioikeutta vaaleissa. Se on demokratian kriisi.

    Olen eri mieltä. Erinäiset yritykset ja yhteisöt eivät tarvitse enää yhtään enempää vaikutusvaltaa. Pikemminkin päinvastoin.
    Yhtiöt ovat tarpeiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan niin yksinkertaisia eläimiä, ettei niitä saa ottaa mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jossa tärkeimmäksi tulisi katsoa ihmiset.

    Yrityksillä on sellainen tapa, että ne nimittävät tavoitteitaan taloudellisiksi tosiasioiksi, joiden toteutumatta jääminen on turmio.

    Ja tässä todistat näkökantani.

    Lukutaito tuli muotiin, kun Napoleon organisoi divisioonia jättiläisarmeijoihinsa. Kersanttien ja jopa korpraalien oli saata selvä kupongista, jossa luki, että yön aikana marssitte tuonne noin ja odotatte uutta käskyä.

    Luku- ja kirjoitustaitoa kai vaadittiin alipäällystöltäkin jo Rooman aikana.

    VastaaPoista
  26. Puoluerahoituksesta puhuttaesa pitää minusta pitää muistaa pitää erillään se, että puolueiden rahoittaminen sinällään on laillista, mutta kepun rahoittaminen moraalitonta, mutta valitettavasti ei laitonta.

    Huomion kiinnittäminen puoluerahoitukseen sinänsä on tässä yhteydessä kuitenkin sivujuonne, kun kysymys on ennen muuta poliitikkojen lainkuuliaisuudesta ja eettisyydestä.

    Jos puoluerahoitus on avointa, se on sitä, mutta salailu, vilpistely ja epärehellisyys poliitikkojen osalta ovat tässä se kysymys, johon odotan jonkinlaista vastausta.

    Ne ovat syynä minun poliisille tekemääni tutkintapyyntöön.

    VastaaPoista
  27. Jos tiedotusvälineet ovat tuulimyllyjä, mekö täällä sitten olemme niitä vähemmän hilpeitä hidalgoja, jotka käyvät urhoolliseen taistoon hirmuisia jättiläisiä vastaan? Voi sitä tuulellekin puida nyrkkiä, jos tietää, minne kääntyy. Ehkei myllykään usein tiedä.

    Mitä sitten pitäisi tietää ja miten? Pankkikriisin totuus? Että mikä paha on isoa ja mikä pientä?

    Muistelen kuulleeni uskottavalta kuulostavan selityksen (voisin sanoa myös: tiedän), että tietäminen on etymologisesti tielle sukua. Tietäminen on siten tien tuntemista tai jopa vain sitä, että seuraa jälkiä, jotka muodostavat jonkinlaisen kulkuväylän.

    Mitä selvempi tie, sitä helpompaa viihdettä. Kyllä tämän tietävät tuulimyllytkin.

    VastaaPoista
  28. Alma Median rooli vaalirahoituksessa ja siitä keskustelussa on mielenkiintoisen kaksijakoinen. YLE ja Sanoma-WSOY:hän ovat jo perinteisesti demarihenkisiä.

    Tarkemmin omassa plokissa.

    VastaaPoista
  29. Ad anonyymi:

    Ironiani jäi näkemättä. Yhtiöt eli oikeushenkilöt - kun ne pirut äänestävät ja vielä sellaisella äänimäärällä!

    - - -

    Lukutaidosta: tarkistan tilaisuuden tullen, mutta väitän, että ennen 1800-lukua alipäällystö ei yleensä osannut lukea, ei myöskään Roomassa. Eikä myöskään välttämättä päällystö. Kirjoittaminen oli kirjurien ammattikunnan erikoistaito.

    Hapuilen muististani, että asiaa on käsitellyt kuuluisa Carlo Cipolla jossain monista kirjoistaan ja että tieto kansanopetuksen (ja kansanterveyden) yhteydestä uusiin suuriin armeijoihin perustuu Ranskan kulttuurihistorioihin.

    Kysymys on sen verran hyvä että palaa siihen.

    Kysymyksessä olevat kirjat ovat duunissa ja itse olen kipeänä.

    VastaaPoista
  30. Media on tuulimylly, toimittajat käyvät tuulella ja tämä keskustelu on tuuleen huutamista.

    Demokratian ongelma on se, että tyhmä kansakin saa äänestää. Pankeissa ei demokratiaa ole, vaan asiantuntijat tekevät päätökset - jäljet pelottavat.

    Ehkäpä valistunut itsevaltius on demokratiaa parempi. Sehän selviää, kun tarkkailemme vaikkapa Venäjän kehitystä. Siellä se on.

    Sodat eivät maailmasta lopu niin kauan kuin ihmiskunnan enemmistö haluaa ajaa etujaan ja oikeuksiaan väkivallan avulla. Se on todellista demokratiaa ja siihen on tyytyminen.

    Si vis pacem, para bellum.

    VastaaPoista
  31. Alkuasukkaat tekivät sadetta tanssimalla sateentulotansseja. Tietysti se sade tuli nopeammin kun aika meni tanssiessa. Ja hommmaan ryhdyttiin silloin, kun polttavaa päivää oli ollut jo aikansa.
    Poliitikot tanssivat omia rahantulotanssejaan (ja laulavat). Mutta pilvetöntä on, niin pilvetöntä että sääliksi käy.

    VastaaPoista
  32. Ad Omnia:

    Tässä jutussa on taustalla Naomi Kleinin kärjistämä ajatus tuhokapitalismista. Hän todistelee, että turvallisuusbisnes ja ulkoistettu katastrofiapu ovat luoneet maailman suurimmat voitot vuodesta 2001.

    Tällainen ajatus suuryhtiöiden ja poliitikkojen veljeydestä on todella hurja, mutta en osaa väittää sitä harhaiseksi.

    VastaaPoista
  33. ad JK

    oliko Eisenhower kuitekin ekana tuossa havainnossa? Ote asianomaisesta kohdasta jäähyväispuhetta: "We annually spend on military security more than the net income of all United States corporations..."

    VastaaPoista
  34. Joku vaalirahakeskustelussa on edelleen tabu. Stiftelse för det tvåspråkiga Finland antoi vaalirahaa 800 000 €. Sen hallituksessa on kolmen pörssiyrityksen johtoa. Björn Wahlroos Sampo Oyj:stä,Stig Stendahl Fiskars Oyj:n toimari ja Konecranes Oyj:n hallituksen jäsen sekä Stig Gustavson, Konecrances Oyj:n hallituksen pj. Lisäksi säätiön hallituksssa vaikuttaa EK:n hallituksen pj. Christoffer Taxell.

    Joku noita neljää yritysjohtajaa kiinnostaa kun ne ovat jakaneet useiden vuosien ajan rahoitusta poliitikoille.

    Toimittajasopulit on pantu huonekalukauppiaan ja halpahalliyrittäjän perään sen vuoksi, että he sotkivat vakiintuneet hyviksi havaitut vaalirahoituskuviot?

    Vakiintuneista vaalirahoitusjärjestelyistä, joista säätiöt on esimerkki (esim. Ekonomiska upplysningsfonden) toimittajat eivät ole olleet millään tavoin kiinnostuneita. Miksiköhän?

    VastaaPoista
  35. Ruotsinkielisten rahoitus on täysin moraalista, eikä siinä ole mitään salattavaa.

    Kepun rahoitus on sinällään moraalitonta, minkä lisäksi siinä ilmennyt salailu viittaa laittomuuksiin, sen ohella että salailu itsessään on johtanut laittomuuksiin.

    Laissa pitäisi olla sellainen pykälä, jonka mukaan rahan antaminen, luovuttaminen, lainaaminen, näyttäminen tai käyttäminen kepulille johtaa koko omaisuuden välittömään takavarikkoon ja rikollisen siirtämiseen kepulien suojelualueelle.

    VastaaPoista
  36. Jos duunari kantaa banderollia toiselle, se on palvelu, jolla on arvo. Jos putkimies tekee sitä yli 20 tuntia, se pitänee ilmoittaa. Meneeköhän siitä myös arvonlisävero? Jos liikemies luovuttaa yhden tunnin ansionsa, se pitää ilmoittaa.

    Tämä on ilmoitusten ja valvomisen luvattu maa. Tuhansia ehdokkaita. Vaalibudjetti ehkä 50 000. Tuhannella ehdokkaalla 50 miljoonaa tonnin lahjoitusta. Jos yhden tarkastamiseen menee 5 minuuttia, saadaan noin 2 000 henkilötyövuotta. Jos henkilötyövuosi maksaa 40 000 euroa tarkastaminen maksaa noin 100 miljoonaa euroa. 16 euroa per suomalainen. JESS. Tarkastusmaksut peliin. Ehdokasasettelusta perittäisiin puolueilta yhteensä 100 miljoonaa euroa tarkastusmaksua. Loogista.

    VastaaPoista
  37. Suomen pankkikriisi kuuluu kehittyneiden talouksien viiden pahimman pankkikriisin joukkoon II maailmansodan jälkeen.

    Pahimpien lista:

    Espanja 1977
    Norja 1989
    Ruotsi 1991
    Suomi 1991
    Japani 1992

    Nyt Yhdysvalloissa pohditaan sitä, onko heillä juuri nyt pääsyä listalle. Maan keskuspankki on kerännyt tietoa muiden maiden - Suomenkin - kokemuksista.

    VastaaPoista