Sivun näyttöjä yhteensä

28. kesäkuuta 2008

Kiinalainen säätiedotus


Oliko tuo vitsi vai kiinalainen säätiedotus, kysyttiin ennen. Kysymyksellä haluttiin halventaa henkilöitä, jotka olivat ottaneet oma-aloitteisesti suunvuoron kansakoulun ulkohuoneen halkopinon takana eli siellä, mistä suuret muistot ovat muutenkin peräisin.

Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme oli kauhean huono. Menetin vähäksi aikaa uskoni Kaukoidän toimintaelokuviin. Olin aikoinani nähnyt Run Run Shaw’n filmejä ja käsittänyt, että tässä on uusi satuelokuvan laji.

Tsui Harkin Kiinalainen kummitustarina oli raju. Terrakottasotilaan katsoessani ei tullut mieleenkään, että pääosan esittäjässä olisi jotain mielenkiintoista. Näyttelijän nimi oli Zhang Yimou. Hän on ohjaaja.

Kuvan elokuva räjäytti tajunnan. Muun muassa Wikipedia kertoo, miten on mahdollista, että tuo Kiinassa eikä siis vain Hongkongissa tehty elokuva on niin hyvä. Ohjaaja on kerännyt kaikki mahdolliset elokuvakilpailujen palkinnon – tai Oscaria hänellä ei ole, mutta kuitenkin yksi ehdokkuus.

Hän kuuluu olevan sitä sukupolvea, joka sai kulttuurivallankumouksen jälkeen luvan katsoa ulkomaalaisten tekemiä elokuvia.

Luultavasti Hero ja saman ohjaajan melkein yhtä hyvä House of Flying Daggers on velanmaksu Michelangelo Antonionille huligaanimaisessa värien käytössä ja Francois Truffaut’lle siinä, että toimintaelokuva on täynnä odotusta, liikkumattomuutta – hiljaisuutta.

Truffaut mielestäni sanoi oppineensa tämän pidättyvyyden viisauden Jean Renoirilta, joka oli oppinut sen isältään Augustelta – mutta jo Bach sanoi, ettei pidä käyttää kahta viulua, jos yksi riittää.

Nuoremmilla päivillään Zhang teki selvää neorealismia.

Japanilaisista ohjaajista on muodikasta sanoa, että Kurosawa on ”amerikkalainen”. Seurassa kuin seurassa saa syvähenkisyyden sädekehän mutisemalla Mizoguchista ja lisäämällä varmuuden vuoksi, että Ugetsu on muka epätyypillinen.

Muistan - tämä on totta – kun näin sen kaiketi elokuva-arkiston tai akateemisen filmikerhon esityksenä jokseenkin tarkkaan vuonna 1966. Ihastuin filmin nimeen; se oli ranskalainen kopio. ”Kalpean kuun tarinoita sateen jälkeen.”

Noin viisitoista vuotta sitten, kun Pena Pajukallio –vainaja hankki ja kopioi hyvän hyvyyttään vaikeasti löydettäviä filmejä Petterille ja minulle, sain videona myös Shin Heiken (Uusi tarina kaani Tairasta). Värifilmi 50-luvulta, ja heti alussa noin kolmen minuutin ajo dollyllä ja nosto puomilla ilman leikkausta!

Nyt kun periaatteessa vastustan kirjallisuutta, taidetta, musiikkia ja elokuvaa, sormeilen levottomana luetteloita ja totean, että lännessä lähes absoluuttisen tuntemattomat perustekstit alkavat löytyä englanniksi. Ranskaksi ne on julkaistu La Plèaidessa jo joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta en koskaan raatsinut ostaa niitä.

Kertomakirjallisuus oli olemassa Kreikassa ja Roomassa (Petronius, Apuleios), mutta idässä koko homma alkoi 900-luvulla, jolloin jo tunnettiin Bambunhakkaajan tarina, Luo Guàngzhongin Kolmen kuningaskunnan kertomus (The Romance of Three Kingdoms) Wu Chéng’enin nimissä kulkeva Apina: matka länteen ja Shi Nai’anin ja Luo Guàngzhongin Vedenraja tai Henkipatot suolla (The Water Margin). Sitten ollaan 1200-luvulla ja ilmestyy Genji, joka löytyy myös suomeksi. Mutta kun Genji on hienostunut hovitarina, muut mainitut ovat väkivaltaisia, hirveitä, hauskoja, mielettömiä ja mahdottomia tarinoita, todellisia kiinalaisia säätiedotuksia.

Nähdäkseni edellä mainitut, Suomessa tunnetut ja helposti löytyvät Zhangin kaksi elokuvaa ja tietenkin Terrakottasoturi pohjautuvat aivan suoraan näiden varhaisten romaanien maailmaan ja mieleen.

Arvaisin että hän, siis Zhang Yimou, aikoo lyödä maailman hepnaadilla Pekingin olympialaisissa. Hänellä on siellä vastuullaan avajais- ja päättäjäisseremoniat.

En usko, että hän jättäisi näyttämättä eurooppalaisille ja amerikkalaisille katsojille, mistä kana kusee.

24 kommenttia:

  1. Tänä päivänä, tai jos ei nyt niin ihan kohta, taitaa saada sädekehän mutisemalla viisaita Mikio Narusesta ja mono no awaresta. Hiljainen joutava hetki on merkityksellinen, koska se on niin särkyvää tavaraa. Tosin Tatu Pekkarinen ymmärsi jo saman asian Väliaikaisessa.

    Kiinalainen säätiedotus: kun katselin jääkiekon MM-kisoja varmuuden vuoksi Hong Kongista (ei, en löytänyt eksoottisempaa striimiä), niin jatkuvasti ruudun alla kulki teksti "Olympiasoihtuviestin televisiointi on peruttu".

    VastaaPoista
  2. 'En usko, että hän jättäisi näyttämättä eurooppalaisille ja amerikkalaisille katsojille, mistä kana kusee.'

    Olipa mauton lopetus. Ei edes campia.

    Professorina sinun pitäisi käyttää säädykkäämpää ja tyylillisesti korrektia kieltä.

    Ja huumorissa pitää olla sofistikoitunutta nasevuutta eikä mitään uhmaikäisen teinin takapieruja.

    Mutta jos tyylitaju puuttuu, niin minkäs teet.

    Ehkä luurankokaapissasi ovat kuitenkin tallella ne opiskeluaikanasi ylitöinä pelkästä mielenkiinnosta ja harrastuneisuudesta keräämäsi 6783½ kpl pohjalaisia alapään sutkautuksia.

    Pistä niitä tulemaan oikein putkeen ja sarjatulella, niin voit yhdistää mallikkasti sekä tutkimuksen että 'tuhman' huumorin.

    PS.
    Seuraavassa monella tavalla opettavainen lapsuusmuisto, joka sivuaa aihettani mitä konkreettisimmin, koska se paljastaa närkästykseni perimmäisen syyn.

    Muistan, kuinka sain remmistä, kun uskalsin 6 vuotiaana sanoa ruokapöydässä kolmannen kerran ääneen pseudofilosofisen termin vittu! - vaikka isä oli uhannut, että kerta vielä, niin tulee selkäsauna.

    Jo silloin oivalsin, ettei blogipostausta pidä lopettaa kanan kusiaukkoon viittaavalla sloganilla.

    VastaaPoista
  3. Kuten Jussi aikaisemmin muistaakseni huomautti: kanat pissivät. Eivät kuse. Mutta ajatus on oikea ja sen voin tietysti itse (koska en käytä deodoranttia) sanoa, että joskus kanatkin kusevat - jopa seisaalteen
    tai sprundista ulos avaamatta nappeja.

    Mutta se on harvinaista ja hyvin, hyvin erikoista eikä pitäisi ottaa tavaksi. Jokin kaunis saa siitäkin kolhut mutta jos alfa-uroksia pitää ojentaa pitää päihittää heidät siinä, kuka kusee pitempään tai pidemmmälle.

    Capiche? Nyt mafiaa sitten ottamaan korvasta kiinni: elämä EI voi olla mikään noste. Eikä voi olla kyse siitä, että rakentuu huomiotaloudelle sillä se ruokkii vain a) samppanjan myyntiä ja b) ihmiskauppaa ja c) kirkon pedofilejä yhä lisää. Logiikan saa itse miettiä mutta näin olen minä päätellyt, jos kuoritaan kaikki ja raportoidaan yläilman sää pelkästään.

    Muuten toivotan vain kevyttä yläpilveä ja sinistä taivasta. Loma tekee luultavasti hyvää.

    VastaaPoista
  4. Ad Rauno Rasanen:

    Kana ei kuse. Eritteet tulevat yhtenä lähetyksenä.

    VastaaPoista
  5. En voi sille mitään, mutta mua on mehukkaat ja tyylikkäät rivoloogisuudet viehättäneet aina.

    Pitkästä aikaa aivan huippuvitsi oli toissapäiväisessä MORO-lehdessä:

    "Ikurin sälli, Jenni Ahola ja turkulainen olivat samassa junanvainussa. Juna meni pimeään tunneliin ja kuului suutelun ääni ja jumalaton mäjäys.

    Tultiin tunnelista, turkulainen piteli naamaansa ja ajatteli: tuo mies suuteli Jenniä, joka löi pimeässä ohi ja vahingossa minua.

    Jenni ajatteli: turkulainen koitti suudella minua, mutta tähtäsi ohi ja sai ansionsa mukaan käkeensä.

    Ikurin sälli ajatteli: tosi hienoa, seuraavassa tunnelissa matkin taas suutelun äntä ja mottaan tota turkulaista viä lujempaa."

    VastaaPoista
  6. Elokuvista(kaan) en ymmärrä yhtään mitään, joten jatkankin tässä sujuvasti omaa tarinaani.

    Tai Rinzin tarinaa, sillä hän viittasi eilisessä kommentissaan tämän blogin rihmastomaiseen leviämiseen sinne tänne - tai jotain sinne päin.

    Oikeastaanhan me kaikki jatkamme omissa "vastauksissamme" ja "kommenteissamme" vain jokainen oman tarinamme kertomista. Kemppisen postauksista saamme vain kimmokkeita eri suuntiin ja joskus emme edes yritä löytää aasinsiltaa, vaan suoritamme tämän salto mortalen vain pokkana.

    Selkeimmin tämä minun mielestäni näkyy HG:n kirjoituksissa, mutta toki lähes kaikissa muissakin. Enkä totta puhuen oikein ymmärrä, HG, miksi sinulla on niin kova hinku kukistaa ne alfaurokset? Ja vieläpä heidän kotikentällään?

    Ikään kuin olisit jäänyt satimeen, etkä pääse pois.

    VastaaPoista
  7. Kemppinen vastaa:
    'Kana ei kuse. Eritteet tulevat yhtenä lähetyksenä.'

    No siinäpä se.

    Useita kesiä mummolassa viettäneenä ja intensiivisesti maatalon kanoja tarkkailleena, juuri tämä kyseinen kanan 'kusemattomuus' jäi askarruttamaan minua - jopa yökausiksi.

    Munimisen huomasin tapahtuvan melkein yhä rivakasti kuin muun erityksen.

    [Myöhemmin elämässäni saatoin vain nyökkäillä tirskahdellen, kun taiteilija sekä Puupää Esa Pakarinen totesi Suomen kaikkien aikojen parhaimmasta iskelmäsanoittajasta Reino Helismaasta, että Repe teki laulun sanat vähän niinkuin kana olis vääntänyt paskan (siis nopeasti)]

    Viimein päätin, että ne (kanat) tekevät sen minulta salaa - yöaikaan, jolloin olin sentään pehkuissa, enkä kyttäämässä niiden ahteria.

    Oli yritettävä nukkua, että jaksaisi taas seuraavana päivänä jatkaa havaintojen keruuta.

    Mutta todellakin: tässä 'aukko-harhassa' sitten elin kaikki nämä vuodet, kunnes asia viimein tänään selvisi.
    Ja nyt tuo torjuttu tieto on paljastettu eli siis tiedostunut lopullisesti.

    Olen yhtä aikaa sekä munaskuita myöten järkyttynyt että samalla vähintään yhtä helpottunut kuin Ruisrockissa 200:n metrin vessajonossa housunsa melkein kuivana säilyttänyt 'festarieläin'.

    [Totta puhuen kuulin totuuden jo kauan sitten, mutta se horjutti maailmankuvaani niin suuresti, että torjuin tiedon alitajuntani pimeimpään kolkkaan, jossa se on muhinut nämä vuodet aiheuttaen muun muassa yöllistä ulinaa, kutinaa, hikoilua ja kieriskelyä lakanoissa.]

    *
    Mutta kana ei siis kuse: 'Eritteet tulevat yhtenä lähetyksenä.'

    Edelleen - empiristi kun olen - ihmettelen, miten ihmeessä joku sitten voi näyttää, mistä kana kusee.

    Tässä ilmaisussa on jotain syvästi harhaista ja jopa mielipuolista.

    Kyseessä lienee jokin samantyyppinen problematiikka, jonka enoni ilmaisi lievästi Koskenkorvan vaikutuksen rohkaisemana tokaisemalla kerran lauantai- iltana savusaunassamme Päijänteen rannalla naapuritilan saunavieraalleen, että 'se on vitun vale, että kullissa on luita'.

    Huomataan siis, että harhaluulot sekä anaali- että genitaaliasioissa ovat olleet melko yleisiä, mitä tulee eläimiin (varsinkin lintuihin) ja ihmisiin.

    Toistan edelleen: koska olen henkeen ja vereen vannoutunut ja maailmankatsomuksellinen empiristi vaadin, että tällaisille väärinkäsityksille tulisi tehdä jotain! Tarvitaan valistusta.

    Pekingiin pitää ensi tilassa lähettää tieto, että kana ei kuse! Perkele.

    Suomen Kansalliselle Naistenvalistusseuralle puolestaan lennätetään, että seuran on pikaisesti tiedotettava jäsenilleen seuraavaa:

    'Miespuolisen kansalaisen genitaali-elimen paisunutta fallos-osaa ei tue luukudos vaan kontrolloimattomissa olevan, voimakkaan eroottisen paineen aktivoima, kyseisen elimen kudoksiin ja verisuoniin tunkeutuva verimassa.'

    Tällä tavoin kaksi atavistista väärinkäsitystä saadaan korjattua asiallisesti ja nopeasti.

    Siis: kana ei kuse Pekingissä, eikä fallos 'pröystäile' olemattomilla luillaan.

    *
    Miten paljon viisaampi olenkaan tänään sunnuntaina, 28.6.2008, joka on Leon nimipäivä.

    Kiitos siitä kuuluu infrmaatio- ja immateriaaliteknologian lakiasioista vastaavalle professorille Jukka Martin Kemppiselle.

    Ilman häntä eläisin kai edelleen harhassa, jonka mukaan kanan virtsaamisaukon etsimisellä ja näyttämisellä olisi joku erityinen, ehkä jopa idiomaattinen (lue: idioottinen) merkitys, jolla viitataan aivan väärään kohteeseen.
    *
    Kiitokseksi Kemppiselle annan linkin, josta hän voi etsiä sopivia jutun lopetuksia vaikka ensi jouluun asti.

    Maistiaisiksi pari A-ryhmän sanontaa - ainakin minun mielestäni: koenhan ne kovin läheisiksi itselleni.

    Hitautta ei tarvii harjotella.
    Kuolema kuittaa univelat.

    http://nolla.net/forum/read-num-7-id-29264-loc-0-thread-29264.html

    VastaaPoista
  8. Kannattaa muuten googlata Hongkong elokuva: sieltä löytyy selvällä suomella Lauri Lehtisen, Mika Siltalan elokuva-arkistolle kirjoittamat Hongkong-sarjaesittelyt ja mm. Kirsi Raitarannan arvostelu tästä haukkumastasi Hiipivästä tiikeristä - kritiikki viimeisimpään on erinomaisen osuvaa: naiskuva ja huumorin puute.

    Näistä löytyy lisää infoa, historiaa / klassikkoja ja hyviä vinkkejä henk. koht. jatkojalostukseen.

    Googlaa tästä.

    VastaaPoista
  9. Pekingin kisoissa on tiedossa mainioita vaijeritemppuja, arvaisin.

    VastaaPoista
  10. Ad Sedis: - ei sillä että se vaikuttaisi asiaan, mutta Zhangila vaijeri on pikku juttu valtavien ihmisjoukkojen käsittelyn rinnalla. Saadun tiedon mukaan "Herossa" eon eri otoksisa tuhansia avustajia epookin asusteissa.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: käsitän pääteeman eli hullunkuriset sanonnat sosiaalisesti. Niitä on niin paljon. "Vaikka lähtisi hihat liiveistä." "Oksat pois ranskanpullasta."

    Rasasen mainitsema erikosilaatuinen vale kullinluista esiintyy folkloristin "tyhmä sisar" -tarinoissa; siinä empiria petti, kun sisarusten viehätysvoimassa oli ratkaisevia eroja.

    VastaaPoista
  12. Ad Rauno Rasanen:

    Karhulla on ainakin noin 10 cm mittainen penisluu.

    Vanhemmiten ilmeisesti myöskin joillekin siunatuille miehille kasvaa penisluu, koska muuten sanonta "mitä vanhempi puu, niin sitä jäykempi oksa" olisi vain pelkkää pötyä.

    VastaaPoista
  13. Jukan siteeraamat " kuinka selviät tukalista tilanteista verbaalisella lahjakkuudella " sutkaukset ovat tuttuja Kauhavalta 50-luvulta. Ymmärtääkseni ne ovat nimenomaan kauhavaslangia. Kauhava oli muinoin verbaalisesti hyvin hauska paikka.
    Nyt, kun väkeä on tullut tänne muualtakin, kieli on vesittynyt yleissuomalaiseksi mössöksi. Mikä on ikävää.
    Onneksi täällä on jäljellä joitakin perusjuntteja, joita kuunnellessa ei aika tule pitkäksi.

    VastaaPoista
  14. Guanosta voi ainakin valmistaa ruutia, en tiedä, onnistuuko kanojen jätöksistä.

    Lin Jutangia luin joskus nuorempana enemmänkin ja Maon punainen kirja minulla oli, mutta sitä vain selailin. Japanilaiset kuitenkin tuntuvat tutummilta, esimerkiksi Shūsaku Endō.

    No Mestari Kongilta jotakin muistan lukeneeni.

    Vähän yksipuoliselta se kulttuurin vaihto ainakin näytti ulospäin, eivät tainneet edes Honoré de Balzacin kirjoja lueskella, eikä asiaa tainnut edesauttaa edes se, että Zhou Enlai oli kuulunut Ranskan kommunistiseen puolueeseen.

    Nytkin tuntuu siltä, että ovat omaksuneet vain ne huonoimmat asiat siellä täältä.

    Mutta siitä kertomakirjallisuudesta kun oli puhe, niin mieleen tuli jotakin sellaista, kuin Raamattu, siis sen vanhemmat osat ja Homeros. Niillähän on vissi ero. Ja sitten se tulkintakysymys, että kuinka paljon se Raamatun tulkitsemisen vaatimus vaikutti kirjallisuuden kehitykseen toisaalla, siis se, että se homeriaaninen maailma oli niin kovin erilainen, kuin se juutalaisten maailma.

    Jumalan läsnäolo Raamatussa ei ole käsitettävissä samalla tavoin kuin Zeuksen. Jumalasta näkyy aina vain osa, sieltä syvyyksistä ja samahan tavallaan koskee myös niitä Raamatun kertomusten ihmisiä; ovat syvemmin tietoisia olemassaolostaan.

    Odysseus selitettiin pelkästään hänen taitavuutensa - harkintakykynsä - kautta ja Akhilleus, pelkästään rohkeutensa - haavoittumattomuutensa - kautta. Heissä on minusta joitakin kiinalaisia piirteitä.

    Miten kirjallisuuden kehitykseen täällä päin sitten vaikutti Leges duodecim tabularum tai Corpus iuris civilis, kai nekin jotakin merkitsivät.

    No nyt on nyt, ehkäpä se kulttuurin vaihto tästä vilkastuu;

    http://www.youtube.com/watch?v=cI1AwZN4ZYg

    VastaaPoista
  15. Päivän teemoihin soveltuen muistelus kiinalaisesta elokuvasta Keltainen maa (ohjasi Chen Kaige, oppipoikansa Zhang Yimou taisi olla kuvaajana): Kaukaisen takapajulan pikkupoika on mykkä, koska ei vaan halua puhua. Kansanlaulujen kerääjälle hän viimein vetäisee seuraavanlaisen rallin:

    Halusin miehen kunnollisen, en kurjaa vuoteenkastelijaa.
    Jos sinä pissit, niin piruvie pissin minäkin!
    Keväällä sammakot kutevat sänkymme alla. Lohikäärmekuningas katsoo taivaasta ja sanoo: Ollaankin samalla alalla!

    Hieno ja kaunis elokuva, vaikkei miekkafantasia-genreen kuulukaan. Kuten myös Zhang Yimoun ensimmäinen Suomessa nähty ohjaus Punainen pelto.

    VastaaPoista
  16. "Olen yhtä aikaa sekä munaskuita myöten"

    Kaikkihan tietävät, että munaskuut on sama asia kuin munuaiset. Mutta mistä ihmeestä tuollainen sanonta "munaskuita myöten" on syntynyt? Mitä sillä tarkoitetaan? Tiedostaako ihminen sitä, että munuaisen tai ns. lisämunaskuun kuoresta irtoaa käytökseen vaikuttavaa ainetta? Vai onko kyseessä kansanomainen ns. moka, että asianomainen kansalainen Räsänen tarkoittaakin "munia" eli "palleja" eli "pungkulor" l. pussikuulia på finska.

    Koska keskustelusta voi saada väärinkäsityksen, että penisluuta eli baculumia ei ole ollenkaan olemassa, niin tämähän koskee tietenkin vain ihmistä, joka on ainoa kädellinen, jolta sellainen puuttuu. Se esiintyy myös monilla muilla nisäkkäillä mm. karhuilla, hylkeillä ja mursuilla ja jopa hamstereilla.

    Yksinkertainen metsäsuomalainen, karhun kaadettuaan ja sen kyrpäluun löydettyään, voi helpostikin yhdistää mainitun kappaleen ihmiseen, sillä aika harvoin kansantarinoiden syntyaikana on ihmistä leikelty niin, että totuus selviäisi. Kyseessä on siis vaillinnainen tieto eikä suinkaan valhe.

    Tähän kakki tyytyköön (pun intended).

    VastaaPoista
  17. Kemppinen kirjoitti

    'Rasasen mainitsema erikosilaatuinen vale kullinluista esiintyy folkloristin "tyhmä sisar" -tarinoissa; siinä empiria petti, kun sisarusten viehätysvoimassa oli ratkaisevia eroja.'

    Kiitän arvokkaasta tiedosta.

    Minulla on epämääräinen muistikuva, että tässä blogissa olisi joskus mainittu kyseinen vale - taisi olla joku kommenttiloota, mutta en nyt mene vannomaan, sillä näin hatara pää ei kykene enää muuhun kuin valehtelemiseen.

    VastaaPoista
  18. Tämä "tyhmä sisar" -tarinahan kiertää edelleen muodossa kolme vanhaapiikaa tai jopa kolme nunnaa.

    Olisiko muuten niin, että "näyttää mistä kana pissii" -vertaus tulisikin juuri siitä, että se on näköjään hieman epäselvä tapaus?

    Työkaverini (nainen) käyttää usein sanontaa "sopii kuin suutarin sormi sian perseeseen", enkä millään tajua miksi siinä on se suutari. Miksi?

    "Kuolema kuittaa univelat" on jonkin kirjasen nimi, taisi olla ihan itsensä Jerry Cottonin. On niitä muitakin, kuten "Puupalttoossa ei pitkälle pötkitä", ammattimiehet kun lehteä kirjoittivat. Myös Sariola oli hyvä nimenannossa.

    Me rillumarei-miehet tunnemme sanonnan "elon kurveissa oikaista ei". Helismaalla on paljon hyviä säkeitä. "Riekon jalka kun jättävi merkin, sitä jäljennä ei käsi herkin".

    Nämä ovat kai meemejä.

    VastaaPoista
  19. Opin juuri Fred Vargasilta, että siitinluu on karhun ohella (tärkeä osa suomalaisissa peijaismenoissa) myös kissoilla. Lisäksi sian kärsässä ja saksanhirven sydämessä on luu.

    VastaaPoista
  20. Anteeksi vain, mutta multa jäi tässä keskustelussa vain luu käteen.

    VastaaPoista
  21. Triangle (Tie saam gok) kannattaa katsoa.

    JK: Kana ei kuse. Eritteet tulevat yhtenä lähetyksenä.

    Miksikä tuota tapahtumaa sitten pitäisi kutsua?

    Meinasin kysyä, mikä luu on toisella anonyymillä kädessä, mutta se lienee turhan vulgaaria. Eiku

    VastaaPoista