Sivun näyttöjä yhteensä

6. kesäkuuta 2008

Leningrad veden alle

(Kuva: Wikipedia - Leningrdin väkiluvun muutokset)

Hurjapäät haaveilivat 20- ja 30-luvulla, että kun ryssä on murskattu, Leningrad on laskettava veden alle, luultavasti panemalla Neva tulvimaan.

Muistitteko muuten, että Nevan kautta kulkevat mm. Saimaan vedet? Vuoksi Laatokkaan ja Laatokka Suomen lahteen.

Siinä olisivat voineet sisävesilaivojen pohjat kolista Kuopiossa asti.

Eräs fiksuudestaan tunnettu akateemikko julkaisi 1935 runokokoelmassaan muun ohella Merjan ja Muroman laulun, jossa jotenkin vääryydellä hävitettyjen ugrien sukua sanotaan suureksi. ”Kansojen kalmistoon, tän’ yönä kuolinlaulunne kuullut oon…”

Hitler innostui hänkin puolestaan selittämään, että Leningrad on hävitettävä maan päältä, mutta tyytyi sitten 1941 piiritykseen.

Suomalaisilta en muista mielipidettä siitä, mitä leningradilaisille ihmisille piti tehdä. Ajettava Uralin taakse? Tuossa aatteessa meidän kotioikeistomme oli samalla kannalla kuin tsaarin poliisi ja Lenin ja Stalin – epäilyttävät ryökäleet Uralin taakse eli Siperiaan.

Surullinen tapaus.

Ne jotka Uuno Kailaan tavoin tunsivat puolustavansa Eurooppaa Aasialta, joka heidän käsityksensä mukaan alkoi Terijoen sillalta (Rajalla – ”edessä Aasia, itä – takana länttä ja Eurooppaa. Varjelen, vartija sitä”), eivät ehkä tienneet, että Suomea ei tänäkään päivänä lueta eurooppalaiseksi eli siis länsi-eurooppalaiseksi valtioksi. Katsokaa melkein mistä tahansa englanninkielisestä historiateoksesta, jonka nimi on Euroopan historia tai Eurooppa. Eräissä teoksissa on vielä korostettu, että Suomen ja Unkarin eurooppalaisuuden kanssa on vähän niin ja näin. Ja tämä siis on koululaitoksen piiristä.

Norman Davies huomauttaa ilkeästi, että kun brittikirjoittajat haluavat jättää Puolan käsittelemättä, he tulevat aina muotoilleeksi itä-eurooppalaisuuden tavalla, joka sopii täydellisesti myös Portugaliin ja Irlantiin…

Mutta kommenteissa kysytään Suomen sodanjohdon tietoja ja sodanpäämääriä 1941.

Vastaan suhteellisen luottavaisesti – vaikka Jokisipilä olisi parempi vastaamaan, että konkreettista tietoa nimellä Operaatio Barbarossa toteutetusta sotatoimesta alettiin saada Suomeen vuodenvaihteessa 1940-1941.

Hitler oli välillä itse vaiheessa, kun englantilaiset käyttäytyivät järjettömästi jatkamalla sotaa ja sitten veli Musse sotki asiat Balkanilla ja tarvitsi Adolfia pelastamaan Italian armeijan.

Lukkoon lyöty hyökkäyspäivä 10.5.1941 olisi voinut muuttaa maailmanhistorian. Siirtoa kesäkuulle voi jälkiviisaasti sanoa kohtalokkaaksi. Itse olen kuitenkin niitä, jotka ajattelevat, ett Hitlerin väkivaltain voitto olisi pitänyt Yhdysvallat poissa Euroopan näyttämöltä ja merkinnyt siten kauhistuttavaa orjuuden aikaa koko maanosallemme.

Suomalaiset eivät edenneet Leningradiin, vaikka näkivät kaupungin valot. Alemmissa portaissa ilmeni kyllä haluja – mutta Leningradissa oli 1941 ehkä 3 miljoonaa ihmistä, ja lopulta siellä kuoli ase kädessä miljoona. Suomalaisia ei ollut puolta miljoonaa.

Ei siinä Mannerheimilla ja Rytillä ollut mitään miettimistä.

Erään maininnan johdosta: opportunisteja meillä oli hallituksessa ja etenkin muutamat maalaisliittolaiset ministerit juoksivat kertomaan salaisuudet saksalaisille Pörssiklubille, mutta natsimielisiä ei hallituksessa kaiketi ollut.

Jos olisitte päässeet unohtamaan, Edvin Linkomiehet Vaikea aika on muistelmakirjallisuutemme huippuja. Epätosi ja epäobjektiivinen se on tietysti, mutta monin kohdin uskottava ja koskettava. Lisäksi Linkomiehen hallitustovereistaan piirtämät murhaavat muotokuvat ovat aina nautittavaa luettavaa.

Kirjallisuutemme huippuihin luen kohtauksen palavassa yliopiston juhlasalissa. Silloin myös suuruudenhulluudestaan tunnettu rehtori Linkomies tiesi, että nyt on edessä vain pakkolaskupaikan löytäminen.

Puheena olevan kirjan käsikirjoitus oli Boreniuksen asianajokonttorin arkistossa. L. oli toimiston asiakkaita, myös sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Kovasti mietittiin, uskaltaako sitä julkaista. Muistelen urani informatio-oikeuden parissa alkaneen suunnilleen tuosta ja sitä hiukan aikaisemmasta Salaman juhannusromaanista.

Se on se juhannuskin tulossa. Salaman romaanin tapahtumapaikalla Teiskon Kämmenniemessä tuskin enää tanssitaan.

47 kommenttia:

  1. Pelästyin jo että yötä myöten olisin joutunut lukemaan Naomi Kleinistä. Hän voisi ottaa kohteekseen Punaisen Ristin, joka on tuottanut suunnattomasti kärsimystä tähän maailmaan. Minäkin olen ryypännyt PR:n kustantamia korruptio-viinapulloja Olympia-hotellissa.

    Leningrad. Minusta on suurta puppua suomalaisilta puhua jostain Leningradin valloitukseen osallistumattomuudesta ja pitää sitä jonkinlaisena oikeutettuna puolustuksen lippulaivana sotahistoriassa.
    Varmaan oli joku saksalainen jotain pientä pyytänyt, mutta suomalaisten sotatoimia ja taisteluja Leningradissa ei todellakaan.
    Tykkitulta ja lentsikoita ehkä, mutta miehiä ei ymmärtääkseni kukaan pyytänyt Leningradiin lähettämään.
    Jos olen väärässä, niin mielihyvin saa korjata.
    Pienestä juorusta tehty joku mukamas suuri isänmaallinen asia ja suomalaisuuden puolustus, josta ryssät muka olisivat olleet meille kiitollisia. Huh, huh.

    VastaaPoista
  2. Noo. Taulaniemen leirintäalueella Kämmenniemessä varmaan on juhannustanssit ainakin..., ja tiedä vaikka nuoriso innostuisi Aunessillalla pistämään jalalla koreasti...

    VastaaPoista
  3. Niin siis 1942 650 000 leningradilaista kuoli nälkään sen piirityksen takia. Jos se sota olisi saanut sen vielä huonomman loppunsa ja Leningrad olisi valloitettu, niin eiköhän se Leningradin jäljelle jäänyt väestö olisi kuskattu johonkin keskitysleiriin tai sitten tuhottu siellä paikan päällä. Voisin kuvitella, että saksalaisilla oli selvät suunnitelmat sen varalle.

    Kuinka lähellä tuo sitten oli ja olisiko se ollut lähempänä, jos Suomi olisi innokkaammin auttanut Saksaa. En tiedä, tietääkö joku? Suomalaiset olivat joka tapauksessa 20 kilometrin päässä kaupungista, eivätkä edemmäksi menneet.

    Leningradia puolusti 200 000 venäläistä sotilasta. Tuskin sen kaupungin siviiliväestöstä sodankävijöiksi enää siinä vaiheessa - 1942 - olisi ollut.

    Kyllähän tuossa sodassa isojakin kaupunkeja vallattiin ja kai tuolla aika kriittisillä rajoilla käytiin sen puoleen.

    Ja luultavasti suomalaisistakin löytyi niitä, jotka vakavissaan suunnittelivat sen kaupungin valloitukseen osallistumista, ainakin niin kauan kuin se tilanne siellä oli saksalaisille suotuisa. Mutta ei valtiojohdosta.

    Juttuja olen kuullut ja lukenut, esim;

    Talvela lähti 5.6.1941 Tuusulasta ojankaivuusta Savoyn kabinettiin numero 1 ja tapasi siellä Mannerheimin, Waldenin, Heinrichsin. Siellä Mannerheim oli todennut, että saksalaiset eivät pyydä meiltä muuta kuin voimakkaan iskun Leningradin suuntaan.

    tai

    Elokuussa (1941) saksalaiset ehdottivat, että Suomi hyökkäisi Pietariin. Walden ja Mannerheim neuvottelivat asiasta aamukahvilla Mikkelissä.
    - Olen ottanut ylipäällikkyyden vastaan sillä ehdolla, että Suomen armeija ei hyökkää Pietariin, Mannerheim sanoi.
    - Saksalaisten esitykseen meidän on vastattava päättäväisesti ei. Epäilenpä, onko maan etujen mukaista edes ylittää Syväri. Oletko samaa mieltä kanssani?
    - Olen, täydellisesti, Walden vastasi.
    Miehet olivat yhtä mieltä siitä, ettei Venäjä koskaan unohtaisi tai antaisi anteeksi hyökkäystä Pietarin. Mannerheim oli kieltänyt ilmavoimien koneita vahingossakaan lentämästä kaupungin ilmatilaan.

    Noiden juttujen todenperäisyyttä en tiedä, mutta minusta ne ainakin kertovat siitä, että kyseinen ajatus roikkui ilmassa jonkin aikaa ja että nämä Karjalan mäntyyn päätänsä puskeneet tahot, mielellään olisivat puskeneet sitä myös Talvipalatsin seiniin, mutta ei täällä nyt niitä hulluja niin paljon ollut, että oikein kaupunkisodankäyntiä olisivat sitä silmällä pitäen harjoitelleet. Pelkkä ajatus sellaisesta menee - ainakin minulla - komedian puolelle.

    http://www.youtube.com/watch?v=kBDG1H1nbRM&feature=related

    mutta ehkä enemmän voisi pohtia sitä, että mikä se sotakabinetti oikein oli ja miten se tähän parlamentarismiin istui tai sitten ei.

    VastaaPoista
  4. Ad Jussi:

    Tosia puhut. Paitsi että Talvela ei itse kaivanut ojaa vaan katsoi päältä, kertoi toinen kaivamassa olleista koulupojista.

    VastaaPoista
  5. Ad Häjy:

    Romaanissa bussi ajaa Aunessillalta järveen.

    Ajelin sitä reittiä vaimon maalle Ruovedelle 60-luvun.

    Vaimoni ja hänen ystävättäriensä kertomasta tiesin, että Salaman varhaiset romaanit ovat täynnä tunnistettavaa todellisuutta, kuten Paunun veljekset ja eräski kaljupäinen lääkäri, joka ajoi suunnatonta vauhtia Citroen-autolla.

    Erikoinen trivia on tämä: en siis tunne Salamaa lähemmin, mutta keran hän istui Otavassa päivän huoneessani ja osoitti hämmästyttävää Kauhavan tuntemusta. Oli ollut intissä Ilmasotakoulussa teknisellä puolella.

    Mainio muistaja.

    VastaaPoista
  6. Tuttava kaksi setää ja isoisä ja kaksi poikaa Leningradissa, molemmat suomalaista sukua.

    Isä oli paennut maasta paskasakin välisen aseellisen selkkauksen jälkeen ja perustanut uuden perheen Leningradissa.

    Kusipäisyys oli kovasti periytyvää ja Suomeen jäänyt poika taisteli sitten Saksan armeijan uniformussa Leningradin lohkolla, kun toisella puolen taisteli 19-vuotias velipuoli.

    Tuttuni isälle oli sitten 60- luvulla selvinnyt, että isä ja molemmat veljet olivat kuolleet saman tammikuun aikana. Isä ilmeisesti nälänheikentämänä vaivoihinsa, toinen veli ammuttu ja toinen mennyt kranaatista.

    Saman isän lapsista jäi elämään tytär Neuvostoliittoon ja poika Turkuun, jotka ensimmäisen kerran tapasivat sitten joskus 60-luvun puolessa välissä.

    VastaaPoista
  7. Paavo Rintalan romaanin Nahkapeittuerien linjalla toisessa osassa Johanna Kumela ei kestä kuunnella isänsä uhoa, miten Leningrad pitää hävittää maan tasalle. Isä ei osaa lainkaan ajatella mitä se tarkoittaa kaupungin ihmisille.

    Kohtaus lienee perustunut Rintalan vaimon muistelmiin, tämä oli omaa sukua Pihkala.

    Tulee mieleen, että juuri tällaisista kohtauksista syntyi se syyllisyydentunto, joka osaltaan loi sen käsityksen että sotaan oli syyllinen vain ja ainoastaan Suomi. Kun varsinaiset "syylliset" eivät edes jälkikäteen syyllisyyttään tunteneet, niin se syyllisyys leijui ilmassa ja laskeutui viattomien eli seuraavan sukupolven päälle.

    "Syyllisyydellä" tarkoitan tässä vain sitä täysin tunteetonta suhtautumista kaikkia muita kuin suomalaisia kohtaan ja humanismin puutetta, joka sai esim. Elsa Enäjärvi-Haavion tapaisen kotirintaman kulttuurihenkilön itsestäänselvyytenä ehdottamaan, että venäläiset siirretään Itä-Karjalasta pois.

    VastaaPoista
  8. Mannerheim mietti Pietarin valtausta jo 1918 - ja päätti silloinkin olla siihen ryhtymättä. Silloin se olisi ollut helpompaa, kun koko bolshevikkivaltio oli kiikun kaakun, ainakin mielikuvissa.

    Minusta on turhaa spekulaatiota miettiä, mihin leiriin pietarilaiset olisi sitten ehkä kuskattu. Kyllä neuvostovaltio huolehti ihan itse ja kiitettävällä tarmolla kansalaistensa leirityksestä. Siitä aiheesta ei sen mustempaa pirua voi seinälle maalatakaan kuin siellä jo ihan oikeasti on.

    Hesarissa oli eilen juttua Viivi Luikin kirjasta, joka tuntuu antavan aika oikeanlaisen kuvan Venäjän sosialistisesta imperiumista. Ainakin tunnetasolla.

    Salama - kerroin taannoin, että Juhannustanssit avasivat lapsen silmäni elämän raadollisuudelle. Olin varhaisteini, lukenut kirjan, enkä voinut käsittää miten yhteiskunnan tukipylväät arkkipiispaa myöten hurahtavat verihumalaan sen takia!!??

    Enkä käsitä vieläkään. Siinä on jotain samaa pelottavaa idioottimaisuutta kuin muslimimaiden taikauskoisessa oikeaoppisuudessa.

    Iivana Julman haamukin kalpenee sen rinnalla.

    VastaaPoista
  9. Kemppisen historiakirjoitukset ovat päätyneet lasten/ nuorten sarjakuvatasolle. En onnittele.

    Kertoisitko rehellisyyden nimissä, sen fiktiivisen jännitysnovellin nimi, josta Leningradin hukuttaminen on peräisin.

    Suomalaiset eivät ole koskaan suunnitelleet tai valmistelleet Leningradin hävittämistä. Ehkä rajatapaukset - mutta älä puhu heistä suomalaisina, muutoin lähenet sellaista.

    Jotkut ovat varmasti toivoneet sen katoavan Itämeren rannalta, jonka alueelle se on tuonut enemmän tai vähän pysyvän epävakauden - kilpaileva kulttuuri verrattuna muihin Itämeren alueen maihin.

    Ja mitä tulee Aatu kommenteihin lenskin hävittämisestä, ne voinevat olla uhoamista, koska sitä pystytty valtaamaan. Miksi tuhota vallattua taloudellisesti arvokasta satamakaupnkia?

    Pohjanoteeraus on sopiva luonnehdinta kun veden alle menosta puhutaan.

    VastaaPoista
  10. Vieläkin Suomi halutaan esittää lännen etuvartiona itään. Suomen raja-asemille ei pääse töihinrajavartijaksi ellei läpäise ruotsin kielen tenttejä hyväksytysti.

    Ruotsia ei tarvita länsirajallakaan koska Suomi ja Ruotsi on samaa Schengen-aluetta. Itärajalla tärkeintä on osoittaa sieltä tuleville, että tulevat länteen ja osoitetaan tulijoille ruotsin kielen korostetulla asemalla.

    Ks: http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=5&news_id=200815052927

    VastaaPoista
  11. Suomi sai oikeuden käyttää Nevaa merenkulkuun Suomen itsenäistyttyä 1917. Mitenkähän tuolle oikeudelle on kävi Pariisin rauhansopimuksessa?

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi:

    Äläpä hevostele. Väitteesi on todistettavasti väärä. Suomalaiset ovat suunnitelleet konkreetisesti Leningradin (silloin Petrograd) hävittämistä 1919.

    Tästä on laaja dokumentaatio. Asiaa ajoivat myöhemmin väkevästi mm. Elmo Kaila ja Elias Simojoki.

    Itse asia esiintyy - kielikuvaksi ehkä ymmärrettynä - käytännöllisesti katsoen kaikissa AKS:n historiaa käsittelevissä uudemmissa tutkimksissa.

    Tarina alkaa jo maaliskuussa 1919, jolloin Kai Donnerin päiväkirjan mukaan Suomen yleisesikunnasn III osaston Ragnar Heikel lähetti P.J.Hynnisen ja Otto Åkessonin rahallisella tuella räjäytysryhmän Pietariin. 36 henkilön iskujoukon tehtävä epäonistui.

    "Pietari... kurja mätäpaise inkeriläisessä valtioruumiissa. Se on ryssäläisen saastan keskus... Pietari on hävitettävä enen kaikkea siksi,että se tek(i)Suomen ja sen kaikkien heimojen yhtymisen tulevaisuudessa mahdottomaksi.

    Tästä asiasta lähemmin Martti Ahti, Salaliiton ääriviivat. Oikeustoradikalismi ja hyökkäävä idänpolitiikka 1918-1919 (1987). (Väitöskirja)

    Kysymys ei ollut siis pelkästään puheista.

    Puheita jatkui talvisotaan asti.

    VastaaPoista
  13. Ad Marjo:

    Pvo Rintalan vaimo, joka on Lauri Pihkalan tytär, elää ja voi hyvin. Tapasin viimeksi pari kuukautta sitten. Hurmaava, viisas ihminen.

    Pihkalan veljeksistä toimeliain oikeistoasioissa lienee ollut Martti Pihkala, vaikka ei tämä Tahko (Lauri) hänkään varsinainen rauhan mies ollut.

    Yksi veljeksistä oli piispa. Hän jätti sukunimensä Gummerus suomentamatta.

    VastaaPoista
  14. Hei hyvä Jukka Kemppinen,


    Kiitos viisauksistasi. Mutta eikö kuitenkin Paavo Rintala ( Tahkon vävypoika) ollut rauhanpuolustaja. Rintalan
    viimeiset teokset, ainakin minusta, ovat varsin huippuja, uskonnollistaiteellisarkeologisia-kin.

    Muuten eikö tuollaiset luvut ja
    määrät, joista olet sodan yhteydessä puhunut ole aika lailla
    sekundaarista itse pääpontin kannalta eli jos halutaan analysoida sitä, miten sota syntyy
    ja mitkä ovat keskeiset tekijät,
    jotka luovat sodalle tilan, sekä
    fyysisen, taloudellisen ja psyyllisen tilan.
    Tietenkin sotatekniset tiedot ja
    sotamuistot, varsinkin jälkimmäiset
    ovat arvokkaita, joihin voi yhtyä
    ja saada omaan elämäänsä monenlaista syvyyttä, vaikkakin
    pääosin haikeaa.

    Noami Kleinin uusinta teosta "Shokkioppi -Tuhokapitalismin nousu" kritikoidaan myös populismista. Vetää mutkat suoriksi. Se ei kyllä pyrikään olemaan mikään tieteellinen tutkimus toisin kuin
    kai Heikki Patomäen Uusliberalismi-
    kirja.


    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista
  15. Suomalaisila oli 1919 valmiina suht tarkat suunnitelmat Leningradin valtaamiseksi. Churchillkin oli näyttänyt vihreää valoa, toisin kuin Englannin Foreigner Office.
    23.4.1919 ulkoministeri Ehrnrooth oli antanut Pariisissa toimiville edustajilleen saada entente ja valkoiset venäläiset kiinnostumaan Suomen toimin tapahtuvasta Pietarin valloituksesta. Pietari olisi heti suomalaisten valloituksen jälkeen luovutettu venäläisten joukkojen miehitettäväksi.
    Eniten toiveita Mannerheim avustajineen (jääkärit, saksalaisten toiveesta)kohdisti Ranskaan.

    Törngren arvioi Pietarin sotaretken olevan Pietarin sotaretki on hevoskilpailu. Ranskalaiset uskovat suomalaisen hevosen voittoon, englantilaiset virolaisen ja Yhdysvallat toimii vedonlyönnin välittäjänä. Miksi pirussa mannerheim ei valtaa tuota kaupunkia (pourquoi diable ne prend-il pas la sale ville)

    Sitten englantilaiset kielsivät suomalaisia valloittamasta yhtään mitään.

    Goughin kirje Curzonille 01.06.1919: Hyökkäyspuolue koostuu yksinomaan Mannerheimin henkilökohtaisista kannattajista, ja hallituskin on jakautunut jyrkästi kahtia. Armeija ei tarjoa kovinkaan luotettavaa välinettä. Sen riveistä 50%-75% on punaisia. Puolet väestöstä on sosialisteja ja punaisia, jotka asettuvat voimakkaaseen oppositioon

    Ja taas englantilaiset vaihtoivat mielipidettään, eli olisivat tukeneet suomalaisia Pietarin valloituksessa asein, rahoin, materiaalein ja elintarvikkein.

    Kesäkuun 10. päivä Kannaksen rajapitäjät julistettiin sotatilaan. Kaksi päivää myöhemmin Mannerheim teki Kokoomuspuolueelle selväksi, että kannattaa hyökkäystä Pietariin ja olisi suoritettava liikekannallepano.

    Hallituksen valiokunnan kokouksessa 18.6.1919 Alkion mielipide voitti, ettei missään tapauksessa pidä ajatella hyökkäystä Pietariin.

    Mannerhein teki kuitenkin sopimuksen hyökkäyksestä Koltsakin kanssa ja englantilaiset myöntyivät ja taas kieltäytyivät avustamasta, kunnes Pariisissa 7.7.1919 rauhankonfrenssi ilmoitti ettei kellään ole syytä ottaa vastuuta tulevasta Pietariin kohdistuvasta offensiivista.

    Kauheaa sekoilua.

    No, OneNotessa on itselläni merkintä Pietarin hyökkäyssuunnitelmasta: "Kapteeni Uimonen suunnitteli tulvaa Pietariin". Kun en vaan muista mistä olen tuon tiedon kirjannut itselleni.

    VastaaPoista
  16. Venäläisyytemme on enemmän kuin oppikirjan tieto.

    Venäjän ensimmäiseen (sanon varalta näin varoen) johtajistoon lukeutuu Ruurikin suku, Iivana Julmineen. He eivät oleet Romanoveja.

    Oletteko kuulleet saman, kuin minä: Ruurikin suku oli kotoisin Savosta.

    Että sieltä ne on johtajat ennenkin tulleet.

    Romanovit sitten syrjäyttivät savolaiset.

    Mitä onkaan sitten Karjala (muuta kuin Suomea), josta olen itsekin kahdesti lähtenyt hegeliläisyydestä päihtyneitä Romanoveja pakoon.

    VastaaPoista
  17. Jostain netistä seuraava lainaus:

    Myös Vuokseen laskeneen Suvannon järven kanssa kävi hyvin samalla tavalla. Sitä erotti Laatokasta vain kapea hiekkakannas, jonka poikki talonpojat vuonna 1818 kaivoivat pienen ojan ja seuraukset olivat vastaavat: Suvannon pinta laski 7 metriä ja syntyi Taipaleen joki. Suvantoa jäi erottamaan Vuoksesta Kiviniemen kannas, joka sitten puhkaistiin vuonna 1857 sillä seurauksella että valtaosa Vuoksen vesistä alkoi laskea Suvannon kautta ja pienempi osa entistä Vuoksen suuhaaraa Käkisalmen luona. Samalla kuivui lopullisesti myös Vuoksen toinen suuhaara joka siihen asti oli laskenut Viipurinlahteen. ...suomenkielisessä Wikipediassa näkyy selostetun vain Suvannon järven tapaus.

    Ja lainaus/Wikipedia (jonka tiedot yleensä epäluotettavia):

    Kaivannon kaivamisen seuraukset olivat kuitenkin suuremmat mitä oli osattu odottaa. Suvannon vedet alkoivat laskea Laatokkaan sellaisella voimalla, että vesi vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksiakin[1]. Jylinä oli kuulunut Pähkinälinnaan asti. Z. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla! Tulvien vähentämiseksi tarkoitetusta kaivannosta syntyi leveä Taipaleenjoki. Suvannon pinta laski seitsemän metriä ja järven rannoille syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata[1]. Suvannon entinen lasku-uoma Vuokseen hävisi kokonaan ja tilalle tuli Kiviniemen kannas.

    VastaaPoista
  18. Rajajoki, Ollila, Kuokkala, Kanerva, Kellomäki

    Pietari oli vanha "pääkaupunki"
    Minullakin on sinne haudattuina äidinpuoleisia sukulaisia useita kymmeniä.

    äidin isällä oli höyrylaivoja, harjoittivat liikennettä Laatokalla. Salakuljettivatkin kaikenlaista. Se raja oli mitä oli, siitähän melkein käveli läpi 20-luvulla, äitikin kokeili. Ei ollut vaikeaa.

    Terijoella kävi ennen ensimmäistä maailmansotaa 100 000 kesävierasta joka kesä ja enemmänkin. VR hallinnoi sitä rataa ja se oli vilkkaimmin liikennöity rataosuus koko maassa; yli 40 junaa vuorokaudessa. Isän äiti oli yhden amiraalin perheessä sisäkkönä ja isänisä siellä rautateillä töissä, kirjoitti hienoja rakkauskirjeitä; olen lukenut.

    Pietari oli monelle ihan kuin pala Suomea.

    Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1912 alussa ja se antoi venäläisille täydet oikeudet Suomessa. Sen seurauksena Kannaksellakin alettiin riitelemään monestakin asiasta, jotka liittyivät omistamiseen.

    Pyhiinvaelluksista kun yhtenä päivänä oli puhetta, niin sieltä tuo minun mutsini äiti teki erään matkan paljain jaloin kevään lopulla sen helmikuun vallankumouksen jälkeen, kun asui vielä siihen aikaan Pietarissa. Halusi kai samalla nähdä, että mitä siellä Venäjällä oikein tapahtuu.

    Malaja Vologodskaja

    1918 Kannaksen maanomistusoloja inventoitiin; ulkomaalaiset omistivat Viipurin läänissä 775 tilaa.

    1920 tilastoista; että Kannaksella oli 10 000-12 000 huvilaa, joista korkeintaan 10% oli suomalaisomistuksessa.

    Sitten oli näitä Kai Donnereita ja muita ja sieltähän se Rahja kuskasi sitä herra toveri Leniniä edes takaisin.

    Eikä se nyt vaan ole ihan sama kuka ne Pietarilaiset aikoi tappaa. (Ellei sitten ole rasisti) Spekulointi muuten tarkoittaa myös keinottelua.

    Terijoen Rajavartiopataljoonan miehistö koottiin aluksi pääosin vankileirien vartiopataljoonista
    (myöhemmin Toinen Divisioona ja Savon jääkärirykmentti)

    750 miestä ja 120 km rajaa. 40 kenttävartiota. Tuntuuko tehokkaalta?

    Vasta 1921 Kannaksen rajan vartiointi - erinäisten vaiheiden jälkeen - siirrettiin armeijalta tullipoliisille.

    Ja sitten oli se Inkerin kysymys.

    Kyllä kai kaikenkaikkiaan voi sanoa, että vituttaa.

    Vituttaa ne kommunistit ja vituttaa ne Kai Donnerin ja Georg Elfvengrenin tapaiset ihmiset ja vituttaa natsit ja koko se loputon typeryys mikä jatkui ja jatkui ja ....

    Tuntuu aina välillä - hyvin vahvasti ja unenomaisesti - että joskus elettiin paljon kultivoidumpaa aikaa.

    ja siitä tulee mieleen yksi kevät kauan sitten, kun vielä oli helmikuu ja aurinko paistoi matalalta ja istuin siellä Pispalan kirjastossa, sen vanhan haulitornin lähellä, Hannu Salamaa vastapäätä ja oli ihan hiljaista, asiakkaita ei juuri ollut.

    ja sitten se toinen kerta, kun tulin metroon jostakin Herttoniemestä ja oli pimeää ja pakkasta ja talvi ja kello oli aika paljon ja se vaunu oli pullollaan ihmisiä, paitsi sieltä toisesta päästä ja minä menin sinne ja siellä makasi joku narkomaani tai sellainen - oli ihan kiinalaisen näköinen - siinä penkillä sivuttain, eikä kukaan ollut uskaltanut mennä sen lähelle - ehkä siinä oli tapahtunut jotakin - ja mä ihmettelin että miksi ja menin kun on tota habaa ja siinä istuin ja otin siitä narkista valokuvan ja katselin siihen vaunun täyttämään ihmismassaan ja siellä oli kaikkia rotuja ja eri ikäisinä, tuntemattomia ihmisiä siis ja kaikilla talviset vaatteet päällä ja siinä keskellä seisoi Hannu S. karvahattu päässä ja pitkä toppatakki päällä ja katsoi minuun ja minä ajattelin että kyllä tämä elämä on outoa.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia:

    Max Engman, Raja 1918-1920 (2008) on laaja, ei-systemaattinen teos suhteista ja hankkeista ennen Tarton rauhaa.

    Yhteenveto on, että sekoilu oli ajoittain uskomatonta. Suomella ei kuitenkaan ollut luotettavaa armeijaa, finanssit olivat sekaisin ja ulkoasiainhallintoa yritettiin luoda tyhjstä, kun perinteitä ei ollut.

    Jonkin asteen ihmeenä pidän sisäisten ja ulkoisten olojen järjestymistä, aste asteelta.

    Kun oikeudenmukaisuuden perinne - se viisasten kivi, jonka varaan valtakunnan voi rakentaa - oli sekin enemmän puhetta kuin totta, sortovuosien ja kansalaissodan jälkeen.

    Äänestäisin Ståhlbergia, vaikka hän luuli vielä 1940-luvulla, että ulkopolitiikka on hoidettava hallinto-oikeuden oppien mukaiesti. Kova ukko.

    VastaaPoista
  20. Niin se jäi tuosta pois, että Engmanin kirjasta otin suurimman osan. Sitä itseasiassa piti mainostaa, mutta sitten upposin muihin ajatuksiin.

    VastaaPoista
  21. Ei ihme, että suomalaiset suunnittelivat Pietarin hävittämistä - olihan se Romanov-vesan, Pietarin, aikaansaannos.

    Ruurikin suku taisi sammua vasta 1900-luvulla - viimeisen Nasokin-suvun jäsenen kuoltua - jos ei huomioida sitä legendaa, jonka mukaan tässä olisi vielä yksi haikailemassa menetettyä valtaa.

    Erään tarinan mukaan yksi Nassokineista olisi saanut 1690-luvulla lapsen erään sipoolaisen kalastajan tyttären kanssa - ja hävinnyt sitten sotakahinoissa Ruotsin puolelle.

    Tuon äpärän sukunimeksi annettiin sitten Long. Longit palvelivat sadan vuoden ajan Sipoon lukkareina. Liekö Adolfin "ankaruus" Iivanalta perittyä! Kohdalleni on nimittäin (netissä) sattunut useamminkin, että Adolf-kortti on heilahtanut - joka ei toki ole ollut eduksi heiluttajalle!

    Tapahtumista on väännetty myös versio brittialuksen upseerista, joka eräästä haverista Sipoon edustalla pelastui ainoana - tuon kalastajan toimien ansiosta.

    Hauskoja nämä "tutkimukset".

    VastaaPoista
  22. ad adolf

    hikipediasta lienee joskus tarttunut väärä tieto iivana julmasta romanovina.

    julmahan oli luottamusta herättävä ulkoasultaankin.
    Ei kyllä muistuta peilistä näkemääni eikä tuntemiani savolaisiakaan.

    Tuskin kaikki Romanin pojat ovat "niitä" Romanoveja. Lukeudun kuitenkin Romanoviksi kunnes geenitesti todistaa toisin. Pala esim. Nikolai II:n dna:ta olisi kiva saada. Tiedä vaikka olisi yhtä läheinen kuin apina.

    Megalomania ennen kaikkea :)

    VastaaPoista
  23. ad JK

    Ensi näkemältä raja 1918 oli aivan fantastinen elokuva. "Pakenijan" ampunut innokas upseeri. Luoti päähän, jos ei ollut oleskelulupaa tai toi salakuljetettua tavaraa. Vuotanut venäläismajuri, joka vaihdettiin ja ammuttiin. Kirjuri, rakastettu, joka osoittautui punakapinallisen kätkijäksi ja laittoman rajan ylittämisen järjestelijäksi. Punikkiviha vain siksi, että satuit olemaan valkoinen. Lahtariviha vain siksi, että satuit olemaan punainen.

    Todellinen kulttuuriteko. Toivottavasti näytännöt myytiin aikanaan loppuun. Täytyy kokeilla kestääkö toista katsomista. Romantiikkaa onneksi ilman vasaran vartta. Änyway: loistosuoritus Donnerilta, jonka isä taisi olla rajakomendanttina rajamaassa. Se olisi kiva tietää tapasiko Donner vuosien jälkeen yliopistolla joskus rajan yli loikannutta punikkia... eihän sitä koskaan tiedä.

    VastaaPoista
  24. Tänä juhannuksena juhannustanssit pidetään Kämmenniemestä muutama kilometri itään - Sisaruspohjan juhannusjuhlissa.

    VastaaPoista
  25. Operaatio Barbarossasta ei kannattaisi sanoa vielä mitään lopullista. Onhan yleisesti tiedetty, että kun saksalaiset aloittivat hyökkäyksen itään kohtasivat he (yllättäen?) vihollisen joka näytti pikemminkin olleen hyökkäys- kuin puolustusryhmityksessä. Samoin saksalaisia ihmetytti kuinka puna-armeijan vallatuista esikunnista ei tahtonut löytyä juurikaan Valko-Venäjän ja Ukrainan karttoja, vaan pikemminkin Keski-Euroopan ja jopa läntisen Euroopan karttoja.

    Niin Venäjällä, Saksassa kuin Suomessakin löytyy historioitsijoita joiden mielestä itseasiassa molemmat silloiset suurvallat Neuvostoliitto ja Saksa suunnittelivat kesäksi 1941 suuroffensiivia. Kysymys kuuluukin, yllättikö Stalinin sittenkään Saksan hyökkäys sinänsä kuin se, että Saksan sotakoneisto hyökkäsi ennen puna-armeijaa?

    VastaaPoista
  26. Jos Mannerheim olisi roskaväen välisen aseellisen välikohtauksen jälkeen vienyt sakkinsa Pietariin, olisi Venäjän sisällissota tullut Suomeen.
    Kiehtova vaihtoehto.
    Jos Venäjän vastavallankumoukselliset olisivat voittaneet, olisi luultavasti ampuneet puolet suomalaisesta paskasakista, väristiä välittämättä.
    Jos Suomi olisi yrittänyt Pietarin valtausta, olisivat luultavasti kommunistit ampuneet puolet Suomen paskasakista, väristä välittämättä.

    Pysymällä erossa, Suomen epälojaalipaskasakki pelasti perseensä.

    VastaaPoista
  27. Helsingissä Punainen risti omistaa hienon talon venäjän suurlähetystön vastapäätä, lähes vastapäätä. Ovat kauniin kadun varrella (tehtaankadulla) ja lähellä sitä mistä komento silti taitaa käydä. Meidän naapurimme, jolla suloinen ottolapsityttö, joka toimii ohjuksena hän myös vaikka sitä on vaikea tajuta, asuivat siinä. Mies on suoraa sukua M-heimiin muistaakseni ja ylpeä näistä juuristaan. Asuvat tässä meidän korttelin talossa jossa vissiin kaikki ne asuvat, joiden käsien kautta liikkuu Suomen tulevaisuus monellakin tavalla: hiljaisesti taustalla toimivat mutta äärimmämisen vaikutusvaltaiset: kuka minkälaisella kytkyllä. Siellä on myös sinun kollegasi MaJa.

    Sellaista ristin rastin -väkeä. Menevät ristiin ja rastiin ja vaalikarjaa ei enää ymmärrä missä paha istuu. Kun se ei istukaan; se liikkuu tieteen mukaan koko ajan.
    Kunhan ovat aina ensin; siksi ketteryys on tärkeä.

    Menee konseptit hetken sekaisin. En tarkoita, että haluan heille ihmisinä mitään pahaa enkä heidän elämää sekoittaa mutta niiden strategioiden olemassaoloa voi sekoittaa koska näitten vesipitävyys ei suo muille elämää ja siksi on parempi tuulettaa aina välillä.

    VastaaPoista
  28. Rytin jatkosodan aikainen ajatus Leningradista oli, että se vallataan, tuhotaan täysin ja sodan jälkeisessä rauhankonferenssista siitä tehdään kansainvälinen kaupunki, joka ei kuulu mihinkään valtioon.

    Valtaus oli varmaankin saksalaisten tehtävä.

    VastaaPoista
  29. Mielenkiintoisia juttuja. Kuulen ihan kuinka Wettenhovi-Aspa pyörii kateellisena haudassaan... No, lasken leikkiä, sillä ei tässä vielä päästy lähellekään hänen henkensä lentoa. Osa jutuista taitaa jopa hipoa toden rajaakin.

    Joku taisi jo mainitakin, ettei Iivana Julma ole Romanoveja. Ne tulivat vasta seuraavalla vuosisadalla.

    Pietarihan rakennettiin suomalaiselle suolle, kymmenen kylän päälle. Kai meillä siihen jonkinlainen moraalinen kotipaikkaoikeus on?

    Eihän naapurin tontille saa rakentaa?

    VastaaPoista
  30. ad anonyymi

    Iivana oli Ruurikkeja - siis savolaisia. En tiedä, mitä Wikipedia sanoo.

    Sitten tulitte te - Romanovit - ja Iivanan suvusta mm. Nassokinit pakenivat Suomeen - mm. Sipooseen, jonka kirkon seinältä löytyy heidän suuri vaakunansa - ja saarnapöntön alle on haudattuna juuri näitä arvostettuja Nassokineja. Se tässä ihmetyttääkin, että esi-isäni, lukkari Hendrik Long (tuo äpärä) on saanut samasta paikasta viimeisen leposijansa - Nassokinien joukossa. Tarkistin - Longit hoitivat lukkarin virkaa viiden sukupolven ajan.

    VastaaPoista
  31. Omaksi sillanpääasemaksi perustettu Lieksan kauppapaikka hävitettiin joskus 1600-luvulla "kyntämällä auralla" kertoi Haukilahden käsikirjaston hyllystä käteen tarttunut 50-luvun hakuteos "Suomenmaa" läntisen kirkkokunnan rajankäynneistä idän uskontoa vastaan.

    Kansa alkoi kutsua kruununvouti Aflectia Simo Hurtaksi.

    Kuten nyttemmin esim. inkvisitiosta tiedetään, läntinen Jumala ei ole aina ollut kovinkaan helläkätinen valloittaja.

    VastaaPoista
  32. ad Adolf

    Rauha esi-isiesi sielulle. Keskiajalla muuten poltettiin mm. eräs Brita Long... oli saanut papin perheen sairastumaan influenssaan jollakin noitakeinolla. Yksinäisenä uhka yhteisölle kai. Vain muutama sata vuotta sitten.

    VastaaPoista
  33. "...sarjakuvatasolle"
    "...henkensä lentoa"

    ovat samaa tasoa kuin uhoaminen pärinäjannulle

    VastaaPoista
  34. Tuota Rurikia olen ehdotellut lapsenlapsen nimeksi.

    VastaaPoista
  35. Itse asiassa muistelisin jossain sanotun, ettei Pietari oikeasti olisi rakennettu suolle, vaan että se olisi varsin vankkapohjaisella hiekkamaalla, joka olisi syntynyt suistona Nevan uoman muinoin syntyessä hiekkaisen harjanteen puhjetessa.

    (Tuon ylempänäkin lainatun Vuoksen ja Nevan geologisen historian voi tarkistaa netin ulkopuolelta Viipurin läänin historian I osasta geologi Matti Saarniston kirjoituksesta.)

    Ja vielä sellainen detalji, että inkeriläisillä oli kaikille Nevan suistosaarille suomalaiset nimet, joita kuulemma Anita Konkan isä, joka oli inkeriläinen syntyjään ja suomentaja, käytti Dostojevski-suomennoksissaan.

    VastaaPoista
  36. Adolf - mihin perustuu oletus Rurikin savolaisesta syntyperästä?

    Viikinkinä häntä tähän asti on pidetty. Eli merenkävijänä, ei sisävesien miehenä.

    Jostakin tämän olet kuitenkin napannut? (Onko kirjassa tästä?)

    VastaaPoista
  37. No, OneNotessa on itselläni merkintä Pietarin hyökkäyssuunnitelmasta: "Kapteeni Uimonen suunnitteli tulvaa Pietariin". Kun en vaan muista mistä olen tuon tiedon kirjannut itselleni.

    Jospa se on näitä kuuluisia yöllisiä välähdyksiä?

    VastaaPoista
  38. Anonyymiselle yöllisistä välähdyksistä:

    Joo, läheltä liippaa. Kapteeni A. Uimonen mainitaan "Länsi-Inkerin rykmentin kapteenina vuonna 1919

    9. kesäkuuta 1919 Uimonen oli jo majuri...
    (Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi I-II)

    Mutta hitsi kun asia jäi vaivaamaan, joten....mietitään..

    VastaaPoista
  39. Tämä blogi pitäisi kai kirjoittaa Siperiassa, jonne Stalin suunnitteli suomalaiset siirtävänsä.

    VastaaPoista
  40. ad anonyymi

    Stalinin sovelsi yritysmaailmasta tuttua menetelmää. Koska suhteen irtisanomiselle tai purkamiselle ei kuitenkaan löytynyt vastinetta, puhdistettiin. Nykyisinkin leivän lähteitä hajasijoitetaan periferiaan ja annetaan tilaisuus mennä perässä.

    VastaaPoista
  41. Jetz geht es um freiheit finlands.
    I couldnt care less wether they were nazis or not. It seems they were nothing else but youngsters eager to fly and ready to give their life away in defending finland. I think none of them had even read Mein Kampf. dept. Kuhlmay was full of professonals doing what they could for us. I think I owe them something. Regardless of politics etc.

    VastaaPoista
  42. Mielestäni Kemppinen huijaa, tai tarkistaa onko kukaan lukenut Linkomiehen muistelmia. Minulle jäi Yliopiston palamisen sijaan, kohtaus jossa Linkomies kamppailee nukkumattia vastaan Yliopiston juhlasalissa. Saksalaisen ministerin puhe kun on mitä parasta unilääkettä. Linkomiehen mukaan nukkumatti oli nuijunut jo Rydin ja Waldenin. Mikä skandaali olisi syntynyt, jos pääministeri olisi liittynyt joukkoon. Hirmuista, jos joku olisi näpännyt kuvan kännykkäkameralla, se olisi varmaa lööppitavaraa.

    VastaaPoista
  43. Kempinskin mukaan päiväkirjamerkintä todistaa pitävästi Suomen (sic) suunnitelleen Pietarin hukuttamista.

    Ja myös tietysti se, että Ahti toteaa sen samanlaiseen heikkoon ja epäuskottavaan lähdeaineistoon perustuvissa jutuissaan.

    Ja nuorten aktivistien levottomat jutut.

    Ei uskoisi, että sinä olet joskus juristina päässyt näyttöä arvioimaan saati tuomioita antamaan.

    VastaaPoista
  44. D-day
    Sotahistorian lyhyt oppimäärä.

    VastaaPoista