Palmu on mielen päässä.En ota koneita mukaan matkalle, koska haluan kävellä, katsella ja kuunnella.
Kieltämättä kameran.
Ei puhelintakaan.
Pyhien jälkeen sitten taas.
Yksityiset asiani eivät kuulu näyttelyyn, mutta ympäristön terveydentila on 20 vuotta aiheuttanut tarpeen olla tavoitettavissa. Nyt voin olla vaikeasti tavoitettavissa.
Kohde on vanha suosikkini, koska Teiden tulivuoriylänkö on ainoa tietämäni luonnonhurja paikka, johon pääsee autolla.
Ehdotan Heikille, että joku maalauttaisi muotokuvani, koska olen omissa silmissäni tärkeä henkilö. Saan nimittäin tässä tilaisuuden lähettää tervehdyksen viulutaiteilijalle, Pekka Kuusistolle, joka tuossa Kirpputori-televisio-ohjelmassa miellytti ja huvitti minua sanomattomasti tuomalla myyntiin isänsä muotokuvan.
Kuka meistä, käsi sydämelle, ei olisi pienenä pelännyt ja aikuisena inhonnut muotokuvia. Yöllä hiipiessä aina pelkää, että niiden vihaiset silmät liikkuvat...
Kuusistojen kanssa on tullut joskus sanomista tekijänoikeudesta tai muusta toisarvoisesta, ja vastaavasti ei ole ollut tilaisuutta sanoa, että pidän kovasti heidän musiikistaan ja huumoristaan, jotka luultavasti ovat sama asia tai saman asian eri puolia.
Islam kieltää ihmisen kuvat ja juutalaisuus velvoittaa verhoamaan kuvat ja jopa peilit kuolemantapauksen jälkeen. Miten oivaltavaa! - Jottei lukija erehtyisi, tuossa kertomani televisiopila oli siis toteutettu yhteisymmärryksessä kohteen kanssa.
Siis palaamme blogiin pääsiäisen jälkiviikolla ja toivon kohtaavani teidät kaikki, kukaties kaniinien tavoin lisääntyvinä.
Tämä on hienoa.
Kiskon töpselit irti jossain vaiheessa viikonoloppuna bäkkäiltyäni tärkeimpiä tiedostoja, kuten tämän blogin kaikkine kiitettävine kommentteineen.
Sitten naftaliinipalloja ja voimapaperia.
- - toivon kohtaavani teidät kaikki, kukaties kaniinien tavoin lisääntyvinä.
VastaaPoistaYritämme, tekemisen puute ja vieroitusoireet epäilemättä vaivaavat. Hyvää lomaa.
vaikka sinä kiskot töpselin irti niin pääsen tänne, eikös todisteta kaikkeuden persoonallisuutta
VastaaPoistasiis jos on paluusta kyse
VastaaPoistaKamera on hyvä - ja video.
VastaaPoistaTeide on viimeksi purkautunut vuonna 1909 ja sitä aikaisemmin 1798. Se kuuluu 16 tarkimmin seurattavien joukkoon.
time-lapse microgravity measurements taken between May
17 2004 and July 2005 indicate that the recent reactivation after almost a 18 century of inactivity was accompanied by a sub-surface mass addition,
Ranskalaiset korot siis pannaan.
Olisihan se historiallista
VastaaPoistaChristopher Columbus was on the nearby island of Gomera and watched the Teide's last major eruption in 1492 before he continued his voyage to discover America.
Hyvää ylänköä.
VastaaPoistaItse petän yleisöäni lomien aikana ja laitan ajastimen päälle imitoimaan itseäni.
Varakreiviä olen harkinnut
Purjehdi ihmeessä Gomeralle.
VastaaPoistaLainaus:
"Erään myytin mukaan espanjalaiset leikkasivat kielen niiltä, jotka asuivat Gomeran saarella. Täten olisi syntynyt vihellyskieli el silbo. Oikea selitys on kuitenkin, että saaren vaikeakulkuisuuden vuoksi alkuperäisasukkaat kehittivät tämän erikoisen vihellyskielen, jolla he viestivät toisilleen kukkulalta kukkulalle. Viesti kulki näin viheltäjältä toiselle, kunnes se saavutti henkilön, jolle se oli tarkoitettu.
Gomeran jylhissä maisemissa ja hyvissä kaikuolosuhteissa vihellysviesti kuuluu helposti kahden, jopa kolmen kilometrin päähän. Silbo oli vuosisatojen ajan nopein tapa kertoa asiat saarta halkovien syvien rotkojen, barrancoiden, ja korkeiden jyrkänteiden yli. Vuorelta vuorelle vihelletty viesti kulki muutamassa minuutissa yli 20 kilometriä pitkän saaren päästä päähän ja säästi tuntien mittaiselta hankalalta taivallukselta.
Silbon nimitys juontuu espanjankielen viheltämistä tarkoittavasta silbar-verbistä. Kieli perustuu siihen, että vihellysäänillä voidaan ilmaista neljä vokaalia ja neljä konsonanttia, jotka on mahdollista yhdistää noin 4000 sanaksi. Ilmaisuvälineenä silbo ei siten vastaa normaalia espanjan puhekieltä, mutta sillä saadaan viestityksi suhteellisen monimutkaisiakin asioita. Tutkijoiden mukaan silbolla saattaa olla ikää noin 2500 vuotta. Tästä linkistä voi kuunnella noin minuutin ajan Gomeran saaren vihellyskieltä!
http://www.agulo.net/silbo/silbo.mp3
Vihellyskielen taitajien joukko 20 000 asukkaan Gomeralla ehti kutistua jo niin vähiin, että maailmankin mittapuissa tätä ainutlaatuista kieltä uhkasi vuosikymmen sitten lähes varma kuolema. Silbon pelastukseksi tuli vuosituhannen vaihteessa päätös, jonka mukaan sen opiskelu tuli pakolliseksi aineeksi Gomeran ala-asteen kouluissa. Opetusta on noin puoli tuntia viikossa 14-vuotiaaksi asti. Nyt silbosta ovat kiinnostuneet myös lukio- ja yliopistoikäiset, ja siitä on nopeasti tullut saarella muoti-ilmiö.
Kännykät uhkaavat kuitenkin vihellyskielen asemaa nykynuorten keskuudessa. Silboa ovat tähän asti suosineet etenkin paimenet, jotka liikkuvat kotieläinten kanssa vaihtelevassa maastossa kaukana toisistaan. Vihellys kun on huutamista tehokkaampi viestintäkeino silloin kun taustalla on hälyä, esimerkiksi meren kohinaa, tai keskustelukumppani ei ole aivan puhe-etäisyydellä.
Silboa ”puhutaan” siis vain Gomeralla ja se on saatu pidetyksi hengissä näihin päiviin saakka. Alkuperäisväestö guanchit sen sijaan sekoittuivat saarelle muuttaneisiin espanjalaisiin ja kuolivat sukupuuttoon omana kansanryhmänä. Mutta silbosta on tullut erottamaton osa Gomeraa!
Itse kerran Kanarialla käydessäni vihelsin kadulla erään kauniin senjoritan perään, hyvä, kun ei ollut käyttämästäni silbo finlandes´ista seurauksena mustaa silmää…."
tuo silbohan kuullostaa valaiden ääntelyltä.
VastaaPoistaSalakielenähän tuo olisi mainio.
VastaaPoistaNavajo inkkarien veroinen suorastaan - tosin liikaa taitajia. http://www.spartacus.schoolnet.
co.uk/2WWnavajo.htm