Rohkenen ennustaa tekijänoikeuden edunvalvontajärjestöille synkkää tulevaisuutta.
Nyt lajemminkin tietoon tuleva vatimus mobiilin television tulkitsemisesta uudelleen lähettämiseksi on kuulemani mukaan aiheuttanut vakavaa vastenmielisyyttä muissa ministeriöissä, opetusministeriötä lukuun ottamatta.
Kun kansainvälinen info-bisness ulkoistaa Teoston Kööpenhaminaan tai Los Angelesiin, muusikot voivat meillä jäädä vähän ihmettelemään.
Tein päivän varsinaisen blogin yöllä. Ajattelin lisätä siihen kaksi tietoa, jotka saattavat kiinnostaa huolestuneita lukijoita. Linkeistä on kirjoitettu komiteanmietinnössä, joka on päivätty 2.5.2002 (opetusministeriö). Uusimmissa hallituksen esityksissä tyydytään viittaamaan mietintöön (HE 28/2004:
"Verkkosivujen linkittämistä toisiinsa siten, että käyttäjä linkkiä seuraamalla siirtyy sivulta tai sivustosta toiseen, ei ole katsottu tekijänoikeudellisesti merkitykselliseksi toimeksi.
Tällainen esimerkiksi kirjanmerkin tai alaviitteen asettamiseen verrattavissa oleva mahdollinen ilman linkitettävän aineiston oikeudenhaltijan lupaa."
Epäilen, että XML ja siis myös nykyinen standardi xHTML muuttivat verkon linkittämisen rakenteita rajusti. Eduskuntaan vietiin siis myös teknisesti vanhentuneet paperit.
Kuvassa yllä katsellaan valokuvia. On vanhoille mieluisampi tapa kuin kymppikuvien plaraaminen.
Isän verkkareiden rintamuksessa on Helsingin Suunnistajien merkki 1930-luvulta. Vuosien 1939-1944 valitettavissa levottomuuksissa hän joutuikin päätoimisesti suunnistamaan ja tunsi viimeksi pari vuotta sitten reittilennolla kauhisuttavalla tavalla kaikki Suomen järvet ilmasta. Pommituslaivuiden kokoontumispaikka oli Torsajärvi Rautjärvellä. Se on äkkinäisenkin helppo tunnistaa ilmasta.
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Miten XML tai XHTML muuttaa linkittämisen rakenteita? XML:n yleistyessä sivuilta on helpompi poimia palasia, yhdistellä eri tavoin ja julkaista näitä yhdistelmiä uudestaan, mutta miten tämä liittyy hyperlinkkeihin?
VastaaPoistaAd Jere Majava -
VastaaPoistaei hyperlinkkeihin, vaan linkkeihin.
RDF ja Semanttinen verkko mahdollistavat julkaisun kokoamisen hyvin erilaisista mediamoduuleista.
Rakenteisen tiedon esittäminen on jo laajentunut rajusti, jolloin eteen tulee ongelmia, joita tietokantasuoja ei ole toistaiseksi ratkaissut. Rakenteistaminen voi olla rajun työn ja kovan osaamisen takana.
Ehkä kirjoitin epäselvästi. Juuri tuo elementtien yhdistely on tekijänoikeudellisesti ongelmallista. Kun tämä on blogi, sanoin sitä geneerisesti linkittämiseksi. Hyperlinkki tarkoittanee HTML:n eri standardien mukaista tekstilinkkiä - vai tarkoittaako?
Jukka Korpela kirjoitti ja sanoi aivan oikein viittanneensa vain lain esitöihin.
VastaaPoistaKorpelan tapa kirjoittaa ohjeita ja oppaita varman päälle on varmasti oikea. Se että sääntöjen tulkinta saattaa sitten kuitenkin olla epäselvää, on eri asia. Parempi varoa ettei joudu vaikeuksiin.
Oma peruspointtini on se, että tekijänoikeuden "kappaleen valmistamisen" ja "levittämisen" perinteiset käsitteet sopivat yhä huonommin digitaaliseen toimintaympäristöön.
Esimerkki: tietynlainen kopioituminen hyväksytään nyt ja tapana on huomauttaa, että sellainen on teknisesti auttamatonta.
Kun kuitenkin tietokoneen käyttäminen sisältää aina suuren määrän kopiointia, niin ei se ongelma rajoitu välimuistiin.
Halkomatta hiuksia - näppäimistö antaa inputin, joka kopioituu monen kompnentin kautta näytölle ja esim. tulostimeen. USBit eivät ole "töpseleitä", vaan pikemmin rajapintoja, jotka kopioivat signaalin ja lähettävät kopion eteenpäin. Ja niin edelleen.
Aikoinaan ajatus oli suojata investointia kalliisiin kirjakkeisiin, vielä kalliimpaan lyijyyn ja näitäkin kalliimpaan paperiin. Tuohon ympäristöön mietittyjä käsitteitä on kovin vaikea soveltaa digitaalisessa maailmassa, jossa sisällön tuottaminen ja välittäminen ei maksa juuri mitään (siis käyttäjälle).
Mukava nähdä tuttuja kasvoja kuvassa (L & J).
VastaaPoista