Sivun näyttöjä yhteensä

18. maaliskuuta 2006

Tädin käyttöliittymä




Pikajunan jarrutettua Tikkurilaan eteisessä korotettiin ääntä. Sitten naisen ääni muuttui hätääntyneeksi. Olin torkkunut ja käsitin vain, ettei siellä ollut henki vaarassa. Mutta kun juna lähti, nainen alkoi huutaa kimeällä äänellä. Konduktööri tuli aika pian ja selitti, että Pasilasta takaisin paikallisjunalla. Tyttö oli Tikkurilassa odottamassa. Ei ollut puhelinta.

Naisella oli kaksi liian isoa laukkua ja pieni koira, corgi Pembroke. Ehkä hän ei olisi selvinnyt niiden kanssa laiturille, vaikka ovi olisi auennut. Ei se ollut jäässä. Pasilassa ei ollut ongelmia, mutta konduktööri yritti selittää naiselle, miksi hän ei voi tulla opastamaan oikealle junalla ja auttamaan laukkujen kanssa.

Kun katsoin Espoon junan laiturilta, nainen - mummo - oli ehkä oikealla junalla mutta koira oli hukassa, ja hän oli entistä hätääntyneempi.

Kävin kerran ylähallissa katsomassa. Siellä ei ollut ketään VR:n henkilökuntaan kuuluvaa. Lippukassa oli jo kiinni. Teollisuusvartijoita ei näkynyt. Huoltopoliisi on lakkautettu.

En ole yleensä ujo auttamaan. Tätä mummoa vähän arastelin. Olin minä ehtinyt kotiin seuraavallakin junalla. Joskus ihmiset suuttuvat, kun heille tarjoaa apua. Joskus he haluavat kertoa koko elämäntarinansa, joka on pitkä ja surullinen.

Tuli joka tapauksessa Arjen tietoyhteiskuntaa Pasilan asemalla. Teimme asiasta - ubiikkiympäristöstä - HIITissä projektipaperin liikenneministeriölle. Siitä tuli aika hyvä. Asia saattaa edetäkin nyt, vaikka olemme puhuneet tätä jo kuusi vuotta.

Käytettävyys ja käyttöoikeudet (autentikointi, validointi, verifiointi, integriteetti jne. sekä tekijänoikeus, tietokantaoikeus ja henkilötietolaki) on osa uutta tekniikkaa.

Aina kun joku Nokian ihminen meilaa esimerkiksi blogieni johdosta, sävy on huvittuneen opettavainen ja sanoma sama - "NIH" - Not Invented Here, eli ei se sinun vouhottamasi asia niin ihmeellinen ole. Eivät tuntemattomammat kirjoittajat arvaa, että nöiden samojen nokialaisten kanssa on toimittu kohta vuosikymmen ja yksi mallikappale on suvussakin.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan pitäisi auttaa ihmisiä ja auttaa sitä enemmän, mitä enemmän he ovat avun tarpeessa.

Pikajunan oven käyttöliittymä on kohtuuttoman huono sellaisellekin ihmisekke, joka ei ole vielä pahemmin dementoinut. Pasilan asemaa olin pitänyt toimivana, kunnes näin sen tuon tädin silmin. Käyttöliittymä on kammottavan huono ja ihmiset on ulkoistettu jonnekin pakkaseen. Helsingin päärautatieasemalla on huhun mukaan laituriemäntiä. En ole kyllä koskaan nähnyt.

Minulle tuli viimeksi hiukan hiki Pariisin Charles-de-Gaulle lentokentällä, kun piti ponnahdella RER:illä eli nopealla metrolla kartsalle. Osaan silti seudun murretta ja sikäläiset ymmärtävät usein, mitä minä tolkutan heille. Silti tuli hiukan hiki, koska lippuautomaatteihin eivät kelvanneet setelit eivätkä luottokortit, eikä kolikoita ollut. Suvereeni Ranskan kulttuurin tuntemukseni pelasti. Tosin asiassa auttoi tyttäreni, joka on ranskan maisteri. Muutoin hiljaisen rautatieaseman uumenista näkymättömistä löytyi pieni, hämärä huone, jossa tuskastunut siirtotyöläinen istui tiskin takana ja tiskin edessä jonotti ja kiukutteli monta kymmentä ihmistä - lipunmyynti.

Metrosta ei nimitäin pääse pois, ellei ole lippua. Ja voi tulla sakotkin.Metrosta ei nimitäin pääse pois, ellei ole lippua. Ja voi tulla sakotkin.

Jonottaessani muistelin vanhoja postineitejä ja kosmoskynällä ja kalkkeeripapereilla täytettyjä lipukkeita ja lapukkeita, jotka ovat nyt surullisella tavalla kadonneet maailmasta. Minulla on piilossa pari kosmoskynää. Määrään testamentissani, että ne on sijoitettava Jukka Kemppinen -ulkomuseoon, jollaista olen kaavaillut ulkohuoneen yhteyteen kesämökilleni.

"Arjen tietoyhteiskunta" kuulostaa poliittisten liippareiden mainoskieleltä. Kollegojen "ubiikki" on vielä hassumpi sana. Wikipedia kuvaa luonteenomaisen nasevasti:"Ubiquitous computing (ubicomp, or sometimes ubiqcomp) integrates computation into the environment, rather than having computers which are distinct objects. Another term for ubiquitous computing is pervasive computing. Promoters of this idea hope that embedding computation into the environment would enable people to move around and interact with computers more naturally than they currently do."

Ei se ole periaatteessa sen kummallisempaa kuin että hissi tulee nopeasti. - Kolmen hissin optimointiprobleema on systeemiteoriassa tunnetusti vaikea.

Ubiikkitoiminto olisi se, että syytetty - tai hänen asianajansa - saisi kännykkäänsä viestin, että juttu huudetaan esiin 15 minuutin kuluttua. Tai potilas saman tiedon jonottaessaan terveyskeskukseen. Siinä ehtisi käydä kävelyllä tai kahvilla.

Käyttoliittymät ovat aika huonoja, koska ne on tehty ylimielisyyden hengessä kauniita ja rohkeita käyttäjiä varten. Luentoesimerkkini on henkilöauto, jota huonompaa käyttöliittymää on vaikea kuvitella. Vaihtoehto oli 1920-luvulla - T-mallin Fordi, jossa oli kolme poljinta eikä vaihdekeppiä ja käynnistäminenkin kävi kätevästi veivillä.

Meitä ei ole kuitenkaan tuomittu huonoihin ratkaisuihin. Olemme Windows-ajattelun vankeja - rahat pois köyhiltä, ja vajaasti ajateltua ja keskeneräistä kamaa markkinoille. On olemassa Apple, joka todella on jonkin verran parempi kuin PC:t, etenkin läppäri.

Esimerkki käytettävyydeltään hyvästä käyttöliittymästä on pankkiautomaatti. Erittäin turvallinen, nopea autentikointi etenkin kun magneettijuovista päästään eroon, ja käyttö onnistuu äkkinäisemmältäkin - kunhan muistaa sen ainoan säännön eli että ei rupea räpläämään, vaan ottaa kortin pois ja muistelee tunnuslukua kortti kädessä. Syöhän se kone kortin, kun aikansa sählää.

En kyllä usko että se Tikkurilaan matkalla ollut täti osaisi käyttää pankkiautomaattia, "junamaatista" puhumattakaan.

Jutun kuvassa oivallisia käyttöliittymiä. Minulla on lisäksi klipsu, joka kanteen kiinnitettynä kertoo postinjakajalle, että laatikossa on postii menevää tavaraa.

P.S. Kollega Saarenpää saa päivän Hesarissa (Mediakritiikki - C 2) määreen "juridinen gonzo". Hän ei ehkä pidä siitä. Ja minä kun olen sitä tavoitellut. You cannot win every time

3 kommenttia:

  1. Mitäs mieltä bloggaaja on käyttöliittymäpatenteista? Apple ja Microsoft, sekä erityisesti kaikki audiovisuaaliseen kuluttajaelektroniikkaan keskittyneet ISOT elektroniikkavalmistajat kuten Philips, Panasonic ja Sonyhän, ja varmasti Nokia myös, patentoivat hanakasti käyttöliittymäkehityksen tuloksia. Jos ohjelmistopatentit tekevät hallaa kilpailulle ja kehitykselle, niin käyttöliittymäpatentit tekevät hallaa käyttökokemuksen parantumiselle yleisesti ottaen.

    Täältä esimerkkejä:
    http://www.google.com/search?q=user%20interface%20patents

    VastaaPoista
  2. Ad Kahville:

    Paljastat itsesi ammattilaiseksi - käyttäliittymien ja rajapintojen patentointi on sekä käytännössä että teoriassa tavattoman vaikea kysymys.

    Olen itsekin ammattilainen noissa asioissa, joten tiedämme molemmat, ettei asia paljon etene blogin pituisilla kirjoituksilla.

    Oppilaani Aura Soininen viimeistelee väitöskirjaa aiheesta Patents and Industrial Standards.

    Kysymys on monijakoinen. Eräissä tapauksissa hyvä käyttöliittymän yksityiskohta (suuremmat kokonaisuudet tuskin täyttävät uutuusvaatimusta) on todellisuudessa lisensointi- eli rahakysymys. Eräissä tapauksissa patentti ei aiheuta yhteiskunnallisesti kohtuuttomia rajoituksia.

    Tietokoneen hiiri oli fantastinen keksintö (Douglas Enegelbart 1964 (computer mouse U.S. Patent # 3,541,541). Selvittelin kerran sen historian. Käytän sitä luentoesimerkkinä. Siinäkin järki ja patenttioikeuden perusperiaate voitti eli väline halutunn kohdan osoittamiseksi näytöllä ei ollut yleisesti patentoitavissa mutta sen sijaan eräät tämän oivalluksen tekniset sovellukset olivat. Engelbart sai mahtavan palkinnon kaikkien aikojen keksinnöstä vielä 1990-luvulla. Mutta patentin suoja-aika loppui viimeistään 1984.

    Muille lukijoille - about.com on mainio tällaisen tiedon referenssi. Esim. http://www.inventors.about.com

    VastaaPoista
  3. Pasilan asema ympäristöineen on lähin maallinen vastine tarujen helvetille.

    Suom.: Siinä on niin monta asiaa pielessä, että niiden keksimiseen on todella käytetty aikaa ja tupakkaa.

    Blogissani jo mainitsinkin, että joskus vielä postaan kaiken, mitä minulla on jäänyt Pasilan asemasta hampaankoloon.

    ps. mainio tämä blogisi, seuraan päivittäin.

    VastaaPoista