Sivun näyttöjä yhteensä

14. maaliskuuta 2006

Matlacxochitzin

Jos kuitenkin menisin vielä kerran Kaliforniaan. Neuvostoliitossa en matkaile. Alun perin olin päättänyt, että en myöskään Yhdysvalloissa, mutta sitten muutin sinne joksikin aikaa. Pääsi sieltä poiskin.

Myöhemmin on aina ollut niin kovasti asioita, opiskelijoiden ja omia tai jopa firmojen.

Kirjoja olen lakannut kirjoittamasta. Viimeiseksi taisi jäädä "Uusi taivas, toinen maa", jossa muistaakseni oli kuvailuja ja kuvauksia Kaliforniasta, etenkin Los Angelesista.

Nyt luin eräästä Rodriguezista, joka on naamaltaan ja olemukseltaan niin intiaani kuin olla voi - tolteekki. Väitellyt tohtoriksi Stanfordista ja Oxfordista ja kirjoittaa The New York Timesiin.

Tapasin joskus sellaisia ihmisiä, ja olen kokenut usein itse sen Australia-elokuvan "Crocodile-Dundee" hauskimman kohtauksen, jossa likka pelästyy puolikuoliaaksi aboa, joka pelmahtaa pimeästä nuotiolle vähissä vetimissä ja luu nenässä. Nainen hapuilee kädet pelosta täristen kameraansa ottaakseen kuvan, jolloin villimies sanoo Kaliforniaan viittaavalla korostuksella ja mitä virheettömimmällä englannin kielellä lempeästi:"Ehkä olisi paikallaan poistaa ensin objektiivin suojus."

Se tolteekki, jonka kanssa onnistuin solmimaan erinomaisen suhteen, muistutti kuvassa esiintyviä veistoksia, jollaisia on muun muassa otsikossa esiintyvällä paikkakunnalla. Hän oli, kuten yllättävän monet saman taustan kaverit ja muutama olmeekki lisäksi, IT-ammattilainen ja työskenteli hyvässä tietokonehuollossa Wilshire Boulevardilla Santa Monican ja Beverly Hillsin rajalla. Los Angelesissa kadun nimikilvet muuttuvat kätevästi aina toisen väriseksi, kun mennään maaseurakunnan puolelle. L.A. ei ole kaupunki sanan vakiintuneessa mielessä, vaan 92 kaupunkia, ja alueen kunnallishallinto on painajaismainen. Esimerkiksi Culver City ainakin oli muutamia vuosia sitten mukava paikka ja itsenäinen kaupunki. Kaupungintalon seinällä oli valtavan kokoiset Ohukaisen ja Paksukaisen muotokuvat - paikkakunnan poikia.

Silloin kuten nytkin rikon tietokoneeni silloin tällöin. Kysymys on "virittämisestä" (tweaking) ja tulos on tavallisimmin se, että PC:n Windows System Registry menee sekaisin ja ennen pitkää koneesta alkaa tupsahdella savua. - Applen rikkominen onkin vaativampaa.

Kun tietokoneeni, joka oli silloin IBM:n ThinkPad, teki temput, menin tapaamaan tolteekkia. Perinnettä kunnioittavana miehenä hän ei vastannut tervehdykseen eikä muutenkaan puhunut. Hän päästi minut perähuoneeseen ja istuin tietokone sylissä. Hän istui pallilla ja katseli. Muutaman minuutin kuluttua hän ojensi kätensä. Yleensä huoltoon ja korjaukseen meni aikaa noin yksi minuutti. Hinta oli silti kunnioitettava.

Kun kävin parin vuoden tauon jälkeen samalla asialla, hän ei osoittanut mitenkään tuntevansa. Kun silloinen tietokone oli korjattu, hän näppäsi Internetistä esiin sivun, jossa hän itse karbiini kädessä poseerasi ampumansa "vuorileijonan" kanssa. - En tiedä vieläkään, missä määrin jaguaari (cougar), "mountain-lion" ja puuma ovat sama tai eri eläin. Mutta sellainen oli ammuttu.

Katselin sitä silmät tapilla ja jotain tehdäkseni otin esiin oman kotisivuni samalla kun ylistin ja ällistelin vuolaasti tolteekki-tuttavani kotisivua. Hän sanoi "Yes." enempää emme sitten keskustelleet.

Vieläkö hän mahtaa olla niissä hommissa? Tuskin. Ehkä hänellä on oma tietokonehypermarketien ketju, sellainen kuin Best Buy tai USComp tai se kahden jalkapallokentän kokoinen myymälä Palo Altossa.

Toisaalta tämän LA:n paikan vieressä oli kaupungin ainoa piippukauppa - kuten tunnettua, tupakointi on Kaliforniassa kielletty. Piippukaupalla oli suurenmoinen liiketoimintamalli. Kun kaltaisiani henkilöitä kumminkin on olemassa ja heitä kuukahtelee, kuka syöpään, kuka emfyseemaan, nämä pojat ostavat kuolinpesältä piiput, desinfioivat ne viiteen kertaan ja kunnostavat kaikin puolin. Sieltä olen ostanut 50 dollarilla jonkin Dunhillin, jollainen maksaa normaalisti tuhat dollaria, ja kaksi käytettyä GBD:tä ja BBB:tä, joita ei periaatteessa saa mistään, ei edes Lontoosta.

Briar eli kanervapuun juurimyhkyrä, joista hyvät piiput tehdään, viihtyi vuosituhansia Korsikalla, mutta nyt se alkaa olla lopussa. Se on katoava luonnonvara, kuten minäkin.

2 kommenttia:

  1. Tiedän jo etukäteen olevani ikävä tyyppi, kun kirjoitan tupakan vaaroista. Lääkärien mukaan tupakointi kannattaa lopettaa aina. Lopettaminen vaatii luonnetta. Jos sortuu, niin ei se mitään. Aina voi lopettaa uudelleen. Tupakkatehtailijoiden ahneudella ei ole mitään rajaa. Miksi heitä pitäisi ruokkia oman terveytensä kustannuksella?

    Tupakkanarkomaani helposti uskottelee itselleen, ettei hän sairastu tupakoinnista. Ne ovat vain nuo toiset, jotka sairastuvat tupakoinnista. Tällaiset ajatukset ovat kuitenkin pelkkää itsepetosta. Kiitoksia paljon ja vielä anteeksi, että pahoitin jonkun mielen. Ei sitten muuta kuin Amen ja plottis ja nortti huuleen hermosavuiksi, kun tallaisia loukkauksia tuli täältä.

    VastaaPoista
  2. Ad Toipila:

    Olen samaa mieltä. Et ole ikävä tyyppi.

    Itse en polta savukkeita, mutta uskon sairastuvani tupakoinnista ja arvelen kuolevani siihen.

    Rajoitukset ja varoitukset ovat paikallaan, koska ne pidentävät elämää ja pelastavat ihmisiä.

    Onneksi tupakointi on muuttunut syrjäytyneen alaluokan ongelmaksi. Fiksummat ihmiset lopettavat.

    En halua viisastella, mutta mielestäni myös alkoholi on hyvin vaarallista ja sitä ei pitäisi juoda. - Olen alkoholista täysraitis, ollut vuosikymmeniä enkä ole myöskään entinen alkoholisti.

    VastaaPoista