Sivun näyttöjä yhteensä

3. joulukuuta 2016

Mapant







Kommentti kertoi tavattoman tarkasta Suomen kartasta. Olin hiljankin etsiskellyt verkosta ”pullautinkarttaa”, ja löysin sitten uudestaan jo kerran kertomani Kauhavan vektorikartan (etsi urheiluseura Kauhavan Wisa, suunnistus jne.).

Otsikon karttamuurahainen, siis mapant, perustuu digitaaliseen aineistoon ja on todella jännittävä ja kehumisen arvoinen. Kohdassa ”About” kolme tekijää kertovat saavutuksestaan. Kehumisen syytä on, mutta on toisaalta vielä kehittämistäkin.

Tässä yhteydessä on tietenkin mainittava Google Maps. ’Se on kotona nopein tapa katsoa, miten kehä kolmoselta ajetaankaan entiselle Porintielle eli siis suuntaan Vihti. Kannattaakin katsoa. Kehällä jos humauttaa liittymästä ohi, voi olla miettimistä, miten pääsee kääntymään takaisin ja esimerkiksi Hämeenlinnan tien liittymä on huomattavan epähavainnollinen, vähän niin kuin Kehä I Leppävaarassa.

Sitten kävi niin, että puhelin tuli tarpeelliseksi. Oli asioita mietittävänä ja ajoin Korpilammen puuhamaahan osoittavan kyltin ohi eli käsitin tulleeni Klaukkalaan. Tietenkin olin sanonut tulevani tietyllä kellonlyömllä.

Juuri tuossa tilanteessa eli pimeässä ja vähän kiireessä Here Drive, joka ei paljon mitään maksakaan, on kyllä pistämätön ohjelma puhelimessa. Kun nakuttaa päämääränsä nimen, kone etsii sen hetkisen sijaintipaikan taivaalta, ja sitten täti alkaa neuvoa. Täti neuvoi kiertämään takaisin rehellisen suomalaisen pientaloalueen kautta, ja hyvin pian oltiin äsken ohi ajetussa risteyksessä, josta kahteen kertaan käskettiin kääntyä.

Tämä ylenpalttinen kehu liittyy henkilökohtaiseen ongelmaan. Kun minulla on nenälläni silmälasit, joita käyttäen en ole tavaton vaara liikenteelle, en sitten näe lähelle. Lasien vekslaaminen liukkaalla ja pimeällä on ylimääräinen toimenpidesarja ja kapealla mutkamaantiellä pienen kartan vilkuileminen ajaessa ei ole oikein suositeltavaa. Kotona ja kaupungissa toinen näistä Nokian nimissä alkujaan olleista Here-kartoista eli Transit on etevä sekin.

Linja-autossa on tunnelmaa. Linja-autossa matka katkeaa. Mutta sekä yksityisen liikennöitsijän vuosikymmeninä että nyt aikataulun tulkitseminen on ollut älyllisesti hyvin vaativa tehtävä. On mietittävä onko tänään jälkimmäinen pyhäpäivä teollisuuslomien aikana tai muuta vastaavaa ja sitten aikansa pysäkillä seistyään todettava, ettei se sitten tullutkaan se bussi. Puhelin tietää seuraavan linja-auton ja junan. Lehdet uhkailevat, että ennen pitkää aletaan myydä lippuja, jotka kelpaavat määräajan näihin kaikkiin. Meidän busseissamme on näet pitkään ollut se erikoisuus, ettei pankkikortti kelpaa. Välillä kolikoita taskuista poimiessa välkkyy mielessä iltapäivälehden otsikko ”dementoitunut eläkeläinen tuupattiin bussista tien poskeen – lipun hinnasta puuttui 5 senttiä”.

On tullut tätäkin kokeiltua. Aion seuraavaksi kopioida kirjailija Lassi Nummi -vainajan keinon. Hän oli kai itse ommellut päähineensä hikinauhan ja päällisen väliin huolellisesti taitellun setelin, jonka siis voi hädän hetkellä riipaista esiin.

Muistelen että Pekka Lipposella oli tavalla tai toisella kengän korkoon piilotettuna muutama sadan dollarin seteli. Willie Garvinin kengänkoroista sai tietenkin tehokkaan pommin.

Niin paljon maailma on muuttunut, etten aio kokeilla enää bussissa keinoa, jonka olen kerran nähnyt käytössä. Rahaton mutta humalainen herrahenkilö huiskautti rahastajan sivuun ja sanoi: ”Lähettäkään lasku yhtiölleni.”

Syviin historianfilosofisiin pohdintoihin joutuu huomatessaan, että ilman autolauttoja olisi tuskin ollut suomalaisten valtavaa maastamuuttoa Ruotsiin. Olin kuulevinani tai ehkä luin jostain, että autolautta olisi tullut käyttöön Suomen ja Ruotsin välille 1961.

Rehelliset insinöörit tarvitsivat tietenkin kohennusta logistiikkaan eli keinon kuljettaa rekka-autoja lahden yli. Ketkä olivat sitten ne nerokkaat henkilöt, jotka yksin tein kehittivät juopottelu ja ylensyömishelvetin, sitä en tiedä. Mutta sekä Siljan että Vikingin lautat ajoivat mielestäni aluksi Slussenille, ja Värtan keksittiin vasta myöhemmin.

Itse olen matkustanut Itämeren yli Ariadnella, joka siis oli vanhanaikainen ja pieni laiva. Jossain on valokuvakin, jossa urhoollisen matkailijan henkilöauto nostetaan nostokurjella liinojen varassa reelingin yli laivan ruumaan.

Ruotsin laivan vaikuttivat valtavasti tapakulttuuriimme. Noutopöytä oli silloin vielä nimeltään smörgåsbord. Se hipoi ihmettä. En keksi, mitä tekemistä sillä oli voileipien kanssa. Kuvaamattomia herkkuja sai tosiaankin mättää niin paljon kuin jaksoi kantaa pöytään ja painikkeeksi Elefantti-olutta ja tiukkaa viinaa. Sitten tulikin monelle kiire reelingille ja sen jälkeen nuokkumaan loppuyöksi kansituolille. Vaikka kyllä hyteissäkin harrastettiin vilkasta kansanelämää.

Monta vuotta ostin kaupasta Gevaliaa, koska se maistui niin kodikkaasti Ruotsin laivalta. Kai siinäkin on valikoima muuttunut. Ja ainakin poliisit valittavat viinasta. Ehkä entisiä verovapaita kasseja ei pian anneta ennen kuin perillä.

Aika on niin toinen, että myös lentoliikenteessä lyhyilläkin reiteillä ahkerimmat ehtivät hankkia itsensä sikahumalaan ennen perilletuloa. Lentoemännät juoksivat pullojen kanssa kuin viitamaan jänikset. Liikemiehet neuvoivat, että Atlantin yli lentäessä juopottelussa oli syytä olla päättäväinen. Se auttaisi aikaeron vaikutusten voittamiseen. Totuus taitaa olla päinvastainen. Mistäpä minätiedän.

Matkailu antaa aiheen maksuttomaan vaalimainokseen. Tiedättekö mitä tapahtuu, ellei Sipilän asioita saada kohta kuntoon? Kai Sipilä sitten eroaa ja pääministeriksi tulee Väyrynen ilmoittaen, että on käytettävissä myös tasavallan presidentiksi. Mielestäni hän on puhunut sen suuntaisia. USA:ssa nimitetään ikätovereita täyttä häkää ministereiksi ja valitaan presidenteiksi.


18 kommenttia:

  1. Meidän karttamaapallollamme elää paljon muurahaisia (Formicidae). Ei edes uskoisi kuinka paljon niitä on mutta uskottava se on. Kerran väitin eräille ystävilleni että muurahaisten yhteenlaskettu kuivamassa painaa enemmän kuin ihmisten yhteenlaskettu ihra... ei ne uskoneet, ei ne! Nauroivat vaan hampaat hohtaen että "hah hhhaah hhaah...!" Tällainen koskee sieluun, ylenkatse, sellainen kuulkaas koskee.

    Lukekaapa tämä
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiset

    jos haluatte yleissivistäytyä. (Mitä vähän kyllä epäilen?) Muurahaiset ovat mielenkiintoisia eläimiä, viimeisessä Top Ten "Maailman Eläimet" luettelossa olivat sijalla 8. Eräs loispistiäinen piti ykkössijaa. On pitänyt jo monta vuotta. Paarma oli pudonnut sijalle 26. Homo sapiens oli sijalla 17 682... mutta on sentään nostanut statustaan 14 sijaa ylöspäin. (Mitä Suomen potkupallomaajoukkueesta, eli Huuhkaajista, ei voi sanoa. Heille voi sanoa vain "lycka till!")

    Ps. Autoissa on hyvä tulevaisuudessa olla joku kartta, ei nyt välttämättä suunnistajien... mutta joku. Kun kohta ne kuulema alkaavat ajelee itsekseen. Ennenvanhaan sanottiin että "ei kysyvä tieltä eksy", mutta jos nyt joku auto äkkiä - kun kävelen Humppilasta Jokioisille - pysähtyy viereeni, avaa konepeltinsä ja kysyy, vähän sähkölle ja dieselille haisten, että "anteeksi, herra, viekö tämä tie Latovainiolle...?" ... niin arvaa säikähtäisinkö?
    Kyllä säikähtäisin..

    VastaaPoista
  2. Minulla on tallella Suomen Turisti vuodelta 1965. Olin ihastunut juniin ja ajattelin ostaa VR:n kuukausilipun ja ajella junilla 31 vuorokautta ympäri Suomea. Olin muistaakseni about 15 -v. Sitä en miettinyt missä olisin nukkunut? asemilla kai tai yöjunissa? George de Godzinsk, hymyilevä Maestro, oli, luin jostain, opetellut juna-aikataulut ulkoa... Minäkin yritin opetella niitä... mutta aina jämähdin Pieksämäen tai Kouvolan asemalle. Vaikka ei P:mäellä mikään soinut vielä silloin, blues ei nyt ainakaan, Partaharju on lähellä ja partiopoikia. Ajattelin että jos Suomessa olisi elävä luostarijärjestelmä, niin Pieksämäen asemalla istui aina paljon nunnia odottamassa laivapikajunaa Turun satamasta Joensuuhun. Se on pisin poikittainen junavuoro Suomessa, olen syystä (jota teille en kerro), matkustanut sen moneen kertaan. Aikoinaan siinä oli makuuvaunujakin, ei ole enää. Ja tuskin siinä junassa enää niin paljon juoppojakaan on, ennen oli, ne tuli Tukholmasta. Prince kärysi ja pullojen korkit narsivat jo ennen Loimaata. Konnari käveli luimistellen ryyppyjengien ohi, sanoi "matkaliput, olkaa hyvä", mutta ei muuten puuttunut asioihin. Ei uskaltanut. - Joo. Se oli sitä aikaa kun Tallinaan ei vielä päässyt. Tai pääsi jos hankki puolivuotta aikaisemmin viisumin. Ja puissa oli vielä silmuja... No mitäs se nyt tähän kuuluu, puut ja kaikki heidän tuleva vihreytensä? Vanemuinella - se on laiva, minä 1970 -luvulla kävin Tallinnassa. Yks vuosi kävin niin monta kertaa että eivät enää antaneet mulle viisumia, en tiedä miksi, luulivat kai spioniksi? Jota en varmasti ollut!... tiettyä vakoa minä siellä vakoilin - jos haluatte tosiasian tietää. Liv, Lilian.

    Turha sitä on rupee Taivaan Valtoja tai Neuvostoliiton Politbyroota vastaan taistelee. Kun siinä tietää miten siinä kumminkin kävisi. (piru vie) No, kun ei siis Rääveliin päässyt, en sinne mennyt.

    Ps. 10 000 metrin korkeudessa viina menee erilailla päähän kuin maan pinnalla. En tiedä miksi, Erastotenes Aleksandrialainen tietäisi; hänen mielipiteensä ovat aina tasokkainta tässä blogissa. Itse vaan silloin tällöin, kun olen hengaillut lentoasemlla (Praha, Burgas, Seutula, Buenos Aires, Varsova) olen nähnyt ihmisiä jotka lentokoneesta laskeutuessaan ikään kuin "kompuroivat". Umpihumalassa ovat olleet. He.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Happea saa krapulaan vaikkapa sanokaamme sairaalasta. Synnytysosastolla on myös typp7oksiduulia. Varovasti kuitenkin.

      T. m/y OTAHAPEA/Päällikömmäinen
      Rankanarian ranta vai mikä se on pif.

      Poista
  3. Tuskin sillä surkimuksella nyt on munaa itse kävellä eroamaan - eduskunnan epäluottamus olisi se tapa kierrättää halliusta.
    Vaalitkin olisi hyvä aikaistaa: loppuisi ja se persun pirunpaulassa rimpuilu Smolnassa.

    VastaaPoista
  4. http://yle.fi/uutiset/3-9324782 Kun edellisen Hurstin haastattelun lukee, niin saattaapi kerkkäuskoisimpien mieleen tulla heittää kaikki älykkäät vempaimet Mariaanien hautaan.
    Mutta blogisetä se ei mitään pelekää - no hänhän on kotosin Pohojanmaalta.
    No, en kyllä minäkään, vaikka näistä älyvempainasioista en paljon mitään kässääkään.

    VastaaPoista
  5. Kumma tämä gerontokratian uusi nousu. Olen kohta 62, ja maailman mahtavat alkavat olla järjestään minua vanhempia. Kyllä sinne pitäisi saada enemmän väkeä jolla on alaikäisiä lapsia.

    VastaaPoista
  6. Kerran eräässä kapakassa - Yläruutilla - minulla oli aika herraskaiset vaatteet päällä kun olin menossa tapaamaan vuorineuvos Juhani Heinosta. Olin pysähtynyt siihen kulttuurikapakkaan/räkälään siksi, kun mua vähän etukäteen jännitti tuo tapaaminen. Siksi join siellä pari olutta. Istuin pöydässä jossa oli punakka kaveri jolla oli naispartreni joka oli... no, mitäs minä nyt naisia arvostelemaan (kauhee kotka se oli) en arvostelekaan... mutta se mies kysyi minulta "Miksi sinulla on tuollaiset pellevaatteet päällä?" Minulla siis oli rippipukuni, eli parhaampani, vastasilitetty, ja valkoinen paita ja kraka, kaulaliina ja tuulitakki (joka talvisin lohdutti minua, kun tuuli). Sanoin että piipahdan vain täällä. Ja join oluttani. Mutta se äijä ei päästänyt minua niin vähällä. "Tairat olla joku perkeleen herra?" Sanoin, että jos olisin, ihmettelisin sitä enemmän kuin sinä. Ei se silti ollut tyytyväinen. Sanoi että "vittuiletko sä mulle?". Sanoin, että en, en missään nimessä. Se sanoi "kuka tahansa saa mulle vittuilla. minä en loukkaannu mistään.". Vai niin, sanoin. (tai en minä muista mitä minä sanoin) Mutta se vaan intämällä intti mulle että 'ala vittuilee mulle, mä en hermostu mistään'. Enhän minä, mutta kun se pyytämällä pyysi, aloin varovasti venkoilla sille. Aloitin tukasta, tein siitä kaljupään, se vaan hymyili. Menin sit sen silmäripsiin, sitten silmiin, sitten silmien alle, hänen silmiensä alla oleviin mustiin kohtiin hänessä... en minä mitään nähnyt, ei kyse siitä ollut, vittuilin vain kaikilla mielikuvilla mitä mieleeni juolahti... ja niitähän, oh boys, mieleeni tupsahteli. Niin runsaasti, että äkkiä se äijä, kuin hiilihangolla päähän isketty Olavi Paavolainen, pomppas sen pöydän toiselta puolelta mun puolelle ja yritti lyödä mua (oikealla swingillä), mua nenään. Väistin sen, se oli helppo väistää, ja lähdin lätkiin sieltä ulos.

    Ps. Kaksosísvelipuoleni, Reino ja Risto, olivat jormalimmosen tasoisia boxareita. Toinen niistä sanoi kerran kun sparrasin heidän kanssaan, että "Mikko, älä lopeta nyrkkeilyä. Sä oot lahjakkaampi kun me yhteensä." Minusta se oli kaikkein järkevin syy lopettaa nyrkkeily. (Joka amatööritasolla on hieno harrastus.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä stoori - nyrkkeilijän poikana sitä osaa myötäelää moista huttua.
      - kerronko, kun maanantaina klo 21 bändiharjoituksiin tulis kaksi pingviiniä, jotka eivät oikein osanneet kertoa - vaikk vähin tivattiin - mistä hitosta sitä tultiin lakeerikengissä siihen aikaan bluesia soittamaan. Muuten Hymyssä ny näkyi listassa heitti nimensä.
      Aavistimme toki yskästä mutta siis merkillinen uusmunattomuus soittajana on vasta sitä, mikä johdetaan herranpaskaan astumisesta. ja, joo, siinä kohden henkilö voi tarvita kuin tarvitakin vissiä harrastusten valinnan ohjausta.

      Poista
    2. .. sitten pysähdyin; pukeuduin.

      .. ja jatkoin kävellen kotiin.


      Kilometrin ainakin.

      Mut joo, kandee varoo.

      Poista
  7. Eras autoiluun liittyva seikka on huomionarvoinen. Marskin ajoneuvon rengas kavaisi kuopan kautta vaikka kuljettaja oli taitava. Mukana ollut kenraali naki kuinka ylipaallikon otsalle kihosi tuskanhiki selan vamman vuoksi vaikkei marski sanallakaan puuttunut vahinkoon. Mikkelin paamajan eteen saavuttua kenraali katsoi asiakseen laksyttaa kujettajaa mutta marski olikin napakka omaan tapaansa ja riisui paattavaisella eleella toisen hansikkaan asettaen sen auton katolle tomahtaen. Sitten han vilkaisi kuljettajaa joka pani suikan paahansa. Katsekontaktista emme saa tietoa. Se tiedetaan mita marski sanoi kenraalille: "Kenraali ottaa huomioon etta tassa aluksessa on vain yksi paallikko." Kenraali alkoi vuolaahkon anteeksipyytelyn jonka marski keskeytti hiukan toispuoleisesti hymyillen ja sanoi: "Kenraali on hyva ja ymmartaa etta en tarkoita itseani vaan kersantti Rantaa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oppsan. Piti olla "kuljettajaa".

      Poista
  8. Tapahtui vuosikymmeniä sitten Helsingissä. Nousin pysäkiltä bussiin ja edelläni noussut maksoi matkansa kourallisella pennejä. Ennen pennien laskemista kuljettaja kysyi asiakkaalta: "Oletteko pitkäänkin säästäneet tätä matkaa varten?"

    VastaaPoista
  9. Kunnon muslimi ei nauti viinin tippaa, ei maan päällä. Se onkin pätevä syy juoda kallista viskiä oikein kunnon moukut juuri lentokoneessa joka on reitillä joka on piirrelty ilmaan juuri siihen tarkoitukseen. Tuolla on semmoinen saari sitten ja siellä käydään vähän kentällä mutta heti taas takaisin. Ei uskoisi.
    No kippari ei ota mutta perämiehestä en tiedä, onkohan niillä edes? No luulisin ainakin.

    Finnairin kipparit eivät saa palkkaa neljästä ensimmäisestä touchdownista, pitääkö paikkansa, yhä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän puhuttu, me miehenalut tavattiin kantapaikassa 70-luvulla harras muslimi lasi nenän edessä. Mukava heppu kertoi eloisasti suuresta uskonnosta, mutta sitten me, että näkyyhän tuo alko maistuvan.
      Allah se ei kuulemma näe tänne provinssiseuduille asti.
      Nii ...eihän se vuoropuhelu siitä oikein edennyt; olisi kai pitänyt lähteä perusteista uudelleen.

      Poista
    2. Piimää ranskalaisten kanssa, rasvasilliä pekonileivälle Israelissa ja simpukoita, veripalttua krhm, ja miten vaan mutta tosiaan, heppu kerrallaan. Kaikilla on fetwa, kaikilla ei ole kanttia myöntää sitä. Sitä islanninmätähaita ei voita kukaan joten mitä sitä ärhentelemään.

      Isot ja pikkuiset.

      Poista
  10. Tämä gerontokratian uusi nousu on samanaikaisesti täysin ymmärrettävää että täysin käsittämätöntä. Toisaalta korkeassa iässä olevia suhteellisen toimintakykyisiä ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Toisaalta taas nuoriso on länsimaissa koulutetumpaa ja verkostoituneempaa kuin koskaan. On huomattava, että nämä uuden polven vanhuskapinalliset ovat samaa suurta ikäluokkaa kuin 60-luvun nuorisokapinalliset, vaikka eivät välttämättä samoja henkilöitä. 60-luvulla oli muotia ajatella nuorisoa luokkana, jolla on omat luokkaintressinsä. Ehkäpä tämä ajatus on jäänyt ikäluokkaan itämään. Päästetään vielä viimeinen kunnon pamaus muita ikäluokkia vastaan. Itse ei enää olla muutaman vuosikymmenen päästä katsomassa millaista jälkeä lopulta tuli.

    VastaaPoista
  11. Tarkennuksena autolauttaliikenteen alkamisesta sen verran, että Rederi AB Vikinglinjen aloitti liikenteen Korppoon ja Gräddön välillä v. 1959.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen sukeltajakurssi laivastossa 1959. Voi että mitä hepsunkepsuja. Vieläkin naurattaa eräs hesarin "mielipide"sivun pikkujuttu. Jäi kerrasta päähän. Niin siin voi käydä, oppi on ovela otus, vähän kuin pitkäsiima.

      Poista