Mapant

www.mapant.fi

Kommentti kertoi tavattoman tarkasta Suomen kartasta. Olin hiljankin etsiskellyt verkosta ”pullautinkarttaa”, ja löysin sitten uudestaan jo kerran kertomani Kauhavan vektorikartan (etsi urheiluseura Kauhavan Wisa, suunnistus jne.).

Otsikon karttamuurahainen, siis mapant, perustuu digitaaliseen aineistoon ja on todella jännittävä ja kehumisen arvoinen. Kohdassa ”About” kolme tekijää kertovat saavutuksestaan. Kehumisen syytä on, mutta on toisaalta vielä kehittämistäkin.

Tässä yhteydessä on tietenkin mainittava Google Maps. ’Se on kotona nopein tapa katsoa, miten kehä kolmoselta ajetaankaan entiselle Porintielle eli siis suuntaan Vihti. Kannattaakin katsoa. Kehällä jos humauttaa liittymästä ohi, voi olla miettimistä, miten pääsee kääntymään takaisin ja esimerkiksi Hämeenlinnan tien liittymä on huomattavan epähavainnollinen, vähän niin kuin Kehä I Leppävaarassa.

Sitten kävi niin, että puhelin tuli tarpeelliseksi. Oli asioita mietittävänä ja ajoin Korpilammen puuhamaahan osoittavan kyltin ohi eli käsitin tulleeni Klaukkalaan. Tietenkin olin sanonut tulevani tietyllä kellonlyömllä.

Juuri tuossa tilanteessa eli pimeässä ja vähän kiireessä Here Drive, joka ei paljon mitään maksakaan, on kyllä pistämätön ohjelma puhelimessa. Kun nakuttaa päämääränsä nimen, kone etsii sen hetkisen sijaintipaikan taivaalta, ja sitten täti alkaa neuvoa. Täti neuvoi kiertämään takaisin rehellisen suomalaisen pientaloalueen kautta, ja hyvin pian oltiin äsken ohi ajetussa risteyksessä, josta kahteen kertaan käskettiin kääntyä.

Tämä ylenpalttinen kehu liittyy henkilökohtaiseen ongelmaan. Kun minulla on nenälläni silmälasit, joita käyttäen en ole tavaton vaara liikenteelle, en sitten näe lähelle. Lasien vekslaaminen liukkaalla ja pimeällä on ylimääräinen toimenpidesarja ja kapealla mutkamaantiellä pienen kartan vilkuileminen ajaessa ei ole oikein suositeltavaa. Kotona ja kaupungissa toinen näistä Nokian nimissä alkujaan olleista Here-kartoista eli Transit on etevä sekin.

Linja-autossa on tunnelmaa. Linja-autossa matka katkeaa. Mutta sekä yksityisen liikennöitsijän vuosikymmeninä että nyt aikataulun tulkitseminen on ollut älyllisesti hyvin vaativa tehtävä. On mietittävä onko tänään jälkimmäinen pyhäpäivä teollisuuslomien aikana tai muuta vastaavaa ja sitten aikansa pysäkillä seistyään todettava, ettei se sitten tullutkaan se bussi. Puhelin tietää seuraavan linja-auton ja junan. Lehdet uhkailevat, että ennen pitkää aletaan myydä lippuja, jotka kelpaavat määräajan näihin kaikkiin. Meidän busseissamme on näet pitkään ollut se erikoisuus, ettei pankkikortti kelpaa. Välillä kolikoita taskuista poimiessa välkkyy mielessä iltapäivälehden otsikko ”dementoitunut eläkeläinen tuupattiin bussista tien poskeen – lipun hinnasta puuttui 5 senttiä”.

On tullut tätäkin kokeiltua. Aion seuraavaksi kopioida kirjailija Lassi Nummi -vainajan keinon. Hän oli kai itse ommellut päähineensä hikinauhan ja päällisen väliin huolellisesti taitellun setelin, jonka siis voi hädän hetkellä riipaista esiin.

Muistelen että Pekka Lipposella oli tavalla tai toisella kengän korkoon piilotettuna muutama sadan dollarin seteli. Willie Garvinin kengänkoroista sai tietenkin tehokkaan pommin.

Niin paljon maailma on muuttunut, etten aio kokeilla enää bussissa keinoa, jonka olen kerran nähnyt käytössä. Rahaton mutta humalainen herrahenkilö huiskautti rahastajan sivuun ja sanoi: ”Lähettäkään lasku yhtiölleni.”

Syviin historianfilosofisiin pohdintoihin joutuu huomatessaan, että ilman autolauttoja olisi tuskin ollut suomalaisten valtavaa maastamuuttoa Ruotsiin. Olin kuulevinani tai ehkä luin jostain, että autolautta olisi tullut käyttöön Suomen ja Ruotsin välille 1961.

Rehelliset insinöörit tarvitsivat tietenkin kohennusta logistiikkaan eli keinon kuljettaa rekka-autoja lahden yli. Ketkä olivat sitten ne nerokkaat henkilöt, jotka yksin tein kehittivät juopottelu ja ylensyömishelvetin, sitä en tiedä. Mutta sekä Siljan että Vikingin lautat ajoivat mielestäni aluksi Slussenille, ja Värtan keksittiin vasta myöhemmin.

Itse olen matkustanut Itämeren yli Ariadnella, joka siis oli vanhanaikainen ja pieni laiva. Jossain on valokuvakin, jossa urhoollisen matkailijan henkilöauto nostetaan nostokurjella liinojen varassa reelingin yli laivan ruumaan.

Ruotsin laivan vaikuttivat valtavasti tapakulttuuriimme. Noutopöytä oli silloin vielä nimeltään smörgåsbord. Se hipoi ihmettä. En keksi, mitä tekemistä sillä oli voileipien kanssa. Kuvaamattomia herkkuja sai tosiaankin mättää niin paljon kuin jaksoi kantaa pöytään ja painikkeeksi Elefantti-olutta ja tiukkaa viinaa. Sitten tulikin monelle kiire reelingille ja sen jälkeen nuokkumaan loppuyöksi kansituolille. Vaikka kyllä hyteissäkin harrastettiin vilkasta kansanelämää.

Monta vuotta ostin kaupasta Gevaliaa, koska se maistui niin kodikkaasti Ruotsin laivalta. Kai siinäkin on valikoima muuttunut. Ja ainakin poliisit valittavat viinasta. Ehkä entisiä verovapaita kasseja ei pian anneta ennen kuin perillä.

Aika on niin toinen, että myös lentoliikenteessä lyhyilläkin reiteillä ahkerimmat ehtivät hankkia itsensä sikahumalaan ennen perilletuloa. Lentoemännät juoksivat pullojen kanssa kuin viitamaan jänikset. Liikemiehet neuvoivat, että Atlantin yli lentäessä juopottelussa oli syytä olla päättäväinen. Se auttaisi aikaeron vaikutusten voittamiseen. Totuus taitaa olla päinvastainen. Mistäpä minätiedän.

Matkailu antaa aiheen maksuttomaan vaalimainokseen. Tiedättekö mitä tapahtuu, ellei Sipilän asioita saada kohta kuntoon? Kai Sipilä sitten eroaa ja pääministeriksi tulee Väyrynen ilmoittaen, että on käytettävissä myös tasavallan presidentiksi. Mielestäni hän on puhunut sen suuntaisia. USA:ssa nimitetään ikätovereita täyttä häkää ministereiksi ja valitaan presidenteiksi.