Valemedia olisi
puhkaistava, sanovat maailman lapset.
Muutama laajempi
artikkeli on selvittänyt, miten hyvin voi ansaita sepittämällä sosiaaliseen
mediaan tarinoita. Johtavat poliitikot irstailevat nimetyn kaupungin
ilmoitetulla kadulla ruokapaikan kellarissa, ja ihmiset kokoontuvat sinne osoittamaan
mieltään ja kuvaamaan verkossa julkaistavaksi lisää videoita pahennuksen
pesästä. Heitä ei häiritse, ettei paikassa näy niitä poliitikkoja eikä se,
ettei rakennuksessa ole kellaria.
Vuosia sitten kyselin
itsekin vastatessani kommentteihin erilaisista salaliitosta, että uskoisitko,
jos itse näkisit. En enää kysele. Kysymys on väärä. Jotkut ihmiset uskovat,
että Donald Trump on neekeri ja että hän vain näyttelee valkoihoista.
Ihmislajin
perusominaisuus ei ole valppaus, valmius kasvattaa aivojen volyymia,
kaikkiruokaisuus tai kyky pinkaista pakoon heti kun lähistöllä risahtaa.
Perusominaisuus on rajaton herkkäuskoisuus ja siihen liittyen haluttomuus
kohdata tosiasioita.
Poistin äsken monta sataa
roskapostiviestiä tämän blogin suotimen hylkäämistä ja mietin, millaisia
reittejä ne kulkevat. Arvaan että koneet seuraavat lukijamääriä ja lähettävät tähän
julkaistavaksi lähes poikkeuksetta kummastuttavan kiitteleviä viestejä, joita
sitten ei julkaista. Kieli on yleensä englantia, joskus arabiaa. Lähteet ovat
luullakseni Venäjä ja USA.
En usko että varsinaiset
tiedustelupalvelut olisivat liikkeellä. Vähälläkin ammattiaidolla huomaa heti,
ettei näissä kirjoituksissa ja kommenteissa ole mitään turvallisuuspoliittisesti
mielenkiintoista.
Itse en kannata
tosiasioita. Siinä olen kuitenkin oman elämäni kahleissa, että sanastooni
kuuluu termi ”tiede”. Se tarkoittaa suunnilleen ”kokeellisesti toistettavissa”.
Nyt alkaa kostautua, että
kohtalokkaan moni tuleva IT-ammattilainen ja liikkeenjohtaja on nukuskellut
lukiossa äidinkielen tunneilla ja jättänyt kaikki humanistiset aineet sikseen
heti koulunsa päätettyään.
Muutoin nuo ihmiset,
joiden toimintaan talous ja politiikka nyt tukeutuvat, olisivat selvillä todellisuuden
ja mielikuvituksen erikoislaatuisista suhteesta.
Mielivallan tilalle on
noussut mielikuvitus. Kuunnelkaa uutisista, mitä mieltä venäläiset itse ovat
urheilijoiden dopingista. Heidän mielikuvituksensa hyväksyy heidän johtajiensa
mielikuvituksen.
Selvempiäkin esimerkkejä
löytyy. Uutisten ja ilmoitusten todenperäisyyden selvittäminen on useimmiten ja
useimmille ylivoimainen tehtävä, minulle ainakin.
Kaiken lisäksi edustan
sitä mielipidesuuntaa, että meitä ihmisiä hallitaan enimmäkseen valheilla ja
ehdollistamalla. Itsekin oopiumia kansalle myynyt Marx huomasi aivan oikein,
että uskonto on oopiumia kansalle. Marxin versio oli että tavalla tai toisella
määritelty työväenluokka voi kirvoittaa kahleensa, ja siitäkös alkaakin veljeys
kaikkien kesken. Tiedämme ettei mitään tällaista tapahtunut.
”Maaginen realismi” oli
aluksi taiteen termi. Se liitettiin uusasialliseen tyylisuuntaan 1920-luvulla
eli tähän bauhaus-henkeen. Kun arkipäiväistä esinettä tai vaikka taloa katsoo
tarkkaan, se alkaa näyttää uhkaavalta ja ennen kaikkea salaperäiseltä.
Tämän hetken hakuteokset
mainitsevat Marquezin ja intialaiset saatanalliset säkeet, mutta oikeastaan
maagisen realismin kaikkein suuri nimi oli Jorge Luis Borges. Hänen novellinsa
ovat usein melkein uskottavia tieteellisiä artikkeleita, joissa melkein kaikki
on totta – mutta jossain vaiheessa käy ilmi, ettei se olekaan. Kertoja ostaa itselleen
harvinaisen kirjan, ja se on siitä mainio, että siinä on ääretön määrä sivuja
ja nuo sivut on numeroitu. Ennen pitkää hän on tulla hulluksi sellaisen kirjan
kanssa ja käy ovelasti piilottamassa sen kansalliskirjaston hyllyyn.
Tätä nykyä maaginen
realismi täyttää melkein kaiken viihteen (elokuva, televisio) ja jokseenkin
koko taiteen. Onko sitten ihme, että se valloittaa myös lehdistön.
Taloustiede tunnustaa
itse pohjautuvansa kuvitelmaan. ”Raha” on sovittu käsite. Tarkemmin määritellen
setelit eivät ole rahaa sen enempää kuin luottokortitkaan. Ne edustavat varallisuutta
eli ovat symboleja, ja symbolit puolestaan ovat taiteen ja uskonnon perinteistä
aluetta.
Senkin taloustiede
tunnustaa – viime aikoina tosin merkittävin täsmennyksin – että markkinatalous
tarkoittaa rationaalisen toimijan maailmaa, mutta ihmiset eivät ole
rationaalisia toimijoita. Kysymys on toisin sanoen abstraktiosta.
Tiede ei kykene
ennustamaan, kenestä tulee seuraava presidentti. Tiede ei useimmiten kykene
ennustamaan, koska lineaarinen interpolointi ei ole useinkaan käytettävissä ja
ekstrapolointi vie vikaan.
Nämä hienot termit
tarkoittavat tässä yhteydessä oikeastaan vain, että katsotaan, miten ennen on
käynyt, ja oletetaan, että jatkossakin tapahtuu suunnilleen samaa.
Maaginen realismi on
ikään kuin ekstrapolointia. Kertomukseen, jota voisi siis verrata lukujoukkoon,
sijoitetaan yksi tai useampia virheitä eli madottomuuksia, ja tämä pannaan
paperille.
Uskottavien ja maailmassa
mahdollisten asioiden seassa on mahdottomia. Tulos voi olla sellainen, jota
esimerkiksi matematiikka ei tavoita, nimittäin mielenkiintoinen.
Romaani on esimerkki. Realismi
oli kaamea erehdys. Miten voisi kuvata todellisuutta, kun todellisuus sisältää
tuntemattomia osia? Yllätin itseni kehumasta Waltaria ja melkein sanoin, että
hänen romaaneissaan on totta joka sana. On se hänen realisminsa niin maagista.
On maagista realismia taiteessa vieläkin, tai ainakin oli. Olemme Ateneumin Arsissa nähneet seinällä ja lattioilla huoneellisen espanjankielisen maailman teoksia, muun muassa Claudio Bravon maalaus kiiltävistä sotilassaappaista vierellään samettiset iltapuvun naistenkengät. Vuosi oli 1974 ja niiden kohdalla teemanimenä juurikin maagisuus. Termi on häilyvä -- Frida Kahloakin luonnehditaan sellaiseksi, ja Edward Hopperia ("Nighthawks"). Taitaa olla että keneltä kysytään.
VastaaPoistaSipilällä nyt ihan ihmeellinen blogiteksti, jossa hää jaarittelee "suoran osakeomistuksen" kanssa. yrittääpi siinä selittää mustaa valkeaksi. Hei heikkoa, jos lukija vähänkin ymmärtää veronkiertoon alkujaan tähdännyttä konstruktiota.
VastaaPoista"Marx huomasi aivan oikein, että uskonto on oopiumia kansalle"
VastaaPoistaEikö se mennyt niin, että uskonto on kansan oopiumia (huom. sanapaino). Herrojen oopiumi oli, niin - oopiumia.
Lausekalkyyliin vain uskonto-oopiumit. Aikalaiskiitoksissahan oli M:a koskien semmoinenkin sävy, että hän antoi, työväenluokalle lähinnä, mutta sitten tietysti kaikille eliitin alaisille ajattelu/teoriakeinot, joilla kumota tuo yläluokan irvokas oikeassaolo. Taloustieteestä lienee ollut hyvinkin modernia mieltä, ettei se sinällään tieteeksi käy. Tuskissaanhan Nobelistimme ja jopa professori Nallekin lienevät asian huomanneet ja siirtyneet kukkaron täyttymisen selittämiseen ja sen täyttämisen teorian perustelemiseen.
PoistaHyvä teksti näin postfaktuaalisena aikana.
VastaaPoistaAikana, jolloin mm. ns. valtamedia kiihkeästi ja oikein porukalla ilmoittaa edustavansa vain puhdasta faktaa ja ainoaa totuutta - edistyksellistä sellaista, toki. Ja vieläpä absoluuttisen oikein painotettuna ja yleisölle juuri sopivasti täsmäannosteltuna.
Tavallinen tallaaja siinä sitten joutuu valitsemaan valemedian ja Lügenpressen välillä. Aika moni valitsee ne molemmat ja hyvä niin.
Riku Rantala kirjoittaa tänään Hesarin kolumnissaan joutuneensa somen ja valhemedian riepoteltavaksi. "Etenkin yhdellä sivustolla minusta esitettiin täysin perättömiä väitteitä ja nimiteltiin valehtelijaksi."
VastaaPoistaRantala oli selvittänyt valhemedian ylläpitäjän. "Hämmästyin: kyseessä oli hyvämaineisen asianajotoimiston menestyvä asianajaja."
"...katsotaan, miten ennen on käynyt, ja oletetaan, että jatkossakin tapahtuu suunnilleen samaa."
VastaaPoistaKatsoin pätkän öljyohjelmaa, jossa Shellin (hullu tiede)mies oli sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti CO2-tallennusta, koska energiankulutuksemme kaksinkertaistuu 2050 mennessä.
Gogolin sielujen ostelijan palvelijan ruokatoivetiedustelu saa kätevän vastauksen: "Pane kaikki pataan vaan, kunhan on kuumaa, aina siihen joku maku tulee."
VastaaPoistaAikamme suosii pikaruokaa, pikavippejä ja pikataidetta, hetkessä elämistä.
Harkinnalle virnuillaan ja iskusana on muutosvastarinta.
"Nyt alkaa kostautua, että kohtalokkaan moni tuleva IT-ammattilainen ja liikkeenjohtaja on nukuskellut lukiossa äidinkielen tunneilla ja jättänyt kaikki humanistiset aineet sikseen heti koulunsa päätettyään."
VastaaPoistaOnkos tullut luettua Anna Kontulaa?
Ei tuohon johtopäätökseen tarvita kuin hiukan kokemusta Teknillisestä korkeakoulusta tai Saara Aalto -yliopistosta. Poikkeuksia toki onneksi on, mutta kun puhutaan merkittävästä joukosta ihmisiä, niin stereotypia on totta.
Poista"Yllätin itseni kehumasta Waltaria ja melkein sanoin, että hänen romaaneissaan on totta joka sana. On se hänen realisminsa niin maagista."
VastaaPoistaKummasti Waltariin on palattava aika ajoin. Mikaelitkin tuntuvat yhä edelleen ajankohtaisilta.
Näin nobelien ajankohtana en lakkaa harmittelemasta sitä, että Waltari jäi ilman.
Yksi esimerkki "maagisesta realismista", joka löytyy lappilaisesta paikallislehdestä Uusi Rovaniemi sivulta 2 (10.12.).
VastaaPoistaToimittaja oli poikennut haastattelemassa tätä maagisen realismin rahaa Lappiin mättävää herraa, jonka syntymäpäivä oli 6.12. (ainakin Belgiassa, jossa St Nikolaus on rautaa). Pukki kertoo:
"Tässä kävi eräs kuusivuotias (rovaniemeläinen) poika, joka halusi kertoa, että hänen sairas isoisänsä oli kuollut. Hän kävi sen kertomassa, että tiedän sitten aattona".
"Seasons Greetings", Jukka Kemppinen!
Riku Rantala kirjoitti eilisen Hesarin kolumnissa tietävänsä hyvin, millaista on joutua somen ja valhemedioiden riepoteltavaksi. Tutkivan journalistin taidolla Rantala selvitti erään anonyymin valhemedian ylläpitäjän. "Hämmästyin: kyseessä oli hyvämaineisen asianajotoimiston menestyvä asianajaja."
VastaaPoista