Pilke on suomeksi klapi.
Klapi syntyy sahaamalla koivuhalko kolmeksi tai neljäksi pätkäksi ja
hakkaamalla pölkyt kirveellä halki.
Usea eilinen kommentoija
johdatti selitykseen. Miksi toiset harrastavat epäselviä asioita, kuten
jalkapalloa tai runoutta?
Vastaus: muuttuvien
kokonaisuuksien (hahmojen) käsittäminen on ihmisen perusominaisuuksia.
Sanakenttä muuttuu koko ajan. Vaikka et ottaisi kuin kolme tai viisi sanaa,
joka kerta kun palautat ne mieleen, ne ovat erilaisia kuin viimeksi. Muistiin
palauttaminen muuttaa niitä. Lisäksi ne voivat luoda uusia yhteyksiä
muistikuviin, toiveisiin tai tunnetiloihin. Lisäksi ne ovat eri ihmisille
erilaisia. Koppivanki ja savenpolton tuntija näkevät tiiliseinän eri tavoin.
Silti molemmat lukevat tiilenpäitä.
Nykyisin on paikallaan
sanoa, että luonnossa virkistyy ja metsässä viihtyy. Vähään aikaan ei ole
kuulunut täsmennyksiä, miten ihmeessä näin tapahtuu. Eikö raitiovaunussa
virkisty ja kuppilassa viihdy?
Menneellä ja nykyisellä
maailmalla on vain yksi ero, ja sitä eivät kirjoittajat huomaa. Menneisyys oli
liikkumaton. Nykyaika on liikkuva.
Hauta on tapa olla
tunnustamatta kuolemaa. Haudattavien koristeleminen on ollut tapana useita
kymmeniä tuhansia vuosia. Hautojen koristeleminen on tullut sen rinnalle. Tuhkan
sirotteleminen tuuleen tai mereen taas on huonoa runoutta.
Suuri kuvio meillä on
yläpuolellamme, mutta sen muutosten seuraaminen paljain silmin ei ole
jännittävää.
Hämmästyttävä, muuttuva
maailma on ympäristömme. Sanon sitä itse luonnoksi, kiinnostumatta
luonnontilaisuudesta – tuulta ja sadetta; pensaita, puita ja kasveja; joskus
armon lintu.
Kaupunginrakentajat
menettivät otteensa ehkä maailmansodissa. Pahan lähiön väliaikainen
muuttumattomuus ei jätä silmälle muuta ravintoa kuin valon leikit.
Muinaiskansat tavoittelivat muuttumattomuutta ja heidän jäljiltään on kiveen
hakattuja kaupunkeja ja erittäin suuri määrä rakennuksia, jotka kestävät
vuosituhansia, myös jatkuvaa käyttöä. Sama korkokuva oli vaeltavinaan
auringonnousun maille sukupolvesta toiseen.
Liikkeen toisintamisen
varhaiset muodot ovat teatteri ja urheilu. Viimeksi mainituista tiedämme hyvin
vanhat Olympian kisat. Ensi mainituista on tallella yhtä vanhoja
käsikirjoituksia. Todennäköisesti erilaiset riitit, noidan tanssit, ovat
melkein sama asia kuin teatteri. Nykyisin niitäkin voi harjoittaa sähköisesti
tai ulkoilmatilaisuuksissa.
Eilinen kuva meni sivu
silmien. Se oli kai tarkoituskin. Tämän päivän kuva alleviivaa viestiään.
Jonkun tuntemattoman
omistama Porsche on nykyaikaa, esimerkki tavattomasta insinöörintaidosta ja
samalla hämmästyttävästä turhuudesta. Sen hinta on iso raha tuotteesta, jolla
ei voi tehdä mitään. Mahtaako edes Keski-Euroopassa oikeasti olla teitä, joissa
voisi rajoituksia rikkomatta nauttia tuon kulkuneuvon kiitetystä
kaarrekäyttäytymisestä tai ottaa käyttöön sen paljon puhuttuja voimavaroja?
Silmissäni tuo auto on
Vebleniä, siis silmiinpistävää kulutusta, jonka tarkoitus on vain korostaa
omistajaansa ja masentaa katsojia.
Kuvan betonimöhkäle on
sama kuin eilen. Aika varmasti se on ison ilmatorjuntatykin jalusta ja
Kirkkonummen Munkinmäen seudulla sijaitsevana siis neuvostoliittolaisten
rautatieaseman suojaksi rakentama. Se on miehityksen muisto,
Mielestäni se symboloi myös
sammaltuneena ja hyödyttömänä reaalisosialismia ja sen menettelytapoja. Ennen
paikkakunnan aatteelliset tekivät toivioretkiä miehityksen muistopaikoille
mutta tuskin tälle jalustalle.
Tuollaisia möhkäleitä
saisi olla enemmänkin. Hitaasti muutosta ja muuttumattomuutta hahmottavia varten
vieressä voisi olla mainostaulu: Venäjä suureksi.
On käynyt ilmi, ettei se
kommunismin aate ollutkaan niin tärkeä. Venäjälle uskollisia suomalaisia on
tänäkin päivänä, myös eduskunnassa.
Joko joku on kirjoittanut,
että isänmaallisuus on rasismia? Nationalismi ainakin kuuluu olevan. Mutta se
on vaikea käsite ja tarkoittaa milloin mitäkin.
Tänään tai huomenna
yritän ratkaista ongelman. Neljä kiloa pilkkeitä maksaa huoltoasemalla
suunnilleen saman kuin neljäkymmentä kiloa Hongkong-tavaratalossa. Mutta sitä
40 kiloa en oikein rupeaisi käsittelemään edes kottikärryillä. Hintaero vain
herättää mielenkiintoa.
Koska lämmitystä ei voi
käyttää ainakaan kuukauteen, nyt on otettu pitkästä aikaa käyttöön takka.
Enimmin siinä poltetaan kakkosnelosen pätkiä ja seinistä revittyjä rimoja.
Keskuslämmitys ja
yleisvalaistus ovat turmelleet aistejamme.
Meilläkin oli Savossa jo yli 30 vuotta sitten sähköpatterit, jotka
saattoi napsauttaa päälle, mutta eniten käytettiin sitä mainiota kamiinaa ja
ajoittain uunia.
Mutta olin kyllä unohtanut
että palava tuli on mielenkiintoisempi katsella kuin monet elokuvat ja miten
ihastuttava ja tyynnyttävä hyvää lämpöä hohkaava tiilipinta on pellin
sulkemisen jälkeen, ja vielä aamullakin.
Saven polttaminen on sama
asia kuin historia. Kivikautta jäsennetään keramiikan mukaan.
Polttamatta kuivattu
savitiili – englanniksi eli espanjaksi eli arabiaksi eli egyptiksi adobe on kaiken kulttuurin alku.
Joissakin paikoissa savitiiliseinät ovat seisseet kymmenen tuhatta vuotta. Sana
oli faraoiden Egyptissä ”dbt”.
Tiiliin sekoitettiin
hiukan heinää tai lantaa. Historiaan samoin.
Me vanhojen suorasähkölämmitteisten talojen asukit yritämme aikaansaattaa toiveikasta talvimieltä pilkkeillä - niitä valmistamalla ja varastoimalla läpituuletettuun liiteriin. Kaksikerroksisen 1940-50-lukujen vaihteen talon sähköpattereita ei viimekään talvena tarvinnut pitää päällä - tosin yläkerta oli kylmillään, vain vieraiden yöpymiseksi sähkölämpöä. Hiilijalkaväkenä tuprutimme vuolukiviuunista taivaalle pienpartikkeleita monta motillista.
VastaaPoistaJoku väitti eilen että Finlandia on vaikea laulettava, vaikka osaisi sanatkin. Enpä tiedä, mutta todella upealta tuo kuulostaa ison kansanjoukonkin laulamana. Kannatan edelleen lämpimästi Finlandian vaihtamista Maamme laulun tilalle. On se vaan niin upea.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=CnePQgWDbh8
Saat ihan vapaasti vaihtaa ja soittaa Finlandiaa isänmaallisissa tilaisuuksissa kunhan muistat maksaa tekijänikeuskorvaukset. Ei siitä ole lakia eikä pidäkään olla. Mutta kansallislaulusta voi puhua vasta kun se on vakiintunut semmoiseksi. Maamme oli kansallislaulu jo kauan ennen kuin Finlandiaa oli edes sävelletty.
PoistaLeijonalippu takaisin! Siniristilipun sekoitta niihin siljoonaan muuhun maailman siniristilippuun. Ja nyt ei pidä saivarrella mittasuhteista tai värisävyn PMS-arvosta koska niillä ei ole oikean heraldiikan kanssa mitän tekemistä (risti kuin risti, sininen kuin sininen)
PoistaFinlandiasta ei kai ole senkään vuoksi kansallislauluksi, että siihen ei taida olla ruotsinkielisiä sanoja. JR.
PoistaEn rasistina tykkää leijonasta. Se kun on Afrikan eläin.
PoistaLieneekö rotestanttisten maiden tunnuksia tuo ristilippu?
Katollisilla ja ortodokseilla on mailla on monesti kolmenen raidan lippuja, Saksakin luetaan katolliseksi (Heiliges Römisches Reich).
Katollinen Timo "Soini kannattaa ruotsin opetuksen aikaistamista" ja lämmittelee rakkaussuhdetta Ruotsin kuninkaan armeijaan, sinikeltavalkoisen raitalipun liehuessa persun housun taskussa.
Tulipa hyvä mieli. Kiitos!
VastaaPoistaRippikirkkoon lähdössä Kunnaksen Ilkka
Tuosta mörri betonimöykystä. Näkömuistini väittää että olen nähnyt samanlaisen jossakin aivan muualla, viisteineen syvänteineen ja pultteineen. Paikassa jossa ei ole ollut pensasneuvostoliittolaisia valamassa. Mutta mehän näemme mitä haluamme nähdä. Epäilen myös tuon käyttöä tykkihommiin: missä siinä seistäisiin lataamassa. Tykki- ja konetuliaseperustukset tehtiin yleensä mataliksi ja vallien sisään, hyvästä syystä.
VastaaPoistaJos noita mötiköitä on siinä useita jossakin säännöllisehtkössä muodostelmassa, arvaisin siinä olleen jokin masto tai voimalinja.
PoistaAW
Miksi muutoin kaikkea antiikin aikaista ihaillut renessanssi ei kiinnostunut urheilusta vaan sen uudelleensyntymää saatiin odottaa 1800-luvun lopulle saakka?
VastaaPoistaTodella hyvä ajatus. Kuvittelen, että asia liittyy armeijoiden muuttumiseen enemmän liikkuviksi ja tarpeeseen saada sille motiivi. Re pesäpallo ja kranaatinheitto.
PoistaOlisko siinä ollut se alastomuus esteenä? Keskiajan sää oli kylmempi ja ilmapiirikin oli uskonnollisesti kylmempi.
PoistaVoidaan kaiketi sanoa, että rahan sijoittaminen turhuuteen - kuten Porsche - on vain muunnelma Pohjois-Amerikan intiaanien potlach-perinteestä. Todellinen rahamies tuhoaisi kuitenkin Porschensa heti sen ostettuaan - ja ostaisi oitis uuden jne.
VastaaPoistaY/
Porschesta en tiedà mutta uutisissa joku pàivà sitten esiintyi kaveri joka, ostettuaan Lamborginin, lipsautti kaasujalkaa ja romutti kàrryn sadan, parin pààhàn ostopaikasta kotiin mennessààn, siinà vasta rahamies!
VastaaPoistaTuhkan sirotteleminen tuuleen tai mereen taas on huonoa runoutta. Olisko hyvää runoutta antaa sirotella tuhkansa viljapeltoon - tähkäpäiden päällä täysi kuu... Tietenkin maanviljelijän luvalla.
VastaaPoistaOlin viime viikolla levyttämässä. En kuitenkaan paljonkaan laulanut.
Tiilenpäitä eri rakennuksissa ovat varmasti Venäjän nationalismin ihailu ja sosialismi.
VastaaPoistaNiin myös kognitio ja sen kritiikki ovat eri rakennuksia lämmittäviä breduja, mikäli kognition kritiikkiä voi ylipäätään olla.
Kongnitioon suhtaudutaan kummallisen tunteellisesti, kuin hellään äitiin tai vammaiseen lapseen.
Tunteista ei kuitenkaan ole soveliasta puhua muuten kuin arvokkaasti vähätellen.
No mutta! Klapeja nyt kalliilla kuka. Urakoitsija Palax:in kanssa tontin kulmille ja uhratut puuhahmot pyroteknisesti valmiiseen muotoon, samaan rahaan sopii pikku toimituksen kuivista, eikö näin? Jopa on kumma ellei Kirkkonummelalaisittain käy toimi tämä. Mikä onkaan silloin kriisivalmius blogiprofessorin sektorilla? Koneet ne on kun nykyaikana puut pilkkoo, vanha kansa vain ajankuluksi vielä myrskylyhdyn valossa liiterissä klapeja ahertaa.
VastaaPoistaKorppoossa oli sellaista. Gunnar oli kovin perso viinatuikun perään, varsinkin juuri siksi kun Maj-Lis oli jyrkkänä että ei. No, sehän kävi kymmeniä vuosia niin että kun muuttormies sanoi että jaa-a, nu sku de vara så att niin käytävä oli. Mutta dom är dyra droppar dom där joten omatunto ehti käydä väliin sillä matkaa kotisaarelle oli. No kuinka teki Gunnar? Sopua ja rauhaa arvostaen paineli suoraan liiterille klapipöllin ääreen ja kun aamu valkeni oli emäntäkin leppynyt ja tuli vääntämään liekin pienemmälle että hör du, nu sku' de vara, kom in nu du din jävla dum gubbe..
- "Nä-äj."
- "Va!"
- "De' blir vinter nog."
Kun ja jos näyttää että tuli ja sade ovat mieltä rauhoittavia universaalisti, niin tulee mieleen josko miljoonien vuosien tulen tuijotus ja ropinan kuuntelun rauhoitus olisi ohjelmoitu DNA:mme asti. Tuli on yön ja nukkumaanmenon aikamerkki ja sateellakin on hyödyllisintä nukkua eikä palelluttaa itseään.
VastaaPoista