Sivun näyttöjä yhteensä

3. joulukuuta 2013

Industrie 4.0



Onneksi myös media (Helsingin Sanomat, tänään) on pääsemässä kärryille. Otsikko oli ”Koneiden välinen viestintä luo uutta liiketoimintaa”. Asioista jopa puolet oli oikein.

Hakukoneissa voi kokeilla otsikon merkintää. Vaikka ”teoillisuus” on tuossa kirjoitettu saksaksi, haku tuottaa myös englanninkielisiä tuloksia. Selkeästi painavin toimija on ollut kuitenkin tänä vuonna Saksan liittotasavalta. Merkel on pitänyt puheita asiasta. Tutkimustoiminnalle on tehty merkittäviä varauksia budjetissa.

Tässä olisi lääke myös Suomen hallituksen toimintavajeeseen.

Olen itse julistanut 15 vuotta palvelujen kasvavaa merkitystä. Nyt olen vaihtanut kirkkokuntaa. Valmistava teollisuus on alkanut kasvaa vahvasti. Tarkoitus on vähä vähältä yhdistää tavara ja palvelu. Valmiina ostajalle toimitettu mittatilaustuote on esimerkki. Sellaisten, ”kustomoitujen tavaroiden” valmistaminen massatuotteiden hinnoin eli halvalla näyttää mahdolliselta.

Ensimmäinen vaihe on hajautettu ja sulautettu valmistus, joka tähtää logistiikan ja valmistuksen kytkemiseen toisiinsa.

Ennen Yhdysvaltojen sisällissotaa Smith & Wesson ja Remington keksivät standardit ja toleranssit. Ampuma-aseita porattiin, rihlattiin ja ruuvattiin eri puolille Pohjoisvaltoja. Yhdessä kaupungissa valmistettu jousi sopi toisessa kaupungissa valmistettuun liipaisinkoneistoon ja ase koottiin kolmannessa kaupungissa. Tämä se oli se teollinen vallankumous.

Oma kapea ammattialani sisältää kertomuksen rautateistä ja patenteista. Rautatien varhaisvuosina patentoitiin älytön määrä erilaisia jarrujärjestelmiä ja veturin varusteita. Sen jälkeen niitä alettiin yhdenmukaistaa. Riittävän monen junaonnettomuuden jälkeen oli hyväksyttävä se ajatus, että jos A-yhtiön veturin pyörät eivät sopineet B-yhtiön valmistamiin ratapihan vaihteisiin, asiassa oli enemmän kuin hiukan mätää. – Meillä on Suomessa ikään kuin kirjanmerkkinä eli muistutuksena menneisyyden päiviltä ”väärä” raideleveys. Venäjä oli miettinyt omansa ja tullut eri tulokseen kuin esimerkiksi Saksa. Ja täällä käytettiin sensaatiomaisesti puuta eli halkoja höyrykoneen polttoaineena. Ajatelkaa sitä ekologisuutta! Veturinkuljettaja voi seisottaa masiinansa ja lähteä kirveen kanssa metsään, jos poltettava loppui, eikä tarvinnut työntää tulipesään hiilivaunun lautoja, kuten Buster Keaton.

Toyotan nimissä kulkee teollinen aate, jossa osat tuodaan tehtaalle viime tingassa. Rahaa ei sitoudu varastoon eikä varsinkaan vanhentuneisiin komponentteihin. Tämä ajattelutapa saattoi merkitä suuria myös kun Aasia jyräsi Yhdysvaltojen kulutuselektroniikan eli muiden ohella Sony ja Panasonic saapuivat olohuoneisiin.

Nyt käsillä on seuraava suuri muutos. En ole tätä asiaa kysynyt, mutta pidän totena, että Suomen teollisuudessa Teoillisuus 4.0 –ajattelussa edelläkävijä on Kone Oy. Konecranes, eri yhtiö, on tullut vahvasti julkisuuteen. Kone lienee kuitenkin selvittänyt kysymyksen, miten kilpailijoidenkin hissejä, muita kuljettimia ja ovijärjestelmiä huolletaan teollisessa mittakaavassa. Edes hissitehtaat eivät saa kilpailuoikeuden kieltojen vuoksi myydä huoltoa samassa paketissa laitteiston kanssa.

Järjestelmät suorastaan vaativat, että koneet keskustelevat keskenään. Kuljetuslaitteeseen, siis esimerkiksi hissiin, sijoitetut anturit ja toimilaitteet ilmoittavat ”huoltoon”, että kohta pettää jokin tietty osa, ja ellei kone kykene itse korjaamaan itseään, paikalle saapuvat ihmiset tietävät mahdollisimman täsmällisesti, mitä on tehtävä. Jos kohde ei olekaan hissi vaan vaikkapa luotijunan ovijärjestelmä, tehtävää voi hyvällä omallatunnolla sanoa vaativaksi.

Nähdäkseni tämän koneiden älyn ja hajautuksen ajatuksen ensisijaisia toiminta-alueita ovat ympäristö (jätteet, saasteet), elintarvikkeet (mm. kylmäketjut) ja lääkeaineet. Jo nyt joitakin lääketieteellisiä kojeita, kuten sydämen sykettä valvovia ja elvyttäviä laitteita, viritetään leikkaussaleissa. Siis osa valmistusta eli tuotantoa on siirtynyt tehtaalta sairaalaan. Ehkä on tilanteita, joissa lääkeaineen valmistus ja annostelu tapahtuisi tehokkaimmin ja turvallisimmin apteekissa?

Joissakin tilanteissa, mahdollisesti juuri napajäissä, öljyvahingon torjunnassa turvaudutaan mikrobeihin. Ainakin bakteerit ovat ahneita öljylle. ”Tehtaan” eli sellaisten yksikköjen, jotka tuottavat näitä mikrobeja, on oltava mahdollisimman lähellä turmapaikkaan. Vaikeuksiin joutunut lentokone lienee vielä enemmän koneiden toteuttaman ja välittämän teknisen analyysin tarpeessa kuin ongelmitta lentävä lentokone. Lentokoneen musta laatikko on olennaisin osin loki, johon on rekisteröity kaikki tekniikan ja pilottien kannalta oleellinen.

Suomalaisen asiantuntemuksen hyvä haaste voisi olla tämän suunnattomien mahdollisuuksien kentän kehittäminen. Emme tietenkään pysty kilpailemaan Siemensin kokoisten toimijoiden kanssa, mutta voi olla, että meillä olisi tässä mittakaavan etu puolellamme. Suomi sattuu olemaan sopivasti hautomon kokoinen alue. Se nähtiin matkapuhelinten nousukaudella. Älypuhelinten tullessa asiasta ei tietenkään ollut apua, koska ne ovat osa maailmanlaajuista tietoverkkoa.

Ellei näiden näkymien toiminnan vakavina esteinä vaikuttavia oikeudellisia kysymyksiä selvitetä, piru meidät perii. Tulilinjalla ovat yrityssalaisuudet, tekijänoikeudet ja patentit. Selvityksistä ja puheista päätellen kysymyksen vakavuutta ei ole siellä vielä oivallettu. Ehkä meistä olisi apua?





12 kommenttia:

  1. Niin,

    Mistähän tuli Venäjän rautateiden raideväli?

    Yhdysvalloissa raideväli on 4 jalkaa ja 8,5 tuumaa. Aika epämäärinen väli ja tiedättekös mistä se tulee? Se tulee Englannista koska siellä tehtiin ratoja ennen USA:ta ja siellä on sama väli joka kopioitiin USA:han.

    Mistä tuo epämääräinen väli tuli sitten Englantiin? No koska ensimmäiset junavaunujen rakentajat olivat entisiä hevosvaunujen tekijöitä he käyttivät samaa raideleveyttä kuin hevoskärryissäkin. (samat akselit)
    No mistäs se väli tuli hevoskärryihin?

    Hevoskärryissä oli oltava sama raideväli kaikissa, koska jos jokainen olisi erilainen, pyörät rikkoontuisivat syvissä hevoskärryn urissa. Ja ketkäs tekivät nämä Englannin päätieverkot urineen päivineen? Roomalaiset jotka tekivät tiet legiooniensa käyttöön.

    Roomalaiset sotavaunut siis kaiversivat teihin urat joita tuli kaikkien kärryjen raideväleinä käytettävän etteivät pyörät rikkoontuneet. Romalaiset sotavaunut levittäytyivät koko Eurooppaan.
    Roomalaiset sotavaunut suunniteltiin sellaisiksi jotta niiden aisojen väliin mahtuivat kaksi roomalaista sotahevosta vierekkäin.

    Jotta voidaan sanoa Yhdysvaltojen raideleveys 4´8,5” on peräisin hevon perseestä. (tai oikeastaan kahden hevosen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus vuonna 2008 kirjoitin tänne tällaista:

      "Suomessa rautateillä on sama raideleveys kuin Venäjällä. Tähän syypää on George Washington Whistler, jonka poika oli se kuuluisa taidemaalari. Insinööri Whistler oli aikoinaan rakentamassa rautateitä Amerikan etelävaltioissa, jossa myös on leveämpi raideväli (5 jalkaa). Whistler toi raideleveyden muassaan Amerikasta Venäjälle."

      Poista
    2. Síis Venäjän rautateiden raideväli ja sitä kautta Suomen on alunperin 5 jalkaa. Se taas tuli Yhdysvaltojen etelävaltioiden rautateiltä sotilasinsinsinööri Whistlerin mukana.

      Poista
    3. Itse asiassa on pääosin kahta raideväliä -- 1435 mm eli kapea ja 1520 eli leveä, "venäläinen". Samaa leveää heimoa on sitten Suomen 1524 mm, joka heijastaa venäjän rautateiden standardia 1800-luvulta. Kapea raideväli oli ensin, mutta leveää käytettiin Englannissa idemmissä kreivikunnissa ennen yhtenäistämistä. Ja samaa leveää myös Yhdysvaltojen etelävaltioissa, josta Venäjälle rautateitä suunnittelemaan palkattu George Wash. Whistler tiesi sen ja ehdotti käyttöön.

      Kapea raideväli sallii tiukemmat kaarteet ja helpomman rataperustuksen. Siksi sitä suositaan vuoristoisilla seuduilla.

      On myös muita standardeja -- vaikkapa "Iberian", 1668 mm, Espanjassa ja Portugalissa, sekä "Indian", 1676 mm, Intiassa, Pakistanissa jne.

      Poista
    4. Jo moneen kertaan perättömäksi osoitettu kasku.

      Poista
    5. Kuinka kumman tavalla on päässyt sekaantumaan keskenään raideleveys ja raideväli? Tsot-tsot, Wikipediakin muistaa huomauttaa että ne ovat kahta eri asiaa ilmaisevia, ja jos kaksihevosvoimaisten kulkupelien aikaa miettii niin kohtaavien kuormien väliä on ollut oltava, ettei piiska yllä.

      Poista
    6. ATTN: JarMom
      Voisitteko täsmentää tarkemman ajankohdan "joskus vuonna 2008".
      Kiitos.

      Poista
    7. http://kemppinen.blogspot.fi/2008/08/rautatie.html

      Olkaapa hyvä.

      Poista
  2. Toyotan ja muiden lanseeraama just-on-time tarkoittaa käytännössä varastotilan ja sen kulujen ulkoistamista yhteiskunnalle. Kun tavarantoimittajalle antaa tarpeeksi tiukan aikaikkunan ja lupaa, että sen ulkopuolella kama ei enää kelpaa niin tehdasta lähimpien moottoriteiden taukopaikat ja tienreunukset täyttyvät vuoroaan odottavista kuorma-autoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskottavaa logiikkaa. Aloin jo odottaa roomalaisten käyttämien hevosten rotu- ja mittatietoja.
      Jtapio

      Poista
  3. Minne ovat kommentoijat kadonneet?

    VastaaPoista
  4. Tosiaan, koneethan ne raksuttaa itsekseen jo vaikka kuinka monimutkaisia koneita. Ilmalämpöpumppuja valmistava tehdas on aika hyvä esimerkki siitä mihin kyetään, koko laite kaikkinensa valmistetaan ihmiskäden kertaakaan koskematta ja pakataan laatikkoon johon printteristä läpsähtää osoite.
    Henry Fordin aikainen utopia, aivan arkipäivää.
    Connecticutin Hartfordissa osattiin koneistuksen taito perusteellisesti myös Coltin tehtaalla ja John Moses Browningin pistooliksi innovoimia konstruktioita on kyetty parantamaan vain vähän, vieläkään.
    Erikoinen ja jääräpäinen mittavika vaan koko poppoolla, siirtyisivät jo suosiolla vanhaan kunnon Napoleonin SI-järjestelmään niin ei tarvitsisi selitellä kaikenlaisia avaruusteleskoopin peilin hiontavirheitä että muka aluslevyjä oli erheytynyt ylimääräisiä tukikehikkoon hiottaessa, vaikka olikin. Tyyris moka sekin jonka korjaamisesta tehtiin kyllä hyvää viihdettä, asentajat kehittelivät tällaisen Ace Satellite Repair Company -nimisen jekun jolla oli lysti motto: We deliver. But we bring back also.

    VastaaPoista