Sivun näyttöjä yhteensä

18. joulukuuta 2013

Eroa joululauluista



Saksalaisessa kirkossa kuulee hyvin. Kuorolaisen lähiomaisena päädyin etupenkkiin. Se oli hyvä. Kirkkoon ei jäänyt juuri tyhjää ja olisi ollut dorkaa seisoa yli tunti. Huomenna on vuorossa rakennus, jota sanon Suurkirkoksi, vaikka se lienee Tuomiokirkko. Tuo ”tuomio” jotenkin hirvittää. Sielläkin on kuorossa sukulaisia eikä lippuja ole enää hetkeen saanut.

Kirkon ovella ei näkynyt sanansaattajia julistamassa: ”Eroa kirkosta. Jumalaa ei ole olemassa. Säästät selvää rahaa.”

En aio erota edes äidistäni, vaikka minulle on pelkkiä kustannuksia siitä, että käyn jatkuvasti katsomassa häntä ja vaihtamassa kuulumisia. Tietäähän ne, vanhojen kuulumiset…

Kuvittelin kirkossa, miten huojentavasti tämä tieto jumalattomuudesta vapauttaisi. Ihmiset vetäisivät penkissä istuen lätsän tai pipon päähänsä, sillä lakittomuus loukkaa toki sekä yhteiskunnallista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ja ei muuta kuin virvokkeiden ääreen!

Liitän kuvan jouluttomasta tonttulakista. Päähine on kätevä käyttää ja sillä on perinteitä. Sitä en mene takaamaan, etteikö myös sen käyttämiseen olisi aikoinaan liittynyt villejä uskomuksia. Muistelen että molemmissa olisi viime kädessä kysymys lahjoista lapsenmielisille.

Silmiin sattui lehdestä pieni juttu, jossa käskettiin perustaa kuoroja työpaikoille. Jopa kitara taitaa olla yksinäisten nerojen ominta aluetta, ja bändeissäkin niitä näkyy olevan kaksi. Soitin on kuulemma aika vaikea.

Kuorossa on sekin erinomainen puoli, että kuorossa saa laulaa, vaikka ei osaisi. Tässä maailma on muuttunut. Minä en lahjakkuuden puutteen takia ole edes yrittänyt kuoroihin, mutta henkilökohtaisista syistä ne ovat olleet lähellä niin kauan, että muistan hyvin ajat, jolloin sanottiin, ettei kuorolaulu ole musiikkia. Väitteessä oli perääkin. Suomessa on monia miesten harrasteita, joiden todellinen motiivi on veruke karata kotoa saman henkisten seuraan. Metsästys on toinen ja kalastus kolmas. Naisilla oli aikojen alussa ompeluseuroja, joissa ompelu ei kuulemani mukaan ollut pääasia.

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat oli nyt yleensä parempi kuin levyillään, joilla se laulaa erittäin hyvin. Monipuoliseen ohjelmaan mahtui jopa antifonia. Osa kuoroa kiipesi lehterille. Kaksi kuoroa huhuili toisilleen aivan kuten kotona Venetsiassa aikojen alussa.

Rahvaanomaisista kappaleista sykähdytti jälleen kerran ”En etsi valtaa, loistoa”. Se on yksinlaulu ja sellaiseksi sävelletty. Kuorosovitus a cappella eli siis ilman soittimia oli yksi monista. Oman makuni mukaan tämä laulu kärsii kruusaamisesta. Täytyisi joskus selvittää Tawaststjernasta, mitä hyvin nuori Sibelius oli näillä lauluilla – Opus 1 – ajanut takaa. Itse kuulen lasten joulua. Perheessä oli kenties pieniä lapsia siihen aikaan.

Uskollisena itselleen Sibelius sävelsi sellaisen sointukulut, ettei sille tule aivan äkkiä mielen vertauskohtaan, ainakaan suosituimmista joululauluista. Sibeliuksen tuntee orkesteriteoksissa yleensä nopeasti ”käsialasta”. Hänellä on aivan oma tapansa edetä sävelissä ja henkilökohtainen taipumuksensa löytää yllättäviä väyliä teemasta toiseen. Tämän joululaulun sointuja en osaa tai ainakaan viitsi analysoida yksityiskohtaisemmin. Minusta ne ovat aina kuulostaneet hyvin kummallisilta eli siis odottamattomilta.

Tavallisesti soinnut seisovat kuin patsaat näyttelyssä. Tietenkin ne vertautuvat toisiinsa, mutta dominantit ja tonikat paistattelevat oman erinomaisuutensa valossa. Tässä mennään aika paljon murtosointuja ja tuloksena on ”elokuva” – soinnut liikkuvat.

Katsoin sen verran pianonuotteja, että sointu todella vaihtuu kolme tai jopa neljäkin kertaa tahdin aikana. Tällaisen luulisi johtavan ylenpalttisuuden tunteeseen, mutta tulos on juuri päinvastainen, vähiin riisuttu, liinoihin kääritty, ympäristöään valaiseva soinnin maailma, jota kuuntele vuodesta toiseen yhtä tyrmistyneenä.

Laulun sanat ovat tuttua Topeliusta eli laihaa velliä. Toisaalta harrastuneelle lukijalle huomautetaan, että kun Topeliuksen koottuja teoksia ovat kaikki paikat väärällään, sellaisen satsin voisi ostaakin. Suomennoshan on loistava, laajalti Juhani Ahon. Alkukieli avaa kuitenkin enemmän, sillä Topeliuksen runoista, etenkin tilapäärunoista, käy ilmi, ettei tavattoman paljon nuorempi Eino Leino ollut millään muotoa ensimmäinen, joka osasi murjaista runon joka rakoon.

Pari viikkoa siitä kun Ranskassa oli keksitty jokin uusi runouden koulukunta, vaikkapa oivallinen ajatus panna piste. joka. sanan. perään. ja katkoa rivejä miten sattuu, Topelius julkaisi helsinkiläisessä sanomalehdessä erinomaisia versioita samasta ajatuksesta. Ja kun hänen proosakerrontansa juoksee kuin hirvi metsässä!

Kaikitenkin – kehumani kuoro on Spotifyssä. Matkustellessani Helsingissä löysi kiinnostavia tavaroita mutta teille lukijoille esitän silti kunnioittavasti, että Spotify Premium on kyllä verraton joululahja. Jotkut muusikot siitä nurisevat, mutta muuttihan se maailmaa ja maisemaa. Itse järistyn kerran toisensa jälkeen siitä, että Sibeliuksen joululaulusta löytyy kymmeniä eri esityksiä mutta niin löytyy myös Anton Webernin kuorolauluista tai esimerkiksi Schubertin jostain syystä tuntemattomiksi jääneet mieskuorolaulut, joita on sitten todella paljon. On se runsautta ja ylenpalttisuutta!








28 kommenttia:

  1. Anton Webern.

    Jawohl !

    Musiikin ydinfyysikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella, ja vieläkin kirjoittaa! Hämmentävää.

      Poista
  2. "Kuvittelin kirkossa, miten huojentavasti tämä tieto jumalattomuudesta vapauttaisi."

    Monet ajattelevat että uskovainen kauhistuisi "tietoa" että Jumalaa ei ole olemassa. Monien kohdalla se onkin toisin päin, kun viimeisen tuomion mahdollisuus poistuisi niin sitähän voisi alkaa todella toteuttaa itseään. Jumalanpelko pitää monia ilkeitä ihmisiä kurissa. Ja hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa on tutkittu. Pelotevaikutus ei oikeasti toimi. Uskovaiset tekevät ainakin yhtä paljon "syntiä" kuin ateistit. Ja uskovainenhan saa aina synnit anteeksi...

      Poista
    2. Anonyymin lähdekö vai anonyymi lähde? Voisi olla ystävällistä yrittää tarkastaa. Uskomus on uskon sukua sanan maailmassa, ei voi elää maailmassa ilman että elää maailmasta mutta kaivonmyrkyttäjän kohtaloa en Herran nimeen toivo kellekään. Sen sijaan kuulin että viisas varas päässee paratiisiin. Tämä oli mielenkiintoinen ajatus; se hymyilytti.
      Seitsemän kuolemansyntiä; näilläkö mennään! Emmehän me vanhalle Aatamille mitään mahda. Eevankehveli, tsk-tsk.

      Poista
  3. Voin vakuuttaa, että olipa se "tietoa" tai mitä tahansa, että kun päässä ei ole koloa jossa edes epäilys jumalan (jumalien) olemassaolosta sijaitsisi, niin ei elo ole yhtään sen huojentuneempaa kuin teilläkään, joilla toisin on. Samat ahdistukset ja vaivat joka päivää vastassa ovat ja vain joskus iloa pikkiriikkisen jossain vilahtaa. Tietenkin on poissa se jatkuva mielenmöyhennys, että entä jos... entä jos "siellä" joku onkin ja siksi kannattaa sekin kirkollisvero maksaa.

    Joululauluista, sen enempää kuin kirkoistakaan rakennuksina ei käytännössä voi todella erota vaikka verojen maksuilta välttyisikin. Joka hemmetin kaupassa joululaulujen jollotus nakkipaketin ja maitojen hakureissua ryydittää jo marraskuusta alkaen ja jokaisessa kylässä kirkkorakennukset silmiä hiertävät vaikka toisaalta kuinka arkkitehtuurillisesti katsetta hivelevän komeita olisivatkin (varsinkin ne lähes orjatyövoimalla rakennetut kivikirkot). Ja mieliä ne erityisesti hiertävät tänä markkinatalouden aikana kun tietää, että niidenkin neliöiden tyhjänlämittämiseen käytettävät varat voisi sijoittaa järkevämminkin. Ja ehkä suuntaus tulee olemaankin oikeanlainen maallistumisen myötä. Vaikka mitäs järkeä markkinaväenkään touhuissa on kun sekin pitää jumalanaan yhtälailla absurdeja asioita.

    VastaaPoista
  4. Tuomiokirkon "tuomio" palautuu ruotsin kautta latinan sanaan "domus (sc. dei, ecclesiae)". On tietysti ymmärrettävää, että ruotsin kaksi eri sanaa, dom 'tuomiokirkko' ja dom 'tuomio, päätös', suomessa sekaantuivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja venäjän 'dom' = koti, talo.

      Poista
  5. "Kirkon ovella ei näkynyt sanansaattajia julistamassa: ”Eroa kirkosta. Jumalaa ei ole olemassa. Säästät selvää rahaa.”"
    Jep. Ateisteilla on moraalia toisin kuin hihhuleilla. Hehän tunkevat iholle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ateistin moraali ei ole uskon varassa, eikä se elä palkkioajattelusta.

      Poista
    2. Sulle ei tainnut oikein valjeta mistä tässä edes kirjoitettiin. No, kommentistasi päätellen en ihmettele.

      Poista
  6. Höh, Kemppisellä ei näy olevan Spotissa soittolistaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avainsana epäilemättä "näy" Nimimerkkiä 324 private playlists

      Poista
  7. mm. saksalaisesta kirkosta puhutaan men pä bilden där finns ryssar.

    VastaaPoista
  8. Spotify Premiumin lisäksi musiikkifriikille on paljolti hyötyä ja hupia IMSLP:n public domain nuotistosta, jossa on 252.000 partituuria ja 73.000 teosta, joista stemmat tai partituuri. Se on myös mielenkiintoinen
    unohdettujen säveltäjien hautausmaa. Ja kaikki tämä veloituksetta.

    VastaaPoista
  9. Mielelläni kuulisin tästä koulukunnasta. Siis, pisteitä laittavasta. Koska. Olen nähnyt ajan, jolloin mainosväki teki. Samaa.
    Tyyli oli pohjoismainen. Toki amiriikasta. Tuojana kai Andersson & Lembke.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keksijä. David Olgilvy. Mainosmiesten kuningas.

      Ja mitä tulee niihin joskus muodissa olleisiin asia-artikkeleiden kaltaisiin mainoksiin, niin koskaan ei ollut tarkoituskaan, että kukaan lukisi niitä mainoksia loppuun. Riitti, että ne antoivat mielikuvan vakavastiotettavuudesta.

      Christfrid Ganander: Kivi-piirros luu-karsinan yli, kirkko-kartanolla (1783). Ote:

      Sinä. Kuolewa. Ihmisen. Sikiä.
      Kattahda. Joskus.
      Tännekkin. Luu-Karsinahan.
      Älä. Näitä. Ylön. Katto.
      Jotka. Tässä. Joukottaisin.
      Makaawat.
      Sinä. Olet. Itte. Samasta.
      Sugusta.
      Kerran. Tuletkin.
      Samahan. Lukuhun.

      (Jatkuu, mutta riittänee esimerkiksi tyylistä.)

      Poista
  10. tuomiokirkon nimi sopisi palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseen kotikirkoksi onhan Roomaan valittu Paavi, joka jakelee köyhille ja halailee vajavaisia.

    VastaaPoista
  11. Kiitos noista Sibelius -mietteistä. Ilahduttivat!

    VastaaPoista
  12. Heipsan K! Tyhjä hali, ie ole kone meil? Sine oota, mine hake!
    Ååja, mrsss... Noi, otta teme se löytty ku mine laito värkko ranttaa.
    Mine laitto se käymä kyll mut sine muista Toi Zen? Sä saa se joka pualel!
    Kyll me osata teme homma, hjuu. Ole varovaine ja pane toi T koriste siihe!

    VastaaPoista
  13. Alex W. Bealer The Art of Blacksmithing kuuluu komentooni: Hyllyyn Järestyp!
    ISBN 0-7858-0395-5 Harras luonteenlaatu ja kunnioittava asenne työhön.
    Päivätyökseen Madison Avenuen mies mutta kirjoitti itselleen tärkeästä aiheesta.

    VastaaPoista
  14. Mm, aika kivoja jutskiakin asuu ihmisellä sydämessä kun on tykkääväistä sorttiaja tahtoo sen myös näyttää! Minä olen sitä mieltä että jos se sallitaan niin se on hyvä ja myönteinen, iloinen asia, kun kuitenkin on kyse tästä kurjan kelin ajasta.
    Taiteeni on kuitenkin omani. Eihän loukkaa? Kotimainen hunaja on hurjan hyvää!
    Saa hilpeäksi ja kun näkee vanhan tutun nimimerkin niin, no!
    Se on jonkun jännän ja mystisen tapahtumaketjun tulos, mahdollisesti elämän.
    Mitäpä pidätte, sisälläni on hyvin suurta iloa ja myötätuntoa, pidän sen jakamisesta mutta en tee sitä ansaitakseni, taiteeni pidän puhtaana, kunnioittavimmin.

    Iikka Hallantie

    Joulunajan rauhaisaa mieltä!

    VastaaPoista
  15. Eroaminen joululauluista olisi kuin eroaisi ominaishajustaan, erikoista ja outoa. Kovin korkealta pudonnut ajatus. Tähän vuodenaikaan moni tekeekin juuri niin.
    Homma haisee taivaaseen saakka! Puhdetöiden parissa tämä vanha nokialainen on kyllä hyvä kun tuntuma on sopiva ja siihen on tottunut, äänetkään eivät ole huonot. Peukuttelen hillitysti, näin nimipäivän ratoksi.

    IH

    VastaaPoista
  16. Kuvassa näkyviä lakkeja kutsutaan Virossa yksimielisesti täitorneiksi

    VastaaPoista
  17. Titarit tunnettiin käsialasta.

    VastaaPoista
  18. "oivallinen ajatus panna piste. joka. sanan. perään."

    Onpa hienostunut uusi ajatus - kunhan vain maltaa olla menemättä katsomaan muinaisen Rooman muistomerkkien, esim. triumfikaarien päällekirjoituksia.

    Ei mitään uutta auringon alla...

    VastaaPoista
  19. "Asiaa on tutkittu. Pelotevaikutus ei oikeasti toimi. Uskovaiset tekevät ainakin yhtä paljon "syntiä" kuin ateistit. Ja uskovainenhan saa aina synnit anteeksi..."

    Jaa, on tutkittu vai ? Minulta ei ainakaan ole kysytty. Ja tuo pelotevaikutus toimii ainakin minun kohdallani. Tekisin vielä enemmän syntiä ilman tuota pelotevaikutusta. Se on varma.

    VastaaPoista