Ehkä jo
seuraava autosi havaitsee humalaisen mummon, joka on juuri kiipeämässä
hirviaidan yli moottoritielle eteesi. Omasta aloitteestaan eli automaattisesti
auto vetää liinat kiinni, ja itse seuraat lauenneiden törmäyssuojien takaa,
miten mummo jatkaa emaljiämpäki käsimutkassa kolisten kohti tuntemattomia
päämääriä.
Älynvälähdysvälineiden
aika on alkanut. Älypuhelimet ovat tulleet tutuiksi. Media ei hiiskahtanut, kun
sähkön jakelun kantaverkko äskettäin myytiin. Sen kaltaiset verkot ovat näinä
vuosina vanhentuneet pahasti. Uudet maksavat todella paljon ja niiden
kaivaminen routivaan maahan paljon potenssiin kaksi. Onnitelkaamme Fortumia.
”Smart
grid” eli älykäs jakeluverkko ei niin sanoaksemme työnnä sähköä, vaan vetää.
Kuljetettavan sähkön määrää kysyntä. On hauska ajatella sähkön siirtoa
liikkeenä. Oikeammat kielikuvat oppisi ammattikoulussa. Itse tiedän
sähkönsiirron tekniikasta etenkin sen, ettei niitä valkoisia posliinisia
eristimiä, rypyliäisiä tai nuppeja, saa kivittää. Minulle rakas on 220 kV
verkko, sitä isomman, etenkin etevästi suunnitellut kannatinpylväät,
raikastavat mieltäni harva se päivä.
Ilahduttavasti
eräässä lähteessä vilahti maininta autoteollisuuden älyllisistä pyrkimyksistä.
Navigaattorit taisivat jo kertaalleen kuolla autoista sukupuuttoon. Puhelimien
kartat ovat niin hyviä. Autoteollisuus vastaa integroiduilla laitteilla, joissa
kulkuneuvon ylläpitojärjestelmään ja valintoihin on samalle ruudulle tuotu myös
suunnistamisen apuneuvot.
Tämä on
järkeenkäyvää. Näyttää kuitenkin olevan niin, että autoteollisuus ja
arvattavasti sen kanssa erinomaisessa yhteisymmärryksessä toimiva
öljyteollisuus ajattelevat pian lohkaista ison palan viihteen ja sosiaalisen
median markkinoista.
Aivan kuin
Jorma Ollilan työryhmän suusta – eikö vain? Öljyjätit ja verkkoyhtiöt eivät
tykkäisi pahaa, jos vaikka autoista tulisi kiertäviä, viihdepainotteisia tiedon
keskuksia, jotka vetäisivät ja työntäisivät viestejä uudemman termin mukaan M2M
eli koneelta koneelle.
Lehdissä kirjoitettiin
tästä uudenlaisesta autoverosta ja toisaalta tietosuojasta. Huoli tietosuojasta
on lievästi sanottuna aiheellinen. Huoli on tuskin yltä ravistettavissa, koska
liikkuvien laitteiden osittain hyvinkin yksityisiin tietoihin sisältyy valtavan
suuria kaupallisia etuja. Yksityisyyttä (privacy) ajatellen jokin kulkuneuvo
voi olla varsinainen aseman vessan seinä…
Kymmenkunta
vuotta on hahmoteltu vehkeitä, jotka välittävät ohi kulkevalle ihmiselle
viestin ”osta minut”. Ei tarvitse enää olla Liisa ollakseen ihmemaassa. Mutta
viestin laittaminen auton kautta merkitsee (tilastollisesti) aivan toisenlaista
ostovoimaa. Osa autoista on omia tai työnantajan omistamia. Suosituin on nyt QASHQAI
– nimi ei mielestäni ole selvää suomea. (Totta puhuen kysymyksessä on turkkilaisen azerin kielen kaškain murretta puhuva kansa.)
Kakkonen on
Octavia, nimi selvää latinaa, kasi. Suomalaisia autokauppiaita muuten tuskin
kuljetetaan kultatuolissa maailman autotehtailla toisin kuin Datsun Bluebirdin
tuonnin 60-luvun aloittanutta Aarne Koskeloa, jonka firman nimi olikin
Kaukomarkkinat. Markkinamme on komeat 1 % Euroopan markkinoista.
Mutta
ajoneuvorekisterin merkeistä ja malleista voi arvailla autojen käyttöä. Takseja
maassa on vähän yli kymmenen tuhatta, rekisteröityjä ajoneuvoja 5 miljoonaa.
Ammattiliikenteen ajoneuvojen määräkin löytyisi, mutta sanomme tässä, että
henkilöautoja on paljon, ellei liikaa.
Jos ”osta
minut” –viestiin liitetään opastettu tieto pysäköintipaikasta, ajatus on
todella houkutteleva, paitsi ilman saasteista huolestuneille. Ajelemalla hiukan
sinne tänne saisi kerätyksi tiedot vaikkapa kitaroista, esimerkiksi Fender-jäljitelmistä.
Pitkäaikainen haave, shoppailua auton polstereilla kellien, olisi totta.
Nuorisossa
on toivo. Heidän kauan harrastamansa joutavanpäiväinen edestakaisin kaahailu
vastakkaisen sukupuolen mielenkiinnon herättämiseksi olisi ainakin teknisten
edellytysten puolesta ulotettavissa kehen tahansa.
Minulla ei
olisi mitään sitä vastaan, että Autofixukselta tulisi viesti ”autosi jarrupalat
viimeisillään; sopiiko to klo 9.00 huoltoajaksi?” – Itse en näe sitä aikaa, mutta
kerran esimerkiksi Elias ottaa lennosta vastaan viestin ”näytät huonolta; käypä
kusaisemassa pulloon; - lääkäri”.
Älä ammu Nokiaa.
Sen edustaman alan suuruuden päivät saattavat olla vielä edessä.
Fortum myi omat verkkonsa, mutta ei kai Finngrid Oyj:n kantaverkkoa???
VastaaPoistaMummot ovat yhtä arvaamattomia kuin hirvenvasat; ensin kyttäävät ojanpohjalla ettei autoja näy, ja sit kun niitä näkyy, pomppaavat (piru vie) eteen.
VastaaPoistaParas navigaattori on paperinen kartta. - Esimerkiksi kun Norjan Narvikista ajaa etelään E6 tietä, kannattaa koukata tielle 827. Se vie Kjøpsvikiin ja sieltä lautalla Dragiin. (Josta voi palata takaisin ruuhkaiselle E6lle.) Tällä sivutien pätkällä näkee koko Norjan kauneuden hyvin lyhyenä oppimääränä. - Toinen jännä viime toukokuussa löytämäni pikkutie oli kun lähti Bodøsta etelään tielle 812. Ja tielle 813. Satumaisia maisemia. - Paperikartan avulla (jossa on korkeuskäyrämerkinnät) löytää mielenkiintoisempia teitä mitä "käheä-ääninen tieinsinöörinainen" keksii tietokoneen sisältä, ehdottaa.
Kyllä, ihanat maisemat. Kannatti kuvata.
PoistaVanhat äijät ne vasta arvaamattomia ovat kaupungissa. Niillä on sellainen pyörillä oleva
rollaattori, kokevat vauhdin hurmaa ...kunnes kolari sattuu pyäräilijän kanssa kadunkulmassa.
Nykyajan mummot ovat kyllä energisiä. Hyvä.
Kenties te ette saa ede elää mainitsemienne mummojen ikään.
Oletko ajellut Hamningbergissä päin, siellä on se hautausmaa valkoisella puuaidalla rajattu.
PoistaEn, en ole käynyt Vardøssa. Mutta monilla norjalaisilla hautausmailla olen kävellyt ja katsellut ihmisten nimiä kivissä. Useimmat hautausmaat siellä ovat valkoisilla puuaidoilla rajattu. Ainakin Nordlandiassa (ja Tromssissa ja Finmarkissa). - Kerran liikutuin kuin yhdellä pienellä hautausmaalla luin muistokivestä että 12 merimiestä oli hukkunut yhtenä päivänä. Nuorin niistä oli 16 -v.
PoistaMedia ei hiiskahtanut? Kaikkien uutiskanavien pääuutinen, jokaisen lehden pääkirjoitussivulla!
VastaaPoistaAd Omnia: Finngrid on siis ns. valtion yhtiö (julkinen yhtiö), joka ei harjoita sähkön myyntiä. Valtion ohella osakkaita ovat huoltovarmuuskeskus ja pari eläkevakuutusyhtiötä.
VastaaPoistaJakeluverkko on sitten erikseen.
JK: "...henkilöautoja on paljon, ellei liikaa."
VastaaPoistaNiinpä niin. Tyylipuhdasta peräkylämentaliteettia. Kun sivistyneessä maailmassa on liikaa autoja, niin täytyy meidänkin urputtaa, että ollaan ajan hermolla, nääs.
Suomessa ostettiin viime vuonna noin 0,11 miljoonaa uutta autoa.
Pinta-alaltaan noin samansuuruisissa Saksassa n. 3,1 miljoonaa, Ranskassa 1,9 miljoonaa, Italiassa 1,4 miljoonaa, Isossa-Britanniassa n. 2,0 miljoonaa jne.
Sama suhde pätee myös autokantoihin. Suomenkokoisissa sivistysmaissa autokannat ovat n. 20-30 kertaisia meihin nähden.
Ainoa ihmetyksen aihe onkin, että kuinka himpskatissa meikäläiset liikennesuunnittelijat saavat näin harvaan asutussa maassa näin mitättömällä autokannalla aikaan pysäköintiongelmia ja jopa ruuhkia!?
No, kovalla yrittämisellä ruuhkia saadaan aikaan muutaman neliökilometrin alueelle Helsingin niemellä ja sinne johtavalla muutamalla sisääntulotiellä. Muualla kaikki sujuu.
PoistaMaapinta-alaa Suomessa on 300 000 km2, mutta liikennepolitiikka ja verotus tehdään tuon muutaman neliökilometrin - 0,001 prosentin mukaan. Omaan jalkaan ampumista tämäkin.
Koska nykyiset autot ovat harvoin, ja silloinkin rajoitetusti maastokelpoisia, on niillä tyydyttävä liikennöimään rakennetuilla teillä. Tien rakentaminen maksaa.
PoistaTiemetrejä/asukas on em. maissa seuraavasti:
Saksa 8,1 Ranska 15,2 Italia 11,5 Iso-Britannia 6,3 Suomi 14,2
Tiemetrejä/auto:
Saksa 12,1 Ranska 32,3 Italia 19,3 Iso-Britannia 11,7 Suomi 23,1
Suomen ruuhkista voi puhua vasta sitten, kun on kokenut, millainen saksalainen "Stau" voi olla. J Guinnessin ennätyskirjassa on pelottava tieto maailman pisimmästä ruuhkasta: 176 km (Ranska 1980).
Missähän näistä maista on muuten Suomeen verrattuna 30-kertainen autokanta? Tai edes 20-kertainen?
Todisesti todisesti minä sanon teille, että Lada Compia tulee vielä ikävä.
VastaaPoistaAi Kai Lee
Tekniikka kehittyy, muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan...
VastaaPoistaYhtiön nimi muutettiin Fingrid Oyj:ksi vuonna 1999. Vuonna 2011 voimaan tullut EU:n kolmas lakipaketti edellytti, että tuottajat eivät saaneet omistaa siirtoyhtiöitä. Fortum ja Pohjolan voima joutuivat luopumaan omistuksesta ja suurimmaksi omistajaksi tuli Suomen valtio. Wikipedia
VastaaPoistaSinänsä huvittava havainto, Suomi myy sähköä paraikaa Viroon noin 600 MW, joka välittää sitä Latvian ja Venäjälle ;-)
PoistaVattenfall möi jakeluverkot viimeisvuosina Goldman Sachsin ja Varman ja Ilmarisen omistamalle Elenialle. Rinnakkainen operaatio on tämä Fortumin kauppa Kevalle pikkasen, ja isosti Australialaiselle ja Kanadalaiselle finanssiyhtiölle. Nämä angosaksit tavoittevat minimi 8 prosentin tuottoa, heti. Saman saavat pikkusiivuistaan myös Keva, Varma ja Ilmarinen. Kuinka se tehdään ? Lastataan jakeluyhtiöt pulleiksi nollakorkoista keskuspankkirahaa ja ehkä 4 prosenttista näistä eläkeyhtiöistä. Sähkön hinta asetetaan sopivasti "kilpailun ja energiaviraston" katseen alla. Osakepääoma jätetään suunnitellusti pieneksi ja sellaisena pidetään vetämällä osinkoina ja pääoman palautuksina viivan alta joutavat pois. Lainoja ei lyhennetä. -Samaa metodia anti-sosiaaliset toteuttavat myös Satossa ja VVO:ssa (HS 29.12.).
Näillä juuri mitään juuria missään EU:n räsymattoisissa laeissa ole. Ovatpahan samaa rakenneuudistusta jota lobbarit toivovat ja toitottavat. Kiva ottaa haltuun toisten työponnistamia ja maksamia omistusTavaroita kuten sähkötolppia ja -johtoja. Risto Ryti muuten teki jo ennen juhannusta 1944 Ribbentropsopimuksen suomalaisten edestä. Nils Meinander kertoo.
Mies koplasi lamaan notkahtavien Serlachiuksen ja Yhtyneiden,Enson ja jonkun muunkin rahoituksen suoraan Tervakosken setelipaperille ja painokoneelleen. Revi tosta mutta punnat toimitat Suomen Pankkiin ! Tätä ennen kotiutuspakko oli puolittainen ja mm. Walden oli keprutellut maailmalla, myös liikepankit Suomessa jättivät valuuttoja itselleen ja möivät marginaaliilla tuojille. Mistäkö tämä selviää paitsi Meinanderista ? Jo Rytin itsensä kirjoittamat pamfletit "Maailmanpula ja sen synnyttämä pessimismi" (1931) ja "Maailman finanssikriisi" (1932) kertovat ihmiseen luottavasta edistyksen miehestä. Ryti piti huolen että setelirahoituksen hedelmät 1930-luvun jälkipuolella myös jakaantuivat työtätekevien kesken. Hän piti rahat pois varustelumenoista.
Ne varattiin kansaneläkejärjestelmästä sarastavalle toivolle sekä kansakoulujen ruoka- ja leikki/laulupainotteiseen oppimistarjontaan. Tuskin Rytikään olisi ilman näiden lasten isissä herättettyä tulevaisuudenuskoa rohjennut ryhtyä pääministeriksi. Virkaahan jo hoiti Otto-Ville Kuusinen.Jukka Sjöstedt
Fingridin konttorin avajaisissa ent. pankkitalossa Varkaudessa tarjoiltiin torvisoiton lisäksi mm. paikallisen saksalaisravintolan (Zeppelin, om. Herr u. Frau Messerschmidt - siis "dt") valmistamia prezeleitä ja saksalaista olutta.
VastaaPoistaNykyään talossa on ev.lut. seurakunnan konttori, jonka parvekkeelta kirkkoherra julistaa joulurauhan. Näin se kantaverkostoituminen etenee.
Ensimmäinen asia mikä uuteen autoverosysteemiin pitää liittää on automaattinen ylinopeussakotus. Senhän luulisi olevan systeemiin sisäänrakennettu, kun se kerran tallentaa reitit ja ajat.
VastaaPoistaEnsimmäinen asia mitä systeemin osalta pitää tehdä on pistää siitä päättäneet, sen suunnitelleet ja sitä toteuttaneet linnaan ainakin yksityisyydensuojarikoksista. Todennäköisesti on koplattu myös kaverille sopimus toteutuksesta, joten korruptiosta vähän lisää ja velvoita maksaa takaisin rahat valtiolle. Ja järjestelmä itsessään sitten samantien romukoppaan.
PoistaMinulla ei olisi mitään sitä vastaan, että Autofixukselta tulisi viesti ”autosi jarrupalat viimeisillään; sopiiko to klo 9.00 huoltoajaksi?” – Itse en näe sitä aikaa, mutta kerran esimerkiksi Elias ottaa lennosta vastaan viestin ”näytät huonolta; käypä kusaisemassa pulloon; - lääkäri”.
VastaaPoistaKai Kemppinen tajuaa ettei tuo koske köyhiä?
Jos kiinnostaa, rautalangasta selkeästi:
VastaaPoistahttp://www.nordnetblogi.fi/ala-sotke-yrityksen-tuottoa-sijoittajan-tuottoon-case-fortum-distribution/20/12/2013/