Sivun näyttöjä yhteensä

30. joulukuuta 2013

Lentävät



Liikkuvan poliisin lempinimi oli luultavasti alkujaan haukkumanimi. Liikkuva komennuskunta muuttui nopeasti lentäväksi komennuskunnaksi. Se oli kolmekymmentäluvun alkua. Kaikki muistivat, vaikka eivät halunneet muistaa, punakaartin lentävät osastot. Ainakin Kotkasta käsiin sellainen teki paljon pahaa, myös murhia.

Mielikuva ei liity ilmailuun; se oli vielä alkukantaista puuhaa. Nimitys korostaa juurettomuutta. Miehet olivat toispaikkakuntalaisia. Se oli lähes nerokas keksintö.

Taustalla on kukaties rosvojoukko, mutta puolivirallisesti ”vapaajoukko”. Sellaisia syntyi esimerkiksi Ranskassa – franc-tireurs – kun järjestysvalta oli romahtanut vallankumouksen vuoksi. Erikoisen näkyviä vapaajoukot olivat Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tämän hetken vastine on ”puolisotilaallinen” (paramilitary).

Ja Englannissa ja Yhdysvalloissa perinne on toinen. Sheriffi oli ensin kauan kuninkaan mies, sitten paikallisen itsehallinnon valitsema ja nimittämä järjestyksen valvoja.

Suomessa Kansalaissodan leimahtaminen johtui osittain poliisin puuttumisesta. Tsaarin poliisi ei tullut kysymykseen. Mielenosoituksen ja hulinoinnin vaikeaa rajaa selvittämään ei ollut ketään. Sekä punakaartit että suojeluskunnat olivat syntyneet vapaaehtoisina yhteenliittyminä jo 1905 ja unohtuneet välillä.

Luultavasti poliisin (”kaupunki”) rinnakkaisnimitys ”miliisi” korosti alun perin, ettei kysymyksessä ollut esivallalle uskollinen poliisi, vaan jotain muuta.

Suomessa kehitys on kummallinen. Amerikassa elokuva ”Easy Street” on muistomerkki ajatukselle, että jopa Chaplin voi päästä poliisiksi – ja suoriutua hienosti. Ruotsissa kansalaisten käsitys poliisista ja poliisin mielikuva itsestään vakiintui pitkiksi ajoiksi Peppi Pitkätossusta. Tuo historiallisestikin käänteentekevä kirja ei tahtonut saada kustantajaa. Se todettiin aivan oikein yhteiskunnanvastaiseksi ja siten lapsille sopimattomaksi. Kasvatustieteilijä Landquist menetti maineensa lopuksi ikäänsä, syystä. Mutta Pepin katolle kököttämään toimittamat poliisit ovat edelleen räystään tuntumassa, vaikka kirjassa heille annettiin piparkakkuja.

Suomessa oli myös kirjallisuuspoliisi. Vaivuin muistelemaan menneitä, kun luin ystäväni Pekka Tarkan arvion kirjasta, jonka Kari Tarkiainen on kirjoittanut isoäidistään Maria Jotunista. Yritin keksiä, miksi Pekka oli ryhtynyt esittelemään kirjaa, josta hän ei, lukijalle tuntemattomaksi jäävästä syystä, kuitenkaan tuntunut pitäneen. Kirja – palaan siihen pian – oli näet minun mielestäni epätavallisen hyvä, mielenkiintoinen ja ajankohtaan sopiva. Miksi se oli jäänyt ns. isojen kustantajien huomiota vaille? Jotuni kun yksi klassikoista, joka sietäisi ottaa esiin, koska teksti on oikeaa kirjallisuutta. Tarkoitan tällä, että se on eri aikavyöhykkeellä mutta kello käy. Jollain kumman tavalla klassikon ja museotavaran erottaa toisistaan. Jälkimmäisen kello on pysähtynyt. Se on vain kuori.

Jotunin ”Huojuva talo” löysi tiet lukijoiden luokse. Ei sen saama maine johtunut vain ”paljastuksista”. Tuskin tuohon aikaan (1963) moni lukija oli kiinnostunut yli kymmenen vuotta sitten kuolleesta professorista 20 vuotta aikaisemmin kuolleen kirjailijan mahdollisena esikuvana. Helsingin Sanomien silloin kriitikko arveli romaanin jäävän kuriositeetiksi. Sen hän arveli väärin.

Kriitikko oli kirjojen matkan liikennepoliisi – lentävä. Pahimpia sakottajia eivät välttämättä olleet sanomalehdiltä kuukausipalkkaa saaneet. Erilaiset kirjallisuusmiehet ja –naiset toimivat vapaaehtoisena miliisinä.

Edellä mainitun Jotunin hengenheimolaisen Peppi Pitkätossun löytäjiin ja puoltajiin kuului Gösta Knutsson, ”Pekka Töpöhännän” kuolematon kirjoittaja, jonka tuotanto ajautui ”toisarvoisena viihteenä” Suomessa Gummerukselle. Moniko olisi aikanaan arvannut, että Pillissä ja Pullassa luotiin hyvinvointivaltion kansalaisen ja äänestäjän perikuva!

Sitä hylkäämässä Bonnierilla oli Gerard Bonnier, putkimiehen näköinen henkilö, joka oli kustantaja, ei siis kirjallisuuden tuntija. Kustantajan ei pitäisi ruveta poliisiksi, vaan olla rehellinen ryöväri, niin kuin Barrabas, joka on pari vuosisataa mainittu usein kirjankustantajien yhteydessä (Lordi Byron tai Thomas Campbell).

Liikkuvan poliisin lakkauttamisen syyksi kerrotaan hallinnollisten kustannusten säästäminen. Tuo voi olla tottakin. Luulen kuitenkin että liikkuvia poliiseja ei enää synny. Tunnen yhden Teuvon, joka on sukuakin. En tunne toista niin siihen toimeen sopivaa. Luulen että kun hän syntyi Himosvuoren siimekseen, äiti Ella ja isä Väiski ajattelivat ensimmäisiksi töikseen, että siinä on poliisivauva. Vauvoista nimittäin näkee, kenestä tulee poliisi. Ellette ole tienneet, katsokaapa seuraavalla kerralla tarkasti.


26 kommenttia:

  1. Poliisivauvako huutaa kuulijoita hajaantumaan muiden kääröjen hajotessa epämukavuuteensa itse?

    VastaaPoista
  2. "Ainakin Kotkasta käsiin sellainen teki paljon pahaa, myös murhia."
    Aivan hirveää! ovatko he sitten olleet samanlaisia kuin ne kolmen vartin natsit toisella laidalla? Ja antaneet samalla mitalla takaisin, kauhea.

    VastaaPoista
  3. "Lentäviä" sotajoukkoja vailla lentokoneita käsittelee myös Teemu Keskisarja kirjassaan Viipuri 1918:

    "Valkoisten liikkuvimmat joukot Karjalassa olivat kolme `lentävää komppaniaa`, jotka hiihtivät pitkän ja väljän rintaman aukoissa. Lentävät muistuttivat hieman jatkosodan kaukopartioita uhatessaan rintaman takana siltoja, asevarastoja ja majapaikkoja. Sukset mahdollistivat periaatteessa kymmenien kilometrien metsätaipaleet, mutta kestävyyden rajat rikkoutuivat aseiden, patruunoiden, muonan ja haavoittuneiden kuljetuksessa. Kukaan ei kunnolla tiennyt, miten hiihtojoukkoja kannattaisi taktisesti käyttää."

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  4. Vauvojen tulevaisuudesta, saatika niin isosta asiasta kuin ammatinvalinnasta ei voi sanoa takuuvarmasti yhtään mitään. Että mikähän kompa se tämmöiseen huulenheittoon taas sisältyykään?

    VastaaPoista
  5. Tarkalleen ottaen, millainen on "putkimiehen näköinen henkilö"?
    Persvako aina paljaana oleva kustantaja olisi kirjamessujen vetonaula. Kirjallisuuden tuntemisella ei väliä sitten olisikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimittävät sitä myös "työmiehenvaoksi".

      Poista
  6. Olen usein ottanut esimerkiksi Schubertin, joka ei hallinnut puutteellisten musiikinopintojensa vuoksi kontrapunktia ja kuoli ehtimättä perehtyä siihen. Hänen musiikkinsa elää, useimpien kontrapunktin hallinneiden aikalaistensa ei. Vertaan tätä kirjallisuuden Nobel-palkintoihin, joissa enimmäkseen on arvostettu teknistä taituruutta. Harva nobelistikirjailija on tuottanut mitään tälle vuosituhannelle kestänyttä, eikä yksikään heistä mitään yhtä hyvää kuin Tolstoi, jolle sitä ei myönnetty. Tai Tsehov! Myöskään Strindberg, suurin ruotsiksi kirjoittanut, ei saanut koskaan kyseistä, käsittämättömän yliarvostettua palkintoa. Mutta kirjallisuuden historia on kruunannut heidät ilmankin, kuten 1900-luvun kenties parhaimman romaanin, Saatana saapuu Moskovaan, kirjoittaneen Bulgakovin.

    VastaaPoista
  7. Leikimme lapsina virkaheiton poliisin itselleen hankkimassa käytetyssä Letukassa Kyrönmaalla. Mies oli tiettävästi menettänyt konstaapelinvirkansa lukittuaan kiinniotetun roiston hyyskään, josta tämä oli karannut. Hänen poikansa oli parhaimpia kansakoulukavereitani.

    VastaaPoista
  8. GUSTAF FINNE oli tunnettu Suomen ruotsalainen "lentävän teloitusosaston" organisoija ja jälki oli pelkkää etnistä puhdistusta.


    Filosofian tohtori Marko Tikka Terrorin aika -Suomen levottomat vuodet 1917-1921 Ajatus Kirjat, julkaistu 16.8.2006

    Tikan kirjan mukaan valkoisilla oli ns. Lentävät iskuosastot jakamassa pikaoikeutta ja matkoja tehtiin ympäri Suomea. Talvella liikuttiin reellä tai suksilla, keväällä ja kesällä ratsain, taistelupaikalta toiselle "rauhoittamaan tilannetta ja jakamaan pikaoikeutta".

    http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2005/nettiversio/ka11.htm

    Kemin Karihaaran selluloosatehtaan tekninen johtaja GUSTAF FINNE mainitaan valkoisen armeijan kenttäoikeuksien isäksi!

    Tämä Finne (Gustaf Adolf?) oli siis Viipurin komendantti ja hänen verityönsä tunnetaan laajalti.

    Hän loi kenttäoikeuksien toimintamallin, jota myöhemmin kutsuttiin VALKOISEKSI TERRORIKSI.
    Finne oli ensin Tampereen, sittemmin Viipurin komendantti. Molemmat paikkakunnat ovat SuRullisen kuuluisia armottomista punikkien lahtauksista! Finne vastasi yhteensä 25 000 punaisen tutkinnasta ja tutkituista yli 600 ammuttiin.
    Määrä tuntuu kyllä kovin vaatimattomalta verrattuna kadonneitten punikkien määrään, vrt. Tauno Tukkisen tutkimukset, joissa puhutaan noin 5000 kirjaamatta jääneen ja kadonneen määristä sotasurmatutkimusten yhteydessä.

    Marko Tikka myöntää, että kaikkia surmattuja ei suinkaan viety kenttäoikeuksiin asti, vaan molemmat puolet syyllistyivät teloituksiin ilman minkäänlaista tutkimista.
    Finnen apurina ja oikeana kätenä toimi Kemin uittoyhdistyksen päällikkö FRANS JULIUS von WRIGHT. Joulukuussa 1917 Wright nimitettiin Pohjolan suojeluskuntien piiripäälliköksi ja Finne piirin esikuntapäälliköksi. Molemmat olivat Haminan kadettikoulun kasvatteja ja heidän "panostaan on pidettävä merkittävänä" sisällisodassa. He organisoivat vallattuihin kaupunkeihin kenttäoikeudet.
    Tikan mukaan sisällisodassa kuoli yhteensä 36 000 suomalaista ja näistä 27 000 punaista.

    VastaaPoista
  9. Leino Pentzin kertoo Tampereesta punaisten kukistuttua.


    Leino Pentzin ei ollut koko sisällissotaa pohjois-pohjalaisten mukana. Hän sairastui - omien sanojensa mukaan, koska vanhemman lukumiehen kunto kun ei kestänyt nuorempien mukana - ja oli välillä toipumislomalla Oulussa. Hänellä oli myös mahdollisuus poiketa Tampereelle heti valtauksen päätyttyä. Ohessa lyhyt lainaus siitä, mitä hän kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta.

    Tulimme kiertokulullamme aukealle, hautausmaan itäosaan. Siellä häämöitti jotain tummaa, kuten pitkä pino. Menimme lähemmäksi.
    Se oli ruumispino. N. 100 metrin pituinen se oli ja paikoin metrin korkuinen. Siinä oli punaisten ruumiita. Näkyi halaistuja päitä, joista aivot olivat esillä. Siinä oli nuoria miehiä, joiden valkoiset ehyet hampaat loistivat avoimista suista. Siinä näkyi kasvoja, joihin paheet ja raakuus elämässä olivat merkkinsä painaneet. Mutta oli sellaisiakin, joiden kauniilla kasvoilla syvä rauha lepäsi. Oli alastomiakin ruumiita. Toiset olivat häikäisevän valkeita, toiset mustia, sinisiä tai kellertäviä väriltään. Oli sairaaloissa kuolleita, joilla oli vielä siteet jäljillä. Joukossa oli naissotilaitakin.
    Kaamealta näytti nuori raakapiirteinen mies, jonka kasvoilla asui kuoleman kauhu ja kohotetut kädet olivat jäykistyneet ristiin. Oliko hän rukoillut Jumalaa vai surmaajaansa?
    No niin! Siinä oli sodan kauhujen kuva. Kenekään maalarin sivellin ei ole vielä sotaa kuvannut eikä kenenkään kirjailijan kynä. Sitä ei voida kuvata, sitä voidaan ainoastaan tuntea, nähdä ja elää.
    Siinä oli punakaartilaisuuden pellon satoa. Rikoksilla kylvetty oras oli tuleentunut. Vuoden ajan oli jokainen rikos ollut luvallinen, kunhan se kohdistui 'porvareihin'. Oikeuden voima oli ollut vangittu. Jokainen hulikaani luuli saavansa tehdä mitä hyvänsä, ilman edesvastuuta, ilman rangaistusta, kunhan 'jäsenkirja' oli taskussa.
    Nyt oli tilinteon päivä hirmuisena tullut. [ - - ]

    Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.

    VastaaPoista
  10. Lähteenä lukemille on Marko Tikan väitöskirja Kenttäoikeudet, jossa kerrotaan myös kuinka "Finne on henkilö, johon sisällissodan valkoisen armeijan rankaisutoimet voidaan henkilöidä. Hänen johdollaan Tampereella ja Viipurissa kuulusteltiin yhteensä noin 25 000 punakaartilaista , joista yli 600 menetti henkensä." s. 202

    Marko Tikka: Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Bibliotheca historica 90. SKS, Helsinki 2004. 471 s

    Gustaf Adof Finne "kyseenalaisine urotöineen" mainitaan sivuilla 42, 117-118, 192, 202-204, 209-210, 259, 267.

    Finne oli komendanttina ensin Tampereella 3 viikkoa ja sitten Viipurissa 3 viikkoa. (Ja jälki oli mitä oli, lat.huom.) s. 202)

    "Finnen rooli sisällissodan rankaisutoimien organisoinnissa on kiistaton ja huomattava..." s. 203

    "Karihaaran tehtaan johtaja Finne ja uittoyhdistyksen päällikkö Frans Julius von Wright olivat innokkaimpia Kemin seudun suojeluskuntien järjestäjiä marras-joulukuun taitteessa 1917. von Wright nimitettiin Kemin suojeluskunnan piiripäälliköksi, Finne esikuntapäälliköksi. Näiden kahden Haminan kadettikoulun käyneen upseerin rooli sisällisodassa tuoli olemaan merkittävä. He suunnittelivat ja osin johtivatkin vallattujen alueiden puhdistamista kapinallisista." s. 203

    "Tampereen komendantin tehtävä edellytti Mannerheimin mukaan "tehokkaita ja päättäväisiä toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi." Se tarkoitti valkoisen armeijan toteuttamien rankaisutoimien järjestelemistä kokonaan uudella tavalla. Tässä valossa ei ole sattumaa, että Tampereen komendantiksi tuli mies suoraan valkoisten päämajasta." s. 203

    Tuolla Loka-Laitisen jutun lopussa on aika erikoinen kommenttiosio:

    http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/

    VastaaPoista
  11. Finne oli tunnettu Suomen ruotsalainen "lentävän teloitusosaston" organisoija ja jälki oli pelkkää etnistä puhdistusta.

    Antautuminen ja puhdistustoimet

    http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko13.htm

    "Kalevankankaan hautausmaalle muodostui sata metriä pitkä, metrin korkuinen ruumisröykkiö. Pienempiä ruumispinoja oli esikaupungeissa ja keskusta-alueellakin.

    Mannerheim määräsi kaupungin komendantiksi kapteeni G. A. Finnen, joka aloitti tehtävässään 6.4. Komendantin tehtävänä oli vastata kaupungin yleisestä järjestyksestä ja vahtipalveluksesta sekä rakennusten ja laitosten turvallisuudesta. Komendantinvirasto asettui työväentaloon. Komendantin vastuulla oli muun muassa Tampereelle sijoitettavien sotilaiden majoittaminen sekä kaupungissa toimivien virastojen ja laitosten sijoittaminen kaupungin rakennuksiin. Myös kodittomiksi jääneiden 500 perheen majoittamiseksi oli ryhdyttävä toimiin. Hotelli Emmaukseen perustettiin erityinen ruumiskanslia huolehtimaan ruumisten toimittamisesta pois kaduilta. Terveydellisten vaarojen torjumiseksi komendantti velvoitti heti 6.4. talonomistajat ja talonmiehet puhdistamaan katuosuudet ja pihamaat kaatuneista, eläintenraadosta ja törystä. Valkoisten ruumiiden pois korjaaminen alkoikin ripeästi, mutta punaisia kuolleita jätettiin tahallaan lojumaan kaduille jopa useiksi päiviksi."

    http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/vuodet/1918.htm

    http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko3-4.htm


    VastaaPoista
  12. Lennä, lennä leppäkeihäs...

    VastaaPoista
  13. Samu Nyström kuvaa tutkimuksessaan järjestyskaartin syntyä Helsingissä. Syksyn mittaan on kirjakaupassa ollut myynnissä ihmisille kerrottu versio. Tämä näkyy nyt tästä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40334/nystrom_vaitoskirja.pdf?sequence=1
    - Tuupon serkkupoika

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia:

    Olipa mielenkiintoisia kommentteja.

    Keskustelun kierryttyä lentäviin osastoihin on syytä aina mainita jämsäläinen Johan Fromm eli Rummin Jussi ja tiettävästi kauhavalainen Veikko Sippola. Hans Kalmin lentävä osasto toimi mm. Kuhmoisissa. Uskomatonta kyllä, Kalmin olen tavannut. Hänen kirjoittamaton elämäntarinansa on kirjava. Hän toimi sotien jälkeen lääkärinä mutta siinäkin toimessa niin omaperäisesti, että lääkärinoikeudet olivat katkolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampereen Hämeenpuistossa Rummin Jussi heristää edelleen miekkaansa uhkaavasti työväentalon suuntaan...

      Poista
    2. Onhan Kalmin elämäntarinaa kirjoitettu:Jaakko Heinämäki: Hans Kalm. Vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri..Minerva Kustannus Oy. Hämeenlinna 2007. Vaikutti kohtuullisen objektiiviselta tekstiltä.
      Kalm julkaisi itse jo 1919 teoksensa Kalmin pataljoona vapaussodassa. Sankartarina, jossa hurmeinen meininki oli vallan oikeutettua, kiintoisaa kuvausta myös Tahko Pihkalan nuoruusvuosista. Minulla on se hyvin rispaantuneena laitoksena, pitäisi viedä sidottavaksi.

      Poista
    3. Kiitos - Helsingin Sanomat antaa kyllä arvostelussaan 2007 kirjasta aika kielteisen käsityksen - kritiikitöntä ihailua.

      Poista
    4. Puoli kansaa kuopan reunalla: Entäs missä oli se se toinen puoli? Kaksi erilaista näkemystä... mm. Kalmin piruina Lahden Hennalassa tunnetuista naisten ampujista. Kaikki housut jalassa olleet naiset ammuttiin ja paljon muitakin, nuoria tyttöjäkin. Mikä oli Kiannon Susinartut -kiihotuskirjoituksen osuus tapahtumiin?

      Ilmari Kianto totesi mm. näin vuonna 1918 punaisten naisista Keskisuomalaisessa olleessa kiihoituskirjoituksessaan:

      "Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" – kirurgimme olkoon kansan tuomio."

      1918 teloitettiin paljon 15- 25 vuotiaita tyttöjä ja naisia joista suuri osa oli sinänsä syyttömiä. Oliko Lahdessakin oikeasti niin, että kyseessä oli tämä kirurginen poisto- operaatio, jossa eliminoitiin mahdolliset huligaanien synnyttäjät?


      http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/susinartut-naiset-punakaartissa-1918-kuvakertomus/

      "Sisällissodan taisteluissa kaatui 130 naista, 460 teloitettiin ja vankileireillä menehtyi 80."


      "Tervetuloa Jorman maailmaan. Olen tamperelainen toimittaja.
      Jutut ovat vapaasti käytettävissä, mikäli lähde mainitaan."

      Vapaussoturin synninpäästö
      Tampere Jorma Virtanen 19.4.2007

      http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/kirjamaailma/hanskalm.htm&menuId=kirjamaailma

      "Heinämäen mukaan pitäviä todisteita Kalmin tuomitsemiseksi ei kuitenkaan ole.

      - Asiakirjat eivät voi osoittaa Kalmin pataljoonan ja sen päällikön syyllistyneen vankien poikkeukselliseen kohteluun. Päinvastoin, kaikkein pahimman vision toteutuminen saattoi estyä pataljoonan ansioista."


      http://www.jormanmaailma.fi/index.php?menuId=vapaussota%201918

      Tuolta oikeasta reunasta otsikon VAPAUSSOTA 1918 -alta löytyvät suorat linkit juttuihin. Mitä näkemystä ne edustavat, päätelkööt jokainen itse!

      VAPAUSSOTA 1918

      Vapauttajat tulivat Saksasta
      Punaisten kosto oli ankara
      Olof Palme kaatui Suomen puolesta
      Sovinnon päivä pönkitti punaista totuutta
      Vapaussodan sankarivainajia
      Jääkärivala vannottiin Liepajassa



      HS Teemat Kulttuuri

      Puoli kansaa kuopan reunalla

      Vuoden 1918 valkoisia teloittajia oli noin 8000, joista tutkija jäljitti yli tuhat nimeä Terrorin toteuttivat valkokaartit suojeluskuntien avulla - eivät vain harvat mielipuolitappajat

      15.4.2007
      Leppänen Veli-Pekka

      http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353057528195

      Poista
    5. Kaikkein irvokkainta minusta on erään kaikkein pahimman valkoisten kiihottajan, Ilmari Kiannon tekemän Nälkämaan laulun harras veisaaminen kaikissa Kainuulaisissa tilaisuuksissa!
      Kianto oli pahimmillaan äärimäisen verenhimoinen valkoisten kansankiihottaja ja noloimmillaan ryssien vakoilija Talvisodassa! Suur-Suomi -mies ja Vienan kävijä. Viinaan ja naisiin menevä irstailija ja ties mitä muuta kaikkea lie ollutkaan.

      Kianto nimitti itseään 1918 'valkoiseksi anarkistiksi' ja runoili: "Sotahan nyt marssimme, kotikulta jääköön! Jääkäriveri tässä velvoittaa! Ylös veljet valkoiset! Alas ryssät punaiset! Ei nyt auta vihamiestä armahtaa!

      Onko täysin unohdettu, kuinka Kianto keväällä 1918 kirjoitti lehtikirjoituksissaan ehdottaen punaisten naisten prosentuaalista tuhoamista verraten heitä naarassusiin ja naarastiikereihin. Koskapa naarassudetkin hävitetään mieluummin ensin, jotta susikanta saadaan pienenemään, oli perusteena!

      Teksti löytyy kokonaisuudessaan julkaistuna Keski-Suomalainen -sanomalehdestä 12.4.1918,

      Tässä näyte tekstistä:

      "Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta - siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan - susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" - kirurgimme olkoon kansan tuomio." Näin siis Kianto sanomalehdessä. Naisia teloitettiin paikoin paljonkin, johtuiko osa sitten noista kiihotuskirjoituksista?

      Ilmari Kianto teki sisällissodan innossa kolme kirjaa eli "Hakkaa päälle! sotarunoja valkoiselle armeijalle", ja "Suomi suureksi, Viena vapaaksi. Sotakesän näkemyksiä 1918." Molemmat kirjat ilmestyivät 1918.
      Tätä kolmatta ei julkaistu ennen kuin 1928, "siistittynä ja osin eri nimisenä": Elämän ja kuoleman kentältä. Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928


      Miksi Kianto oli niin sairaan kiinnostunut punaisten kaatuneista? Hän kuvailee kirjassaan yksityiskohtaisesti jopa ammuttujen punaisten naisten veren tahrimat "veenuskiharatkin".

      Kirjassa on sivulta 199 alkaen luku VIA MORTIS - TUONEN TIE ja siinä kuvataan ruumiita eri asennoissaan ja -paikossaan. Sivulla 202 on tuo kuuluisa "sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa..." -kuvaus.

      Heti perään on sivulta 206 alkaen luku HÄVITYKSEN KAUHISTUS ja sama meno jatkuu. Kuvaukset on 1918 keväältä Raudun ja Antrean rintamalta.

      Kirjassa kuvataan moneen otteeseen kuinka valkoiset ampui läjäpäin naisia, lapsia, vanhuksia ja haavoittuneita. Siis kaikkia joita pidettin punaisina.

      Laulakaapas naiset ja miehet nyt kahta suuremmalla innolla tuota Kainuuta rienaavaa itkuvirttä...

      Poista
  15. HARHAAN MENEE..

    liikkuva poliisi perustettiin vuonna 1930 rauhoittamaan "lapuanliiketta" ja viinan trokausta. Ei siis ollut mitaan tekemista punaisten lentavien komennuskuntien kanssa, pain vastoin perustettiin rauhoittamaan oikeistolaista lapuanliiketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tuota lukutaitoa puollan. "Lentävien" eli liikkuvan komennuskunnan perustaminen 15.9.1930 on selostettu kaikissa lehdissä ja tunnetaan yleisesti. On se Wikipediassakin. Minä kirjoitin nimityksestä "lentävät" ja liitin sen Kansalaissotaan.

      Poista
    2. Pahoittelen, mutta pidan totuutta vääristävänä mielikuvana liikkuvan poliisin yhdistamista punaisiin lentaviin komennuskuntiin.

      Poista
    3. Vielä kerran - "lentäviä osastoja" oli myös valkoisilla, ja ne olivat kai kuuluisampia. Esimerkki on tässä esiin tuotu Hans Kalmin osasto, siis valkoinen.

      Ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen oloissa poliisin yhdistäminen puheissa punaisiin olisi voinut merkitä puhujalle vakavia vaikeuksia.

      Poista
  16. Oliko Harmoisissakin kyseessä Kalmin pirut ellei peräti "lentävä kuolema" ?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha

    >>Kuhmoisten Harmoisten kylässä tapahtui 10. maaliskuuta 1918 merkittävä Suomen sisällissodan terroriteko, joka aikalaiskäsitysten mukaan täytti verilöylyn tunnusmerkit. Valkoisen armeijan, virolaissyntyisen kapteeni Hans Kalmin johtaman pataljoonan taisteluosasto teloitti Kuhmoisten taistelun yhteydessä punaisten Harmoisten kenttäsairaalan 11 punakaartilaispotilasta ja kaksi miespuolista sanitääriä. Kertomus perustui alun perin kahden eloonjääneen todistukseen, valkoisten antamiin selontekoihin ja muuhun oheismateriaaliin.<<

    Kuvaus Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta 10.3.1918 ja tietoa punakaartin haavoittuneista.

    Harmoisten sairashuoneen joukkomurha 10.3.1918

    Kahta naispuolista ruotsinkielistä naishoitajaa ei tiettävästi ammuttu. Pakkoruotsia tukevaa kielivalintaa sekin? Onneksi jälkipolville oli, että 2 pahoin haavoittunutta uhria onnistui säilymään hengissä kertomaan tästäkin lahtareiden suorittamasta raakalaismaisesta joukkomurhasta.


    Oliko Tahko Pihkala mukana Harmoisten verilöylyssä?

    Tässä Heinämäen Kalm -elämänkertakirjassa kerrotaan seuraavasti sivuilla 48-49:

    "Valkoisten ryhmää johti Gyllenbögel. Pitäjässä kiertävän muistitiedon mukaan tunnetuin hiihtoryhmässä mukana ollut oli Lauri Pihkala. Tahko ei vuosia myöhemmin mielellään, kuten ei moni muukaan, puhunut talvesta 1918. (Kare 1975). Miehen tunnettu virnistys hävisi aina ajan uurtamilta kasvoilta, jos keskustelu kääntyi tähän aikaan."

    Heinämäki Jaakko: Hans Kalm: vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri. Helsinki, Jyväskylä : Minerva Kustannus, 2007. ISBN 978-952-492-003-2.


    Sama tarina Harmoisista kerrotaan myöskin tässä Pekkalaisen kirjassa ja se on lainausta Heinämäen kirjasta:

    Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet
    Tammi 2011 - ISBN: 9789513160418

    VastaaPoista