Sivun näyttöjä yhteensä

8. marraskuuta 2013

Professori Himasen erehdys





Kaikki me Pekan tuntevat irvistelemme ja vedämme ilmaa hampaiden välitse. Minä en osaa pakottaa mielestäni ikäviä ajatuksia, jotka sain, kun jouduin katselemaan Pekan laskuja luennoista ja muusta. Tämä nyt revitelty tutkimuksen hinta ei ole sinänsä suuri. Tuollaisen joukon tapaamiset maksavat paljon. Silti tilanne on auttamaton, kun ahneeksi tunnettu mies julistaa elämisen arvokkuutta ja muita sellaisia arvoja, joita voisi mainiosti osoittaa laskua kirjoittaessaan.

Kirjoittamaan hän ei ole oppinut eikä taida oppiakaan. En viitsisi lyötyä lyödä. Mietinnön Himasen osuudessa virkkeet ovat mahdottomia. ”Tämän haasteen suhteen on tärkeää arvioida Suomen empiiristä kokemusta tässä suhteessa. Suomea koskee sama kuin kaikkia muitakin maita:
yksittäisen yrityksen vaikeudet eivät olisi niin merkittäviä, jos informationaalinen innovaatiopohjainen talous laajenisi yrityksen ulkopuolella ja jopa hyödyntäisi sen luomaa kehitysimpulssia.”

Tällaisen leimaaminen akateemiseksi jargoniksi halventaa akateemista jargonia.

Castells on väärässä, ja siten Himanenkin. Hakkerietiikka on oikeastaan jatkosodan etiikkaa. Yhdessä tekemisen, yhdessä jakamisen ajatus jatkui ainakin vuoteen 1956 tai 1962,

Kirjassa puhutaan liian vähän sodasta. Syyn tiedän. Globalisaatio ja ”informationalismi” industrialismin jälkeen tulleena maailmankautena ovat jo osoittautuneet mitääntekemättömiksi termeiksi. Syyt – islam, 2001 9/11, Hyökkäys Irakiin, Kosovon sota, Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän vakava vaurioituminen (”vangin dilemma” eli republikaanit ja demokraatit toistensa kimpussa kustannuksiin katsomatta).

Hyvin monet taloustieteiden käsitteet liittyvät malleihin, jotka puolestaan ovat yleistyksiä ihanteellisesta eli epätodellisesta tilanteesta. Ne ovat siis sinipiirustuksia ja kaavakuvia, eivät ”rakennuspiirustuksia”. Informaation jatkuvasti muuttuva merkitys on totta.

Vaikka Castells ja kumppanit varoittavat determinismistä, perusajatus on, että teknologia muuttaa maailmaa. Informaatioteknologia muuttaa maailmaa suuntaan, jota tutkijat siis sanovat informationalismiksi.

Ongelma on sana ”teknologia”. Se tuntuu sisältävän kojeet mutta ei esimerkiksi niiden käyttämisen edellyttämiä ohjelmia tai ainakaan ei ohjelmien takana olevia algoritmeja. Kiireesti syntyneistä yhdyssanoista huolimatta ”teknologia” tuntuu viittaavan johonkin, mikä on ”tehty”. Mutta tällä hetkellä biologia on tärkeämpää. Luontevuudesta kiinni pitäen biologian tulosten voi sanoa syntyvän tai kehittyvän. Tämä olisi ilmeikästä kieltä myös ns. biotekniikan alueella. Biotekniikka taas on se, mikä erottaa meidät kivikaudesta, eivät kirveet. Kivikausien loppu oli käsillä, kun ensin kasveja (vilja) ja sitten eläimiä (kotieläimet) alettiin jalostaa.

Tarkoitus ei ole kiistää informaatioteknologia valtavaa merkitystä. Emme vain edelleenkään tiedä, miten push ja pull vaihtelevat. Joskus teknologia ”työntää”, joskus se ”vedetään” esiin. Kun on kehitetty polttomoottori eli valvottu räjähdys ja kaasun laajenemisen talteen ottaminen energiana, on normaalia, että kohta keksitään parempi polttomoottori. Esimerkki vedosta olisi sitten sähköauto. Kaikki ovat samaa mieltä, että sellainen pitäisi kehittää, mutta koville ottaa.

”Informaatioyhteiskunta” hukkui 1990- ja 2000-luvun sotiin ja siihen, etteivät ihmiset sittenkään käyttäydy järkevyydessään eivätkä järjettömyydessään kaavailujen mukaisesti. Eräässä mielessä vuonna 2008 alkanut finanssikriisi oli informaatioyhteiskunnan onnistunein työnäyte. Sen mekanismeja ei voi kuvitella ilman tosiaikaista viestinvaihtoa ja lainojen ja niiden vakuuksien pinoamista ylpeiksi torneiksi.

Näin se on. Ei perhosten tutkiminenkaan ole sillä valmis, että kohteelle annetaan hieno nimi. Castellsin 1990-luvulla keräämät, vaikuttavat ja valaisevat tiedot eivät ole päivitettävissä. Esimerkiksi vuoden 2010 tiedot olisi analysoitava suhteessa toisiinsa, ei yksinomaan suhteessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Tietotekniikka muodostaa yhteisöissä odottamattomia yhdisteitä.

Himanen viittaa Suomea siivittäessään Platonin ja Aristoteleen hyve-etiikkaan. Viittausta oikein säikähtää. Totalitaariset maailmankuvat ovat tulleet aina juuri tuota reittiä, Euroopassa yleensä Hegelin kautta. Hyveen vetäminen – tarpeen sijasta – eettisen pohdinnan pohjaksi vaikuttaa lukijaan samalla tavalla kuin yhteisen hyvän etsijöiden osoittautuminen yhteishyvän valiokunnaksi.

Mutta tuollaista ei varmaan tarkoiteta. En muista että Himanen olisi tähän mennessä osoittanut havainneensa, että hänen versionsa hakkerietiikasta on antidemokraattinen. Osaajien yhteisö ja jakaminen toisille osaajille kuulostaa kovin elitistiseltä. Se näet on sitä.

Informaatioyhteiskunnan tarjoaminen hyvinvointivaltion pohjaksi tietenkin kuulostaa solidaariselta. Tämän tutkijaryhmän tarjoamat mallit tuntuvat kovin kokoomukselaisilta, sanan vanhentuneessa merkityksessä – edistämällä elinkeinoja ja hyödyllisiä ammatteja luodaan hyvyyttä, joka ajan kuluessa ravitsee heiveröisempiäkin taimia.

En vihjaa, että vastakohta olisi esimerkiksi sosialidemokraattinen. Vanhan vasemmiston syömähampaat ovat kuluneet tyngiksi. Itse asiassa Castells, syntynyt -42, edustaa juuri vanhaa vasemmistoa; tosin en tiedä, onko hänellä tätä nykyä poliittisia mielipiteitä. Ainakin hän kerran kertoi toimineensa ahkerasti Pariisin yliopistolla opettajana merkillisen vuoden 1968 aikana.

Sitä en ihmettele hetkeäkään, että pääministeri Katainen innostui tähän ajatteluun. Se on hänen ikäisilleen tavallista. Tiedän mistä puhun, koska olen luennoinut Castellsin informaatioyhteiskuntaa monta vuotta ja nähnyt, miten se uppoaa opiskelijoihin. Tyhmimmät innostuvat ensimmäisinä ja kirjoittavat tenttikuulustelussa paperiinsa, että informaation on oltava vapaata.

Kun kaavaillaan yhteiskunnan ja yhteisöjen parantamista, silloin on oltava varpaillaan. Nuo kaavailut ovat aika usein tyhjää puhetta; joskus ne ovat muuta. Muistan oikein hyvin, miten esimerkiksi akateemiset sosialistit olisivat muuttaneet opiskelijayhteisöä ja sen kautta yhteiskuntaa.

Itse tuen köyhää lähestymistapaa. Ei aloiteta suunnittelemalla tietojärjestelmää, vaan selvittelemällä vaivaisten ongelmat. Tässä ja nyt kiireisin ryhmä on nuoret ja lapset. Miten rakentaa ”verkkolukutaidon” päälle ”verkkoarvostelukyky”? Pelkään tosissani, että kaupallisilla toimijoilla on yliaikainen oppi: mitä tyhmemmät asiakkaat, sitä helpompi heitä on kusettaa.



74 kommenttia:

  1. Demokratiaa ei ainakaan kunnioita "tutkimustulos" jonka mukaan suomalaiset äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa väärin.

    VastaaPoista
  2. Ettei vaan ole Himasen akan poika niitä valefilosoohveja. Oikein sinisten ajatusten konstailija.

    VastaaPoista
  3. "Kirjoittamaan hän ei ole oppinut eikä taida oppiakaan." Normaali ihminen muokkaa tekstiään tai käyttää asiantuntija-apua. Miten Himanen on voinut päästä näin pitkälle? Kirjoittaako hän englanniksikin samalla tavalla?

    VastaaPoista
  4. Tässä on nyt hurja houkutus langeta "ihailemisen vimmaan". Meike, karvaperse uros, vailla "verkkoarvostelukykyä", henkeäni haukun! Niin laittamattomasti latelee isäntämme Kemppi ja koen kuuluvani armoitettujen, oikeamielisten osastoon, kun tänne palstalle, henkevien kommentaattoreiden joukkoon, olen jahkaantunut. Viimeksi olen ihaillut 60-luvun lopulla, hieman Kempin ulko-oloista, Ele Aleniusta! Joku mainitsi hänen kirjoittaneen jotain aivan järkevää vielä vanhalla iälläänkin. Tietääkö arvon isäntämme? Jospa Urpilainen ja Arhinmäki yhdessä tilaisivat Eleltä tutkimuksen, toveruuden nimissä ja kilometrikorvauksilla, heh!
    terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  5. Tästä me maksamme:
    " Himanen kehuu, että hallituksen tavoitteet ovat lähes identtiset Himasen tutkimuksen väliraportin eli Sinisen kirjan ehdotusten kanssa. --Sinisen kirjan lähdeviitteitä lukemalla huomaa kuitenkin nopeasti, että Himasen ehdotukset perustuvat suoraan Valtiovarainministeriön jo vuonna 2010 tekemään talouskatsaukseen sekä muihin ministeriön selvityksiin.
    Karvala/Iltalehti

    VastaaPoista
  6. Mitä tyhmempi pääministeri, niin sitä helpompi on häntä kusta suoraan silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan ainoa, ja siksi paras, keino nostaa politiikan tasoa, on asettua itse ehdolle, tuumi Jyrkiboy ja hymyili peiliin.
      ... jatkuu...

      Poista
    2. En nyt tiedä onko Jyrki mikään tyhmä, mutta jotain pahansuopaa siitä huokuu.

      Poista
  7. Pääministerin/hallituksen uskottavuus meni

    VastaaPoista
  8. Helevetti, miksei ne hallituksessa älyä pyytää selontekoa tulevaisuudesta - samalla myös menneestä maailmasta - tältä Juha Kemppiseltä!

    Jos meillä olisi vielä Lipposen hallitus, niin kyllä pyydettäisiinkin. Onhan Kemppinen Lipposen listalla!

    VastaaPoista
  9. Hauskaa oli lukea "kuinka oikein vuodatitte."
    Nollatutkimukset ovat tätä nykyaikaa.
    Pääasia, että jotkut nettoavat (tyhmempien kustannuksella, tietenkin).
    Mitä tuo nyt 700000 on ???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks a lot! Keep the change, please?
      Seittemäsattoo tuhatta linnunsiementä tekkee saavillisen, kauhalla annettu ja pussilla kannettu, tintin perhanat tarttee kohta rollaattorit jos ei tikat auttelis, hähä!
      Saapahan olla ikkunakitit klasin syrjäs rauhassa.

      Poista
    2. Eduskunnaan kyselytunniilla tosin joku smpläinen yritti änkyttää jotain lastensairaalan puolesta.
      Hoh, hoijaa.

      Poista
  10. Kirjoitus oli varsin mielenkiintoinen. Ikävää, että Talouselämää tätä varsin kehnosti siteerasi artikkelissaan. Mutta yksi kohta jäi vaivaamaan: "Tyhmimmät innostuvat ensimmäisinä ja kirjoittavat tenttikuulustelussa paperiinsa, että informaation on oltava vapaata."

    En ole perehtynyt Castellsin oppeihin, mutta ajatusleikkinä voisin kysyä millä tavalla informaation sulkeminen sitten auttaa yhteiskuntaa? Jos jätämme tarkastelusta suoraan henkilön yksityisyyteen, yritysten omaisuuteen ja valtion turvallisuuteen selvästi vaikuttavat "informaatiot", niin jäljelle jäävän informaation sulkeminen lähtökohtaisesti ei hyödytä ketään. Se pikemminkin tekee suuresta osasta informaatiota turhaa.

    Esimerkiksi voisi ottaa asunnon sähkönkulutuksen; suljettuna se kertoo vain sähkölaitokselle ja asiakkaalle paljon asiakasta täytyy laskuttaa. Asiakas voi toki omalla toimellaan seurata kulutustaan. Avattuna mahdollistettaisiin paljon enemmän. Asiakas voisi esim. verrata tietojaan naapureihinsa tai muihin samanlaisiin perheisiin; ympäristötutkijat voisivat etsiä korrelaatioita sähkönkulutuksen ja paikkakunnalla asuvan ihmisdemografian välille; rakennusinsinöörit voisivat verrata erilaisten rakennuksien energiatehokkuutta arvioimalla sähkönkulutuksen, kaukolämmön ja asunnonlämmön korrelaatiota. Nämä olisivat äärimmäisen hankalia esimerkkejä toteuttaa, jos informaatiota ei olisi vapaasti saatavilla useista eri lähteistä ja asioista. Ja tämä oli vasta yksi esimerkki.

    Sitä vastoin informaation sulkemisesta tulee enemmänkin hidaste ja este nykyaikaiselle informaatiokehitykselle. Onnistuneita esimerkkejä informaation avaamisen hyödyllisistä seurauksista on jo pilvin pimein, mainittakoon merkittävänä, mutta huonona esimerkkinä Wikipedia. Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea jo alkujaan avoimella informaatiolla olemme saaneet aikaan. Esimerkkejä viimeaikaisesta kehityksestä voi vaikka hakea eurooppalaisten ilmatieteenlaitosten avoimista datoista tai Tampereen kaupungin joukkoliikenteestä.

    Vai tarkoitetaanko tässä vapauden kritisoinilla ilmaisuutta, eli sitä, että informaation käytöstä tulisi laskuttaa? Sehän olisi kovin kokoomuslainen näkemys. Laskutuskin johtaa ongelmiin; siitä tulee myös hidastava tekijä. Tosin on myönnettävä, että informaation luonti on kallista, joten on ymmärrettävää, että siitä haluttaisiin hyötyä mahdollisimman tehokkaasti myös taloudellisesti.

    Tuntuu absurdilta kuulla pitkän yliopistouran tehneeltä ihmiseltä tämän sortin kommentti. Toivottavasti kyseessä oli kuitenkin "korkeamman tietoisuuden" tuoma kritiikki vain Castellsin oppeja kohtaan, jota ei tässä blogitekstissä kuitenkaan avattu. Lähtökohtaisesti yliopistotutkimuksen tulisi olla sitä avointa mahdollista informaatiota.. näinhän ei ikävä kyllä enää nykyään ole, kun yliopistojenkin tehtäväksi on muodostunut talouskehityksen eteenpäin puskeminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Informaation täytyy olla vapaata" on iskulause, joka ei kerro juuri mitään. Ongelmahan on nimenomaan täsmentäminen. Esimerkiksi tiedon poliitikkojen toiminnasta tulee olla julkisesti käytettävissä mutta informaation heidän puhelinsoitoistaan ei.

      Opetuksessa yritin purkaa pohjaltaan teknisen termin "informaatio" ja sen jälkeen osoittaa mm. tekijänoikeuden ja tiedon saannin oikeuden, salassapidon ja jullkisuuden, sananvapauden ja yksityisyyden välisen pysyvän ja hedelmällisen jännitteen.

      Poista
    2. Hakkerietiikan vallitessa yritysten omaisuuden voi ottaa kyllä erikoistilintarkastuksen alle jos siltä tuntuu. Ja salaisuuksien verhot tulee riuhtaista piiloittelevien valtioelinten edestä

      Poista
    3. "Informaation täytyy olla vapaata" aivan tämä lause ei kerro juuri mitään. Informaation vapaus, miten informaatio voi olla vapaa?

      Kuten anonyymikin tuossa kohdin teki alitajuisen havainnon "millä tavalla informaation sulkeminen sitten auttaa yhteiskuntaa?" Vapaus ja sulkeminen ei ole vastakohtia, vaan avoin ja suljettu.

      Minä vaatisin enemmin informaation avoimuutta lain sallimissa rajoissa?
      Tämäkin on käsitteellisesti laaja kompleksinen vaatimus ja käsitteet mitä tähän vaatimukseen liitty niitten kanssa pitää olla tarkkoja, varmistaa, että jokaisen käsitteen kohdalla vallitsee yhteisymmärrys. Tämän kaltainen vaatimus on vuosien työ.

      Tässä suhteessa Himanen ja Castells kuulostavat pöhköiltä idealisteilta, jotka tuhoavat enemmnkin informaation avoimuuteen liittyvää keskustelua kuin rakentavat sitä.

      Poista
    4. "Informaation täytyy olla vapaata" on (vapaa) käännös "Information wants to be free" -lausahduksesta, jonka alkuperäinen merkitys on ennemminkin "Informaatiolla on taipumus pyrkiä vapaaksi". Se viittaa siihen että informaatiota on aina vain helpompi ja helpompi kopioida sekä levittää, jolloin sillä on nähtävissä "halu" (samassa metaforisessa merkityksessä kuin vaikkapa geenit "haluavat" jotain) päästä vapaaksi.

      Tätä lausahdusta käytetään toki nykyään usein eettisenä asetelmana informaation hyvästä tilasta, mitä taas ei sen alkuperäisestä merkityksestä voi johtaa.

      En ole varma missä merkityksessä Castells sitä käytti.

      Poista
  11. NSA:n mielestä informaatio on vapaata, muut eivät vain ymmärrä sitä...

    VastaaPoista
  12. .. Ongelma on sana ”teknologia”. Se tuntuu sisältävän kojeet mutta ei esimerkiksi niiden käyttämisen edellyttämiä ohjelmia tai ainakaan ei ohjelmien takana olevia algoritmeja. Kiireesti syntyneistä yhdyssanoista huolimatta ”teknologia” tuntuu viittaavan johonkin, mikä on ”tehty”.
    eh,
    Teknologia = oppi tekniikasta.

    Himanen viittaa Suomea siivittäessään Platonin ja Aristoteleen hyve-etiikkaan. Viittausta oikein säikähtää. Totalitaariset maailmankuvat ovat tulleet aina juuri tuota reittiä, Euroopassa yleensä Hegelin kautta.
    esimerkiksi, mitkä `totalitaariset maailmankuvat´ milloin ja miten?
    Ai, et vastaa?
    Ettei vain ollut samanlainen heitto ilmaan ilman pohjaa kuin Himasen itsensä teesit?

    Tät' soppaa nyt itse lähestyn kannalta, ja siksi kerään aneiston analyysiä varten, että latinalainen logiikka - joka toimii, jos on toimiakseen, kaiken tieteellisen keskustelun ja tieteen itsekorjautuvuuden perustana - on siinä pantu syrjään, ja ostettu höttöä tilalle, sanonko, kalliilla.

    Tämä blogilastunne arvon K näyttäisi, tieteenfilosofian näkökulmasta, että se on juosten kustu, ja eittämättä pehmein dosentti/professori -tasolla. Ei taida olla käyttöä.
    Tai en tiedä sittenkään, tuossa viittauksessa luterilaiseen velvollisuusetiikkaan on jotakin soundia:
    ... edistämällä elinkeinoja ja hyödyllisiä ammatteja luodaan hyvyyttä, joka ajan kuluessa ravitsee heiveröisempiäkin taimia.
    aivan, pullanmuru-politiikan tarpeisiinhan se tilattiin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaus on teokseen Karl Popper,"Open Society and its Enemies". Kohteina ovat Platon, Hegel ja Marx. Suomennos on hyvä mutta lyhennetty.

      Poista
    2. Minunkin mielestäni tässä kohdassa blogisti erehtyy pistämään Platonin ja Aristoteleen samaan koriin. Platon on toki totalitaaristen järjestelmien oppi-isä, mutta Aristoteleella voisi hyvinkin olla nykyajalle paljon annettavaa.

      Poista
    3. "Hyveen vetäminen – tarpeen sijasta – eettisen pohdinnan pohjaksi vaikuttaa lukijaan samalla tavalla kuin yhteisen hyvän etsijöiden osoittautuminen yhteishyvän valiokunnaksi."

      Ymmärrän tuon ketjun, mutta ym. tekstissä hyve-etetiikka on ehkä saanut liian kovan kohtelun. Onhan sen omaksunut myös I. Kant, jonka hyve t. velvollisuusetiikka on lähes lyömätön. Myös rinnastus Aristotelekseen ihmetetty, koska tämän ja Platonin lähtökohdat olivat hyvin erilaisia.

      Poista
  13. En ole lukenut Himasen pamflettia. Enkä siis voi ottaa kantaa siihen. Mutta jostain luin - ehkä Me Nais Pissikset -lehdestä, että Esa Saarinen kehui Himasta "parhaaksi oppilaakseen". No, opettajilla on oppilaansa, ei niitä aina voi valita. Mutta aikoinaan kun kuulin Esa Saarisen puhuvan, vaikka mistä tahansa, mietin, että oonko mää näin juovuksissa vai kuulenko mää muuten? Vasta kun tajus, että onkin selvin päin, rupes ryyppäämään.

    Ps. Kivat kengät, vompatinnakaiset, Saarisella kyllä kieltämättä oli. Ne sopivat 1:1 leobardihousujen kanssa. Ja leobarditakinkin kanssa, myäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kenkurunnahkaset hanskat ja paaskin sauna lämmittäen mut mä otan nyt portviiniä pullon, kesken päivän.
      Emmää tiä.
      Palionko sitä ihimine tarttee.

      Poista
  14. Erno Paasilinna olisi tehnyt vastaavan tutkimuksen ilmaiseksi, ja kiteyttänyt sen yhteen liuskaan. Käsittämätöntä tosiaan että tuollaisesta jonninjoutavasta jargonista maksetaan satojatuhansia veronmaksajien pussista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erno ehkä kysyisi, mitä käsittämätöntä tapahtuu samaan aikaan toisaalla. Tai siis tapahtui todella jo.

      Poista
  15. Sininen tikka se on, kova kiipeileen. (vrt. kiipeli)

    VastaaPoista
  16. Tutkimuksesta mitään tiedä mutta tulee mieleen käärmeöljykauppiaat. Tyhmähän on joka maksaa, ei kauppias?

    VastaaPoista
  17. Hälytyskellojen pitäisi alkaa aina soida kun EU-maassa väkeä kutsutaan Säätyjen talolle.

    VastaaPoista
  18. Saas nährä ny!
    Se on se herkkyys/voima, voima/herkkyys herkkä ja safiirilaakeroitu vaaka.
    Henkeä pidättäen siinä punnitaan pikkiriikkinen jyvä kerrallaan ja se on hyvä.
    Vanhassa vara parempi sanoi entinenkin akka kun luhtiin vihtaa hakemaan läks'!
    Pappa oli vihanen ku se oli sen itte nuorena miesnä piikkilangasta laitellu, vaan siellä se kumminki sai roikkua, periaatteellisista syistä.
    ..ja akkaa korpes ku ei siitä ollu virkkaamaan kalsareita.
    Kartanolle painui.
    Se on vaan niin.
    Pitkät pökät vaikka väärinpäin jalas*.

    {nuttu nurin, onni oikein}

    VastaaPoista
  19. Järjestelmäntoimittaja Himanen tarjoaa tuotetta "Arvokas elämä".

    Hån sanoo katsovansa asioita elämän ja kuoleman tasolta: ei se mitä sinulta kysytään, vaan se mihin vastaat, määrittelee ominaispiirteesi.

    Himanen pukeutuu mustiin ja valkoisiin, kuten Sofi Oksanen, toinen arvokkaan elämän ja kuoleman enkeli.

    VastaaPoista
  20. JK: "Tämä nyt revitelty tutkimuksen hinta ei ole sinänsä suuri. Tuollaisen joukon tapaamiset maksavat paljon."

    Koko Himas-kohun ydin on jälkimäisessä lauseessa.

    Ei muutaman kalliin joukon -tai Joukon tai Pekan- laskujen kirjoittelu maailmantaloutta hetkauta, mutta kun näitä joukkoja -joukoja ja pekkoja- lentelee kokoustamaan ympäri maailman harva se päivä lukemattomat määrät, vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen, niin kyllä sille hintaa tulee. Varsinkin, kun eräät alati kokoustavat joukot ovat pelureita a´la Wall Street ja heidän "suunnitelmatalouksiensa" jäljiltä maailma kerta toisensa jälkeen sortuu lamaan ja köyhyyteen. Ja jonka kärsijöinä aina ovat ne, jotka eivät persettään maankamarasta lentokoneisiin nosta ja joilla ainoina toiveinaan on elää rauhassa ja isommin kitumatta minkäänlaisen ikeen alla ihmismäistä elämäänsä.

    Puheena olevaan asiaan isosti liittymättä (paitsi kokoustavien YK - ja eri maiden sotilashallintojen edustajien kohdalla) Syyrian kemiallisten aseiden "koekäyttö" siviileihin ja sitten myrkkykaasuvarastojen "vapaaehtoinen tuhoaminen" oli vain hengähdys- ja pisteidenkeruutauko al Assadin sotatilahallitukselle (ja asekauppiaille) järjestäytyä uudelleen. Pian siellä alkavat lopputeurastusten ajat ja sen jälkeen sitä vasta kalliisti kokoustetaankin malliin Irak, Afghanistan, Kroatia/Serbia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomioja-Haglundin klikki taisi hommata ne Syyrian hermokaasut tuhottaviksi tänne Suomeen?
      Pirkkalan HongKongissa oli Neuvostoliiton ylijäämäisiä kaasunaamareita 5€/kpl.

      Poista
  21. "Ei aloiteta suunnittelemalla tietojärjestelmää, vaan selvittelemällä vaivaisten ongelmat. Tässä ja nyt kiireisin ryhmä on nuoret ja lapset. "

    Aika populistinen heitto. Tedään sairaaloita eikä kulttuurikeskuksia jne jne.

    Mutta Jukka, jos nyt ei takerru tuohon informaatio-soppaan, niin et sinäkään pysty kieltämään etteikö teknologian kehitys yhdessä markkinatalouden kehityksen kanssa olisi tehnyt ylipäänsä mahdolliseksi vanhojen ja nuorten auttamisen. Primitiivisessä yhteisössä kumpiakaan ei autettu eikä kumpiakaan oikeastaan ollutkaan.

    VastaaPoista
  22. Vaatimuksia kilpailuttamisesta en ymmärrä. Pääministeri halusi selvityksen nimenomaan Himaselta ja työryhmältä, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Ei tiedettäkään tehdä sen perusteella, kuka suostuu kaikkein halvimmalla. Edes hinta ei ollut paha, kuten Kemppinen totesi.

    Sen sijaan lopullista tuotosta voi luonnollisesti kritikoida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Termi kilpailutus on tosiaan outo tässä yhteydessä. Ongelma kai on, että pääministerin kanslia enemmän tai vähemmän painosti mm. Suomen Akatemian osallistumaan rahoitukseen. Akatemialla on omat periaatteensa tutkimusrahoituksen hakemisesta ja hakemusten käsittelemisestä tieteellisen vertaisarvioinnin kautta. Ne ohitettiin tässä sujuvasti. Ymmärrettävästi Akatemian rahoja hakevat tutkijat ovat tämmöisestä menosta hieman närkästyneitä. Tietty Himasen paperia rahoitettiin monesta lähteestä, joista Akatemia ei tainnut olla suurin.

      Poista
  23. Himanen persoonana on luku sinänsä, eikä mielestäni kiinnostava. Kiinnostavaa on se, että hän on toimittanut raportin, joka teilataan hänen persoonallaan ja kustannuksilla.

    Olisi paljon kiintoisampaa keskustella esimerkiksi tästä tiivistelmästä otetusta lainauksesta:

    "Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan haaste ei ole vain sen rakenteellinen kestävyysvaje ja uudistaminen. Hyvinvointiyhteiskunnan haaste on myös sen henkinen kestävyysvaje ja uudistaminen. Tämä antaa lisämerkitystä arvokkaan elämän kulttuurille kehityksen päämääränä. Suomi tarvitsee tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi yhdessä onnistumisen kulttuuria."

    Eikö tässä ole mitään, mikä elähyttelisi mieltä ja kieltä, tahi johon olisi hyvä tarttua yleisen hyvän nimissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa oikein rahoitetaan jatkossa - siis kestävästi?

      Syömävelan ottaminen alkaa olla loppusuoralla.

      Himasen höpinöillä ei ole käytännön merkitystä. Kun rahat loppuvat, niin ei ylevillä ja sekavilla puheilla ole mitään virkaa.

      Suomi tarvitsee ennenkaikkea ahneita liikemiehiä, jotka rikastuakseen investoivat liikeideoihinsa ja palkkaavat työvoimaa toteuttamaan suunnitelmiaan. Siinä tarvitaan rohkeutta ja kykyä ottaa riskiä oman pääoman ehdoin.

      -kele, -tana, -tönö ja -ttu.

      Poista
    2. Ehkä tai sitten vältämme ahneuden kulttuurin tuottamisen (koska se lisää kaikkia muita kulujamme) ja keskitymme sisältöön, niihin taitoihin jotka ovat kussakin ihmisessä vahvoja ominaisuuksia.

      Nyt tämä yleistarina näyttäisi valtaavan monissa, jopa hyvinkoulutetuissa mielissä, tilaa. Tajunnantila ja tarina muuttuu siihen tilaan miksi se propagandan avulla saatetaan tai säädetään.

      Poliittisella valtaeliitillä on suuri vastuu tästä mielentilasta. Joka muuttuu epidemiaksi. Suomessa on vaurautta enemmän kuin koskaan ennen. Me emme ole hukassa, vaikka meille tullaan sitä espanjalaisen Castells'n suulla kertomaan. Me olemme juuri niin hukassa kuin kuvittelemme tai luulemme olevamme. Jos valtion kassassa ei ole rahaa, niin sitäpä juuri pitää ihmetellä ja niiden rahojen perään kysellä. Kuka varasti ne?

      Toisaalla, ja toisissa yhteyksissä, suomalaisista puhutaan niin että olemme luova ja innovatiivinen kansakunta ja sitkeä ja rauhaarakastava ja vaikka mitä ... minkä tarinan lumoissa kukin elää, se on tärkein kysymys.

      Poista
    3. Suomi tarvitsee ennenkaikkea ahneita liikemiehiä, jotka rikastuakseen investoivat liikeideoihinsa ja palkkaavat työvoimaa toteuttamaan suunnitelmiaan. Siinä tarvitaan rohkeutta ja kykyä ottaa riskiä oman pääoman ehdoin.

      Pakistanissa sitä rittää ahneita liikemiehiä.

      Poista
    4. En välittäisi edes ajatella, millaisen maailman tämän maailman ahneet liikemiehet riskinotollaan ja rohkeudellaan jättävät jälkipolvillemme. Tyhmyys on saanut meidät ottamaan syömävelkaa tältä palloltamme jo riittävän pitkään.

      Ahneudella ei velkaa kateta. Kestävästi. Ja jos sitä ei näe, on työntänyt päänsä per.silmää myöten pensaaseen.

      Poista
  24. Eteenkin viimeiset rivit ovat kuin suoraan itseni päästä. Minun kokemus Virossa sanoo, että täällä tietokoneteknologian kehitys, tai "kehitys", sanoisin; on ylivoimaisesti kasvattanut roistojen hyvinvoinitia jokaisella yhdyskunnan tasolla. Se helpottaa huijausta, varkautta, vaalipetosta, ylioppilaiden opiskeluhuijausta jne. Kaikki jotka ovat liian vanhoja tai liian rehellisiä nettihuijaukseen, saavat maksaa siitä. Jos 1990-luvun Viro oli kaoottinen, villi paikka, mutta olemuksellisesti rehellinen yhdyskunta, siis 21. vuosisatalla on teitotekniikan kehityksen nopeuttamana selvinnyt Viron yhdyskunnan todellinen perusta - huijaus.

    VastaaPoista
  25. Ainakin blogisti käsitteli ko.teoksen SISÄLTÖÄ,mikä on hyvin poikkeuksellista.Aika pikalukijoita tuntuu muuten ihmiset olevan:450 sivun opus on laajalti lytätty vain muutamia tunteja sen julkistamisesta.

    VastaaPoista
  26. Nyt, tässä kohtaa, elämme tietoyhteiskunnan vaihetta jota leimaa jo hyvin vahvasti tiedon yksipuolistuminen, hakukonerobottien hallitsema maailma (jossa käyttäjä profiloidaan mekaanisesti ja tarjotaan tiedonhakijalle vain tuon konemaisen ihmiskuvan mukaista informaatiota), amerikkalaisten pörssiyhtiöiden (google, ping, yahoo) tarjoama tieto joka ei ole arvoneutraalia, eikä aina ole lainkaan edistämässä tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta tai demokratiaa vaan puhtaasti ja ainoastaan kaupallisia pyrkimyksiä. Tieto joka on sidottu vain kaupallisiin arvoihin, tietomarkkinoihin, ei ole enää vapaata tiedonkulkua tai sen välittämistä.

    Ainoastaan kirjastolaitos on pyrkimyksissään ollut tähän asti arvoneutraali ja edistänyt kaikenlaisen tiedon vapautta, ja siten myös sananvapautta sen varsinaisessa merkityksessä. Castell’s on häärännyt myös kirjastoteoreetikkona. Hän näkee kirjastot vain jatkojohtona näille globaaleille markkinavoimille, tietoyrityksille ja puhuu siinä yhteydessä kirjastojen paradigman muutoksesta. Markkinavoimat tosiaan puskevat nyt lujaa kirjastojen sisään ja jos ne onnistuvat siinä, ne tosiaan muuttavat kirjastojen luonnetta yhä enemmän siihen suuntaan jonne monet eivät haluaisi niiden joutuvan.

    Tällä ideologialla on vaaransa, se muistuttaa liian paljon totalitarismia jota Euroopassa on jotkut hirmuhallitsijat voineet toteuttaa, traagisin seurauksin. En tiedä viittasiko Kemppinen siihen muistuttaessaan totalitarismista, mutta sain sen vaikutelman.

    Tieto merkitsee valtaa, yhä. Tieto on myös kauppatavaraa. Sitä voidaan myydä, näköjään hyvällä hinnalla, vallanpitäjille jotka eivät kykene arvioimaan ostoksensa laatua ja tasoa ja käyttökelpoisuutta. Sama ongelma on kansalaisella. Mikä tieto on laadukasta, mikä pätevää ja suhteessa mihin. Mitä tietoa voi pitää luotettavana?

    Meillä on hyvät vehkeet ja välineet, teknologiaa, mutta osaako niiden käyttäjä - ihminen - erotella tietoa, kaikesta informaatiosta sen laadukkaan ja hyödyllisen ja käyttää näitä välineitään sellaisen tiedon leivttämiseen joka on tärkeätä, oleellista. Vai leivttämmekö vain moskatietoa ja kasvatamme tietojätevuorta, tietoteknologiajätteiden lisäksi?

    VastaaPoista
  27. Kirjan aihe: maailman siirtymävaihe i- ikkuna 1991 - 11.9.2001.

    VastaaPoista
  28. Onko mediateoreetikko Friedrich Kittler tuttu arvon blogistille? Ohjelmista ja algoritmeista puhuminen toi hänet heti mieleen. Kittler on aika tuntematon suurelle yleisölle, mutta ymmärrykseni on, että häneen tutustuneet tutkijat ovat yleensä melko innoissaan.

    VastaaPoista
  29. Median mukaan Castells kuuluu sanoneen näin: "Pitäisi muistaa, että maailma auttoi Suomea yhdessä vaiheessa historiaa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa."

    Mitähän vaihetta historiassa hän tarkoittanee? Ei ainakaan sota-aikaa, sillä Talvisodassa olimme ihan yksin, jopa Saksa oli hyökkääjän puolella. Jatkosodassa Saksa oli puolellamme, mutta länsimaiset vapaat demokratiat USA ja Iso-Britannia auttoivat kaikin voimin nimenomaan Neuvostoliittoa.

    Siksi kai maailmalla jatketaankin saksalaisten demonisointia, ettei tarvitsisi muistella härskin diktatuurin tukemista. Minkä tahansa raakuuden ja kuvottavuuden voi nokittaa natsikortilla, kuten täälläkin toistuvasti saamme todeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa. millä tavalla sinä olet henkilökohtaisesti ollut mukana niissä sodissa joita Suomessa on käyty? Ellet ole ollut, mieti edes sekuntti mitä se todella merkitsee. Satun olemaan ihminen joka olen kuunnellut sotatarinat niin tarkkaan, etten ole kasvanut ihmiseksi joka ihailee tai idealisoi enää mitään. Huolehtii ja hoitaa lähimmäisensä, jos voi muutkin.

      Se on paras oppi, elän sen mukaan, enkä kadu.

      Poista
    2. Veikkaan, että Castells nimenomaisesti halusi pienet naurut nimimerkki Tapsan tuohtumuksesta. Siinä syy hänen lausuntoonsa.

      Poista
    3. Eka ano: sillä tavalla, että jos isäni olisi kaatunut kymmenien tuhansien suomalaisten tavoin Kiestingissä, Stalinin kanavalla tai Ihantalan kirkonmäellä, en olisi tässä oikomassa omahyväisten liberaalien puolivillaisuuksia.

      Toka ano: en minä tuohtunut, vaan hämmästelin maailmankuulun filosofin arvostelukykyä, joka saa hänet laukomaan kommentteja asiasta, josta selvästikään ei mitään tiedä.

      (Ymmärrän toki motiivinne, sillä nuorenahan Castells jakoi teidän ihanteenne.)



      Poista
    4. Vai oikein "jakoi meidän ihanteemme" tämä Castells? Emme liene Tapsan kanssa tuttavia, joten melkomoista kykyä osoittaa tämä Tapsa nyt tietämällä sekä minun että nuoren Castellsin ihanteiden samanlaisuuden.

      Olisiko tämän Tapsan näillä kyvyillään jo aika ilmoittautua johonkin mainosrahoitteisen kanavan meedio-ohjelmaan, saattaisi siellä olla rahanarvoista käyttöä tällaisella tietämyksellä?

      Toinen - ja ehkä parempi vaihtoehto - olisi vakavasti miettiä oman paranoidisuuden astetta. Oli sitten isä Kiestingissä tehnyt sitä tai tätä, kaikki kunnia isälle.

      Poista
    5. Samalla tavalla kuin sinä pystyt arvioimaan minun arvoni lyhyiden kommenttieni perusteella, minä pystyn arvioimaan sinun arvosi sen mukaan, että sinä pilkkaat ja väheksyt minun arvojani.

      Poista
    6. Liberaalitko ne todella yrittivät ampua Tapsan isän Kiestingin korvessa, ja siitä kantaa hän kaunaa? Aina vain näitä toisen maailmansodan vaiettuja salaisuuksia riittää.

      Poista
    7. Ja Tapsa itsehän ei koskaan pilkkaa ja väheksy kenenkään arvoja, paitsi liberaalien, koska nehän ovat tietysti aina vääriä, Tapsan mielestä.

      Poista
    8. Says Tapsa:
      "Samalla tavalla kuin sinä pystyt arvioimaan minun arvoni lyhyiden kommenttieni perusteella, minä pystyn arvioimaan sinun arvosi sen mukaan, että sinä pilkkaat ja väheksyt minun arvojani. "

      Jäitä kypärään nyt, Tapsa hyvä. Minusta tuo kommenttisi oli yksinomaan niin typerä, että se sai aikaan naurunhörähdyksen; oletan, että myös huumorintajuisena tunnettu professori Castells olisi vähintään hymähtänyt, vaikkei hänen isänsä tiettävästi Kiestingissä ollutkaan.

      Kun noita aasinsiltoja pioneeriluutnantin taidolla Tapsa siellä rakentelet, muista seuraavassa kommentissasi tämän natsikorttipelisi lisäksi myös tuoda mukaan nyyhkäisyn kera vaatimus "rahat lastensairaalaan", jonka tällä kertaa näytät kiihdyksissäsi unohtaneen.

      Poista
    9. Castells ei ollut nuorena liberaali, vaan marxilainen anarkisti.

      Kiestingin korvesta ei ole pitkä matka Muurmanskin satamaan, jota kautta liberaalit länsimaat laivasivat tykkejä, panssareita ja kranaatteja puna-armeijalle, jotta se pärjäisi suomalaisille fasisteille. Eli oikeaan osuit, vahingossa.

      Poista
    10. Näyttää nyt kovasti siltä, että ei sinun Tapsa muu auta kuin ottaa yhteyttä Castellsiin ja kertoa kuinka asiat nyt ovat. Sillä lailla rehdin miehekkäästi mutta jämptisti kerrot, ettei tarvitte tulla tänne havumetsien maahan selvittämään mitään, on nääs isä Kiestingissä ja Tali-Ihantalassa sentään ollu. Tietää tämmöinen professori sitten vastaisuudessa.

      Häneen saat yhteyden esim. tästä:

      castells@usc.edu

      Antoisaa kommunikaatiota!

      Poista
    11. Nyt pääsimme viimeinkin asiaan: tarkoitat siis, että Castells oli Suomi-kommentissaan oikeassa!

      Olisit heti sanonut, ettei olisi tarvinnut sortua tähän tyhjänpäiväiseen jankutukseen.

      Poista
    12. Jätetään nyt sitten jankutus.

      Kerrohan nyt sitten Tapsa, mitä Castells sinulle vastasi.

      Sinähän se täällä kovin kyselit, mitä Suomen historian vaihetta Castells tarkoitti lausunnollaan. Epäilen, josko Castells Kemppisen blogia lukee, joten tarjosin hyvää hyvyyttäni suoran kanavan itselleen Castellsille, jolle tuo polttava kysymyksesi oli osoitettu ja joka todennäköisesti myös ainoana pystyy kysymykseesi tyhjentävästi vastaamaan.

      No mitäs Manuel sitten sinulle vastasi?

      Poista
    13. "Nyt pääsimme viimeinkin asiaan: tarkoitat siis, että Castells oli Suomi-kommentissaan oikeassa!
      Olisit heti sanonut, ettei olisi tarvinnut sortua tähän tyhjänpäiväiseen jankutukseen. "


      Tämän Tapsan logiikka on jotain mitä ilmeisesti vain hän itse voi ymmärtää.
      Ehkei meidän muiden tarvitse edes yrittää.

      Poista
  30. Uuno Turhapuro valtakunnanfilosofina.

    VastaaPoista
  31. Melkein voisi alkaa harkita, että Castellsia ryhdyttäisiin hienovaraisesti valmistaa vastaanottamaan breaking news: Neuvostoliittoa ei enää ole.

    VastaaPoista
  32. "Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan haaste ei ole vain sen rakenteellinen kestävyysvaje ja uudistaminen. Hyvinvointiyhteiskunnan haaste on myös sen henkinen kestävyysvaje ja uudistaminen. Tämä antaa lisämerkitystä arvokkaan elämän kulttuurille kehityksen päämääränä. Suomi tarvitsee tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi yhdessä onnistumisen kulttuuria."

    Yhdessä onnistumisen tärkeys on käsittääkseni vieläkin aika selviö suurelle osalle meistä, joten ei mitään uutta. Mutta se on rapistumassa.

    Ongelma, jonka muut paitsi poliitikot ja tällaiset pamfletit jättävät lausumatta ääneen on, että kuka ne onnistumiset rahoittaa. Aina vain pienempi osa kansasta tekee töitä ja rahoittaa tuota "lisämerkitystä arvokkaan elämän kulttuurille kehityksen päämääränä" -hommaa, joka on vihervasemmiston ja virkamiesten mielipuuhaa. Kansan rahat pannaan kansan kannalta tähän hömpäksi luokiteltavaan.

    Kansamme on vieläkin varsin kekseliästä ja pärjäisimme kyllä hyvin ilman ylimääräistä taakkaa. Yksinkertaistettuna: meidän veronmaksajien rahat katoaa ylisuureen julkiseen sektorin ylläpitoon (ei suorittava porras) ja liialliseen lainsäädäntöön. Kymmeniä tuhansia joutovirkoja pitäisi lakkauttaa ja antaa kansan itse tehdä omilla rahoillaan lisämerkitys arvokkaan elämän kulttuurille kehityksen päämääränä.

    Tulevaisuusraportti on turha, jos se ei kerro kuinka nämä ehkä joskus virallisiksi tavoitteiksi julistetut ihanuudet rahoitetaan. Viranomaispäätöksillä ei ainakaan. En aio lukea tulevaisuusraporttia, mutta odotan josko joku tuttavani lukisi raportin ja kertoisi minulle syyn miksi minun pitäisi lukea se.

    VastaaPoista
  33. Rohvessori Esko Valtaoja kirjoittaa isänpäivän (10.11.13) Alamamediassa (ainakin Kaenuun Sanomissa) tulevaisuudennäkymistä tapansa mukaan myönteiseen sävyyn. Otsikko on: Vuonna 2100

    Mukava lukea sellaisiakin kauas horisontin taakse katsovien näkyjä omien, mustien näkemystensä lomaan vaikka taifuuni panikin satojen tuhansien ihmisten elämän uuteen järjestykseen Filippiineillä kun eivät ne Eskon fantasiat valtavista hiilidioksidi-imureista näihin ilmastonmuutoksen ensipyörteisiin ehtineetkään.

    Eli olisihan Katainen voinut Esko Valtaojalta tilata ajatuksia politiikkansa tueksi niin olisi ehkä käynyt kaupaksi kotimaankin yleisölle. 700 000 euroa olisi avaruudellisissa sfääreissä tuntunut pikkuiselta tähdenlennolta siihen nähden, miltä se maanläheisen Himasen kohdalla näyttää.

    Laveutta ja unelmia, joihsta valita ei Valtaojalta ainakaan olisi puuttunut. Kielenkäyttökin olisi ollut sellaista, että myös persujen Pentti Oinonen olisi ehkä ymmärtänyt.

    VastaaPoista
  34. Ihan totta, ei yhteiskunnan ensisijainen tehtävä ole edistää filosofien oivaltamia hyveitä. Yhteiskunnan päätehtävä on ollut ja epäilemättä jatkossakin on kasvattaa jäsentensä turvallisuutta verrattuna yhteiskunnattomuuteen tai yhteiskunnan ulkopuolella elämiseen. Kaikki muu edistys ja hyveet ovat sitten turvallisuuteen verrattuna sivuvaikutuksia.

    VastaaPoista
  35. Kirjan pfd-versiossa ei toimi sivunumerot oikein, eivät toimineet väliraportissakaan (Sininen kirja). Molemmat pdf-versiot kärsivät siitä että on huono lyhyt sisällysluettelo.

    Raportti on kirjoitettu kirjana. Se olisi pitänyt kirjoittaa linkitettynä nettisivustona tms. Linkitetty nettisivusto olisi ollut osoitus että osataan informaatioyhteiskuntaa, kirjamuoto on kuin että Gutenberg olisi keksinyt painokoneen 7 vuotta sitten.

    Toisaalta ne on aika harvassa jotka osaavat tehdä kunnollisen pdf-dokumentin, sellaisen missä on linkkejä, ja linkittävä sisällysluettelo jne. Pdf:t ovat kauheita inhoan niitä.

    VastaaPoista
  36. Nätisti tutkimuksessa/pamfletissa puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja silleen ihankuin ne, joille on kertynyt useampia ihokkaita, olisivat tuosta vain luovuttamassa sellaisen palelevalle, jotta keskimääräisesti olisi lämpimämpi. Kai nämä köyhät ja kurjat ovat omilla toimillaan poliittisen järjestelmän salliessa ja välistä ulkoparlamenttaalisin keinoin sen vähäisen mannan hankkineet, mitä hyvinvointivaltioksi on kutsuttaman. Mutta jos he uinahtavat tyhmien neitsyeiden tapaan, eipä aikaakaan, kun ihokkaat on heiltä taas riistetty eikä mannaa tipu.
    Waltarikin kirjoitti, että rikas mies ei nosta sormeaan nähdessään köyhää piestävän, mutta karjuu kuin leijona omaisuutensa joutuessa vaaraan.

    VastaaPoista
  37. Kemppisen blogi ei ole oikein koherentti ja sisällöltään selkeä sekään, eikä oikeastaan hänen kokonaisarvionsakaan ainakaan minulle siitä varmistunut. Päiväkirjamaista polveilevaa tajunnanvirtaa.

    VastaaPoista

  38. Jari Sarasvuota en livenä ole kuullutkaan. Puutteen voisi paikata tänään (11.11.) Gloriassa Pikkuroballa. Näistä muista positivisteista E.Saarisesta ja P.Himasesta sen sijaan olen napsinut observioita korvien ja silmien täydet, Saarista monasti ja tuntitolkulla. Jokin tässä showssa alkoi kivistää, vaikka vetävä se olikin kerta kerralta, Himasen jäljitelmä jäi aina laahaavaksi -esikuvalta opituksi.

    E.Saarinen kyllä punkheränneenä paasasi masenuksen mankeleista ja sosiaalisesta realitystä, jossa kyyristelevät ja fysikaalisen pahoinvointinsa välttämiseen katseensa rajoittavat uomautuneet palkkatyöläiset jyrsivät elinkautista kakkuaan.

    Isompaa janovat tuskailevat tuhoon saakka, joista luovimmat kirjailijat/teatterimiehet rakentavat sisäsilmäisille traagisia ja isomman itsetoteutuksen muotokuvia. Nytkin näyttämöillä menee Lokkia Tampereella ja Tennessee Williamisia Lahdessa -ehkä piankin nämä jäävät katsojitta ajankululuovuuden ja työelämätaitojen trimmatessa ihmiset uudenlaisiksi, lemmikieläinmäisyydessä soperteluun ja kilovartioon.

    Mikä siltä Saariselta jää katveeseen hänen pinnistellessä työyhteisöjen elämäntäyteyden asialla ja uskoen asiaansa? Huomiotta jää Suomen isoimmat kassat. Ilmarinen ja Varma olivat 1960- ja -70 -luvuilla ihan toista. 80-luvulla maailma meni ulkona toisin ja tellit joutuivat luisuun kiinteistökauppojen vedättäjinä, liisingtoimijoina. Muistatko pääkonttoreiden vaihtovimman, investointivarauksilla tonttijunailuilla -mahtailuilla mistään tietämättömässä demokratiassa.

    Pahinta etteivät päättäjät tienneet itsekään ja pelastautuivat muutamaan hokemaan -kuten nyt tänään arktiseen osaamiseen, kun lämpimän veden Karibia jo oli plakkarissa. Se siis putosi tien oheen. Ainakin varustamo vaihtui ostopäässä toiseen, siksikö ulosheitto? Olisipa edes Akkerin moka eikä oma. Tai norjalaisjunailu öljyn rahan kabineteissa,tätä kai, eikä kukaan ulvo, ei arvaa ulvoa? Kysyttäisiin edes tietääkö Heinäluoma/Vapaavuori -klusteri.

    Joka tapauksessa 1990-luvulla ja 2000-luvulla kiihtyen, valtavat eläkesäätiöt pantiin siihen käyttöön minkä varta vasten innovoidut hedge rahastot niille näyttivät. Eläkemaksut ja kassat paisuivat. Oltiin pelätty / toivottu näiden asteettain sosialisoivan teollisuuslännen. GM:n legendapomo Miller 50-luvulla ja sitten Palme Ruotsista melskasi asiassa. Ihan toisin kävi.

    Isot rahat eivät jääneet SAK:n pomojen ja vuorineuvosten tehtaiden laajentamisen ja uusintamisen käyttöön, rajaehtoina työllisyys ja isonevat liksat, vaan 1990-luvulta Strandiin ja Kämpiin tuli huone- ja kabinettitilauksia Merrill Lynchilta Goldman Sachsilta Barclaysilta. Ne tulivat tänne auttamaan Suomen suurteollisuuden siirtämistä osiksi globaaleja jättejä. Tarkemmin sanoen ne tulivat auttamaan Varman ja Ilmarisen rahoilla suomalaisten yhtiöiden ostamista osiksi kansainvälisiä ja auttamaan tuotannon siirtämisessä Kiinaan.

    Ne monimuodot joilla Perlos UPM Rautpohja … fyysisesti siirtyivät / lakkautettuina jatkavat elämää osakkeina, ovat valkeita pisteitä Hesarissa ja taukoja Ylen lähetyksissä. Kellekään ei puhua pukahdettu mitä oli alkanut tapahtua. Varman konsulteiksi tulivat uudenajan pankkiirit varjopankkeiksi kutsuttavasta instituutiosta, joka syntyi eläkekassojen jättiläistyessä kaikkialla lännessä. Niille keksittiin uutta sijoitusnäköalaa.

    --Siitä kuinka varjopankki-instituutio toimii uusrahan opimoinnissa, arvopaperistamisen,velallisen korkojen strukturoimisessa uusien antolainojen vakuus- ja koronmaksupohjaksi jne., pitää selvittää pitemmän kautta.

    Mutta Himaseen liittyen ja toiveikkuuteen. Juuri nämä palkansaajien itsensä korotukseksi keräytyt kassat ovat keskeisin rahavalta joka on nykyahdingon tuottanut sinä kuuluisana ei-tarkoitettuna seuraamusvaikutuksena. Näin se menee aina vikaan tai mäihällä nappiin. Mutta tuskin koskaan siihen mihin tähdätty on. Varjopankki pitää valaista. Ei se ole edes mutkikas, rietas kylläkin ja perkeleestä kun iski puhdasmieliseen.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  39. helvettiin tuo yhdessäonnistumisen kulttuuri. suomeen tarvitaan nimenomaan tervettä erikseen onnistumisen kulttuuria. ei tarvitse aina mennä luokan hitaimman mukaan.

    jos alkaa kanssaihmisen puolesta sydäntä kivistää niin kirkon ovet ei sulkeudu edes viikonloppuna. mutta elkää hyvät politiikan neuvonantajat sekottako raha-asioita tunneasioihin.

    VastaaPoista
  40. Kannatta katsoa:

    http://www.imdb.com/title/tt0387808/

    VastaaPoista
  41. (nyky)Oikeisto on yritysjohtamisoppien väärinkäyttöä yhteiskuntajohtamistehtävissä. Oikeisto ei pääse sinne yläkäsitteen puolelle jossa vasemmisto on. Oikeisto jäsentää asioita väärin.

    Yhteiskunta on yläkäsite, jonka alakäsitteenä on mm. yritystoiminta. Tämä on faktaa.

    Oikeistossa ihmiset jäsentyvät yritystoimintaan, jolloin yritysten hyvinvoinnin edistäminen lisää ihmisten hyvinvointia. Todellisuudessa ihmiset eivät jäsenny yritystoimintaan, ihmiset jäsentyvät tavaramarkkinoiden ja työvoimamarkkinoiden kautta yritysten neuvotteluosapuoleksi. Jos siis markkinat nähdään neuvottelumekanismina, ja neuvottelut toimivat kun neuvottelijoista kumpikaan ei voi käskyttää toista.

    Yritysten pitää verkostoitua työntekijä-kuluttajien kanssa ja lopettaa se 300 vuotinen harhaluulo, jossa työntekijä on yrityksen alakäsite. Asiakas taitaa olla yrityksille vieruskäsite.

    Yritysten pitää alkaa käsittämään työntekijä vieruskäsitteenä, vertaisena. Neuvottelupöydän osapuolet ovat vertaiskäsitteitä, nämä osapuolet jäsentyvät yläkäsitteeseensä työmarkkinoihin.

    VastaaPoista
  42. Pe 08.11.2013, Pasi Toiviainen: Himasen ja Castellsin ekologinen puhallus – rahat takaisin?
    http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/himasen-ja-castellsin-ekologinen-puhallus-rahat-takaisin

    VastaaPoista