Sivun näyttöjä yhteensä

17. helmikuuta 2013

Ruotsalaisuudestamme





Television ohjelmasarjan juontaja kertoi jossain saaneensa niskoilleen myös vihamielisyyttä. Vilkaisin sarjaa ihmetellen, että oikeinko tällaisia asioita pitää ihmisille selittää. Kun katsoin tarkemmin, ohjelman yleisölle esittämät selkeät kysymykset ja vastaukset niihin näin, että tarpeen on.

Toisaalta en usko, että ihmisiä saisi ajattelemaan tunnepohjaisia asioita. Jokin osa joukosta, ilmeisesti ei edes pieni osa, on käsittänyt asian niin, että Ruotsi orjuutti meitä kunnon suomalaisia vuosisadasta toiseen mieltäkääntävällä tavalla. Jollain tavalla, joka ei ole selvinnyt minulle, tämä ruotsalaisten vehkeily jatkuu edelleen, ja iskumiehiä ovat tietenkin ne Suomen kansalaiset, jotka puhuvat äidinkielenään toista kotimaista.

Kun tuo asenne on olemassa, lienee aivan toivotonta yrittää ampua upoksiin tarinaa ”sortovuosista”, jotka alkoivat postimanifestista 1890-luvulla ja huipentuivat ennen kuin tsaari keikahti valtaistuimeltaan.

Oman tulkintani mukaan Venäjä oli hyvin lempeä emämaa ja ne hankaluudet, joita meilläkin ilmeni Nikolain II:n aikana, liittyvät paljon laajempaan eurooppalaiseen kuvioon. Kovista otteista esimerkki on Iso-Britannia suhteissaan Irlantiin noihin samoihin aikoihin.

Lenin ja Stalin eivät olleet sillä kannalla, että historiasta ei opi mitään. Tuota virhettä he eivät nimittäin toistaneet.

Koska ruotsalaisuus-ohjelmassa on hyviä asiantuntijoita, sekin tulee varmaan tuonnempana esiin, että kun mitään sen erikoisempaa suomalaisuutta ei ollut pari sataa vuotta sitten olemassa (kieltä lukuun ottamatta), niin ei ollut ruotsalaisuuttakaan.

Suomen sodan aikoihin eli 1809 yksi ihminen sadasta oli tavannut muutaman vuoden kuluessa enemmän kuin sata ihmistä. Tapaamisella tarkoitan kaupan tekemistä, keskustelua, rupattelua, juomatoveruutta. Suunnilleen sama määrä oli lukenut enemmän kuin kaksi kirjaa, Aapisen ja pienen Katekismuksen. Muista maista tiedettiin jotain merimiehiltä  kuultua. Toisin sanoen kansallistunne on 1800-luvun keksintöä. Suurvaltakaudella Ruotsin armeijoissakin oli yleensä enemmän muukalaisia kuin hallitsevan kuninkaan omia alamaisia.

Tämä ajatustapa tuli muotiin kauan sitten, kun edelleen kaupan olevan Hobsbawmin ja kumppanin kirja perinteen keksimisestä (The Invention of Tradition) ilmestyi.

Hobsbawmista pitäisi kirjoittaa viisitoista verkkokirjoitusta. Täytynee kirjoittaakin. Hänhän kuoli vasta nyt, joitakin kuukausia sitten 95 vuoden iässä. Aikamoinen temppu olla Englannissa yksi maailman arvostetuimmista historiantutkijoista, monta kymmentä vuotta Englannin kommunistisen puolueen jäsen ja lisäksi mm. yksi maanjohtavista jazz-kriitikoista, joka osui aloittamaan tuon uransa juuri Parkerin, Gillespien ja sitten Davisin kulta-aikaan.

(H:n The Age of… -kirjat olivat yliopiston kurssikirjoja hyvin kauan. Myönnän milloin vain olevani syvästi velassa noille kirjoille – joista opin muun muassa sen, ettei pidä uskoa kaikkea, mitä hyvissä kirjoissa väitetään.)

Kirjoittajat käyttävät esimerkkeinään keksityistä perinteistä Walesin korkeaa kelttiläis menneisyyttä, Englannin kuningashuoneen 1800-luvun loppupuolella Intiasta omaksumia juhlamenoja ja loiston osoituksia sekä skotlantilaista tartania ja kiltiä.

Ruutukankaita lienee ollut yhtä kauan kuin kangasta on kudottu, mutta Skotlantiin se liitettiin lähemmin 1740-luvulla, ja varsinainen läpimurto tuli, kun Sir Walter Scottia lähellä olevat piirit keksivät mielikuvituksellisen väitteen, että suurilla skotlantilaisilla suvuilla oli ”vanhastaan” ollut oma kuviointinsa.

Totuus on tietenkin se, että kuvioita tehtiin sen mukaan, mihin oli aineita (värejä) ja mikä tuntui menevän kaupaksi. Jo 1842 ilmestyi suosittu väärennys, ”Vestiarum Scoticum” eli skotlantilaisten vaatteet.  Kiltin oli puolestaan keksinyt eräs englantilainen kveekari, ja kauppa alkoi käydä kuin siimaa.  Eräänlainen hame miehen asusteena oli tietysti ikivanha keksintö, mutta nyt se yhdistettiin Skotlantiin. Ja kun guttaperkka keksittiin, skotit muistivat keksineensä golfinkin.

47 kommenttia:

  1. Jaa-a. Suomen ja Ruotsin suhde on ollut melkeinpä joka suhteessa sama kuin Englannin ja Irlannin. Suuri osa sotaväestä tuli Suomesta (Irlannista), Suomen (Irlannin) nälänhädät eivät emomaata juuri kiinnostaneet, Suomen (Irlannin) maita jaettiin aatelisille surutta, Suomen (Irlannin) kehitys nähtiin toissijaisena Tukholmassa (Lontoossa) jne.

    Jostain syystä, jota minä en aivan täysin ymmärrä, suomalaisten joukosta nousee säännöllisin väliajoin esiin sekä suomen- että ruotsinkielisiä henkilöitä, joille on jonkinlainen elämänsisältö opettaa muille suomalaisille, kuinka siunauksellista ruotsalaisten hallinto Suomelle itse asiassa oli.

    Irlannista ei tälläisiä ihmisiä oikein löydy. Mistäköhän johtunee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kouluhistoria 60-luvulla ja 70-luvun alussa puhuikin "Ruotsi-Suomesta", tuli kumminkin esiin se ero, että Suomen puolella läänityksiä oli aika lailla vähemmän kuin Ruotsin ydinalueilla, ja vaikkei sielläkään varsinaisesta maaorjuudesta voi puhua, oli se lähempänä kuin täällä. Älä Henri puhu roskaa.

      Poista
    2. "joille on jonkinlainen elämänsisältö opettaa muille suomalaisille, kuinka siunauksellista ruotsalaisten hallinto Suomelle itse asiassa oli. Irlannista ei tälläisiä ihmisiä oikein löydy. Mistäköhän johtunee."

      Viime jaksossa todettiin ruotsalaisen hallintoperinteen siunaus. Jos tätä ei hyväksy, vaihtoehtona on osa Venäjän imperiumissa. Olisiko se parempi? Tietysti voi unelmoida maailmasta, jossa itsenäinen Suomi olisi muodostanut valtion tuhat vuotta aikaisemmin, mutta en ymmärrä tällaisen mielikuvitusleikin hyödyllisyyttä. Irlannin historia ja maantieteellinen asema on toisenlainen.

      Poista
    3. Anonyymi väittää ilmeisen tosissaan, että Ruotsin keskushallinto sorti mieluummin svealaisia kuin lahden toispuolisia fennoja. Mikäpä minä olen hänen näkemystään kiistämään. Toistan vain jo aiemman mainitsemani ihmettelyni - mikä ajaa ihmisen tälläisiä väittämään?

      Poista
    4. Anonyymi väittää että pieniä ihmisiä on aina sorrettu ihan tasapuolisesti, etnisyydestä välittämättä. Tuohon piti vielä lisätä, että ajoittain monet hakeutuivat mieluummin lääninherrojen alaisuuteen kuin kruununtalonpojiksi, koska sillä saattoi välttyä sotaväenotoilta ja joskus verotkin olivat pienemmät

      Poista
    5. Fakta nyt valitettavasti on se, että kun nykyisen Suomen alue n 1000-1100-luvuvuilla oli sillä tavoin vähemmän kehittynyt, ettei se oinut muodostaa omillaan toimeentulevaa kristillistä kuningaskuntaa, oli vain kaksi mahdollisuutta: olla osana läntisen kultuurin Ruotsia tai osana itäistä Venäjää/Novgorodia. Kun pinta-puolisesti vertaa nykyistä elämää noissa kultuuripiireissä (varallisuus, yksilön suhde valtioon, oikeusvaltio) voimme vain sanoa: olkaamme kiintollisia Ruotsille ts sille, että olemme osa läntistä kultuuripiiriä. Toisin ajattelevat voisivat tehdä gepardieut.


      Poista
  2. "Suomen sodan aikoihin eli 1809 yksi ihminen sadasta oli tavannut muutaman vuoden kuluessa enemmän kuin sata ihmistä. Tapaamisella tarkoitan kaupan tekemistä, keskustelua, rupattelua, juomatoveruutta. Suunnilleen sama määrä oli lukenut enemmän kuin kaksi kirjaa, Aapisen ja pienen Katekismuksen. Muista maista tiedettiin jotain merimiehiltä kuultua."

    Tilanne joissakin suomalaispiireissä on yhä edelleen, niin lustillista kuin se onkin ja tuottaahan se iloa ja riemua monessa kaarteessa, tässä kuvatun kaltainen. Ilmenee mm. juuri mainittuna televisiosarjan tekijään kohdistuvana vihoitteluna tms.

    VastaaPoista
  3. http://finnsanity.blogspot.fi/2013/02/suomi-on-ruotsalainen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohjelman "juontaja" virassa oleva sairaalalääkäri Tampereelta ja puh. numerot löytyy esim. netistä koska vaan. Ja sitten tämä tyyppi "muka" laittaa puhelinnumeronsa salaiseksi...

      Koko juttu on puhdasta huomionhakua ohjelmasarjalle, jonka Suomen ruotsalaiset säätiöt ovat sponsoroineet YLElle. Ohjelman näyttää kuvia itärajan takaa ja sanoa että jos Ruotsi ei olisi sivistänyt Suomea, niin tilanne olisi tämä ja sitten pätkä filmiä Petroskoista tai vilautetaan sirppiä ja vasaraa.

      Samaan aikaan YLE ja Ville Haapasalo esittää miten alkeellisesti suomensukulaiskansat elää Venäjällä.

      http://areena.yle.fi/tv/1791974


      Yleisradiolaki tiettävästi kieltää maksetut mainosohjelmat ja esim. Suomen ruotsalaisten säätiöiden kustantama Min morgon -aamuohjelma FST 5:lla on siten lainvastainen.


      Suomen Kuvalehden TV-liite kirjoitti rahoittajiksi:

      Svenska kulturfonden
      Kirkon mediasäätiö
      Åbo Akademi
      Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto

      Svenska kulturfonden
      Svenska kulturfondenin tehtävänä on tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa.

      Kirkon mediasäätiö
      Säätiön tarkoituksena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoperustalta lähtien tukea ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Säännöissä mainituilla ohjelmilla tarkoitetaan eri medioihin suunnattuja mediatuotteita.

      Åbo Akademi
      Åbo Akademi är idag ett medelstort, mångvetenskapligt och svenskspråkigt universitet som firar sin grundläggning år 1918. Den första akademin i Åbo grundades år 1640. Den återuppståndna akademin präglades av förebilden från den svenska tiden och skulle stärka den svenska kulturen i Finland.

      Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
      Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tarkoituksena on edistää Suomen ja Ruotsin välisiä kulttuurisuhteita tukemalla pyrkimyksiä lisätä toisen maan kulttuurin, elinkeinoelämän ja kansan tuntemusta sekä maiden välisten yhteyksien vahvistamista.



      Ohjelman tyylistä esittää tapahtumat saa osviittaa rahoituksen motiiveihin.

      Tämä kartta varmaan todistaa jotain tuon sarjan väittämiä siitä "Suomalaisesta Ruotsista" :

      http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_912.jpg


      Samaan aikaan pyörii sarja Kuninkaittemme jäljillä 1-10

      Osa 1/10. Keskiajalla Ruotsi laajeni itään. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan vanhojen legendojen kertomuksia kolmesta ristiretkestä Suomeen ja nähdään mitä tarinoista tänään on jäljellä

      http://yle.fi/ohjelmat/1853465

      58.15 kohdassa kerrotaan rahoittajat:

      Ohjelmasarjaa ovat tukeneet:
      Föreningen Konstsamfundet
      Svenska Folkskolansvänner
      Svenska Kulturfonden

      Aiheesta melkoisen kiivaasti lisää mm. täällä:

      http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4953&sid=350ca0eee22468b16d92bc3c10b198de

      Sama linkki lyhennettynä:

      http://tinyurl.com/aln3q9v


      Suomi on ruotsalainen?

      18.1.2013 11:32 Helena Eronen 401 kommenttia

      http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen



      Poista
    2. Ja mikähän nyt oli tässä se pointti? Että lujille ottaa?

      Poista
  4. "Koska ruotsalaisuus-ohjelmassa on hyviä asiantuntijoita, sekin tulee varmaan tuonnempana esiin, että kun mitään sen erikoisempaa suomalaisuutta ei ollut pari sataa vuotta sitten olemassa (kieltä lukuun ottamatta), niin ei ollut ruotsalaisuuttakaan."

    Itseasiassa se tuli jo sarjan edellisessä jaksossa varsin hyvin ja perustellusti esiin.

    Itse en ole mitenkään erityisen kiinnostunut tuosta historiamme vaiheesta sinänsä ja edellisen jakson tuosta ohjelmasta satuin katsomaan ihan vahingossa.

    Mielenkiintoiseksi tuon ohjelman tekee kohdaltani se, että aluksi mietin mitä varten tällaisia itsestään selvyyksiä täytyy käsitellä ihan kokonaisen televisiosarjan verran. Sitten aloin miettimään, että miksi muka pidän niitä asioita itsestään selvyytenä.

    Tulin siihen päätelmään, kun en ollut varsinaisesti ikinä kiinnostunut Ruotsin ja Suomen suhteesta sinällänsä, mutta monet yksittäiset historian tapahtumat ovat kiinnostaneet välillä vähän liiankin kanssa ja silloinhan väkisinkin tulee luettua asioista ainakin vähän niiden sivustakin. Eli mun käsitys Suomen ja Ruotsin suhteesta on jonkinlainen "sivutuote" jostain muusta ja kun mulla ei ole asiaan mitään tunnepohjaisia siteitä niin olen suhtautunut asiaan vaan historiallisena asiana jota en ole sen kummemmin miettinyt.

    Oikeastaanhan tällainen meinaa sitä, että mulla ei oo minkäänlaista käsitystä Ruotsin ja Suomen suhteesta, kun en ole ajatuksiani koskaan kyseenalaistanut. On hyvin vaarallista väittää mitään asiaa edes itsellensä itsestäänselvyydeksi.

    Tässä olis nyt helppo vaan pöyhistellä rintaansa ja kehuskella, että mähän ollu asiantuntijoiden kanssa aina samaa mieltä, mutta kun en ookkaan. Mulla on kyllä tällä hetkellä samansuuntainen käsitys asioiden kulusta, mutta en ole miettinyt itse asiaa niin paljoa, että mulla olis siitä joku mielipide.

    "Neliön muotoinen suurvalta" on kyllä sinällään hyvinkin kiinnostava, että ehkä vielä joskus yritän selvittää noi asiat paremmin itselleni.

    VastaaPoista
  5. Daniel Juslenius ei tainnut tietää, ettei suomalaisuutta ja ruotsalaisuutta ollut vielä olemassakaan, kun hän vuonna 1703 kirjoitti teoksensa "Suomalaisuuden puolustus"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Daniel Juslenius", sehän kuullostaa ihan ruotsalaiselta ? Hyi, en pidä. Suomen olisi paljon parempi jos tänne ei olisi tullut ketään, koskaan, ikinä. Itse asiassa herääkin kysymys, miksi Ruotsi ei ole suomalainen?
      Miksi Suomi ei valloittanut Ruotsia, koska olihan maamme ja kansakuntamme jo olemassa aikojen alusta?

      Poista
    2. Mikäli tämä oli heitto, niin huono. Mikäli taas perustui tarkempaan tietämättömyyteen Jusleniuksen kirjoituksista, niin odotettu.

      Poista
    3. Heitänpä lisää löylyä kiukaalle, tuolle venäläisruotsalaiselle keksinnölle, kysymykseen suomalaisuuden olemattomuudesta ennen 1800-lukua:

      Tacitus? Fennit?
      Saagat? Kveenit?
      Adam Bremeniläinen?
      Nestorin kronikka?
      Orkney?
      Suomalaisten kuninkaat? (Enkä suinkaan tarkoita Kustaa Vaasaa ja Iivana Julmaa.)

      Poista
  6. Sama juttu lapinpuvuissa. Venäläiset kangaskauppiaat päättivät reissunsa Lappiin ja myivät alkuasukkaille kankaat, jotka eivät olleet muille kelvanneet. Pukujen värikkyys tulee siitä, että ne on koottu jämäpaloista.

    VastaaPoista
  7. Jos haluaa aikalaiskuvauksen mielipidevangin elämästä Turun linnan vankilassa sata vuotta ennen nationalismin keksimistä ja kansainvälisistä yhteyksistä, kannattaa lukea Peter Schaeferin päiväkirja 1700-luvun alusta, Minä Pietar, minä Anna.

    VastaaPoista
  8. niin, jonku osan katsonut, kumpi maa vietti sitä 200-vuotis juhlaa erosta?

    VastaaPoista
  9. Kaikki tuo kirjoittamasi on oikein, tuttua ja totta. Valitettavasti tuttua on myös juontajan pukeutuminen paskaisiin farkkuihin etc. Koen tuon loukkauksena meitä katselijoita kohtaan. Niinpä jätän jatkon katsomatta.

    VastaaPoista
  10. Paljon melua tyhjästä.

    VastaaPoista
  11. Intiaanit ja suomalaiset; molemmillle on opetettu,anteeksi taas opettajalta, että maa täytyy omistaa, muuten se on kaukana asuvan kuninkaan /keisarin oma, jonka hallitsijan takuumiehenä seisoo mahtavista mahtavin, ilmeisesti vähän puun takana kuitenkin, koska häntä ei nähdä valokuvissa.

    Uno Gygnaeus/Lebedev/Joutsela teki suuren palveluksen ruotsalaisuudelle ja vähän ylemmälle luokalle ja parille mahtavalle hallitsijalle joista toinen oli keisari, ja se toinen muuten vaan ylivertainen. Hän selitti, että kun koko maasta ei löydy Turun historiallisia raunioita, sen maan täytyy olla asumaton, ja Kruunun omistusta.

    En viitsi tämän enempää ylivoimaisia ruotsalaisia ja tanskalaisia vastaan. Suo halullisten vaan hallita!

    Ass. Reijo, se kamala!

    VastaaPoista
  12. On tietenkin sopimatonta sanoa, että opettaja Uno Cygnaeus eli Lebedev eli Joutsela teki palveluksen hallitsijoilleen ja ulkomaalaistaustaiselle yläluokalle opettamalla matalan ryysykansan hevosen pitelijöiksi ja palvelusväeksi.

    Turun keskiaikaisten raunoiden puutteessa muu maa oli asumatonta talvivaaraa, ja eikö se sopinutkin monelle. Eräs Ruotsin kuningas julisti maat Kruunun omistukseen. Porot ja reuhkapäiset eivät olleet tiellä.

    Mihin asumattomien alueiden asukkaat katosivat? Inariin saamelaisiksi? Nope! Eivät minnekään. Siksi, Meine Herr Professor! ass. Reijo, se kamala.

    VastaaPoista
  13. Ruotsalaisten vehkeily jatkuu edelleenkin pakkoruotsittamalla meitä suomalaisia kielellisesti..

    Mielestäni pakkoruotsi olisi saatava Afrikan Ambomaalle pakolliseksi, koska se edesauttaa hottentotteja muiden kielten oppimisessa. Hottentotithan osaavat vain jotain naksutuskieltä, joten heille olisi todella tarpeen tämä pakkoruotsi. Myös RuotsinSuomalaisen Kulttuurin, eli juomalaulujen opettaminen tekisi heille hyvää.

    Suomessa majailevat ruotsalaiset olisi vihdoinkin kotoutettava, kuten muutkin maahanmuuttajat, opettamalla heille suomenkieltä. Kaksikielisyys on sortoa meitä suomalaisia kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 60-luvulla oppikoulussa opetettiin hyvin myös ruotsia. Ja me opimme sitä. Ei tullut mieleenkään protestoida ruotsin opetusta vastaan. Pohjoismaiden historian opetus opetti meidät ottamaan ruotsin luonnollisena oppiaineena. Saksan ja englannin välillä piti tehdä päätös pitkästä kielestä. Ulkomaalaisia muuten naurattaa suorat käännöksemme "pitkästä kielestä". Olen kiitollinen, että pääsin harvojen valittujen joukossa oppikouluun ja siellä saadusta loistavasta ruotsin kielen opetuksesta. Tällä hetkelläkin kotiini tulee tilattuna Ny Tid -lehti. Kyllä se avartaa sen lukeminen.

      VanhaMies

      Poista
    2. Hienoa että olet oppinut ja hyödyntänyt oppimaasi.
      Itse mietin sitä vihan ja katkeruuden määrää joita pakkoruotsi aiheuttaa. Samoin niitä menetettyjä mahdollisuuksia joita pakkoruotsin sijasta menetämme.

      Poista
    3. Luulenpa, että pärjäätte hyvin sillä pakkoruotsilla, luettiinhan sitä niin monta vuotta. Olisitteko valinnut venäjänkielen tilalle ?
      Ei tässä nyt tarvitse huolestua, lapsenlapsenne..jne oppivat venäjän jo hiekkalaatikolla.´Ja vaikka mitä.
      No, jatkakoot keskusteluaan pakkoruotsista, televisiossakin menee sarja "olemme ruotsalaisia ", kiroilu minulta sujuisi ruotsiksi, mutta.. en osaa yhtään venäjänkielistä kirosanaa..vielä !
      Muistattehan, saksankin sai valita, mutta kyllä heidänkin kanssa nykyään käydään kauppaa englanniksi.





      Poista
    4. Ne, joilla on taipumusta "vihan ja katkeruuden" silmittömään vihaan asti kerrytelemiseen, tekee sitä aiheesta kuin aiheesta; diagnoosejakin ovat tällaisista tyypeistä tehneet mielentutkijat.

      Ei kai sellainen kuin kielen opiskelu voi olla katkeruuden aihe mitenkään vaikka se kuinka pakolliseksi oppiaineeksi luokiteltaisiin?

      Pakkoahan se on matematiikkakin vaikka kaikilla (mm. minulla) ei ole sen omaksumiseen lainkaan lahjoja, en nimittäin usko, että siitäkään väkisin oppii muuta kuin helpoimmat, jotta koulunsa lävitse saa vietyä. Eikä tällaista kohkausta koskaan siitä oppiaineesta ole ollut kuin ruotsinkielestä. No, ehkä Kiven 7:n veljeksen fiktiivisissä päissä.

      Tästä kielikysymyksestä susiasian ja maihinmuuton lisäksi näkee, kuinka me ihmiset ollaan niin pieniä vaikka hirveitä tuhoaseita osataankin suunnitella. Ja syödä, tuhota, raiskata maa jalkojemme alta.

      Poista
    5. Samaa mieltä. Ruotsin oppi hyvin sisämaan koulussakin 50/60 -luvuilla. Oppimista innosti, kun minulle tilattiin Allers jo 50-luvun puolivälissä. Jopa jatkokertomusten juoni selvisi, vaikka sanoja ymmärsi vain sieltä täältä. Nyt on ollut nautinto seurata ruotsinkielisiä ohjelmia, kun ymmärtää sujuvasti. On tullut seurattua maailmanmenoa HBLstä tilattuna ja nyt netin kautta monista medioista. Olisipa pitkän englannin ja lyhyen saksan saanut haltuun samantasoisesti!

      Poista
    6. Valto Ensio.

      Kielivihaa on maassamme ollut paljon ja aina. Ryssänvihaakin.
      Punikkeja vihattin.
      AKS osallistui katutappeluihin ruotsinkielisten opiskelijoiden kanssa. Ryssän katukilpiä tuhrittiin ennen Vapaussotaa.
      Vihaa löytyy maastamme ja on aina löytynyt ja tulee aina löytymään.

      Itse vihaan kaikkea ja kaikkia, kunnes toisin todistetaan. Se pitää olon nuorekkaana, mielen virkeänä ja terveyden raikkaana.

      Poista
    7. Katkeruudelle ja vihalle löytyy monenlaisia syitä, joskus todellisia, joskus aivan keksittyjä. Mitä varten juuri ns. pakkoruotsin uhrit kuvittelevat, että heidän oma katkeruutensa ja vihansa on jotenkin oikeutetumpaa kuin esimerkiksi uskonto- tai liikuntatunneilla kärsimään joutuneiden?

      Itse opettelin koulussa vuosina 1979-89 kahta kotimaista ja kolmea vierasta kieltä. Sain niistä kaikista ysejä ja kymppejä, pidin niistä kaikista, enkä milloinkaan ajatellut että niihin satsattua aikaa olisi voinut käyttää "hyödyllisempien aineiden" opetteluun. Luultavasti olisin valinnut vielä yhden vieraan kielen, jos sellainen mahdollisuus olisi ollut. (Kouluvuosien jälkeen on tullut opeteltua liuta uusia kieliä, mutta helpoimmin ne olisi oppinut nuorena.)

      Toisaalta matematiikka ja fysiikka tuntuivat minulta alituiselta tervanjuonnilta. Mutta koetin seurata opetusta, nuo käsittämättömyydethän kuuluivat ns. yleissivistykseen, ja halusin hyvät arvosanat. Lopputodistuksessa sain muistaakseni matikasta seiskan, ja fyssasta kuutosen.

      Olen jälkeenpäin ajatellut tilannettani, ja miettinyt miten toimisin jos olisin koululainen tänä päivänä. Varmaan on paljon muitakin lukiolaisia, jotka pitävät kielistä, mutta inhoavat matematiikkaa tai fysiikkaa. Miksi juuri ns. pakkoruotsin vihaajia säälitään ja hyysätään niin suhteettomasti? Miksi juuri heidän toiveittensa tähden pitäisi muokata opetusta uusiksi? Siinä onkin miettimistä heille, jotka tavan takaa vollottavat "bättre folkin" kuviteltuja etuoikeuksia.

      Poista
  14. jk:"lienee aivan toivotonta yrittää ampua upoksiin tarinaa ”sortovuosista”

    Itse asiassa se ei taida kuulua osaamisalueeseesi, kun tuollaista esität. Ongelmasi taitaa silti olla enempi psykologinen kuten Tuomiojalla.

    VastaaPoista
  15. Venäjän vapauttajatsaarit yrittivät kaksi kertaa vapauttaa Suomen Ruotsin sorrosta (1713-21 ja 1742-43) mutta onnistuivat vasta 1809.

    (Bäcmanilais-perussuomalaisen tulkinnan mukaan)

    VastaaPoista
  16. Eikös Pähkinäsaaren rauhassa päätetty valloitussota Ruotsin ja Novgorodin välillä ja siinä jaettiin suomalaisten heimojen ikiammoisista ajoista hallinnoimat maat? Siitä kai täällä alkoi suurvaltojen heittopussina oleminen, jota vieläkin tässä jatketaan.

    Se seikka, että täälle ei ollut toimivaa yhteiskuntaa, ei muuta miksikään sitä tosiseikkaa, että tuohon rauhaan asti täällä eli kolme alkuperäisheimoa.

    Ruotsille Suomen valloittaminen tarkoitti verotusoikeutta lähinnä sekä siihen liittyen sotavoimien varustamista. Ei Ruotsista tullut tälle alueelle sivistystä tai muutakaan yhteiskuntamallia, eivätkä he pystyneet tuhoamaan suomalaisia heimoja.

    Suomensota käytiin nimenomaan siksi, että Suomi pääsisi irti Ruotsista. Eikö se yksi sota jo itsessään osoita, että Suomi ei halunnut olla ruotsalainen eikä sitä myöskään ollut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mitä "sivistystä" Anonyymi jäi kaipaamaan Ruotsin ajalta, enkä luultavasti haluakaan tietää. Minulle riittää tieto, että Ruotsin aikana syntyi suomen kirjakieli, ensimmäinen raamatunsuomennos ja ensimmäinen lakisuomennos. Ruotsin aikana perustettiin myös Suomeen ensimmäinen yliopisto, suomen kieltä ruvettiin tutkimaan tieteellisesti, suomalaista kansanrunoutta alettiin kerätä ja julkaista, ja ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti näki päivänvalon. Kenties tämä "sivistys" ei levinnyt Anonyymin kotipaikkakunnalle asti, mutta syy jää arvailujen varaan...

      Ja Suomen sodassahan Suomen kansa taisteli vimmatusti pysyäkseen osana Ruotsia. Karjalainen sissipäällikkö Olli Tiainen pysyi kuolemaansa saakka Ruotsin alamaisena, ja eli kuolemaansa saakka Nurmesessa ruotsalaisella passilla.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Tiainen

      Myös suuren Pohjan sodan aikana suomalaiset sissit - Luukkoset, Löfvingit, Långströmit ja muut - taistelivat urhoollisesti sen puolesta että Suomi pysyisi ruotsalaisena. Jos suomalaisia olisi sorrettu niin hirveästi kuin hurrivihaajat ja törkyfennot väittävät, ne olisivat tietenkin ottaneet vastaan Pietari Suuren joukot vapauttajina...

      On muutenkin merkillistä, että Suomessa ei milloinkaan syntynyt minkäänlaista kunnon kapinaa Ruotsin "sortovallan" johdosta. Nuijasotahan oli lähinnä osa valtakunnan sisäistä valtataistelua, ei mikään kapina itse hallintoa vastaan. "Oikeassa" Ruotsissa käytiin sen sijaan oikeita sissisotia, missä vastustajana oli Tukholma, kuningas ja keskushallinto - Nils Dacken kapina vuosina 1541-42, sekä ns. snapphanien toiminta 1660- ja 70-luvuilla. Mutta Suomessa, missä oli isoja korpia, aseita joka tuvassa, ja missä asukkaat olivat hyvien sotilaiden maineessa - siellä ei kapinoitu? Miksiköhän? :oD

      Poista
  17. Ruotsalaisuus on onllut meille pelkäksi siunaukseksi.
    Kun olemme innolla opiskeleet ruotsin kielen, on ollut sitten helppoa oppia
    muutkin tärkeät kielet (porttiteoria).
    Ruotsin kielen osaaminen antaa myös hyvät edellytykset seuraavien
    matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ratkaisemattomista_matemaattisista_ongelmista

    Suhtellisuusteorian syvällinen ymmärtäminen on mahdotonta, jos ei osaa sujuvasti ruotsin kieltä..

    MOT:

    VastaaPoista
  18. Venäjän alaisuuteen joutuminen oli onni siinä mielessä, että suomen kieli säilyi ja alkoi elpyä, toisin kuin irlantilaisten 0ma kieli joka kuihtui. Mutta luulen että Suomen muu kehitys olisi ollut nopeanpaa ruotsin yhteydessä.
    Nykyään valitetaan pakkoruotsista, minusta ajankohtaisempi ongelma on englannin kielen tuputtaminen joka paikkaan kuten yritysten nimiin ja valomainoksiin, ilman että kukaan protestoi. Sata vuotta sitten Kekkonen kavereineen tervasi öisin kilpiä joissa ruotsalainen ja venäläinen teksti oli suomalaista ylempänä.
    Perinteen keksiminen on mielenkiintoinen eikä mitenkään harvinainen ilmiö. Kuten uskomus esi-isiemme vaelluksestä tänne jostain volgan mutkasta. Itä-euroopan juutalaisväestöä pidetään myös alkujaan kansana, joka omaksui juutalaisen perinteen ja identiteetin ,liittymättä mitenkään palestiinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkoruotsi on /C:stä ja syvältä sieltä..
      Hölmölän idiotismiä..

      Poista
  19. Mitä ihmettä tuo ruotsalaisuus tarkoittaa?
    Vaihtoehtoja:
    1. Valtiota nimeltä Ruotsi?
    2. Kieltä nimeltä ruotsi?
    3. Kansallisuutta/heimoa/rotua nimeltä ruotsalaiset?
    4. Kansallisuutta/heimoa/rotua nimeltä suomenruotsalaiset?

    Toivottavasti saamme joskus sarjan jossa verrataan ruotsalaisia suomenruotsalaisiin tai venäläisiä vähä-venäläisiin(ukrainalaisiin) tai kuinka oikeastaan Ruotsin hyvinvointi on peräisin saksalaisesta kulttuurista.

    Utajärveläinen Strömbergkin kävi aikoinaan hakemassa sähköopit suoraan tieteen ja kulttuurin kehdosta, siis Saksasta.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsin hyvinvointi perustuu myös sen käymiin äärettömän verisiin sotiin ja niissä ryöstettyyn omaisuuteen. Vrt Peter Englund.

      Poista
    2. Ryöstösaalista tuntuu riittäneen täkäläisiinkin kirkkoihin. Turun palossa taisi mennä esim. ryöstökirjoja aikamoinen määrä.

      Poista
  20. Pitävät yhä meitä finntolloina
    "Punavangin poika Aarne Saarinenjoutui Inkoon kappeliseurakunnassa käymään ruotsinkielistä kansakoulua kun ei seudulla ollut sallittu suomenkielistä. Eka luokka piti käydä kahdesti jotta ruotsin kieli alkoi sujumaan luokkakavereidensa "finntolloksi" haukkumalta Aarnelta "(Matti Kurjensaari Silmätikut )
    Hiihtoliiton puheenjohtaja Matti Sundberg pitää ruotsin kielen opetuksen kyseenalaistamista "käsittämättömänä ja primitiivisenä jahkailuna. (Aamulehti heinäkuu 2012)
    "Ovatko he laskeutuneet alas puusta ?" (Linssilude Jörn Donner perussuomalaisista)
    "Vie aikansa kun oppivat pöytätavoille" (Dragsvikin puolustusministeri S.Wallin perussuomalaisista)
    "Eliel Saarisen suunnitelmaan sisältyi alueita lännestä ja idästä kuten Sipoo, samoin selvitysmies Yrjö Harvian ehdotukseen 1946. Mutta niiden liittäminen Helsinkiin tyssäsi 1946 kielikysymykseen(...) Sanomalehdet Ruotsissa reagoivat asiaan eikä valtioneuvosto sodan jälkeisestä ulkopoliitisesta syystä uskaltanut ottaa niitä -voittopuoleisesti ruotsikielisiä- mukaan alueliitokseen" (Hs-alakerta: Sipoon liittämisellä Helsinkiin pitkä historia, A.Salokorpi 20.1.08)
    "Ruotsin painostama J. Paasikivi (os. Hellsten) vaati pyhän ruotsalaisen maan evakoilta suojaavan pykälän sodan jälkeiseen maanluovutuslakiin"(Yleinen historiallinen fakta)
    "George Orwellin pysyvä asenne ansaitsemattomia synnynnäisiä etuoikeuksia vastaan ja englantilaista yläluokkaa vastaan noiden etuoikeuksien näkyvänä omistajana ja niihin Englannissa niin saumattomasti liittyvää yläluokkaista käytös-, vaate- ja kielisnobismia vastaan juurtui jo St. Cyprianin koulusta" (Y.Ahmavaara, Kanava 1983).
    "Itse lähestyn kysymystä pakkoruotsista kokonaan toiselta kannalta kuin minkään hyödyllisyys - tarpeettomuus -pohdinnan puitteissa. Minusta kyse on ennen muuta historiallisen alistamisen katkaisemisesta. Se on tärkein syy sille, miksi pakkoruotsista on päästävä. Jokin maassa on totaalisesti pois raiteiltaan, jos viiden prosentin kielivähemmistö voi pakottaa enemmistön opiskelemaan oman kielensä pelkästään siksi että se edustaa historiallista siirtomaaisäntää." (Ajatushistorian harrastaja Seppo Oikkonen: Us-blogi:Mediamessianismi, rahvaan valistaminen ja vaientaminen, tammikuu -13)
    Mielestäni on kyse ylitse muiden historiallisen alistamisen katkaisemisesta.
    Kun jo Venäjältä päästiin monien mielestä EU:n siipien suojiin 1995.
    Kokoomus ja etenkin sosialidemokraatit voisivat avittaa katkaisemalla nyt jo 35 vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen Rkp:n hallituskauden. Jota Sorsa-vainaa julki pohti 90-luvulla.
    Historiallista alistamista vähentäisi myös luterilaisen kirkon (ja piskuisen ortodoksikirkon) ero maahanmuuttajien alati moniarvoistaman Suomen valtiosta: kuin Ruotsi ja Norja ovat tehneet, eivätkä Viro eikä Venäjäkään tunnusta valtionkirkkoa.

    VastaaPoista
  21. Suomen ruotsalaistamis ohjelma on tehty taidokkaasti. Vaivoja säästämättä siihen on kerätty paljon tarinoita komeistä kuninkaan linnoista ja komeista ratsuilla olevista kuninkaista. Kaikella tällä on haluttu osoittaa Ruotsin etevämmyys ja kannustettu suomalaisetkin ilolla nuoleskelemaan ruotsalaista aatelis saapasta.
    Ohjelmassa on tyystin vaiettu kaiken tämän komeuden raskaasta maksamisesta. Maksajia olivat pienimmät Ruotsin talonpojat.
    Meillä Suomessakin harmaakivikirkkojen rakentaminen iski eniten torppareiden suonta. Rakennusaikana 20km säteellä talonpojat ja torpparit joutuivat pakkotyöhön, jolloin kaskiviljelmät jäivät tekemättä ja seuraavan talven sato olikin lisäntyvä nälkä ja lasikuolleisuus.
    Näin nuoleskellaan ruotsin saapasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmaakivikirkkojen rakentamisen aikaan Suomessa ei juurikaan ollut torppareita. Jos yriti pakottaa ihmisiä johonkin, ne vaan ottivat ja lähtivät syvemmälle metsään, pois ulottuviltasi. Torpparius lisääntyi eniten itse asiassa vasta ihan Ruotsinvallan lopulla ja vuotta 1809 seuranneena pysähtyneisyyden aikana.

      Poista
    2. Pienet pakko suomet tekisi nyt kirjoittajalle terää.

      Poista
    3. >>Pienet pakko suomet tekisi nyt kirjoittajalle terää.<<

      Todisesti! puhut vähän mutta asiaa!

      Pakkosuomet on yhdyssana... pakkoruotsi sen sijaan joutaa sinne minne Ruotsin armeijakin... Sitähän ei kuulemma nykyisellaään edes taida olla olemassakaan kuin paperilla. Vielä pari vuotta sitten Ruotsin pääministeri kehui kuinka Ruotsi voisi hoitaa Suomenkin puolustuksen.

      Viime vuodet Ruotsin puolustusvoimat on haparoineet suunnitelmissaan:

      Ensin Ruotsi julisti voivansa puolustaa Suomenkin alueet samalla kertaa kuin omansa.

      Sitten Ruotsin taktiikka oli asettua Suomen selän taakse ja säästää rahaa.

      Ei oikein näytä uskottavalta tuon läntisen naapurin meininki! Seuraavassa on pikaotos STT:n uutisista muutaman vuoden ajalta


      Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
      Maanantai 3.12.2007 klo 16.16

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml

      Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.


      Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
      Maanantai 26.5.2008 klo 11.17

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml

      Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.


      Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
      Maanantai 11.8.2008 klo 19.02

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml

      Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.


      Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
      Torstai 19.3.2009 klo 16.52

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_
      ul.shtml

      Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
      Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.


      Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
      Torstai 19.3.2009 klo 10.55

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml

      Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.


      Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
      Perjantai 12.6.2009 klo 16.38

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_
      ul.shtml

      Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.


      Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
      Tiistai 16.6.2009 klo 17.15

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml

      Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
      Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.


      Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
      Tiistai 16.6.2009 klo 20.22

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml

      Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.


      Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
      Perjantai 20.11.2009 klo 20.04

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml

      Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.

      Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
      Maanantai 17.1.2011 klo 12.32

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml

      Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
      Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.


      Ruotsin armeijan rekrytointi takkuilee
      Maanantai 17.1.2011 klo 14.49

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713022798_ul.shtml

      Sotilaiden värväys Ruotsin armeijaan ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
      Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta todellisuudessa määrä jäi alle puoleen tavoitteesta, kertoi Svenska Dagbladet -lehti.

      Aika velikultia.

      Poista
  22. Jos jotakin tästä tekstistä, ja kommentista oppii, niin sen, että suomalainen valittaa aina.

    VastaaPoista
  23. Ylessä on siis meneillään kaksi sarjaa osittain päällekkäisistä aiheista. Kuninkaittemme jäljillä 1-10 ja tämä paljon puhuttava Suomalaiset on ruotsalaisia, Suomi on ruotsalainen tai mikä se nimi nyt onkaan. Katsoin viimemainittua jonkin matkaa, kun huomasin paljon porua asiasta. En oikein jaksanut seurata, ei oikein kai esillepano kiinnostanut. Ihmettelin, kun olin juuri suurella kiinnostuksella, lähes ahminut sitä toista Kuninkaittemme jäljillä -sarjaa Areenasta. Se on hyvin tehty ohjelma. Toisesta en osaa positiivista sanoa, kun niin vähän katsoin. Mutta ilmeisesti on kohdeyleisönsä kohdannut.

    VastaaPoista