Oli puhe jatkaa Judtista ja myös Snyderistä. Jatkankin,
mutta ryhdyin selaamaan Judtin kirjaa ”The Past Imperfect”, jossa on paljon
viimeisissä teoksissa valmiiksi hioutunutta aineistoa. Kirjan nimi on hankala
sanaleikki. Ranskan kielessä on yksinkertainen imperfekti (”hän rakasti” – il aima)
jota käytetään korkeintaan kirjallisuudessa. ”Imperfekti” on ”passé”, joka
tarkoittaa myös menneisyyttä eli historiaa. Judtin kirjan nimi tuo mieleen
aikamuodon, mutta on tietenkin luettava ”epätäydellinen menneisyys”.
Kysymys on hyvä, ja voisi olla meilläkin joskus
ajankohtainen. Mitä syytä on pitää älyn jättiläisinä henkilöitä, jotka
kiirehtivät siunaamaan kaiken, mitä Neuvostoliitto keksi tehdä. Ja Kiina (Jan
Myrdahl). Ja Kamputsea. Ja niin edelleen.
Välipuheena raportoin lyhyesti monen päivän miettimistä,
joka päättyi onnelliseen tulokseen.
Adoben tuotteet, etenkin Photoshop, ovat aivan tavattoman
kalliita. Jos sen ostaa pelkkään valokuvien käsittelemiseen, silloin on päässä
vikaa aika pahasti. Adobe Lightroom on vallan mainio kiihkoilevalle
harrastajalle, ja hyvin halpoja tai aivan ilmaisia ohjelmia löytyy helposti.
Jopa IrfanView osaa yllättää. Automaattinen eli ohjelman
itse arvaama korjaus on kumman usein oikea. Ja Picasa on ilmainen ja hyvin
käytännöllinen kuvien lähettämiseen sukulaisille ja tuttaville. (Ladataan kuvat
verkkoon, ja verkkosivulta osoitetaan sähköpostinsaajat. Näille puolestaan
ilmestyy verkko-osoite, jossa ne kuvat ovat.)
Nyt luulisin, että Adobe on keksinyt mielenkiintoisen
järjestelmän. Menin ja maksoin 29,90 Creative Cloudista, ja sama summa menee
joka kuukausi, vuoden kuluttua enemmän. Tuo oli päivityshinta. Normaalimpi on
49 euroa. Opiskelijoille ja opettajille on huokea hinta. Itsenä opiskelijaksi
tai opetushenkilökuntaan kuuluvaksi todistaminen kuuluu olevan todella vaikeaa.
En edes yrittänyt.
Adobe Creative Cloud sisältää yli 20 isoa ohjelmaa, myös
Photoshopin ja Illustratorin, Acrobatin ja Dreamweaverin. Idea on hauska.
Ohjelamat asennetaan omaan tietokoneeseen ja ne ovat oikeita ja kokonaisia.
Tiedostot voi ja on ehkä syytäkin tallentaa koneen lisäksi Adoben pilveen.
Järjellisen lähtöhinnan lisäksi asiakas saa jatkuvasti pilvestä
uusimmat päivitykset. Löysin jo kummakseni Fotarista kaikenlaista oikeasti
uutta, vaikka olen käyttänyt viime aikoina kutosen beetaa. (Joka oli poistettava
ennen uuden asentamista.)
Jutun kuvassa on malliksi tutun patch-painikkeen kaveriksi
ilmestynyt ympäristöä nuuskiva siirto-työkalu. Tuuletusikkunasta on poistettu
metallin värinen ripa noin viidessä sekunnissa. Olin käsittänyt, että
esimerkiksi kaupunkimaisemasta ylimääräiset sähköjohdot saa kunnolla pois vain
erikoistyökalulla – Fotarin täydennyksiä on verkko väärällään. Nyt tuntuu, että
se voi käydä helpostikin.
Kun olen vetänyt henkeä, selvitän, miten Adoben varustus
toimii iPadissa. Kehuvat , että versio on valmis, vaikka en oikein tiedä,
tekeekö sillä mitään. Sitä vastoin luulen, että ainakin ammattilaiset
kiirehtivät käyttämään perinteisten hiiren ja piirtokynän lisäksi
kosketusnäyttöä, joka voi olla hyvinkin näppärä ainakin valikoita avatessa ja
sulkiessa.
Kun ihmisellä on tällainenkin luonnevaurio, että sitä haluaa
näprätä kaikenlaisten kuvien ja itse asiassa ääntenkin parissa, vaikkei oikein
osaakaan, eikä ole lahjoja alalle, tämä on kovasti mieluisaa.
Valokuvaamisesta ymmärrän sen verran, että palkkasin
ammattilaisen, kun kävi ilmi, että museo himoitsee eräitä äitini käsitöitä.
Neuleen tai pitsin kunnollinen kuvaaminen on aivan yllättävän vaikeaa, ellei
käytettävissä ole studiota ja softbokseja ja heijastimia. Ainakin tarvittaisiin
toinenkin salamavalo.
Mahtaako tämän päivän rikkailla ja hyväosaisilla ylimalkaan
olla harrastuksia? Valokuvaaminen eli näppäily oli muinoin keskenkasvuisten ja
hiukan omituisten ihmisten hobby. Olin itsekin mukana ”märkäpäässä” eli
kehittämässä ja kopioimassa kuvia suurennuskoneella. En tiedä, onko kuvien
käsittely aikuismuotia. Ehkä ei. Nuorten luulen tyytyvän kuviin sellaisina kuin
ne tulevat koneista.
Mites olis rahan kasaaminen?
VastaaPoistaKöyhänä ja huono-osaisena eläkeläisenä suosittelen ja käytän näitä:
VastaaPoistaGimp - kuvankäsittely, 0€
Inkscape - vektorigrafiikka (vrt. Corel - avaa Corel-tiedostot)0€
Free OCR - tekstin skannaus ja muokkaus, eri kieliä ja kirjasimia valittavissa 0€
Musescore - nuotinnusohjelma (vrt. Finale, Sibelius, tallennusmahdollisuus yhteensopiva em. kanssa) 0€, yhteisötuki
MixPad-moniraitamusiikkimikseri 0€, pyytää avattaessa vakuutuksen vain kotikäyttöön, maksullinen versio monipuolisempi.
PDFcreator+PDFarchitect - PDF tulostin ja -hallintaohjelma 0€, Architectiin saatavissa maksullisia laajennuksia mm. PDF-tiedostojen purkamiseen vaikkapa Word-muotoon.
Tietysti sitten Open office kaikkeen kirjoittamiseen, laskemiseen, ja katsojien esitysgrafiikkakyllästyttämiseen.
Tarkentaakseni: ranskassa tempuksia ovat mm. passé simple (kirjakielinen), passé composé ja imparfait.
VastaaPoistaPassé-muotoja nimitetään yleensä perfekteiksi, ja ne ilmaisevat punktuellia (perfektiivistä) toimintaa. Imparfait eli imperfekti viittaa menneessä päättymättömäksi ajateltuun (imperfektiiviseen) toimintaan.
Ja englanniksihan aikamuoto "imperfekti" on yleensä "past".
Tarkentaakseni: indoeurooppalaisten kielten tempusten ym. ymmärtämiseksi on parempi osata kreikkaa ja mielellään myös sanskritia. Käyttämämme kieliopilliset termit ovat enimmäkseen suoraa käännöslainaa kreikasta latinaan.
PoistaTyöhommissa on koneellani Adoben CS-paketeista koko ajan ainakin kolme, koska asiakasyhteensopivuuden takia jotkut taittohommat on tehtävä viitosella, toiset viisi piste viitosella, ja ikuvanhoilliset haluavat nelosta. Odotan mielenkiinnolla miten asia ratkaistaan pilvipelissä.
VastaaPoistaMitä Photoshopiin tulee niin se on ammattiveijarille aivan välttämätön työkalu, varsinkin sen tuo kuvattu uusi värkki Content-aware Fill. Valitsemalla jonkin alueen ja pyytämällä siihen tuota filliä ohjelma nuuskii ympäristöä ja tekee joskus aivan hämmästyttävää huijausta. Olen sillä poistanut mutkaan maisemassa ajavan auton -- ohjelma osasi täydentää maantien pinnan sekä tien kaiteen pensastaustoineen lähes oikein. Sitten vain vähän lisää kopiointia.
Toinen missä Photoshop on hyvä on layereissaan ja niiden käsittelyssä. Tavoitteena tuotannossa on tehdä säätöjä ja osatöitä samaan kuvaan siten, että ne ovat Non-destructive eli aina peruttavissa. Layerille tehdään tällöin säätölayer joka vaikuttaa aina vain tiettyyn osaan kuvaa (käytetään kuvamaskia). Joissakin kuvissa saattaa tuotantovaiheessa olla kymmeniä layereita ja niiden kopioita, kun asiakas on pyytänyt vaihtamaan kuvan henkilölle toisen paidan sekä tekemään malaijista eurooppalaisen. Ja Photoshopilla voi tehdä liki mahdottomia, paitsi kääntää henkilön selin.
Ja jos sittenkin pitää palata tilanteeseen viisi-päivää-aikaisemmin, sammutellaan vain layereita tai poistetaan layerin säätöjä käytöstä. Ammattipoika aloittaa aina kuvakäsittelyn tekemällä kuvasta kopion seuraavalle layerille ja jättämällä alkuperäisen talteen koskemattomaksi.
VastaaPoistaNeuleen tai pitsin suoman kodillisuuden tuntu lienee yltämättömissä mitä kuvaamisen sanoihin tai tekniikkoihin tulee. Työnjäljen yksilöllisyys ja kontekstin persoonallisuus on ainutkertaista. Matkijan ja suitsijan tavoittamattomissa ovat vapaan finanssirealitynkin asiat.
Tälle Runebergin päivälle sattui käännekohta suomalaisen yhteiskuntaelämän avautumissa länsidemokratioiden kansalaisuuskäsitysten suuntaan. Erkki Liikasen / Anni Lassilan HS aukeama B 8-9 ml. Tanja Vasama Lontoosta, on historiaa. Juttuaukeama on Liikasen silmien alla laadittu. Se ei ole uutta. Uutta on, että juttu tekee parhaansa kertoakseen selvästi, juurtajaksain ja perusasiaan fokusoiden mikä rahamaailmassa mättää, ja mitä poliittisen vallan on alan toimijoilta edellytettävä ja vaadittava. Olisiko koskaan nähty niin paljon ja niin ydinasiaansa piirtävää kuvaa, tilastoasetelmaa lehdessä kuin tänään. Se sininen kertoo mikä pielessä, -selitysosansa vihreän alla sulkeissa. Pielessä siis luottolaitoksiin ahdetut uusrikkaiden panostusvirittelyt.
Jos kyse ei olisikaan Liikasen omahaluisesta uudistumisesta, vaan hänen EKP/EU toimeksiantonsa kohtaamasta vastaharasta Saksan ja Ranskan taholla (se Lontoo tukee vahvasti liikaslaista radikalismia asiassa) ja sen esiinpuristamasta kirkaasta argumentoinnista kansan edessä, niin sama se. Käänteentekevät hetket ja teot ovat usein ei-sellaisiksi suunnitelteltuja eikä aiottuja.
Sen verran lisäisin jutun omaksumisen helpottamiseksi, että markkinatakaus on amerikaksi Market making ja siis myös innovoinnin aluetta uusien palvelu/pelivälineiden tuottamiseksi rahapiireille. Se 1600 mrd euroa sisältää valtaosin poikkeustakuita, ei rahankulua. Ja takuut valtiolta olivat rutiinia,mm talletustakuut läpi vuosikymmenten.
Ihan maksupohjaista tukea on Vasaman raportin 75 mrd €.Tämä Lontoon kirjeenvaihtajan raportti on Liikasen teräväksi ja olennaisimmat näyttäväksi muotoilema ja valikoima -tätä Osbornen puhetta 4.2. odotellen Liikasen esiintulon ajankohtakin määräytyi. Lue ja nauti.
Liikaselta seuraa jatkoa. Hän valikoitui tärkeään rooliin globaalin finanssiarkkitehtuurin uudistuksessa -ja tikun nokkaan koska järkeä on useanlaista rahan leijuvassa todellisuudessa. USA:ssa juuri nyt putkahti uutta esiin kun oikeusministeriö panee syytettä vireille S&P luottoluokittajaa kohtaan. Tämä panee itseoikaisun amerikkalaisessa traditiossa vauhtia. Simppelisti: harhauttaminen on kielletty, puijaamisesta pannaan linnaan. Muuta ohjeistusta kuin tämä omatunto ,ja sheriffin käsiraudat sen kalisteluna, ei kaivataan.
Jukka Sjöstedt
Mitä me syötiin ennen kuin oli flooraa? Tai tehtiin ennen photosoppia? Oisko kuitenkin niin, että atk ja internet on vain väline, eikä se vähennä näkemyksen, kokemuksen ja taidon merkitystä.
VastaaPoistaEi ole järjen hiventäkään, toistan hiventäkään, osallistua kuvankäsittelyn de facto-monopolisoftan kilpavarustelun rahoittamiseen.
Ei ole sellaista proosaa, mitä ei remingtonilla pystyisi kirjoittamaan tai kuvaa jota ei contaxilla pysty ottamaan.
Opiskelijastatuksen vahvistus on ainakin Adobelle melkein naurettavan helppoa; kuva opiskelijakortista heille, ja homma on siinä.
VastaaPoistaHenkilökunnan osalta todistaminen voi olla sitten eri asia, tai jos oppilaitoksen opiskelijakortti ei jonkin takia Adoben asiakaspalvelua "miellytä".
Opiskelijastatuksen todistaminen on ainakin omalta kohdaltani ollut todella helppoa; kännykkäkameralla kuva opiskelijakortista, ja se Adoben suuntaan. Maksimissaan parin vuorokauden päästä tullut aina kuittaus, että status on OK.
VastaaPoistaHenkilökunnalla voi olla hankalampaa, ei ole kokemusta miten asia heillä todistetaan.
Kun on ottanut kameroillaan valokuvia, niin miksi niistä pitää poistaa jotakin sillä hetkellä maisemassa sijainnutta (autoja, puhelinlinjoja, ihmisiä ...) hintavilla jälkikäsittelytekniikoilla ja sitten kirkkain silmin valehdella olevansa hyväkin valokuvaaja kun on vain taitava jälkikäsittelyteknikko eikä muuta? Mitä mieltä siinä on?
VastaaPoistaKävelee siis seuraavan kerran sellaiseen paikkaan, josta mitään häiritsevää ei kuvaan tartu niin pääsee helpommalla. Kirkas poutapäivä ja silloin taivaalle suunnattu objektiivi on melkoisen varma kohde -jos lintu pahalainen ei satu juuri siihen lentämään.
Minulle ovat tärkeimmiksi osoittautuneet kuvat lapsista ja muista perheenjäsenistä. Parhaita ovat kuvat touhuista ja leikistä.
PoistaParikin myös muiden mielestä parasta kuvaa on pelastettu Photoshopilla, koska tyypillisesti kuvassa on esim. jonkun sivullisen kämmen tai kyynärpää.
Pidän kovasti myös kerrostalojen kattorakentekista ja koristeista. Ne näyttävät aivan hassuilta, ellen korjaa perspektiiviä tietokoneessa.
Kun olen harrastelija, kysymys kuvan aitoudesta tai vääryydestä ei minua kiinnosta.
Kenenkään harrastuksilla en sinällään halua irvailla, mielipiteeni ovat vain mielipiteitä, eivät totuuksia muuta kuin ehkä oman kaljuni alla. Niinhän ne useimmilla ovat, älykkäilläkin yksilöillä joihin en itseäni lue. Sitä paitsi savolaisena minusta on mukavampaa jutmuilla sanomisten kimpussa enämpi kuin tekniikoiden joista en yleensä ymmärrä yhtään mitään. Ihmettelen vain kovasti kun useimpia mikään muu ei kiinnostakaan.
PoistaElikä jos kattorakenne on niin "hassu", että sen huomaa niin silloinhan pitää olla kiinnostunut jostakin kuvaankin siirtyvästä seikasta kun kerran haluaa korjata sitä silmälleen (mielelleen) sopivammaksi.
Vaihtoehto on sekin, että on äärimmäisen kiinnostunut vain tekniikasta ja miten sen avulla räplätään tuo hassu kattorakenne oman arkkitehtonisen näkemyksensä mukaiseksi, siis väärään suhteessa alkuperäiseen joka on hassu, mutta tosi.
Tietenkin kattorakenne itse säilyttää kyllä sen hassuutensa siitä otetun kuvan ja kuvan käsittelynkin jälkeen, mutta jos kattorakenne vaikkapa yllättäen tuhoutuu tulipalossa ja siitä jää jälkipolville vain ottamasi valokuva, jonka olet photoshopannut totuutta kiertäväksi, se ei tee oikeutta kattorakenteen suunnittelijalle sen enempää kuin sen rakentajillekaan joiden mielestä se ei suinkaan ole ollut hassu vaan kaavaansa hyvinkin sopiva. Ylen tyrmistyneitä saattaisivat olla rakennuksen mahdolliset asukkaatkin jotka kotinsa vuosikymmenet ovat totutelleet tietynlaisena näkemään ja haluaisivat sitä muistella edes tuon ainoan, mutta nyt photoshopissa pilatun valokuvan äärellä. Ja entäpä jos hassun rakennuksen olikin suunnitellut joku nimekäs arkkitehti?
Ja mitäpä sanoisivat lapsenlapset joskus aikuisena jos ukki onkin tilapäisessä aivoverenkierron häiriössä hieman photoshopannut heidänkin muotojaan ihan vain sen vuoksi koska se tekniikan kanssa ährääminen on ollut niin hauskaa, ettei harrastusta edes dementia pysäytä?
Itse en itseäni ilkiä edes valokuvauksen harrastelijaksi kutsua, räpsin kuitenkin toisinaan. Kakaroita ja kakaroiden kakaroitahan minulla kyllä riittäisi vaikka muuta en tekisikään kuin niitä kuvaisin, mutta kyllä sekin aika pian alkaa kyllästyttää sillä lapset jos ketkä alkavat hyvin pian tottua valokuvaamiseen ja osaavat sitten asennoituakin siihen kaikkea muuta kuin aidosti. (No, nythän olikin kyse valokuvan, ei kohteen aitoudesta.) Salaa jos pääsee kuvaamaan, voi tulos olla parempi, mutta salaa kuvaaminen lienee perhepiirissäkin kriminalisoitua?
Photoshoppaa en koskaan vaikka Olympukseni mukana tullut sellainen ohjelma koneelle on asennettu; erittäin ikävää puuhaa, en suostuisi moisesta maksamaan jos pitäisi.
Ja kohtahan tämä koko maailma on miljardien harrastajien voimin photoshopattu todellisuuttaan vastaamattomaksi muutenkin.
Mitä syytä on pitää älyn jättiläisinä henkilöitä, jotka kiirehtivät siunaamaan kaiken, mitä Neuvostoliitto keksi tehdä. Ja Kiina (Jan Myrdahl). Ja Kamputsea.
VastaaPoistaViittaako Kemppinen jollain kierolla tavalla näihin juttuihin?
http://takkirauta.blogspot.fi/2013/01/jyrkanteen-reunalla.html
http://takkirauta.blogspot.fi/2013/01/ita-on-punainen.html
http://takkirauta.blogspot.fi/2013/02/kalman-kentat.html
Ei viittaa. Valitettavasti luen kovin vähän blogeja, joten tämä Takkirautakin oli tuntematon. Kävin katsomassa.
PoistaJos Adobe olisi kekseliäämpi, se myisi itseään Suomessa Aladobena.
VastaaPoistaNäppäilen iPhonella koko ajan, reissussa Olympuksen megazoomeja. Perheen tietokoneet, tabletit ja puhelimet syövät jatkuvalla syötöllä tausta- ja taukokuvia, tekniset vaatimukset kuville siis vaatimattomia. Lähes kaikesta olen selvinnyt Snapseedillä, iPhotolla ja P(hoto)S(hop) Expressillä - jälkimmäisen paras ominaisuus on lisämaksusta saatava rakeisuudenpoisto.
VastaaPoistaEi päivän aiheesta, mutta jutun juurta? http://de.vroniplag.wikia.com/wiki/Home
VastaaPoistaTiedoksi Kemppiselle ja kaikille muillekin. Peruskäyttäjä, ei siis "kiihkoilija", pärjää nykyisin vallan mainiosti Linuxilla ja avoimen lähdekoodin ilmaisilla ohjelmistoilla. Digitaalisen materiaalin ominaisuus on näet sellainen että siitä tulee ennenpitkää ilmaista.
VastaaPoistaItse en ole lähes 6 vuoteen maksanut softasta lantin lanttia.