Sivun näyttöjä yhteensä

28. helmikuuta 2013

Sininen kirja



Viimeistään tänään kiinnostuin Pekka Himasen keskusteltavaksi toimittamasta Sinisestä kirjasta, kun kävi ilmi, että sen sisältöä pilkattiin avoimesti eduskunnassa, kyselytunnilla. Korvaani sattui edustaja Tiilikaisen luonnehdinta.

Mikä siinä paperissa on noin vaarallista? Vastaan: ainakin rivien välistä käy ilmi, etteivät poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset päättäjät ole oikein miettineet, missä mennään ja kuinka vaikea tilanne oikeasti on-

Valkoinen paperi tai valkoinen kirja tarkoitti alkujaan viranomaisen julkaisema selitystä politiikkaratkkaisuista. Churchill julkaisi sellaisen Palestiinan kysymyksestä 1922. Suomi selvitti poliittista asemaansa kansainväliselle yhteisölle valkoisilla kirjoilla sotien aikana.

Termi ei siis tarkoita tutkimusta. Tässä tapauksessa se tarkoittaa tutkimusohjelman esittelemistä.

Himasen ja työryhmän Sininen kirja on varsin hyvä. Se ei ole höpötiedettä. Siihen on täysi syy perehtyä huolellisesti. Siinä käsitellään erittäin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita ja esitetään lintuperspektiivin näköaloja suunnista, joilta vastausta voisi hakea. Tutkimuksen on määrä valmistua tämän vuoden lopussa, mutta jo tästä näkee, että tutkimus tulee korkeintaan olemaan painotettu jatkotutkimusohjelma.

On sääli, että Sininen kirja on koottu huolimattomasti ja jätetty kielellisesti kiusallisen huonoksi, kohdittain virheelliseksi. Himanen ei ole koskaan ollut erikoinen kirjoittaja, mutta olisi tässä maassa toimittajiakin. En tarkoita itseäni. Suomensin kymmenen vuotta sitten Castellsin ja Himasen kirjan, ja se riitti. Kielenkäyttö on sellaista, että sen kääntäminen on niin kuin räntäsateessa vastatuuleen hiihtämistä.

Sitä en jaksa päivitellä, että Himasesta on tullut epäsuosittu henkilö. Lehdistä päätellen hän saa syyttää siitä myös itseään. Lisäksi hän epäonnistui jo kauan sitten nuoren akateemisen tähden roolissa. Se on vaikea rooli. Esa Saarinen, joka on lopultakin julkaissut aika paljon jopa hyvin kirjoitettuja oppikirjoja (yliopistotasolle) piti kauan yllä kahta roolia. Julkisuuspellenä en häntä tunne; kollegana olen häntä tavannut muutaman kerran ja tiedän, että hän on pätevä henkilö, joka kuuluu myös menestyvän tehtävissään.

Tutkimuksen hinnasta en sano paljon. Tunnen nimittäin alan ja osan toimijoista. Tiedän mitä maksaa esimerkiksi yhden tekniikan tohtorin käyttäminen projektissa yhden vuoden ajan ja miten työn tuloksista raportoidaan esimerkiksi Tekesille tai Suomen Akatemialle. Olen ollut näissä töissä kymmenen vuotta. Olen myös projektiryhmän kanssa ollut kilpailemassa rahoista joskus menestyen, joskus menestyksettä.

Tunnen Himasen. Luullakseni olen nähnyt hänet viimeksi viisi vuotta sitten. Olemme aikaisemmin puhuneet samoissa tilaisuuksissa, esimerkiksi kerrankin Berkeleyssä. Tilaisuuden tähti oli kuitenkin tässäkin tutkimuksessa mukana oleva Annelee Saxenian.  Tunnen Castellsin. Olemme tavanneet. Hän on selvillä Suomen asioista.

Olen nähnyt Himasen luennoistaan kirjoittamia laskuja ja kauhistunut. Yksi syy kauhistumiseen on ollut vanhemman yliopistoihmisen tietoni, että vaikka kenenkään ei tarvitse ponnistella saadakseen kollegoja kimppuunsa, ainakin puolet porukasta – siis professoreista – loukkaantuu ja tekee lopullisia johtopäätöksiä huomattuaan, että tutkijaksi itseään nimittävä kollega alkaa rikastua, ja vielä kehuskelee sillä.

Osa lukijoista rientää päättelemään, että olen tässä jeesaamassa kavereitani. Jos siltä tuntuu, minkä minä sille voin. Sekä Castellsin että Himasen tutkimuksiin suhtaudun välillä epäillen, välillä hyvinkin kriittisesti.  Nyt Valkoisessa kirjassa on erinomaisia ajatuksia ja hienoja tiivistyksiä. Vahinko että ne taitavat joutua harakoille. Tuskin moni haluaa tämän jälkeen mukaan Pekan projekteihin.

Näyte kirjan tekstistä huonoimmillaan: ”Onnistuakseen isolla tasolla tällainen ohjelma tarvitsee aloittaa hallitustason johtajuudella yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä myös eläkerahastojen kanssa. Siinä olisi syytä olla myös verotukseen liittyviä kannustimia työhyvinvoinnin kehittämiseen tehdyille panostuksille tutkimus- ja kehityspanostusten verovähennyksen tapaan.”


62 kommenttia:

  1. Himasen leipominen "nuoreksi neroksi" oli outoa. Se ja yleensäkin Saarisen tapa työntää suosikkejaan eteenpäin karkotti monia lahjakkaita opiskelijoita yliopistosta. Ihmeteltiin, milloin suoritti Himanen tentit ja seminaarit, joita muiden pitää suorittaa. Kuka onneton joutui muokkaamaan Himasen siihen aikaan vielä epäselvemmästä tekstistä väitöskirjaksi sopivaa tekstiä? Miksi tämä show jatkuu ja jatkuu?

    VastaaPoista
  2. Tuossa kirjoituksessa on kuin ohimennen kerrottu '... huomattuaan, että tutkijaksi itseään nimittävä kollega alkaa rikastua, ja vielä kehuskelee sillä'. Ketä tuoksi henkilöksi lukijat sitten tulkitsevatkin niin tuntuu hienostuneen tyylikkäästi ilmaistulta.

    Pitää todeta, että Pekka Himanen esiintyy ulkomaisella GlobalDignity.org sivustolla HIIT:in professorina. HIIT:in vuosikertomuksista ei tuollaiselle tiedolle näkynyt vahvistusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, että akateemiset organisaatiot eivät kerro asiallisesti opetus- ja tutkimushenkilökunnastaan on vaikea ongelma. Sen voisi oppilaitoksen rehtori yksin ratkaista helposti ilman komiteoita. Näin ei tapahdu. Aalto-yliopiston nettisivuja tutkiessa huomaa, että eri osastot ovat kovin eri tavalla julkistamassa, kuka laitoksessa työskentelee. Vuosikertomukset ovat julkisella puolella lähinnä mainosesitteitä. Niihin pitäisi saada samaa vakavuutta kuin pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa. Väärän tiedon esittämisestä voitaisiin rangaista. Aina julkinen organisaatio ei edes tee vuosikertomusta. Näin tapahtui esimerkiksi 2000-luvun alussa Taideteollisessa korkeakoulussa, jolloin silloinen rehtori käytti vuosikertomukseen varatut rahat lähipiirinsä tutkimusaineiston julkaisemiseen.

      Oikeusturvan kannalta oppilaitosten opiskelijoilla pitäisi olla tarkka käsitys siitä, kuka milloinkin on minkälaisessa virallisessa tai epävirallisessa suhteessa esimerkiksi korkeakouluun. Liian helposti hyvillä suhteilla saadaan vaikkapa sähköposti käyttöön, jolloin on helppo esiintyä korkeakoulun nimissä. Se että ollaan professoreita tai tohtoreita vaikka ollaan vain apulaisprofessoreita tai tohtoriopiskelijoita on ikiaikainen ongelma. Voisiko akateeminen yhteisö perustaa samanlaisen rekisterin kuin THL:n lääkärirekisteri. Valeprofessorit ja kunniatohtorit omaan arvoonsa.

      Himasen tutkimushakemuksessa silmiinpistävää on sen kammottava ylimielisyys. Jäsenet voitaisiin esitellä asiallisesti lyhyellä cv:llä, jotta edes tietäisi kenestä oikein on kysymys. Palkattoman työn kirjaaminen on uskomatonta. Miksi Manuel Castells tekisi tuntiakaan palkatonta työtä Suomen hallituksen hyväksi? Onko muita porkkanoita, joita ei ole vielä edes kerrottu?

      Poista
  3. Roskaa!
    Yhtäkään taustaoletusta ormoljasäljare Himis ei kykene kyseenalaistamaan - vaan ne ovat vm:n tai jonkun muun järjestelmän osan itsensä tilastolukuja, laskuja, ynnä muuta. kunhan mongertaa siltä pohjalta. Se mitään tiedettä ole - jos väittätte sellaista, te siellä, ette tunne edes tieteen käsitettä.
    Ei. Ei se ole muuttunut kevyemmäksi sm-liigan kurinpitojaoston päätöksellä.
    ja kuinkapa joku voisikaan kyseenalaistaa filosofin koulutuksella valtiotieteen tieteenalaan kuuluvia metodeja, tai edes vertailla suunnitelmien pohjana olevaa tietoa asiantuntevasti - jos jostain käsiinsä sellaisia vaihtoehtoisia skenaarioita saa. Lähdekriittisyyskään kun ei ole Jumalan lahja, vaikka kuinka olisi jo 20 vuotiaana kirjoittanut suomenkielisen väitöskirjan.

    Ei sellaista, joka puree, ole, eikä haluta, eikä makseta jos vaikka tarjotaan.

    VastaaPoista
  4. Tulevaisuuden Visio:

    Annetaan kaikille suomalaisille a) 10 kiloa kokaiinia, b) saman verran hassista, c) 1 000 litraa pontikkaa, d) pari ruisleipää, e) vähän vielä lisää alkohoolia plus vihta... niin, Suomessa ei enää ole parin viiva viiden vuoden kuluttua ns. rupusakkia, ollenkaan. On vain toisiaan kyyräileviä pukumiehiä jotka (kip kop kap) kävelevät Mannerheimintietä tai Esplanaadia pitkin töihinsä. (Suhteellisen lujaa vauhtia.)

    VastaaPoista
  5. Tunnen Kempisen ja hänen ns. tutkimuksensa. Ne ovat samaa tasoa Humu-Pekka Himasen sinisten tekstien kanssa. HUOM! Kirjoitusvirheitä JK:lla on kuitenkin enemmän kuin PH:lla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onks tämä nyt se ns runkkarin sivallus?

      Poista
    2. Oletko harkinnut, että hankkisit itsellesi ihan oman elämän ?

      Poista
    3. Olkinukke voisi siirtyä seuraamaan vauvapalstaa.


      http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d7/Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG/220px-Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG

      Poista
    4. :) pitäisi varoa itse tekemästä kirjoitusvirheitä arvostellessaan toisia niistä. Miten blogistin sukunimi kirjoitetaankaan?

      Poista
  6. Poikkeusellisesti vastaan jankuttavalle trollille ja totean muiden tiedoksi, että väitöskirjani kulki läpi normaalin yliopistollisen menettelyn. Tuotantoni arvioitiin niin ikään Turun yliopstossa, kun hain dosentuuria, ja Helsingin yliopistossa, kun hain ja sain yleisen oikeustieteen dosentuurin. Siis vieraat asiantuntijat tarkastivat ja antoivat lausuntonsa. Lappeenrantaan minut nimitettiin kutrsumalla kiistattomasti pätevänä sen jälkeen kun kaksi asiantuntijaa oli käynyt läpi koko tuotantoni.

    Kun ottaa huomioon 2000-luvun tutkimukset mm. mobiiliratkaisujen patenttisuojasta, tiedän, että trolli ei tunne lainkaan tutkimus- ja opetustoimintaani ja hänen luonnehdintansa "ns. tutkimuksista" poikkeaa ainakin kolmen eri yliopiston kirjallisesti esittämistä arvioista.

    Väitöskirjan painovirheidensuuri määrä nauratti minuakin vielä 20 vuotta sitten. Nyt ei oikein naurata, kun trollin kaltaiset henkilöt näyttävät tietävän siitä vain tämän. Joskus ehkä kerron, miten näin pääsi käymään. - Sairaustapauksien vuoksi väitöstilaisuus jouduttiin pitämään pari kuukautta ennen aiottua aikaa. Tiesin kyllä, mitä tapahtuu, kun jouduin sallimaan painatuksen ehtimättä lukea viimeisiä vedoksia.

    Ilmoitan trollille etukäteen, että en julkaise tässä mahdollisia jatkokommentteja. Puhe on Himasen kirjasta, joka muuten ei ole tutkimus, van valkoinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuipa arkaan paikkaan!?

      Poista
    2. Armeijassa tällaisia paukkupatruunoita (joita tuo trolli ansiokkaasti edustaa) kutsuttiin "räkäpäiksi".

      Poista
  7. Epäselvästi ilmaistu on epäselvästi ajateltu.

    Hui Lai Lee

    VastaaPoista
  8. Tällainenko on Himanen sitten "luonnossa"? Ainakin putteita nk kotikasvatuksessa, katso kuvaa! http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194798549162&p=1194626958999&pagename=KALWrapper

    VastaaPoista
  9. Saisiko kuitenkin pyytää edes koneellista oikolukua tähän blogiin, please.

    Turha selitellä painovirheiden suurta määrää väitöskirjassa tai blogissa.
    Se johtuu aina vain kirjoittajan huolimattomuudesta.

    Montako sekuntia menee liuskan tekstin koneelliseen oikolukuun?

    Vai eikö Kemppinen osaa, sitäkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla painovirheita olla saa, tokkiinsa.
      Vaikuttaa jotenkin kotoisammalta!

      Jos ihmisella on edes normaali hahmotuskyky, niin kylla aivot hyvin klaaraa painovirheellista tekstia. En tieda, olisiko jotenkin hankalampaa jollekin ikansa pedanttiutta harjoitelleelle. Esimerkiksi
      opettajalle voi olla hankalaa, kun osa hanen elamantehtavaansa on loytaa ja korjata virheita.

      Tallaisen pedantin ei kannata alkaa opiskella vaikkapa kiinankielta, koska siella miltei joka sanalla on epamaarainen merkitys tai monia merkityksia yhtyedesta riippuen. Pitaa olla luovaa hahmotuskykya,
      joka on synnynnaista, mutta tuhoutuu tietysti, jos pedanttiutta harjoittaa rankasti.

      Poista
    2. Tuota.
      Blogissa se oikoluku varmasti olisi kiva, mutta siinäkin suomenkieli tuottaa edelleen tepposia.

      Mutta noin fiksuna olisit voinut suositella blogistille sopivaa koneellista oikolukua, joka oli käytössä hänen kirjoittaessa väitöskirjaansa.
      Tai laita lista vaihtoehdoista.

      Poista
  10. Himanen on ylöshuudettu peittämään sitä tosiasiaa, että sodanjälkeisen Euroopan kehitystä ei voi käsittää ymmärtämättä kaiken vallankäytön perustuvan kielen käyttöön minkä vuoksi kaikkialla on siirrytty kansan kieliseen, yksikieliseen hallintoon, ( ruotsalainen Ruotsi, virolainen Viro, venäläinen Venäjä, norjalainen Norja, jne.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan Sveitsissä omakielinen hallinto on ollut jo kauan, kauan on sen sodistakin.

      Poista
    2. Yksikielisestä hallinnostahan tässä puhuttiin, eli mikä se yksi kieli Sveitsin tapauksessa on?

      Poista
    3. Viikon kesti, mutta tulihan se odotettu vastakysymys.

      Toisin kuin voisi luulla, sveitsiläinen todellisuus on varsin yksikielistä. Sveitsin hallintomallissa kansalaisten kannalta olennaisin on kunnan ja kantonin tasot, liittovaltio ei juuri arkeen vaikuta. 22 kantonia 26:sta on yksikielisiä, kunnista lähes kaikki. Mitään velvollisuutta antaa palvelua tai kielenopetusta muulla kuin paikallisella kielellä ei ole. Vertailu Suomen kaksikielisyyteen saa svetsiläiset yleensä ensin epäuskoisiksi, sitten hämmentyineiksi.

      Poista
  11. "Nyt Valkoisessa kirjassa on erinomaisia ajatuksia ja hienoja tiivistyksiä." Kemppinen kertoo.

    Saisiko näistä erinomaisista ajatuksista esimerkkejä, jotta yleisö voisi keskustella niiden erinomaisuudesta tai alkuperästä.

    Heikko teksti on siis tälläinen:
    ”Onnistuakseen isolla tasolla tällainen ohjelma tarvitsee aloittaa hallitustason johtajuudella yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä myös eläkerahastojen kanssa. Siinä olisi syytä olla myös verotukseen liittyviä kannustimia työhyvinvoinnin kehittämiseen tehdyille panostuksille tutkimus- ja kehityspanostusten verovähennyksen tapaan.”

    Vapaa käännös

    Onnistuakseen Koko Propaganda Toimeen tarvitsemme vahvan diktatuurin, joka määrää liikkeen suunnan kohti päämäärää. Suuren Johtajan tehtävänä on näyttää päämäärän suunta kolmikannan kahdelle avustavalle johtajuudelle. KPT:n rahoitus toteutetaan suomalaisen eläkejärjestelmän varallisuudella.

    KPT sisältää myös liikuntaseteleitä, jotta KPT:lle tärkeät lihasmassa pysyvät iskukunnossa.
    Yritysten on saatava vähentää liikuntasetelit 150 prosenttisesti tuloslaskelmassaan.
    Enkelisijoittajien on saatava vastaava 150 verovähennysoikeus, kuten KPT:n puolueohjelmassa vaaditaan.

    VastaaPoista
  12. Himasen laki:

    Huuhaa-Himanen, älä luule, että olet jotain.
    Hulttio-Himanen, älä kuvittele, että olet yhtä hyvä kuin me.
    Hintti-Himanen, älä luule, että olet viisaampi kuin me.
    Hullu-Himanen, älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
    Hölmö-Himanen, älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
    Hidasäly-Himanen, älä luule, että olet enemmän kuin me.
    Hanttapuli-Himanen, älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
    Haaska-Himanen, älä naura meille perkele.
    Heittiö-Himanen, älä luule, että kukaan välittää sinusta.
    Hölynpöly-Himanen, älä luule, että voisit opettaa meille jotakin.
    Huijari-Himanen, älä luule, että on jotain mitä emme jo tietäisi sinusta.

    VastaaPoista
  13. Björn Dählien veriarvot vuoden 1995 latukilpailuissaperjantaina, 01 maaliskuuta, 2013

    Aika mitäänsanomatonta "mun saunakaveri on ihan jees, hei" käsien heiluttelua tässä kirjoituksessa, sanoisin.

    Ainakin itselleni varsinkin longplay.fi:n jutun perusteella Himasesta tuli erittäin käärmeenöljymyyjämäinen kuva. Ja häntä ympäröivä Omertà ja yhteystyökumppaneiden harjoittama haastattelujen välttely tuntuu jo niin karmivalta, että sitä on suorastaan vaikea uskoa.

    Koko tähän mietintöjen ja selvitysten tilaamiseen liittyvään avointen rahahanojen kulttuuriin olisi syytä lehdistön paneutua ehkä syvemminkin. Lautakasat ja Nuorisosäätiöt on minusta pieniä puroja tähän koskeen verrattuna.

    VastaaPoista
  14. Elähän nyt provosoidu, Kemppi!
    Pilaantuu pian mainio blogi-ilmasto täälläkin. Todennäköisesti tiedät ja tunnet tämän jatkuvan jankuttajan. Annetaan hänen olla, eikä Sinun meille muille tarvitse todistella pätevyyttäsi. Himasen puolustaminen on kyllä miehekästä, mutta hieman siinä touhussa tuoksahtaa astian maku, joten ollaan me siitä irrallaan ja jatketaan antoisaa pohdintaa yhteisistä aiheista. Itse kiittelit asiallista kommentoijajoukkoa ja tottahan se on. Heitä trollit roskikseen, että heivaan! Muualla "pöhistään" kyllä aivan riittämiin.
    riuskin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  15. Missä määrin Esa Saarinen on kirjoittanut itse kirjansa? 'Länsimaisen filosofian historia'-teoksessa kerrotaan, miten Nietzsche sairastui henkisesti Turinissa. IMHO tämä on aika paha todiste kopioinnista englanninkielisestä lähteestä aivot vapaalla.

    VastaaPoista
  16. Tulipa käytyä Sininen kirja suurennuslasilla läpi.
    Kirjassa on lueteltu erinnäinen määrä faktatietoa ja näiden ennusteita jo yleisesti tiedossa olevista asioista.
    Mitä ihmettä? Yli puolet tekstistä on plagiointia muista lähteistä lauserakennetta muuttelemalla.

    Lukaisin kymmenkunta erilaisten toimikuntien "raportteja", kuten tämän:

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138790&lan=fi

    Mielestäni Sinisen kirjan olisi voinut lyhentää 15 sivuun. Olisi ollut ymmärettävämpi ja lukija jolle faktatiedot tulisivat yllätyksenä, olisi voinut omaksua asiat helpommin.

    Nyt jäin vain miettimään mikä on kirjan tarkoitus. Kirjassa esitetään muka ratkaisuja ja suosituksia. Todellisuudessa siinä ei esitetä yhtään mitään. Lähinnä kerrotaan, että jotain pitäisi kehittää, johonkin pitäisi suunnata ja jotain pitäisi suunnitella. Mutta ei vastata kysymykseen mitä pitäisi ja kuinka.

    Kirjasta sain irti vain sen, että kannattaako kuolinvuoteella piereskellä viikkotolkulla.

    Tuollaisen "tutkimuksen" olisi paremmin voinut kasata jokin lukiolainen nörtti, joka olisi fiksaantunut filosofiaan. Luonnollisesti muutaman punkkupullon kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pitänyt JarMom'ia varsin fiksuna, mutta konservatiivisena henkilönä.

      Kun luin hänen tämän kirjoituksensa, en ymmärrä, miksi muuttaisin mielipidettäni?

      Poista
    2. Uskon, että hän on ns. älykkö ja nörtti. Hänellä ei ole ihan helppoa tavisten kanssa. Muuta sitten mielipide, kun siltä tuntuu.

      Poista
  17. Varsinainen ongelmanahan Himasen tapauksessa ei ainakaan toistaiseksi ole hänen työnsä (joka ei ole edes valmistunut), vaan se, miten hän sai rahoituksen sen tekemiseen.

    Lisäksi niin Tekesin kuin SA:n aidosti kilpaillusta rahoituksesta nauttineena tutkijana olen ollut hämmästynyt siitä, miten Katainen on edelleenkin väheksynyt rahoittajatahojen menetelmiä löytää parhaille tutkimuksille parhaat tekijät - tämä vaihehan Kataisen toivomuksesta sivuutettiin. Onko pääministeri siis ihan aidosti sitä mieltä, että hänellä on varsinaisia tiederahoittajia parempi näkemys siitä, miten Suomen valtion vähät tutkimusrahat tulisi käyttää?

    Toisaalta olen ollut hämmästynyt myös Kataisen arviosta SA:n, Tekesin ja Sitran johtajien selkärangan suoruudesta tilanteessa, jossa pääministeri esittää heille toiveitaan. On aivan selvää, ettei Tekesin johtajan kommenttia merkittävämpää kritiikkiä ole virassa olevalta johtajalta odotettavissa. Elävän esimerkinhän tästä on antanut Sixten Korkman, joka alkoi puhua asioista suoraan vasta, kun siirtyi syrjemmälle yhteiskunnan keskiöstä.

    Kontrastiksi Himasen projektiin tuon tässä lopuksi esille sen, että joukko suomalaisia eturivin tutkijoita puurtaa samojen aihepiirien parissa kuin Himanen. Kuitenkin sillä erotuksella, että heille ei (puheenjohtajaa lukuun ottamatta) ole erikseen osoitettu edes matkarahoja, vaan kansallisen edun on sanottu vaativan talkoohenkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, tämä on huomion arvoinen seikka: jos äärimmäisen tasa-arvoisessa Suomessa pääministerin (ehkä jopa lausumaton) mielipide saa Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian johtajien pöksyt niin tutisemaan, että he järjestävät projektille (johon eivät edes usko?) kiertoteitä merkittävän rahoituksen, niin mitä tapahtuukaan alemmilla tasoilla tai vähemmän tasa-arvoisimmissa maissa!?

      Olkoon tämä oppitunti siitä, miten hyväveli-verkostossa hommat hoidetaan. Kaikki on sitä miltä näyttää, mutta kaikkea ei tarvitse näyttää. Joskus vaan vahingossa jotain vilahtaa.


      Poista
    2. hrmh, alemmalla tasollahan ei puhuta sanaakaan, ei mistään.

      Poista
  18. Kyllähän tuo lopussa siteerattu teksti ainakin irrallaan lukien pistää miettimään, että:
    1) onko omassa ymmärryksessäni vikaa kun tuosta oikein tolkkua saa vai
    2) onko kirjoittaja tuottanut tekstin jonkinlaisessa psykoosissa, jossa pää on täynnä ajatuksia, mutta niistä ei löydy mitään loogista tolkkua

    Suomi on täynnä kaikenmaailman "kehittäjiä" eri organisaatioissa, jotka suoltavat tuon tapaista tekstiä. Puhe on niin yleisellä tasolla, että sillä ei ole enää mitään käytännön merkitystä. Myös poliitikkojen puhe on tyypillisimmillään sitä - eli seminaareista ja kehittäjäasiantuntijateksteistä omaksuttua. Puhe on sellaista, että esim. hallitusohjelmat, politiikkaohjelmat, kehittämiohjelmat yms. ovat vailla todellista sisältöä ja oikeita toimenpiteitä. Siitähän eilen hallitustakin moitittiin.

    Eipä silti - työssäni joudun ajoittain tuollaista puppua lukemaan ja ajoittain itsekin sitä olen tuottanut. Mutta: millä tosiaan erottaa, että onko kyse älykkään ihmisen asiaan perehtyneestä ajattelusta tai sekopäisestä huuhaasta (joka kylläkin näyttää sanojen tasolla ihan kurantilta).

    VastaaPoista
  19. Kirjan kieli ja ajattelun taso eivät tietenkään ole toisistaan riippumattomia. Blogistin esittämä esimerkki oli valitettavasti tyypillistä Himasta, eikä Himasta huonoimmillaan:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/filosofi-pekka-himasen-teos-sininen-kirja-vie-modernin-epaselkokielen-aivan-uudelle-tasolle?ref=top

    VastaaPoista
  20. Lisää ylistystä:
    http://aikalainen.uta.fi/2010/02/03/ruben-oskar-auervaara-ja-pekka-himanen/
    "Jos Ruben Oskarin viehätysvoiman salaisuus oli hänen impotenssinsa, niin Pekka Himasesta on tehnyt tunnetun ajattelijan hänen tavaton latteutensa: kaikki mitä hän sanoo, on joko itsestään selvää tai herttaisen yhdentekevää."

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - kiinnitän huomiotanne Kari Raivion eli emerituskanslerin tämän päivän HS:ssä ilmestyneseen kirjoitukseen. Himanen ja Katainen saavat perusteltua kritiikkiä.

    Omasta puolestani voin vielä paljastaa luettuani iltapäivälehden kirjoituksen, että itse olen saanut joskus 10, joskus 15 % palkanlisää erikoisen vaivalloisten tutkimushankkeiden vetämisestä. Olen tottunut ajattelemaan, että profesorille ne merkitsevät reippaasti lisää työtä ilman kohtuullista korvausta.

    Muistelen lämpimästi moniakin tutkimuksia - ne on aikoinaan julkaistu. Rajapintojen patentointki oli erikoisen kiinnostava ja vaikea tutkkmuksen osa. Samoin oli meidänkin mielestämme amerikkalaisesta oikeustapauksesta liikkeelkle lähtenyt kysymys tekijänoikeudesta käyttöliittymiin. Microsooft otti luuvatta käyttöönäs Parc Xeroxin kuvakeidean ja lisensoi sen mm. Applelle, mutta riitautui.

    Uusimpiin kuuluva tekijänoikeusriita (Samsung, Apple) tietyistä kosketusnäytön eletoiminnoista saattoi olla käännekohta. Euroopassa ajatus sellaisen suojaamisesta tekijänoikeudella kaatui.

    VastaaPoista
  22. Niin vaan jos keisarilla ei ole vaatteita - mitä sillä sitten on päällänsä.
    Heh, meillä on kumma tarve etsiä suuria viisaita keskuudestamme. Katainenkin ajatteli, että Himanen on varmasti Tosi Viisas, ei vaan savolaisena uskalla sanoa ettei ymmärrä mitään koko kaverista. Savolainen on ovela, se ei kyykisty siihen mihin paskantaa.
    Piti saada visioita. Tältähän niitä saapi. Mittee työ pijättä hintana?
    Ka lopsautettaanko myö kättä piälle?

    VastaaPoista
  23. Laitetaan tähän militariafani Kenppiselle niin, että ymmärtää. Ylioppilas on vänrikki, kandidaatti luutnantti, maisteri kapteeni ja tohtori everstistä kenraaliin. En ole koskaan kuullut 20-vuotiaasta kenraalista. Onko Kenppinen? Nyt vain on käynyt niin, että Himaselta on jäänyt väliin tärkeä kehittymisvaihe, joka nuorisolla on tuossa iässä. Kenppinen on itse kirjoittanut, että tietyssä ikävaiheessa piuhat ns. katkeavat. Himaselta ei valitettavasti ole odotettavissa mitään järkevää tulevaisuudessakaan.

    VastaaPoista
  24. Ei Sininen kirja ole nykymittapuun mukaan mikään huono esitys. Siinä on itsestään selvyyksien ohessa myös asiaa ja opiksi otettavaa, tosin vähän hajanaisesti esitettynä ja välillä mihinkään johtamattomiin käsitepyörityksiin ajautuen. Selviä virhepäätelmiäkin on kuten väite, että hyvinvointivaltion rahoituskriisi johtuisi meillä sen etiikan kriisistä.

    Kirjan vakavin, perustava puute on kuitenkin se, että siinä puhutaan suurista yleisistä tavoitteista, kuten ekologisen talouden luomisesta, ja Suomen erityisistä tavoitteista, siis kilpailukyvyn parantamisesta, ikään kuin ne olisivat ongelmattomasti yhteen sovitettavia asioita.

    Siinä ei oteta mitään kantaa nykytalouden pahimpaan ongelmaan, siihen kansainvälisen kilpailun paineeseen, joka pakottaa yrityksiä käyttämään kaikkia verosuunnittelun muotoja ja luonnonsuojeludirektiivien aukkoja ja tarvittaessa siirtämään tuotantoaan matalamman sosiaali- ja luontoetiikan maihin, jotta ne ollenkaan voisivat menestyä ja tuottaa yhteistä hyvinvointia.

    Jos Himanen ja kumppanit olisivat tämän tunnistaneet, koko asetelman tärkeimmät kysymyket olisivat olleet: Mikä kilpailupaineen aiheuttaa? Millaisilla kansainvälisen talouden sääntömuutoksilla kilpailupainetta voitaisiin alentaa? Millaisilla toimilla Suomi voisi kehittää omaa talouttaan ilman että se olisi ristiriidassa yleisen kilpailupaineen alentamistavoitteen kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailupaineen alentaminen!?
      Pitaa lahtea omasta pesasta; siispa pankaamme vientikielto Suomen parhaille ja parhaiten pärjääville tuotteille tai ideoille.

      Poista
    2. Aivan oikein. Vastaus on kilpailupaineen alentaminen. Jos kirjan tarkoitus on maailmoja syleilevä, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän talouden luominen, niin myös ratkaisun on oltava samaa mittaluokkaa.

      Kilpailluilla markkinoilla meidän yritystemme mahdollisuudet toimia eettisesti riippuu siitä, kuinka eettisesti muut toimivat. Jos yleisenä tapana on verojen välttäminen, sosiaalituettoman työvoiman käyttäminen ja piittaamattomuus luonnosta, niin paine siihen, että mekin niin toimimme, on kova.

      Toisaalta tiedetään, että menestymisen paine on sitä suurempi, mitä suurempi on palkinto, voiton ja häviön ero. Tällaisen selonteon tulisi tutkia sitä, millaisia ovat luonteeltaan ne maailmantalouden palkinnot, joista taisteleminen tekee kilpailun niin kuluttavaksi. Onko niissä mahdollisesti joitain itse asetettuja, jotka voidaan myös itse poistaa? Miten meidän tulisi toimia, ettemme vaatimuksillamme ja esimerkeillämme pidä yllä tai ainakaan kasvata tällaisten palkintojen arvoa?

      Poista
    3. Himasen teosta en ole vielä lukenut.

      Mielestäni perusongelma meillä Suomessa usein on, että puhumme kansainvälisestä kilpailusta negatiivisen näkökulman kautta, juuri esim. paineena. Yritysten kansainvälinen kilpailu on normaalia, "monopoliasema" kotimarkkinoilla sitä vastoin epänormaalia. Mutta juuri tästä epänormaalista tilanteesta monet yrityksemme pääsevät nauttimaan, koska pieni markkinamme ei houkuttele monia kv-yrityksiä. Tämän johdosta Suomessa voi harjoittaa suht menestyksekkäästi sellaista yritystoimintaa monella toimialalla, jolla ei olisi jakoa kansainvälisessä todellisessa kilpailussa.

      Tärkeä kysymys onkin, kuinka moni meillä Suomessa on omassa työssään valmis nostamaan tekemisen tasoaan merkittävästi kun työnantajayritys määrittää uudet tekemisen standardit pyrkiessään vain ylipäätään pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Monesti tuntuu, että seurauksena on vain valitusta työelämän koventumisesta, lakkoilua, yms. Yksilötasolla toki pitää ymmärtää monenlaista ja katsoa asioita tapauskohtaisesti - pitää olla inhimillinen - mutta isossa kuvassa valituksille ei vain oikein ole sijaa. Ne maat/väestöt, jotka globalisaation johdosta nyt vuorostaan saavat mahdollisuuden elämänlaatunsa kohentamiseen, tuskin kokevat kansainvälistä kilpailua ongelmana, se on heille mahdollisuus.

      Jos me koemme ongelmana, ongelmana me myös asiaa käsittelemme. Toinen vaihtoehtokin olisi.

      Poista
  25. On mahdollista, että Kataisen ja Himasen projektin käy kuten Esko Ahon jalo Ilkka Niiniluodon projektin. Pääministerinä ollessaan Aho pyysi Niiniluotoa kokoamaan "filosofityöryhmän", joka "laulaisi Suomen suosta". Työryhmn työn tuloksena tai sivuotuotteena syntyi useitia julkaisuja: Suoemen tila ja tulevaisuus, Euroopan tila ja tulevaisuus, Maailman tila ja tulevaisuus,... .Julkaisut näyttävät jääneen ainakin julkisessa keskustelussa unhoon eikä niitä mainta Himasen valkoisesssa kirjassa edes lähdeluoettelossa.

    Yksi Niiniluoden teemoista oli poliitiikkojen jonkinasteinen syökseminen vallasta ja tutkijoiden asettaminen tilalle. Niiniluotoa ja Himastakin taitaa
    viehättää Platonin ajatus filosfeista hallitsijoina. "Filsofejakin" on kokeoiltu hallitsijoina (esim. Lenin).

    Niiniluodon projektista on kirjoittanut vastakarvaisesti Päivi Rantanen (Laulavatko tutkijat Suomen suosta, http://netn.fi/195/netn_195_ranta.html).

    On sinäsnä hyvä, että filosofit ja tutkijat osallistuvat nöyryyden hengessä yhteiskunnan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Himasen esittelemät teemat
    amsaotsevat keskustelua, vaikka ne eivät olsikaan uuusia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lenin ei ollut edes "filosofi". Jos oli, Himanen on kotoisin Krypton planeetalta.

      Ps. Tällä en tarkoita sitä etteikö Leninillä ollut omat vahvuutensa. Oli.

      Poista
    2. Totta, ei Lenin ollut yliopistollisen koulutuksen saanut filosofioppinut.
      Nevostoliitossa häntä kuitenkin pidettiin myös filosofina ja hän julkaisi filosofisina pitämiään julkaisuja. Lenin oli merkittävä oppi-isä marxilais-leninläisessä filosofiassa. Tuon koulukukunnan oppikirja (muistakseni "Marxilais-leninistisen filosofian perusteet") ilmestyi suomeksikin 1970-luvulla. Siinä oli kaikuja Platonista.

      Poista
  26. Blogistin (ja muidenkin) kannustamana kävin eilen printtaamassa Sinisen kirjan ja ehdin sivulle 71 asti, mistä löysin tämän helmen:

    "On oltava varovaisia puhtaasti ideologiselta pohjalta lähtevistä julistuksista. Toistaiseksi talouskasvun korvaajaksi hyvinvoinnin tuottajana ei ole olemassa taloustieteellisesti ja yhteiskuntatieteellisesti uskottavasti esitettyä mallia, jolle olisi demokraattinen kannatus. Tämä ei tarkoita, etteikö sellainen voisi olla. Tämä tarkoittaa vain, että sellaiseen siirtymiseksi ei riitä vain julistus vaan on oltava vaihtoehdon kokonaisvaltainen ja perusteellinen kuvaus. Sitä ennen jäädään helposti kiinni talous-­‐ ja yhteiskuntatieteilijä Joseph Schumpeterin tunnettuun kuvaukseen ‘intellektuellista’, joka julistaa asioista joista ei ota itse vastuuta sellaisten ihmisten puolesta joihin ei itse kuulu."

    Ei tarvinne selitellä mihin Himanen itse syyllistyy.

    Olen toistaiseksi vähän epäselvällä kannalla sen suhteen mikä tämä kirja oikein on. Tutkimusta se ei ole, se on selvä. Lähdeviitteitä on välillä pistetty jakson loppuun nippuna, useinmiten ei. Tutkimukseksi teksti on aivan liian yleisluontoista.

    Tutkimusohjelma? No se se voisi olla, mutta usein yhdessä ja samassa virkkeessä on ongelman nimeäminen, diagnosointi ja korjausohje. Jos kyseessä olisi tutkimusohjelma niin olettaisin, että kirjassa esitettäisiin tarkkoja kysymyksiä jatkotutkimusta varten.

    Pamfletti? Tekstin on niin tylsää, että tuskinpa Sininen kirja saa ketään barrikadeille nousemaan. Himasen olisi pitänyt ottaa mallia Kommunistisesta manifestista, jos tämä oli tavoitteena. Tavoitetaso on toki kova: ei riitä että uudistetaan talous vaan jopa ihmisten elämäntavat on uudistettava perinpohjaisesti. Toivotan työhön onnea.

    Tekstissä on paljon tuttuja ajatuksia. Niitä on kuultu varsinkin kokoomuspoliitikoilta, mikä ehkä selittää sen, miksi pääministeri on niin innoissaan. Olisikin ollut reilumpaa, jos teksti olisi tilattu Kokoomuksen laskuun joltain Kokoomuksen ajatuspajalta eikä olisi yritetty verhota sitä huippufilosofin huippututkimukseksi.

    Filosofin kirjoittamaksi teksti on käsitteellisesti epäselvää. "Hyvinvointiyhteiskunnan tavoite täytyy olla varsinainen hyvinvointi." Tämä on niin ympäripyöreää, että kukapa tästä voisi olla eri mieltä. Kaikkihan me toki hyvää haluamme. Mutta mitä on "varsinainen hyvinvointi"?

    Suomi on lukeutunut filosofian koulukunnissa analyyttisen filosofian leiriin. Muistuttaisinkin Himasta siitä, mitä yksi analyyttisen filosofian kantaisistä sanoi (hyvin vaikeaselkoisessa teoksessaan): Minkä ylipäätään voi sanoa voi sanoa selvästi.

    VastaaPoista
  27. Pelkään, että tapaus Himanen tuhoaa Kataisen uran.

    VastaaPoista
  28. Sinistä kirjaa en ole lukenut, mutta kiinnitinpä minäkin Iltalehden julkaisemaa hankesuunnitelmaa silmäillessäni huomiota noihin Castellsin ja muiden "palkattomiin" työkuukausiin.
    Kuka tosiaankin tekisi työtä ilmaiseksi kuukausitolkulla Suomen valtion hyväksi?

    Vielä enemmän hilpeyttä herätti tuo Himasen firman Sofos Oy:n "investointi" hankkeseen. Peräti 100.000 euroa!

    Säkillinen auringonvaloa maksaa siis Himasen mukaan oikeasti 800.000 euroa, mutta hänen firmansa jalomielisesti osallistuu kustannukseen 100.000 eurolla, joten Suomalainen veronmaksaja saa säkillisensä erikoishintaan, vain 700.000 eurolla.

    Pitäisikö itkeä vai nauraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pientä tämä on sen rinnalla, että kymmenisen vuotta sitten Suomen valtion teleyhtiö osti Saksasta ämpärikaupalla ilmaa muutamalla tuhannella miljoonalla eurolla.

      Tämä moka korjattiin sitten lahjoittamalla koko teleyhtiö ruotsalaisille.

      Poista
    2. Ja ainakin itse olettaisin, että tuo Sofoksen 100 000€ koostuu niistä omituisista talkootyötunneista, joita tutkijoille on merkitty ties miten paljon. Muuta syytä en mainitulle ilmaistyölle keksi.

      Poista
  29. Kun tuo "Vastaa" -toiminto ei näytä pelaavan, kirjoittelen tänne loppuun.

    "Mutta: millä tosiaan erottaa, että onko kyse älykkään ihmisen asiaan perehtyneestä ajattelusta tai sekopäisestä huuhaasta (joka kylläkin näyttää sanojen tasolla ihan kurantilta)." kysyi anonyymi ylempänä.

    Sen erottaa siitä, että älykkään ihmisen tuotos maksaa 700.000 euroa, sekopää suoltaa tekstiään ymmärtämättömyyttään ilmaiseksi. Muuta eroa ei ole.

    VastaaPoista
  30. Julkisuudessa on nimenomaisesti viitattu tähän tilattuna tutkimuksena. Joten jos tätä ei ole muuna tilattu niin tutkimuksena tätä tulee arvioida. Tutkimuksena tämä on kyllä Ö-luokkaa. Viitteet on jo merkitty miten sattuu ja numeraaliset lähteet on ei-validoitavia (saatu Goldman Sach...). Lisäksi kuinkahan monta asiaa jalostamatonta muka puolihumoristista lainausta tuolta löytyy. Ei hyvä päivä sentäs. Sääliksi käy Kataista. Himaselle tästä ei aiheudu sen kummempaa - taidot lienee tiedossa.

    VastaaPoista
  31. Eniten Himas-jutussa ärsyttää se, että raha on kätilönä filosofeja synnyttämässä.

    Samuli Paronen ajatteli ja kirjoitti ilman, että kukaan häneltä rahaa luvaten tilasi mitään. Mutta kun hänen ajatuksiaan lukee ja vähän kääntelee, niin enemmän (samoista aiheista kuin mitä Katainenkin olisi vailla) sieltä selkokielistä viisautta löytää kuin ikänään näistä maksullisista filosofian ilotaloista joissa jokaisella portaalla seisoo sutenööri rahastamassa ja itse "tuote" (tavara) osoittautuu kumiankaksi jonka pohjareiästä tirahtelee kusta.

    VastaaPoista
  32. Koko sininen kirja perustuu näköalattomille pohjaoletuksille ja höpötieteeseen. 1. IPCC:n ilmastomallit ovat falsifioineet itse itsensä jo kauan sitten. Ilmasto ei ole totellut malleja, vaan on ruvennut jäähtymään. Viimeisen kuudentoista vuoden aikana, jona Kioton sopimus on ollut voimassa ovat hiilidioksidipäästöt globaalitasolla lisääntyneet 58% ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 10% ja globaali keskilämpötila on noussut 0,000 astetta celsiusta. http://www.woodfortrees.org/plot/rss/from:1997/to:2013/plot/hadcrut3gl/from:1997/to:2013/plot/rss/from:1997/trend/plot/hadcrut3gl/from:1997/trend 2. Rooman Klubin ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen menneet metsään ja niin tapahtuu myös päivitetylle ennusteelle. 3. Pohjaolettamus USA:n johtaman uusliberalisisen monetarismin pysymisestä talusajattelun keulakuvana, on vähintäinkin näköalaton, ellei täysin epärealistinen. Uskon, että tämä lisää rahaa rikkaille politiikka ajautuu lopulliseen konkurssiin, alle viidentoista vuoden. Asia josta olen samaa mieltä Himasen kanssa on eläkekysymys. Nykytilanne on johtamassa siihen, että suoritusportaan työntekijät tapetaan työpaikoille heidän eläkerahansa käyttävät ne, jotka muutoinkin pääsevät yhteiskunnassa helpoimmalla. Tämä kehitys johtaa vääjäämättä kapinaan eläkejärjestelmää kohtaan. 37,5 vuotta työelämäuraa ja eläkkeelle sopisi minulle varsin hyvin sillä olen sen jo tehnyt, mutta kuitenkin joudun ponnistelemaan vielä yhdeksän vuotta nykyisellä järjestelmällä. Eläkekatosta Himanen ei mielestäni sano mitään, mutta sellainen pitäisi ehdottomasti säätää ja ottaa käyttöön heti. Myös eläkekertymäsäännöt pitäisi muokata uudelleen, jotta työnteon kannustavuus säilyisi. Suomen talous on tämän kaiken viherpiiperryksen keskellä romahduspisteessä ja todelliset ympäristönsuojeluasiat ovat jääneet cityvihreän idiotismin jalkoihin. http://yle.fi/uutiset/avilonin_konkurssi_suomalaiset_ampuvat_konepistoolilla_omaan_jalkaansa_energia-asioissa/6526090

    Suomen poliittinen eliitti ampuu suomen talouden jalkoja konetykillä, tietämättä mitä tekevät. Jyrki katainen ja Jutta Urpilainen ymmärtävät talouden toiminnasta suunnilleen yhtä paljon, kuin apina ydinvoimalasta. Tosin puolustukseksi heille: Eduskunnasta ei löydy yhtään ihmistä joka ymmärtäisi paremmin. Suurin osa kansantaloustieteilijöistäkään ei erota markkaa eurosta tai dollarista.

    VastaaPoista
  33. Perkele nyt, kenen aika on arvokasta? Onko paskanpuhujien työ 700 000 € arvoista? Kyllä siivoojakin myy aikaansa, eikä jaksa työpäivänsä jälkeen muuta kuin nukkua seuraavaan päivään, työstä ei kartu kuin huono eläke! Eikö siivousta ja muita paskaduuneja tarvita, osaatko itse vaikka siivota? Terveisin yks paskaduunari

    VastaaPoista