Ruotsin ja Suomen menneisyydestä ilmi tulleet ajatukset ovat
tässä olleet monin kohdin sellaista laatua, ettei pieni lisä tee pahaa.
Valtioiden muodostuminen oli keskiajan suuri tapahtuma.
Monin kohdin se epäonnistui. Saksaa ja Italiaa ei syntynyt. Norja sai odottaa
melkein yhtä kauan kuin Suomi.
Jopa uskonpuhdistus on nähtävissä taisteluna verotuloista.
Keski- ja Pohjois-Ruotsi olivat yhtä vaivalloista aluetta kuin suuret osat
Suomesta. Kansallismielisyyden puuskassa keksityt Suomen vanhat heimot, kuten hämäläiset,
joiden vaakuna on jutun kuvana, Kustaa Vaasan 1500-luvun hautamonumentin
kyljestä, ovat pintapuolisia konstruktioita.
Aikalaisia kiinnostivat verotettavat yksiköt, ja niitä
olivat perhekunnat, jotka pystyi löytämään metsästä. Ainoa käyttökelpoinen
keino oli maanviljely, mutta etenkin Sisä-Suomessa korpirukiin mahtavasta
satoisuudesta innostuneet savolaisetkin pakkasivat vaihtamaan asuinpaikkoja
ainakin kymmenen vuoden välein.
Tiedot maanväestöstä ovat veroluetteloita, eivät
väestökirjoja. Nykyisin käytettävissä on eräin kohdin yksityiskohtaisempia
Novgorodin ja Moskovan luetteloita, kuten kuuluisat Vatjan viidenneksen verokirjat
(joissa kuuluu olevan Kemppisiäkin). Sitäkin suurempi merkitys on
DNA-kartoituksella. Se antaa enemmän kuin viitteitä väestön liikkeistä ja
määristä.
Jopa kuuluisa savolaisten suurmuutto Pohjanmaan suuntaan
alkaa tuntua hypoteesina huonolta. Ehkä samat savolaiset merkittiin moneen
kertaan veroluetteloihin?
Valtiollistuminen eli kuningasvallan kasvu aiheutti saman
kuin yleensäkin: loputtomia onnettomuuksia rahvaalle. Juuri 1400-luvun loppu ja
1500-luku olivat niin ankaraa orjakauppaa ja ryöstelyä, että Karjalan Kannas ja
Laatokan Karjala alkoivat tyhjentyä. Väki työntyi länteen, osa itään,
turvallisemmille seuduille. Erittäin luultavasti ihmisille oli se ja sama,
millä kielellä heitä vainottiin. Herroja eli siis veronkantajia, sotilaita ja
pappeja, pyrittiin pakoon. Yksi keino oli elellä metsissä ja ottaa jalat
alleen, jos outoja kulkijoita ilmaantui.
Oliko Etelä-Suomessa saamelaisia? Kysymykseen ei voi
vastata, koska saamelaisia ei keskiajalla ollut, eikä suomalaisia liioin.
Sellaiset erottavat tekijät kuten ymmärrettäväksi ylivoimainen kieli tai
esimerkiksi poronhoito, ovat uuden ajan innovaatioita eli aikaisintaan
1600-luvulta.
Kun joku Juslenius kirjoittaa suomalaisista, olisi käsitettävä,
että hän harjoitti ”kunnallispolitiikkaa”. Ajatukset suomalaisista omituisena
joukkokuntana alkoivat itää 1700-luvun lopulla, ja ne on tapana liittää
toisaalta Porthaniin, toisaalta Sprengtporteniin, joka oli sotilaallinen
seikkailija.
Maanviljely oli Suomessa erikoisen huono ajatus. Kansa olisi
elänyt järsien kuivattua kalaa, mutta aina arvaamaton viljely ja esivalta, joka
vei viidenneksenkin tuotosta, johti toistuviin nälkäkatastrofeihin. Erittäin
paha sattui kylmään aikaan 1600-luvun lopulla ja viimeinen 1860-luvulla,
eurooppalaisittain harvinaisuutena.
Joku ilkeä ihminen voisi sanoa, ettei se
maatalousyrittäminen edelleenkään naurata, ja tukea jakava EU on saanut nyt
vuorostaan niskoilleen samat vihat kuin eräiden myöhemmän Ruotsin osien kuninkaat
1300-luvulta alkaen.
Suomen nykyisiä vaiheita ajatellen on syytä sanoa, että
Venäjän keisarikunta ei ollut pahemmin kiinnostunut Suomesta saatavista
verotuloista. Täällähän ei pahemmin veroja ollut, tulleja vain. Heti kun veroja
ryhdyttiin puuhaamaan, syntyi kapina. Propagandistisesti nimetyt ”sortovuodet”
nähdään edelleen poliittisena toimena. Liian harvoin nähdään, että venäläisellä
rukiilla ruokittu suuriruhtinaskunta oli ottanut uskomattoman loikan – ryhtynyt
rikastumaan metsäteollisuuden tuotteilla, vaikka ulkomaankauppa kuului emämaan
toimivaltaan. Asiaan oli tartuttava – eli nyt alue alkoi kiinnostaa
rahallisestikin.
Esimerkiksi Irlanti ei teollistunut. Eikä Viro.
Päästäänköhän näistä keskikoulukursseista tässä koskaan tämän pidemmälle?
VastaaPoistaSuurin osa meistä on varmaankin nukkunut keskikoulun historiatunneilla.
PoistaTai sitten näitä asioita ei opetettu lainkaan.
Tai oltiin keskiOLUTkurssilla kun kaljahanoja suunnittelivat avattavaksi.
Poista
VastaaPoistaRosenlewien (ja Suomen) suurenmoinen kronikka kirkastaa läpikotaisin prosesseja joita räjähti liikkeelle, kun Aleksanteri II luki hänelle käännettyä underground lehteä Saima.
Jussi Koivuniemi kertoo, mitä Sven-Erik Rosenlew tuumi firman satavuotishistoriikin edistymisestä: ",minua kummastuttaa,että hänestä on tullut professori ja että häneen on aikaisemmin luotettu historiankirjoittajana" (s.421). Arvio lausuttiin päiväkirjaan Oscar Nikulasta olympiakiireiden välissä. Sven-Erik osallistui savikiekkoammuntaan. Moniaalla nähdyssä avajaismarssikuvassa S-E erottuu muista ryhdikkäistä isosti röyhistävällä koristelenäliinalla (s.423). Enonsa Erik von Frenckell oli se pääjärjestelijä ja cocacolamies.
Rafael von Frenckellin 70-vuotispäiville v.1953 kokoontunutta sukulaisjoukkoa, alun kolmatta tusinaa,valokuvataan sivulla 405. Katson naisia. Ja näkeehän sen silmällä. Hienopiirteisiä solakoita haluttavavia joka likka ikään katsomatta. Eli mitkä kaksi kansaa Suomennientä asuvat ? Kauniit ja kantaväestö.
Minuun on istutettu silmieni taakse tällainen perinne joka näkee skandinaavisen ihmisen "kauniina" . Siinä olen huonossa seurassa muiden kreikkalais-eurooppalaisten kanssa. Onneksi globalisaatio ennen alkuperäisheimojen täystuhoa käy primitiivit filmaamassa -kuten Lönnrot puhuttamassa- ja saatan tajuta, että siellä nähdään jos millä tavoin silmiini/peiliini rumat, kauneina. Että on sosiaalinen konstruktio tämä estetiikka.
Oliko se itse Eino Leino kun tämän ulkonäkötabun puhkaisi. "Ovat sitten rumia nämä kainulaiset ihmiset." Leinohan kävi aviossa kauniimman kansanosan tyttären kanssa, siitä on syvästi tämän suomi-ruotsipulman ydintä kuoriva elokuva Jaakko Pakkasvirralta, menee heittäen yli kaiken mitä dataa näissä tv-ohjelmissa ollaan tarjoavinaan. Sitä mentaalien laatua ja historiaa (=muuttumista) jota sentään nerokas Juha Siltala yliopistolta sirottelee kuin lumikiteitä maaliskuun aurinkohangille tyhmenpienkin valaistua ? Eikun sokaistua.
Se mikä tässä nyt johonkin mittaan hatuttaa on, että tuo kaksijako kauniit/rumat menee pahasti yhteen itseohjautuvat/ohjepälyilevät kanssa. Yrittäjyys/alamaisuus.
Ja rosenleweistä: hullut kartanoiden nostattajat / asuntopulaan alistuvat. Olkootkin dikotomia (!) sosiaalisesti rakentunut -sitä sitkeämpi. Jukka Sjöstedt
Elämme rumien naisten hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa jollaista muuan ranskalainen filosofi pitää pahimpana kuviteltavissa olevista yhteiskuntamalleista.
PoistaSuosittelen ongelmasi ratkaisuksi että muutat itsesi sukupuolenvaihdosleikkauksella rumaksi naiseksi.
Poista"tukea jakava EU"
VastaaPoistaJopa jotkut maanviljelijät luulevat, että EU jakaa joitkin tukia Suomeen. Ei jaa senttiäkään.
Suomi maksaa ensin itse kaikki tukensa ja jotakin 600 M€ vuodessa siihen päälle muille jaettavaksi.
Suomen "suuret voitot" maatalousasioissa EU:ssa ovat olleet lupia maksaa itse omat lisätuet.
Ja kun vielä muistetaan, että EU:n kautta kiertänyt euro on teholtaan vain 50 senttiä (ETLA), herää kysymys, missäs se logiikka tässä hommassa nyt taas olikaan.
Suomi epäonnistui surkeasti 1994 EU-liittymisneuvotteluissa.
PoistaEU "maksaa" maataloustuistamme 40%, kun omasta budjetistamme maksamme itsellemme 60%. Vanhat EU -maat saavat lähes kaiken maataloustukensa EU:n budjetin kautta.
Jos tätä 40/60 suhdetta sovellettaisiin kaikkiin "vanhoihin" EU -maihin, niin EU:n budjetista voitaisiin leikata ilmeisesti lähes puolet pois.
Ylen Todellisissa tarinoissa on viimeisen pienviljelijän puheenvuoro. Sanoi perustellusti näistä maataloustukiaisista; ne voisi aivan hyvin lopettaa: http://areena.yle.fi/tv/1831692
PoistaSama logiikka siinä on kun Suomen sisäisissä maksuissa. Virkamiehet saavat veroista palkkansa. Myös virkamiesten maksama tulovero rahoitetaan muiden maksamista veroista. Työttömyys- ja muut korvaukset ovat verollisia.
VastaaPoistaTulisiko säästöä, jos nuo verot jätettäisiin maksamatta ja virkamiehille ja tukien saajille maksettaisiin vain se osuus, mitä sanotaan nettoksi? Eli VEROT VALTION MAKSETTAVAKSI. Eiku... sehän on jo toteutunut.
MOT
Tämä "joku" Juslenius, joka oli mm. Porvoon piispa, on taas kerran hämmästyttävän ajankohtainen.
VastaaPoistaHänen missionsa latinaksi kirjoittamassaan kirjassa "Suomalaisuuden puolustus", joka ilmestyi siis jo vuonna 1703, on se, että meidän suomalaisten on aika lopettaa ulkomaalaisten älytön ihailu ja suomalaisuuden katteeton halveksunta.
Tuosta on kulunut 310 vuotta ja taas kerran olemme saman kysymyksen äärellä.
Tapsan tämänkertainenkin missio perustuu huonoon luetun ymmärtämiseen, tai, todennäköisemmin, alkuperäistekstien tuntemattomuuteen. Tällä kertaa "kunnian" sai Juslenius.
PoistaEnsin Tapsa kannattaa lukea se mistä aikoo sanoa jotain, sitten voi myös yrittää ymmärtää lukemansa sisältö.
Parempi onni ehkä sitten ensi kerralla, kun läksyt on kunnolla tehty.
Ihan OK, mutta "arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin". Lienee kuitenkin myönnettävä ettei tämä maankolkka ihan niitä sivistyksen alkukotejakaan ole. Ei kai Tacituskaan liioitellut kuin ihan vähän...
PoistaFennis mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus: solae in sagittis spes, quas inopia ferri ossibus asperant. Idemque venatus viros pariter ac feminas alit; passim enim comitantur partemque praedae petunt. Nec aliud infantibus ferarum imbriumque suffugium quam ut in aliquo ramorum nexu contegantur: huc redeunt iuvenes, hoc senum receptaculum. Sed beatius arbitrantur quam ingemere agris, inlaborare domibus, suas alienasque fortunas spe metuque versare: securi adversus homines, securi adversus deos rem difficillimam adsecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset.
Ensimmäiselle anonyymille tiedoksi, etten yleensä viittaa teokseen, jota en ole itse lukenut. En nytkään.
PoistaSuomalaisuuden puolustuksen lukemisestani on toki jo kymmenkunta vuotta, mutta muistan perusajatuksen kyllä kirkkaasti. Se on juuri tuo kertomani. En minä asenteitani tyhjästä ole luonut, puhumattakaan, että seurailisin muotia.
Saa toki oikaista, jos erehdyn kirjan sanomassa. Mutta luulenpa, ettei täällä montaa muuta ole, joka sen olisi lukenut.
"Aiheen" ulkopuolelta lipsahtaa mieleen esim. nykytarina kaksinkertaisen sosiaaliturvan takaavasta sekä Suomen että Ruotsin "asumisperusteesta". Luvallisempaa toki piehtaroida keskikoulutasoisissa korkeahistoriallisissa ulottuvuuksissa.
VastaaPoistaKun logistiikka oli lapsenkengissä vuosisata sitten, niin teollistuminen edellytti tietenkin jotakin paikallista resurssia, jota jalostetaan.
VastaaPoistaSata vuotta sitten Virosta löytyi ainakin Pärnusta iso saksalaisen selluloosatehdas (joka taidettiin rakentaa uudestaan Suomen Pitkärantaan), Tallinnassa oli telakka, joka rakensi esimerkiksi Venäjän laivaston sukellusveneet. Narvan alueella oli ja on öljyteollisuutta sekä tekstiiliteollisuutta, joka sai käyttövoimansa koskesta. Ei sitä Tampereen Finlaysonia kukoistukseen nostanut skotti, vaan Viron saksalaiset.
Minun historiassa Saksa valtiona syntyi 1520-luvulla, jolloin Lutherin uskonpuhdistus synnytti Preussin herttuakunnan.
Suomalainen paperiteollisuuskin syntyi Pirkanmaalle, kiitos Saksassa suoritetun teollisuusvakoilun.
Mitä Preussiin tulee, meni ehkä vähän pieleen. Rohkenen suositella kirjaa, jolla on typerä nimi: Norman Davies: Vanished Kingdoms, Penguin, 2012. Artikkelit Preussista, Puola-Liettuasta ja Galitsiasta olivat ainakin minulle silmiä avaavia.
PoistaVasemmisto-aristokraattien (Klinge, Tuomioja, Kemppinen jne) näkemykseen Suomen historiasta näyttää huonosti sopivan sortovuodet, mitä osoittaa "Propagandistisesti nimetyt ”sortovuodet” nähdään edelleen poliittisena toimena" ja tarinana.
VastaaPoistaSuosittelen opinhaluisille:
Taistelujen kirja, kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, osa 1: Routakauden puhkeaminen ja sen ensimmäiset vuodet. WSOY 1936
Taistelujen kirja, kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, osa 2: Sorron kiristyminen : aika Bobrikovin kuolemaan saakka. WSOY 1937
Taistelujen kirja, kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, osa 3: Taistelun ja jännityksen aikaa : rajuilma yltymässä myrskyksi. WSOY 1939
Taistelujen kirja, kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, osa 4: Suurlakko ja sitä lähinnä seurannut aika. WSOY 1941
Roskaa
PoistaTaisteluni, osat 1 ja 2. WSOY 1941
Poista> Kansallismielisyyden puuskassa keksityt Suomen vanhat heimot, kuten hämäläiset, joiden vaakuna on jutun kuvana, Kustaa Vaasan 1500-luvun hautamonumentin kyljestä, ovat pintapuolisia konstruktioita.
VastaaPoistaMitkäs ne keksityt Suomen vanhat heimot ovat? Löyhästi ottaen oli olemassa joitain vanhoja "suomalaisia" väestöjä, jotka eivät olleet pintapuolisia konstruktioita: väestö teki itse tämän rajanteon. Hämäläiset esimerkkinä pintapuolisista konstruktioista on erittäin huono esimerkki.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomala.html
Edellisestä lainaten:
"Miksi identiteetti sitten määrittyy ensisijaisesti juuri kielen kautta? Koska ihmiset itse pitävät kieltä merkittävänä identiteetin määrääjänä. Kyse ei siis ole siitä, että tutkijat ohjeistaisivat kansaa identifioitumaan kielen perusteella, vaan kansa itse tekee jaon "meihin" ja "muihin" luontevasti kielen perusteella. Yhteinen puheenparsi yhdistää."
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomensynty.html
Edellisestä lainaten:
"Tässä vaiheessa (pian toisen vuosituhannen jaa. alettua) kaikki suomen kielen nykyiset murteistot olivat syntymässä tai syntyneet. Suomen kielen taustalla on kolme ensisijaista itämerensuomalaista muinaismurretta (muinaiskarjala, muinaishäme ja muinaispohjoisviro), joiden sekoittuessa syntyi kaksi toissijaista murretta (muinaissavo kahden ensimmäisen ja muinaissuomi kahden viimeisen pohjalta)."
> Sitäkin suurempi merkitys on DNA-kartoituksella. Se antaa enemmän kuin viitteitä väestön liikkeistä ja määristä.
Mutta ei itsessään identifioi väestöjä.
> Jopa kuuluisa savolaisten suurmuutto Pohjanmaan suuntaan alkaa tuntua hypoteesina huonolta.
Jonkinmoista muuttoa kuitenkin on ollut. Savolaiskiila on ihan todellinen asia.
> Oliko Etelä-Suomessa saamelaisia? Kysymykseen ei voi vastata, koska saamelaisia ei keskiajalla ollut, eikä suomalaisia liioin. Sellaiset erottavat tekijät kuten ymmärrettäväksi ylivoimainen kieli tai esimerkiksi poronhoito, ovat uuden ajan innovaatioita eli aikaisintaan 1600-luvulta.
Totta kai Etelä-Suomessa on ollut saamelaisia, tai paremminkin nykysaamelaiskieliä edeltäviä kielimuotoja puhuvaa väestöä. Ja ei, ei tällainen väestö ollut/ole mikään postmoderni konstruktio tai jotain muuta yhtä järjetöntä: kyllä se kieli erotti senaikaiset saamelaiset (kaikesta päätellen he käyttivät itsestään tätä nimitystä, kuten nykyäänkin) omaksi ryhmäkseen (omiksi ryhmikseen). Paikannimet kuten Nuuksio tulee aika läpinäkyvästi saamelaisesta kielimuodosta, vrt. pohjoissaamen njukča 'joutsen'. Tällaisia paikannimiä on paljon, voisi mainita vaikka kaikki, jossa on "lappi".
http;//www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_99.pdf
http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1185
Viittasin jo pari päivää sitten siihen, ettei kieli ole sama asia kuin kansa.
PoistaOn fakta, että eteläisessäkin Suomessa on saamea puhuttu, mutta todisteita siitä, että puhujat olivat etnisten nykysaamelaisten esi-isiä, ei taida olla. Nykysaamelaiset poikkeavat geneettisesti nykysuomalaisista hyvin paljon, kuten kaikista muistakin eurooppalaisista.
Yhtä hyvin ne muinaiset eteläiset saamenpuhujat ovat voineet olla sitä kansaa, jolta saamelaiset saamen kielen saivat. Saamehan ei ole heidän alkuperäinen kielensä, ainakaan nykykäsityksen mukaan.
Etelä-Suomessa ei tietenkään ollut "saamelaisia". Oli villejä ja syrjäläisiä. Nimi keksittiin myöhemmin kun haluttiin olla kohteliaita tälle kantaväestön osalle; säbmiläš. Muuten "Isojako" hoiti likaisen työn,ja historian kirjasta tunnettu "isoviha" aikanaan. Kolmas onnettomuus tapahtui, kun Nuijasodan hävinneet öst-bottenilaiset houkuteltiin kreivien apujoukoksi auxiliares. Kovia miehiä! Hyviä painijoita! Ass Reijo, se kamala.
VastaaPoistaProfessori: "Kansallismielisyyden puuskassa keksityt Suomen vanhat heimot, kuten hämäläiset... (...)... ovat pintapuolisia konstruktioita."
VastaaPoistaTämäpä on mielenkiintoista! Voiko tämän totuuden yleistää?
Eli onko niin, että esimerkiksi länsimaiden tekemä Afrikan valloitus eli siirtomaiksi ottaminen, jota tähän asti on pidetty raakana riistona, olikin ihan korrektia touhua – eihän siellä alistettu mitään valtioita tai kansakuntia, vaan niitä hiton heimoja, kansallismielisyyden puuskassa keksittyjä.
Nykyvaltioiden rajat vedettiin kuulemma heimorajoista välittämättä, mutta so what, miksi piitata pintapuolisista konstruktioista?
Tämä on Kemppiseltä suoraa ja rohkeaa puhetta. Lopettakaa afrikkalaiset valitus ja ruvetkaa töihin!
(Vaikka pahoin pelkään, että Kemppinen keksii tähän pätevän selityksen, miksi tämä heimoaate pätee vain suomalaisiin, ei afrikkalaisiin. Kuten vaikkapa niiden muinaiset kuninkaat...)
"Liian harvoin nähdään, että venäläisellä rukiilla ruokittu suuriruhtinaskunta oli ottanut uskomattoman loikan – ryhtynyt rikastumaan metsäteollisuuden tuotteilla, vaikka ulkomaankauppa kuului emämaan toimivaltaan."
VastaaPoistaTässä männä viikolla arvovaltaiset venäläiset älyllisesti samaan tyyliin väittivät, että Nokian menestystarina johtuu ylipäätään NL:sta ja sotakorvauksista.
http://yle.fi/uutiset/venajan_verkossa_seksia_ja_separatismia/6456486
Ei mittee. Ei ketteekää. http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2955827/leijona-nayttaa-kielta
VastaaPoista